Kolmasosa ESRA (European Survey of Road users’ safety Attitudes) -kyselyyn vastanneista suomalaisista hyväksyy edes jossain määrin 20 km/h ylinopeuden kaupunkialueella. Vastaajista 15 % piti täysin hyväksyttävänä ajaa 10 km/h ylinopeutta.

Suomessa suhtaudutaan hyväksyvämmin ylinopeuksiin kuin monissa muissa Euroopan maissa keskimäärin. Suojattomalle kulkijalle vähäinenkin ylinopeus on liikaa. Tilastot näyttävät selkeästi, kuinka tilannenopeudet ovat suoraan yhteydessä onnettomuuksien vakavuuteen. Jos vauhtia on törmäyshetkellä 50km/h, hengissä selviää vain kaksi kymmenestä jalankulkijasta. Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta jää henkiin auton törmätessä 30 km/h nopeudella.

Liikenneympäristö on laaja käsite, joka nivoo yhteen ihmisten päivittäisen kokemuksen liikenteestä: väylät, rakenteet, maisemat ja rakennukset, joiden ehdoilla liikumme paikasta toiseen. Valtion ja kuntien velvollisuus on huolehtia liikenneympäristön turvallisuudesta. Keinoja tähän ovat muun muassa lainsäädäntö sekä liikenneympäristön hyvä suunnittelu ja rakentaminen.

Tie turvalliseen liikenneympäristöön ei kuitenkaan ole helppo. Alhaiset nopeusrajoitukset ja uudet liikennehidasteet kaupunkialueella voivat herättää vastustusta – vaikutusten vähättelyyn törmää jopa kunnallisessa päätöksenteossa. Toisinaan autoilijoiden halu liikkua nopeasti menee sen edelle, että turvattua liikenneympäristöä tarvitsevat kaikki liikkujat. Linkki turvallisen liikenneympäristön ja kestävien kulkumuotojen käytön välillä on vahva: turvalliseksi koetussa ympäristössä on helpompi suosia esimerkiksi pyöräilyä.

Turvallinen liikenneympäristö kannustaa rauhalliseen ajamiseen ja välillä myös pakottaa hiljentämään ajonopeutta. Hidastetöyssyt ja ajoradan kavennukset ovat keinoja hillitä kaahailua. Alhaisilla nopeusrajoituksilla on suuri merkitys. Tiivisrakenteisilla kaupunkialueilla ja koulujen lähistöllä suositaan nykyisin 30 km/h nopeusrajoitusta tai lisätään pihakatujen määrää. Pihakadulla ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Erityisesti kaupunkialueella tulee muistaa, että nopeusrajoitus ei ole nopeusvaatimus. Varovaisuus ja vapaaehtoisesti hiljentäminen ovat autoilijan tärkeitä taitoja.

Kuntalaiset voivat ongelmakohtia huomatessaan tehdä aloitteita kunnalle tai vaikuttaa esimerkiksi asukasyhdistysten kautta. Paras tulos saadaan, kun yhteistä ympäristöä suunnitellaan vuorovaikutteisesti alueen eri käyttäjäryhmien kanssa. Valonia on edistänyt kuluvan vuoden aikana vuorovaikutteista liikennesuunnittelua Maskun Kurittulan ja Hemmingin koulu- ja liikuntakeskusalueella sekä osana valtatie 10 jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden suunnittelua välillä Kaarina–Lieto.

Me kaikki voimme olla ratkaisemassa ongelmaa keventämällä kaasujalkaa ja osallistumalla yhteisen ympäristön suunnitteluun. Turvallinen liikenneympäristö tekee liikkumisesta huolettomampaa ja auttaa osaltaan kestävien kulkumuotojen yleistymisessä.

Yhteistyön ja vapaaehtoisuuden merkitystä vesiensuojelussa ei voi väheksyä. Monet merkittävät onnistuneet vesiensuojeluhankkeet ovat vuosien vapaaehtoistyön tulosta. Maataloudessa vapaaehtoisia, joskin taloudellisesti tuettuja, vesiensuojelutoimenpiteitä on tehty yli 20 vuotta. Maatalouden ravinnekuormitusta on pystytty vähentämään esimerkiksi lannoitusta vähentämällä tai kerääjäkasveja viljelemällä.

Lisätoimille on kuitenkin tarvetta. Maanomistajilta toivotaan enemmän tilojen välisiä vapaaehtoistoimia peruskuivatuksen luonnonmukaisuuden ylläpitämiseksi. Luonnonmukaiseen peruskuivatukseen kuuluu valuma-alueen kokonaisvaltainen tarkastelu, jonka avulla voidaan vähentää sekä maa- että metsätalouden valumavesien aiheuttamia haittoja. Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja voi tarjota monimuotoisia kasvuympäristöjä niin pölyttäjille kuin vesieliöstöllekin.

Suurin osa Suomen pelloista ja metsistä ojitettiin kertaalleen 1980-luvulle mennessä. Pääosin lapiotyönä tehdyt suorat valtaojat johtavat peltolohkojen kuivatusvedet suurempiin vesistöihin mahdollisimman nopeasti. Perinteisessä suorassa, kasvillisuudesta ja kivistä paljaassa uomassa virtaava vesi lisää uoman reunojen syöpymistä ja siten kiintoaineksen sekä ravinteiden määrää vesistössä. Aiemmin valtion vastuulla ollut peruskuivatuksen kunnossapidosta huolehtiminen on nykyisin kyseisen uoman ojitusyhteisön vastuulla. Pelkästään Varsinais-Suomen alueella on noin 6000 ojitusyhteisöä.

Maatalousuomien valtaojia pitäisi kunnostaa noin 5-30 vuoden välein. Nykyiset työmenetelmät mahdollistavat kunnostamisen myös luonnonmukaisin menetelmin. Joissain tilanteissa uomaa ei tarvitse kunnostaa lainkaan tai kunnostus voidaan toteuttaa esimerkiksi tulvatasanne ja alivesiuoma yhdistelmällä, pohjapadoilla ja muilla kivetyksillä, loiventamalla uoman reunoja tai laajentamalla uomaa laskeutusaltaiksi ja kosteikoiksi. Hitaasti virtaava vesi vähentää uomaeroosiota sekä mahdollistaa veden säilymisen uomassa myös vähävetiseen aikaan. Luonnonmukaisin menetelmät vähentävät valtaojan kunnostustarvetta tulevaisuudessa.

Varsinais-Suomessa maatalousmaiden luonnonmukaisia peruskuivatuksia on toteutettu muun muassa Perniön Juottimenojalla. Syksyllä 2017 suunnitellaan tulvatasanteiden toteuttamista Turussa Topinojalle ja Somerolla Mättäänojalle. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen esimerkkikohteita tarvitaan kuitenkin paljon enemmän, jotta toimenpiteitä saataisiin aktiivisemmin käytäntöön. Siihen kaivataan rohkeita maanomistajia, jotka näkevät luonnonmukaiset uomakunnostukset osana toimivaa maatalousluontoa. Ensimmäinen askel onkin aktivoida uinuvat ojitusyhteisöt pohtimaan, kuinka uomaverkostoista saadaan luontoarvoja kunnioittava ja maatalousmaat kuivattava luonnonmukainen ympäristö. Usean maanomistajan ojitusyhteisön aktivoimisessa auttaa myös ojitusisännöintimalli.

Kokemukset ja tutkimustieto edesauttavat luonnonmukaisen peruskuivatuksen sisällyttämistä jatkossa myös taloudellisesti tuettaviin toimenpiteisiin.

KUNTADATAN HYÖDYT KAIKKIEN KÄYTTÖÖN

Kirjoittanut tiistai, 01 elokuu 2017 10:44

Tämä kirjoitus on omistettu Lounais-Suomen kunnille, joita Varsinais-Suomen liiton yhteydessä toimiva Lounaistieto kannustaa avaamaan tietovarantojaan! Pysykää kuitenkin kuulolla muutkin datan tuottajat; teidänkin aineistonne ovat mitä tervetulleimpia.

Selvennetään heti aluksi, että tähtäämme datan avoimuuteen. Avoin data on enemmän kuin julkinen tieto, koska se on lisäksi maksutta uudelleen käytettävissä sekä saatavilla koneluettavassa muodossa.

 

Miten kunta ja muut tahot hyötyvät datan avaamisesta?


Julkishallinto tuottaa monipuolisia tietovarantoja, joilla on hyödyntämismahdollisuuksia myös hallinnon ulkopuolella. Luovasti eri aineistoja yhdistelemällä syntyvä lopputulos on enemmän kuin osiensa summa! Esimerkiksi helppokäyttöisten liikenne- ja tapahtumapalveluiden muodossa voidaan tarjota kuntalaisille sujuvuutta arkeen.

Dataa avaamalla voidaan myös tehostaa hallintoa, ja esimerkiksi ostolaskudataa avaamalla lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä. Avoimet tietovarannot tarjoavat lisäksi mahdollisuuksia ict- ja muiden alojen yritystoiminnalle.
- Esimerkiksi tapahtumia, tiloja ja liikennettä koskevan tiedon jakaminen avoimena datana on synnyttänyt Suomen suurimmissa kaupungeissa käteviä mobiilipalveluja ja uutta yritystoimintaa, kertoo Lounaistiedon yritysyhteistyöstä vastaava Juha Pulmuranta.


Mitä ja miten avataan?


Tutustu Lounaistiedon pikaoppaaseen ja kysy lisätietoja! Jos datan avaaminen on kunnassa uusi asia, aineistojen avaamisen voi aloittaa esimerkiksi tietovaranto- ja tietojärjestelmäluetteloista, joista saa käsityksen saatavilla olevista aineistokokonaisuuksista. Datan tulee soveltua avattavaksi (ks. riskienhallintaa helpottamaan tehty tarkistuslista), mutta rimaa ei kannata pitää liian korkealla aineiston laadun suhteen, jotta avaaminen ei muodostu liian työlääksi.

Parhaimmillaan dataa avattaessa tunnistetaan aineistojen mahdolliset käyttäjät ja selvitetään heidän tarpeensa. Lounaistieto auttaa, kun rakennetaan yhteyksiä datan tuottajien ja hyödyntäjien välille. Olemme mukana Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisessä 6Aika-avoin data -kärkihankkeessa, jossa edistetään datan avaamista ja hyödyntämistä uusien palveluiden raaka-aineena.

Kiitokset teille jotka olette jo aineistojanne avanneet, jatketaan yhdessä eteenpäin!

Ota yhteyttä:

Datan avaaminen
Sara Tamsaari, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0405077109
Pasi Hietanen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 773 2823

Yritysyhteistyö
Juha Pulmuranta, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 040 509 1043

MONI NUORI ON STRESSAANTUNUT

Kirjoittanut keskiviikko, 28 kesäkuu 2017 12:31

Moni nuorista kokee olevansa stressaantunut. Stressi aiheuttaa heille niin fyysisiä kuin henkisiä oireita, kuten päänsärkyä, väsymystä ja uupumusta. Stressi ei ole kuitenkaan täysin huono asia, sillä sopiva määrä stressiä antaa energiaa esimerkiksi kokeisiin lukiessa ja koetilanteessa. Stressi kuuluu opiskelijan arkeen, mutta se ei saa aiheuttaa liikaa negatiivisia vaikutuksia.

Noin 16- vuotiaana tapahtuu nuoren elämässä paljon muutoksia. Peruskoulu on takana ja ammatillinen -tai lukiokoulutus on edessäpäin. Uusi koulu voi olla uusi alku, mutta taas toiselle pahin painajainen. Muutokset saattavat tuntua ahdistavalta ja pelottavalta.

Nuorten elämästä vie eniten aikaa koulu. Lukiolaisen päivän keskipituus on seitsemän tuntia, sen lisäksi yli tunti kotiläksyjä. Siinä samassa pitäisi lukea erilaisiin kokeisiin (sanakoe, välikoe, koe), kirjoittaa esseitä ja harrastaa ja ylläpitää ystävyyssuhteita. Juuri kouluelämän hektisyys laukaisee monille stressin. Ylisuorittajat yrittävät koko ajan tehdä parhaansa ja olla koko ajan menossa. Heillä on tarkka aikataulu joka päivä. Ylisuorittajan vastakohta ei tee koulupäivien jälkeen kirjaimellisesti mitään. Hän saattaa potea siitä syyllisyyttä. Kumpikaan ääripää ei ole siis hyvä stressin kannalta.

Kokeiden tulosten saanti jännittää, mutta vertailu ei tee hyvää - ”miksi hän sai paremman arvosanan, kuin minä, vaikka hän luki vähemmän kuin minä”. Myös vanhempien tai ympäristön korkealle asetetut odotukset saattavat laukaista stressin. Toki nuorella voi olla myös itseään kohtaan liian korkeat odotukset. Kun epäonnistuu, pettyy itseensä, mikä laukaisee stressin.

Media kuvaa usein Suomen koulutusta hurjina sanavalintoina. ”On erittäin vaikeaa saada koulutuspaikkaa, ehkä E:n tai mieluusti L:n papereilla edes johonkin pääsee. Pääsykokeet ovat mahdottomia ja vain loistavimmat ja parhaimmat älyköt pääsevät opiskelemaan. No vaikka saisitkin opiskelupaikan, olet ennen pitkään työtön”. Median antama räväkkä ja liioittelema kuva lisää stressiä nuorelle. Nuorelle tulevaisuuden pitäisi olla valoisa ja avoin, kaikki on mahdollista jokaiselle.

Nuorena kehittyy oma identiteetti: kuka minä olen. Identiteetin kehittyminen voi saada nuoren rakastamaan enemmän itseään kuin aikaisemmin, jolloin se lisää myös positiivista elämänasennetta ja katsetta tulevaisuuteen. Toisaalta jos oma identiteetti poikkeaa massasta, se voi lisätä pelkoa. Kelpaanko minä? Pidetäänkö minusta? Hyväksytäänkö minut sellaisena kuin olen?

Ystävien merkitys kasvaa teininä. Nuori haluaa kuulua johonkin joukkoon ja olla pidetty. Tunteiden ja ajatusten jakaminen ystävän kanssa on tärkeää. Entä jos nuorella ei ole yhtään ystävää tai hänellä on ihmisiä ympärillään, mutta hän ei koe heitä ystävikseen. Tämä lisää stressiä. Entä jos ruotsin tunnilla on paritehtäviä, kenen pari olen?

Nuorena rahankäyttö yleensä lisääntyy. Käydään ystävien kahviloissa ja shoppaillaan. Jos nuoren perheen raha-tilanne on heikko, se saattaa lisätä pelkoa. Mitä muut ajattelevat, kun minulla ei ole varaa käydä kahviloissa? Muiden ihmisten mielipiteiden merkitys on siis merkittävä. Nuoren ryhmäsidonnaisuudella on toisin sanoen hyviä ja huonoja puolia.

Koulujen merkitys on stressiasiassa tärkeä. Olisi erittäin tärkeää, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus sekä matala kynnys kertoa opettajalleen tai terveydenhoitajalleen olevansa stressaantunut. Myös terveydenhoitajalla kuuluu olla monipuoliset tiedot ja taidot stressin hoitamisessa.

Myös opettajan ”minun aine on tärkein”-asenne saisi joutua roskikseen. Jokainen aine on tärkeä, mutta aina nuori ei voi onnistua ja olla täydellinen tunnilla. Jokaisen opettajan olisi siis syytä muistaa esimerkiksi läksyjen annossa, että nuorelle tulee myös muiden oppiaineiden läksyjä. Oppilas ei saa ajatella huonon numeron saadessaan, että hän on aiheuttanut pettymyksen opettajalleen. Jokainenhan meistä opiskelee itsensä, ei muiden takia.

KESTÄVÄÄ ARVOA TEKSTIILEIHIN KIERTOTALOUDEN KEINOIN

Kirjoittanut maanantai, 19 kesäkuu 2017 13:21

Vanhemmille sukupolville tekstiilien kiertotalous, kuten räsymattojen kutominen oli arkipäivää. Olemme kuitenkin ajautuneet harhateille. Nykyisin jokainen suomalainen heittää pois vuosittain yli 10 kiloa tekstiiliä. Tästä määrästä vain murto-osa päätyy kiertoon.

Toimiin on kuitenkin ryhdytty. Vuodesta 2016 lähtien tekstiiliä ei ole enää saanut toimittaa kaatopaikalle. Uusissa kiertotalouden malleissa tehostetaan materiaalien käyttöä, korvataan totuttuja materiaaleja uusilla ja kehitetään palveluja tekstiilien käyttöajan pidentämiseksi. Suomessa on tällä hetkellä käynnissä monia hankkeita tekstiilien uudelleenkäytön kehittämiseksi. VTT:ssä kehitetyn uudenlaisen liotusmenetelmän avulla saadaan pilkottua puuvillatekstiilien kuidut, joista voidaan sen jälkeen valmistaa uutta materiaalia. Varsinaissuomalaiset toimijat ovat aktiivisesti mukana kehittämässä poistotekstiilin keräystä, lajittelua ja jatkojalostusta.

Kiertotalouden liiketoimintamallit haastavat aiemman luonnonvaroja tuhlailevan tuotannon. Huomioon on otettava niin suunnittelu, tuotanto kuin käyttö. Tuotteen elinkaaren pidentäminen tarkoittaa tuotteen pitämistä käytössä mahdollisimman pitkään ja sen korjaamista tarvittaessa. Esimerkiksi Finlayson jatkaa tuotteen käyttöikää lupaamalla pellavaisille Jesus-lakanoilleen 50 vuoden takuun. Nimi juontuu kankaan kudontatavasta, joka jäljittelee joustavia ja kestäviä Torinon käärinliinoja.

Yritykset voivat hyödyntää teollisuuden ylijäämämateriaaleja ja käytöstä poistettua materiaalia raaka-aineena. Esimerkiksi turkulainen Punainen Norsu valmistaa käytetyistä kankaista vaatteita aikuisille ja lapsille. Uusiutuvuus kiertotalouden mallina tarkoittaa puolestaan biohajoavien materiaalien käyttöä raaka-aineina.

Digitaaliset jakamisalustat edistävät tavaroiden käyttöajan pidentämistä. Käytettyjen vaatteiden ja kenkien mobiilit markkinapaikat, kuten Zadaa-sovellus, helpottavat tavaroiden kiertoa. Tämän päivän kiireisen arjen tarpeisiin vastaavan palvelun avulla on mahdollista yhdistää samaa kokoa käyttävät myyjät ja ostajat. Tuotteen palveluna tarjoava liiketoiminta perustuu taas siihen, että vaatteiden kulutus voi olla omistamisen sijaan käyttämistä. Vaatelainaamot mahdollistavat tyyleillä leikittelyn ja lyhytaikaiseen tarpeeseen lainaamisen.

Uudenlaisten toimintatapojen juurruttaminen vaatii yhteistyötä ja yhteistä näkemystä siitä, että luonnon rajallisia resursseja on kohdeltava kunnioittaen. Liiketoiminnan uudistamista vauhdittavat yhä valveutuneemmat kuluttajat, jotka vaativat tuotteilta yhä enemmän aitoutta ja paikallisuutta. Se on helppo ymmärtää ajatellessani olohuoneen räsymattoa, jonka kudoin lapsena äitini kanssa. Sen raitoihin kietoutuu arvokkaita muistoja.