KIEHTOVA KURATOINTI

Kirjoittanut perjantai, 28 huhtikuu 2017 09:00

Eurooppalainen yhteiskunta medialisoituu vauhdilla ja maailman kuvina esittäminen lisääntyy eksponentiaalisesti. Taiteen merkitys arjessa kasvaa, ja tämä tekee kuraattorin työstä ajankohtaista ja kiinnostavaa.
Kuratointia voisi kuvailla merkitysten suodattamiseksi elävän taiteen virrasta. Tämä edellyttää hereillä oloa nykytaiteen ilmiöistä ja aitoa kiinnostusta taiteellista työtä kohtaan, jotta olennaiset asiat tulevat havaittua ja keräiltyä yhteen. Kuraattori luo metatason sisältöjä jo olemassa olevista teosten sisällöistä. Hyvä kuraattori erottaa ja osaa nostaa esille kiinnostavia virtauksia nykytaiteen moninaisuudesta. Samalla kuraattori artikuloi jo näkyvää maailmaa merkitykselliseksi. Jos taiteen avulla voidaan nostaa esille arvoja, luo kuraattori työllään arvokeskusteluja.


Kuraattorin työssä hienointa on sen oivaltaminen, kuinka kiinnostava teema tai tunnelma luodaan valmiista teoksista tai jopa vielä kehitteillä olevista teoksista. Näkymättömiä kokonaisuuksia luodaan silloin vielä visuaalista muotoaan odottavasta taiteesta. Tämä edellyttää taiteen tuntemuksen lisäksi taiteilijan puheen ymmärtämistä ja hienovireistä tunnustelua siitä, kuinka kukin tekijä voi löytää paikkansa valmistuvassa prosessissa, jonka nimi on kuratoitu yhteisnäyttely.
Taiteilija-kuraattori on hedelmällisessä kaksoisroolissa sekä teosten tekijänä että taidemaailman ilmiöiden haistelijana. Taiteilijana on helppo myös ymmärtää muiden tekijöiden prosesseja, suhdetta teoksiin ja teemoihin. Erityisen kiehtovaa on kulkea toisen taiteilijan rinnalla koko hänen näyttelyprosessinsa aikana. Tekijään ja hänen teoksiinsa tutustuu henkilökohtaisemmin ja syvemmin, kun pääsee raottamaan työhuoneen ovea ja taiteellisen prosessin lähtökohtia.
Wiurilan kesä on kolmen kuvataiteilijan ryhmä, joka tuottaa kuratoituja yhteisnäyttelyitä Wiurilan kartanon tiloihin Salossa ja kehittää taidekeskuksen konseptia pidemmälle aikavälille yhteistyössä Salon kaupungin kulttuuripalveluiden ja Wiurilan kartanon omistajan kanssa. Työryhmä käyttää kartanomiljöötä osuvana kontrastina nykytaiteelle, teokset ja miljöö tuovat säröä ja särmää toisiinsa. Yhdistelmä nostaa sekä vanhat kulttuurihistoriallisesti merkittävät tilat että uudet teokset kiinnostavasti esille.


Kesällä 2017 esillä on kolme näyttelykokonaisuutta jotka tarjoavat kiinnostavan katsauksen tämänhetkiseen kotimaiseen kuvataiteeseen. Näyttelytiloina toimivat kartanopihan keskiössä sijaitsevat Viljamakasiini, Kaariholvin Galleria, Galleria Pääsky, Galleria Hotelli, Avaingalleria sekä kartanon puistoalue. Wiurilassa voi lisäksi vierailla Kartano- ja Hevosvaunumuseossa, nauttia ravintolan antimista, ulkoilla, pelata Wiurila Golfissa ja yöpyä Hotellissa.

 

luova vs 2025

TÄRKEÄMPÄÄ TEKEILLÄ

Kirjoittanut tiistai, 18 huhtikuu 2017 14:40

Oletko törmännyt tilanteeseen, jossa muilla tuntuu olevan jotain tärkeämpää meneillään? Asioita pitäisi saada hoidettua, mutta yhteistyökumppanista ei kuulu. Kun tapaatte, hän on poissaoleva. Meneillään on jotain tärkeämpää.

Läsnäolo on positiivisen asiakaskokemuksen tärkein lähde. Tunne siitä, että joku keskittyy sinuun, kantaa pitkälle. Kun lääkäri tuijottaa tietokonetta, mieleen hiipii epäilys, ketä tässä hoidetaan. Kiireettömän, rauhallisen palvelutilanteen taas muistaa kauan.

Minulla oli älykäs esimies. Tekeillä oli suuria asioita. Kokosimme yhteen aiheen kannalta oleellisia ihmisiä. Tarjosimme kahvin ja teen kanssa maukkaat eväät. Pomoni sai aikaan sen, että muutaman parin tunnin session tuloksena syntyi suunnitelma. Strategiaan olivat sitoutuneet kaikki avaintoimijat. Tavoite oli saavutettu analysoivan, kuuntelevan prosessin kautta. Ihmiset olivat antaneet parastaan, kun heihin oli luotettu.

Yhteiseen miettimiseen osallistuneet olivat kiireisiä. Heidän kalentereissaan oli monia tärkeitä tehtäviä. Silti saimme heidät mukaan jakamaan osaamistaan. Meillä kaikilla oli tunne, että jotain tärkeää on tekeillä, tässä ja nyt.

PULAHDUS LOUNAISTIETOON

Kirjoittanut perjantai, 07 huhtikuu 2017 12:32

Vesi tuntuu varpaissa jäätävän kylmältä. Auringonpaisteesta huolimatta maaliskuun viima nostaa ihon kananlihalle. Laiturille ei tee mieli jäädä yhtään sen enempää kuin mennä veteenkään. Hetkeksi mieleen nousee kysymys: mitä ihmettä minä täällä teen?

Takaisin saunaan kipittäessä on kiva olo. Epämukavuusalueelle meno kannatti.

Olin helmi–maaliskuun ajan työharjoittelussa Lounaistiedossa. Uuteen työyhteisöön tulo on jännittävää. Uusien ihmisten, uusien asioiden ja uusien työtapojen edessä sitä pohtii kriittisesti itseään, osaamistaan ja asemaansa.
Nopeasti huomasin, että Varsinais-Suomen liitossa on totuttu työntekijöiden tai harjoittelijoiden tulevan ja menevän. Monet asiat hoituivat rutiinilla, mutta silti vastaanotto tuntui lämpimältä. Kiitos.
Hämmästyin, miten hyvin minut jaksettiin tutustuttaa talon tavoille, uusien ohjelmien käyttöön, avoimen datan maailmaan, hanke-elämään ja hiukan paikkatietoonkin. Kiitos.
Joku saattaa ajatella, että on turhaa työtä perehdyttää aina vaan uusia ihmisiä, jotka kuitenkin ovat pian taas lähdössä. Niinhän ihmiset ovat lähdössä, mutta kuitenkin menossa jonnekin. Ja siellä jossain, harjoittelusta saadut tiedot ja taidot ovat arvokkaita.


Harjoittelupaikkana Lounaistieto täytti odotukseni. On antoisaa huomata, että minä pärjään. Eikä huonoa ole tiedostaa niitäkään asioita, joita ei osaa.
Tehtäviini kuului muun muassa verkkosivujen, Facebookin ja Twitterin päivitys. Homma oli siinä mielessä helppoa, että Lounaistiedosta löytyy valtava määrä kiinnostavia asioita. Sain jakaa tietoa muun muassa läheltä löytyvistä palveluista, avoimen datan hyödyistä, kiertotalouden mahdollisuuksista ja maakunnan talouskasvusta. Lounaistiedon asioista viestittäminen on kiitollista työtä, koska yleisö, lounaissuomalaiset, haluavat tietää, miten omalle alueelle kuuluu.
Varsinais-Suomen liitto saa minulta erityispisteet joustavuudesta. Enpä ole kuullut toisesta harjoittelupaikasta, jossa saa tehdä myös etätöitä. Tästä kiitän paitsi minä, myös perheeni.
Työajan ulkopuolella osallistuin pari kertaa henkilökunnan sählyyn, jossa harjoittelijaa juoksutettiin koko kentän mitalta. Kiitos siitäkin. Liikuntavuoro tarjoaa oivan keinon tutustua työntekijöihin, joiden kanssa ei muuten olisi lainkaan tekemisissä.


Jatkan matkaani sinne jonnekin, Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajamaille, Lounais-Suomen ytimeen. Vielä laiturilla seisoville annan yhden neuvon: hyppää!

 

LÄHES 10 000 IHMISTÄ MUKANA KANSANMUSIIKIN MATKASSA

Kirjoittanut perjantai, 31 maaliskuu 2017 13:19

Toteutimme kansanmuusikko Markus Rantasen kanssa vuonna 2016 Maestro ja Fiktio Kansanmusiikin matkassa! -kiertueen. Kyseessä oli Laitilan Kulttuuriseura Walon, Leader Ravakan ja yksityisten tahojen rahoittama hanke. Kiertueblogi löytyy täältä.

Yksityiset tahot auttoivat omarahoitusosuuden aikaansaamisessa, heille siitä suuri kiitos. Selkeästi hankeen kautta pullahti esille myös kuntien nykyinen taloustilanne ja kitsastelu – tilaajille maksuttomat keikat ja työpajat otettiin innolla vastaan, koska kouluille ja päiväkodeille ei ole vastaaviin rahaa enää budjetoitu.

Kehittämämme konsepti perustuu kahteen hahmoon, musiikillisesti taitavaan ja jämptiin Maestro Markukseen, ja hänellä työharjoittelussa koheltavaan, ikuisessa kyselyiässä olevaan tohtori Fiktio Faktaan. Tuloksena laadukasta ja monipuolista kansanmusiikin osaamista huumorilla höystettynä – ensisijaisesti lapsille, mutta myös aikuiset huomioiden. 40 minuutin esityksemme oli tarkkaan käsikirjoitettu, ja pääaiheena suomalainen kansanmusiikki ja siihen kuuluvien soittimien esittely. Niitä oli mukana 16 ja harvinaisin niistä esseharpa, joita on vain yksitoista koko maailmassa. Soittimet löydät täältä.

Leader Ravakan toimintalueen ja kiertueemme kunnat olivat Laitila, Uusikaupunki, Pyhäranta, Vehmaa, Mynämäki, Eurajoki ja Rauman maaseutualueet. Hanke työllisti meidät taiteilijat puolipäiväisesti ja tarkalla aikataulutuksella teimme vuoden aikana 108 keikkaa ja 106 runolaulu-työpajaa. Osallistujia kansanmusiikin matkassa oli yhteensä 9 749. Kiertuepaikat löydät täältä.

Työpajavaihtoehto oli alakoululaisille, ja siinä luokka kerrallaan pääsi ohjatusti sanoittamaan oman runolaulunsa simppeliin kalevalamittaan. Otettiin soittotaitoiset mukaan, kappale treenattiin, äänitettiin ja oppilaat saivat sen myöhemmin itselleen mp3-versiona. Näissä syntyi hauskoja kappaleita, todellisia nykyrunolauluja, joissa oli digipelejä ja kebabbia mausteina. Samalla havainnoitiin mm. miten suomen kieli kehittyy jatkuvasti.

Onnistuimme monessa paikkaa yllättämään positiivisesti ennakkoon kuivaksi koetun aihepiirin kanssa. ”Teillä oli hyvä esitys”, totesi useampikin lapsi spontaanisti esityksen jälkeen. Olivat nähneet ja kuulleet sellaista heitä kiinnostavaa, mitä eivät ennen olleet nähneet ja kuulleet. Hankkeeseen ovat olleet kaikki osapuolet tyytyväisiä, ja myös media oli tästä kiinnostunut.

Parhaillaan valmistamme Maestro ja Fiktio Kalevalassa! -esitystä taidepuolen apurahojen tukemana, se lähtee liikkeelle tänä keväänä. Nähdään!

luova vs 2025

 

 

Ylen tv-uutisissa kerrottiin, kuinka Oslossa kiellettiin muutama kuukausi sitten dieselautot pariksi päiväksi huonon ilmanlaadun vuoksi. Eräs autoilija ilmoitti maksavansa mieluummin sakkoja kuin noudattavansa kieltoa. Koska eihän yksi päivä ilmastoa pelasta.

Kommentoijan tapaan monella menee sekaisin ilmaston lämpeneminen, kasvihuonekaasut sekä ilmansaasteet. Ilmanlaatuun vaikuttavat ilmansaasteet, joita myös kasvihuonekaasut ovat, mutta lisäksi ilmansaasteiksi lasketaan kaikki haitalliset kaasumaiset tai hiukkasmaiset aineet ilmassa. Ilmanlaatua heikentää myös katu- ja siitepöly, mutta ne eivät vaikuta ilmastonmuutokseen.

Vaikka liikenne onkin yksi suurimmista kasvihuonekaasujen lähteistä, on se myös suuri ilmanlaadun heikentäjä ja aiheuttaa monenlaisia haittoja. Dieselautot ovat merkittävä ilmanlaadun heikentäjä muun muassa suurten typpioksidipäästöjensä vuoksi ja Mexico Cityssa, Madridissa, Ateenassa ja Pariisissa dieselautojen käyttö aiotaankin kieltää vuoteen 2025 mennessä. Norjassa on pohdittu vuodesta 2025 alkavaa dieselautojen myyntikieltoa.

Liikenteestä aiheutuu pakokaasujen lisäksi myös paljon muita hiukkaspäästöjä esimerkiksi nastarenkaista, teiden pintojen sekä tiemaalien kulumisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tautitaakka-arvion mukaan ulkoilman pienhiukkaset ovatkin suurin terveysriski Suomessa, suurempi kuin UV-säteily, passiivinen tupakointi ja sisäilman raadon yhteensä. Lisäksi erään norjalaistutkimuksen mukaan liikenteen arvioitiin olevan suurin vesistöjen mikromuovien lähde liikenteestä aiheutuvien hiukkasten kulkeutuessa hulevesien mukana muun muassa meriin. Mikromuoveista aiheutuvaa terveyshaittaa emme osaa vielä edes täysin arvioida.

Muutokset liikenteessä vaativat rohkeutta niin päättäjiltä kuin virkamiehiltä. Uskallusta ehdottaa ja tehdä päätöksiä, jotka todennäköisesti aiheuttavat muutosvastarintaa. Suomessa liikenteen päästöt aiheuttavat vuosittain noin 200–300 ennenaikaista kuolemaa, pahentavat astmaoireita noin 30 000 ihmisellä sekä aiheuttavat 30 000–40 000 lapselle hengitystieinfektioita. Kumman arvotamme tärkeämmäksi, ihmisten terveyden ja elinympäristömme hyvinvoinnin vai mahdollisuuden rajattomaan yksityisautoiluun?

Valonia ja Varsinais-Suomen liitto ovat mukana Turku-vetoisessa CIVITAS ECCENTRIC -hankkeessa, jossa tartutaan ennakkoluulottomasti liikenteen kehittämiseen. Kokeiluita ja kehittämistoimenpiteitä on luvassa muun muassa sähköiseen liikenteeseen, pyöräilyolosuhteiden parantamiseen, uusiin liukkauden torjumistapoihin sekä liikenteen palveluistamiseen (Maas) liittyen. Hyviä kokemuksia levitetään myös muualle Varsinais-Suomeen.

Kalifornian entinen kuvernööri Arnold Schwarzenegger kysyi taannoin pikaviestipalvelu Twitterissä sulkeutuisivatko ihmiset pakotettuina samaan huoneeseen ennemmin käynnissä olevan bensa- vai sähköauton kanssa. Pieneen mittakaavaan laitettuna valinta on ilmiselvä. Meillä on mahdollisuus valita parempi ilmanlaatu ja puhtaampi tulevaisuus. Miksi emme tekisi niin?