KAIKKEA MUUTA KUIN TYLSÄ VIRASTO!

Kirjoittanut torstai, 19 lokakuu 2017 09:33

Vietin viikon TET- harjoittelun, eli työelämään tutustumisen, Varsinais-Suomen liitossa.

Sain viikon aikana vastailla useampaan kertaan kysymykseen, että mistä keksit hakea juuri tänne harjoitteluun? Idea TET- paikasta lähti oikeastaan siitä, kun mietin, että mikä paikka vastaisi parhaiten mielenkiinnon kohteitani; vaikuttamista ja yhteiskunnallisia asioita. Olin kuullut Varsinais-suomen liitosta jo aiemmin mutten kovin hyvin tiennyt mitä kaikkea liiton toimintaan kuuluu. Siispä keksin, että tässä olisikin mielenkiintoinen TET- paikka, jossa varmasti oppisin paljon uutta mutta toisaalta pääsisin hyödyntämään niitä tietoja ja taitoja, joita itselläni jo oli.

Ilokseni paikka järjestyi ja minut toivotettiin liittoon tervetulleeksi. Minulla ei siis ollut etukäteen kovin paljon tietoa mitä kaikkea liiton toimintaan kuuluu. Viikon aikana sain kuitenkin huomata kuinka laajaa ja erilaista toimintaa sieltä löytyy. Esimerkiksi se, miten paljon liiton kansainvälisten asioiden puoli tekee eri maiden ja tahojen kanssa yhteistyötä yllätti minut.

Muutenkin oli kiinnostavaa päästä tutustumaan eri osastoihin kuten edunvalvonnan, talouden ja viestinnän puoliin, joilla kaikilla on oma tärkeä rooli kokonaisuuden kannalta. Opin muun muassa, että liiton budjetin ja sen toteutuman tarkasteleminen voi olla aika mielenkiintoistakin.

Mitä kaikkea sitten itse pääsin tekemään? Tehtävät vaihtelivat hyvin paljon sen mukaan mitä kullakin osastolla oli parhaillaan menossa. Esimerkiksi Turun kirjamessut ja Lounaistiedon seminaari olivat juuri tulossa ja niihin liittyen oli kaikenlaista valmistelua. Toimistolla riitti erinäisiä tehtäviä, joskin aika paljon pääsin liikkumaan myös toimiston ulkopuolelle.

Tein yhteistyötä monien eri henkilöiden kanssa mutta erityisesti vastuuhenkilöni Katri Rosenbergin kanssa. Ja kuvattiinpa minusta myös pieni video liittyen harjoitteluuni! Ehdottomasti parhaiten mieleeni jäi kuitenkin maanantai, jonka vietin yhdessä edunvalvontajohtaja Janne Virtasen ja erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laineen sekä Varsinais-Suomen kansanedustajien kanssa. Olimme ensin vierailulla Paimion kaupungintalolla sekä muutamissa päiväkodeissa ja sen jälkeen Turun satamassa. Kansanedustajayhteistyö on yksi liiton tehtävistä jota oli hienoa päästä näkemään konkreettisella tasolla.

Mukavaksi viikon teki myös se, että minut otettiin mukaan kokouksiin, kahvihetkiin ja lounaille. Tuli tunne, että ihmiset olivat oikeasti kiinnostuneita harjoittelustani ja, että mielipiteeni otettiin huomioon. Viikko yllätti minut kaiken kaikkiaan positiivisesti ja olisin hyvin viihtynyt pidempääkin.

Suosittelen siis Varsinais-Suomen liittoa kaikille muillekin TET- harjoittelupaikaksi; ei kannata antaa ennakkoluulojen hämätä vaan tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin. Lopuksi vielä kiitokset koko liiton väelle sekä erityiskiitokset Katrille ja Jannelle kivasta viikosta!

 

Kuvassa Ada Nyman on mukana rakentamassa Varsinais-Suomen liiton osastoa Turun kirjamessuilla.

KUINKA BRÄNDÄTÄ HILJAINEN METSÄ?

Kirjoittanut tiistai, 10 lokakuu 2017 10:29

Muutama vuosi sitten Salossa päätettiin järjestää kuntalaisille metsäretki. Ihmisten puheissa oli usein kuulunut toive rauhallisesta, hiljaisesta luontoelämyksestä. Toiveena oli päästä helppokulkuista polkua pitkin luontoäänien äärelle, karkuun niin lentokoneiden ja autojen jylinää kuin lehtipuhaltimien möykkää. Retki päätettiin järjestää lokakuussa, sopivasti Hiljan nimipäivänä.

Hiljaisen kohteen löytyminen ei edes Salon kokoiselta alueelta ollut helppoa. Lopulta Kiskossa tärppäsi. Tavallisista kuntalaisista muodostunut retkikunta kulki levollisen vaitonaisena letkana kallionlaelle katsomaan avautuvaa maisemaa ja kuuntelemaan, mitä metsällä oli heille tarjota. Puut olivat jo lehdettömiä ja ilma tyynen harmaa. Kuului vain satunnaisia sirahduksia lähimättäiltä ja talvehtimaan jääneiden lintujen varoittelua. Ainoastaan opas puhui. Hän totesi, että luonnosta löytyvä hiljaisuus voi urbaaniin äänimaailmaan tottuneelle olla voimakas kokemus.

Varsinais-Suomessa luontomatkailusesonki painottuu kesäkaudelle. Värittömän ja kolean loppusyksyn vetovoima ei nähdä, eikä niistä siksi osata pitää ääntä. Nykyisin syys- ja talvikauden matkailija ohittaa maakuntamme kiirehtiessään Lappiin, missä esitteet lupaavat ympärivuotista revontulitusta tunturimaiseman yllä.

Oma tarjontamme voi oikein paketoituna kuitenkin olla mitä houkuttelevin. Opastettu ryhmäretriitti melusaasteettomassa metsässä! Kokemus syyssateen ropinasta laavulla lähiruoan äärellä! Stressin vähentäminen ja itsetutkiskelu ovat tutkitusti nousussa olevia luontomatkailun motiiveja. Ja metsän hyvinvointivaikutukset löytyvät rauhallisilta poluilta vuodenajasta sekä reitin pituudesta riippumatta.

Kiinnostava tarjonta ei kuitenkaan yksin riitä vaan tuotteille on oltava uskottavia, myös kansainvälisiä jakelukanavia. Keski-Euroopassa luontomatkailija löytää retkikohteet ja niihin liittyvät majoitus-, ravintola- sekä opaspalvelut OutdoorActive -portaalista, jonka kävijämäärä on 2,5 – 3,5 miljoonaa kuukaudessa. Portaalin käyttö on näkynyt selkeänä lisäyksenä luontokohteiden asiakasmäärissä. Konseptissa yhdistyy paikkatieto ja tarinankerronta, jotka muodostavat houkuttelevan ostettavissa olevan elämyspaketin.

Varsinais-Suomessakin kerätään parhaillaan tietoa maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteista avoimeksi dataksi, jota kunnat, yrittäjät ja sovelluskehittäjät voivat vapaasti käyttää kiinnostavien kohteiden nostamiseksi ihmisten tietoisuuteen, niin kotimaisia kuin kansainvälisiä kanavia pitkin.

Retkipäivä Hiljan päivänä Kiskossa päättyi levollisiin tunnelmiin, vanhan hirsihuvilan ruokasaliin. Esitettiin toive, että uusi retki järjestettäisiin mahdollisimman pian. Kahden päivä retki - tai kokonainen viikko, ehdotettiin. Kilvan myönneltiin, että tilausta kyllä olisi.

ALUEELLINEN ENERGIANEUVONTA KAIPAA VAHVISTUSTA

Kirjoittanut tiistai, 05 syyskuu 2017 09:21

Valonia tarjoaa Varsinais-Suomessa kuluttajille energianeuvontaa osana valtakunnallista energianeuvonnan verkostoa. Neuvontaa on vuosien varrella tarjottu muun muassa asumisen energiankulutukseen, laitehankintoihin, lämmitykseen ja lämmitystapavalintoihin sekä uusiutuvaan energiaan liittyen. Energianeuvonta aloitettiin maakunnassa jo vuonna 1999 maakunnallisen energiatoimiston toteuttamana.

Vuonna 2010 eri maakunnissa toimivien neuvojien ympärille päätettiin muodostaa toimintaa kokoava verkosto. Julkisella rahoituksella luotiin valtakunnallinen neuvojaverkosto, joka palvelisi kuluttajia koko maassa. Toimintaa koordinoi valtion omistama Motiva Oy. Verkoston nimissä tarjottavan neuvonnan tuli olla puolueetonta ja kuluttajille maksutonta.

Alueellisen toiminnan puolueettomuus ja henkilökohtainen neuvonta ovat saaneet vuosien varrella paljon kiitosta. Ihmiset eivät luota laitevalmistajien lupauksiin ja kaipaavat henkilökohtaista neuvontaa. Myös nykypäivän informaatiotulva luo suuren tarpeen tiedon haarukoinnille. Tietoa energiaratkaisusta löytyy helposti, mutta tiedon luotettavuus voi olla kyseenalaista. Sosiaalisessa mediassa ”yksi oikea totuus” voi levitä nopeastikin ja vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin. Virheellisen tiedon korjaamiseksi voi neuvojalta mennä pitkä tovi.

Uudet energiatrendit kasvattavat neuvonnan tarvetta. Tämä on näkynyt viimeksi aurinkoenergian suosion kasvun ja aurinkosähköjärjestelmien yleistymisen yhteydessä. Tiedon ja neuvonnan puute hidastaa edelleen kuluttajien investointipäätösten tekoa. Tämä käy ilmi esimerkiksi Turun kaupungin, Turku Energia Oy:n ja Sitran selvityksessä, jossa kartoitettiin aurinkopaneelien hankintaperusteita ja yleisiä ongelmia hankinnan yhteydessä. Haastatellut kaipasivat puolueetonta tietoa ja yksilöllistä palvelua, joka ottaisi huomioon yksilölliset, kiinteistöille räätälöidyt ratkaisut ja erilaiset tarpeet.

Valonia toteutti kesällä 2017 Mynämäellä aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinnan kilpailutuksen kuluttajille. Hankintaprosessista tehtiin osallistujille helppo – usein kysytyt kysymykset sekä tekniset tiedot selvitettiin heidän puolestaan. Toimintatapa tuo kuluttajille vertaistukea investointiin, mutta myöhemmin myös käyttökokemukseen.

Neuvontaan tarkoitetun valtionavustuksen päättyminen vuonna 2014 on supistanut neuvontamahdollisuuksia seuranneina vuosina. Valtakunnallisesti tuotettu materiaali ja erilaiset laskurit auttavat neuvonnassa, mutta henkilökohtaiselle neuvonnalle on maakuntakentällä pakottava tarve. Tällä hetkellä näyttää siltä, että monessa maakunnassa toiminut energianeuvonta päättyy vuoden lopulla julkisen ja hankerahoituksen puutteessa. Kuluttajat jäävät tämän myötä helposti laitemyyjien ja informaatiotulvan armoille.

Kuluttajille suunnattu energianeuvonta on yksi keino niin alueellisten kuin kansallistenkin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Kansalaisten asennemuutos ja investointihalukkuus ovat erottamaton osa valtakunnallisesti tavoiteltavaa energiaremonttia ja tähän neuvonnalla on suuret vaikutusmahdollisuudet. Vain riittävä ja pysyvä rahoitusmalli mahdollistaa neuvonnan kattavan toteuttamisen. Kuluttajille tärkeä puolueettomuus ja luotettavuus turvataan parhaiten pääosin julkisella rahoituksella sekä yhteistyöllä.

Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu on ollut takkuista. Suuri virhe tehtiin alun perin siinä, että projektilla ei ole koko sen aikana ollut selkeää omistajaa eli vastuutahoa. Valmistelu maakunnissa on perustunut vapaaehtoisuuteen, koska yhtään ainoaa lakia ei ole vielä hyväksytty (maan hallituksen päätöksen mukaisesti koko lakipaketti hyväksytään kerralla).

Hanke on huomattavan poliittinen, mikä näkyy valmistelutilanteessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa ollaan melkoisen myötämielisiä, mutta kun matkataan kohti etelää, vastustus kasvaa. Voimakkaimmin uudistusta karsastavat suuret kaupungit.
Maan hallituksen viimeisin päätös on heinäkuun alusta. Tuolloin linjattiin, että maakuntavaalit lykätään syksylle 2018 ja koko homman pitäisi olla valmis 2020 alusta.

Käytännön työtä on vaikeuttanut rahoituksen epäselvyys. Kyseessä on valtion projekti, eli valtion tulee maksaa alueilla tehtävä valmistelutyö. Näin on ollut vain osin ja maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat joutuneet avaamaan kukkaron nyörit uudistuksen hyväksi. Myös tämä halukkuus on eri puolilla Suomea vaihdellut.

Nyt alkavalla viikolla maan hallitus pitää budjettiriihensä. Jos rahoitus ei siellä selkene tämän ja ensi vuoden osalta, valmistelu pysähtyy. Elämme siis jännittäviä aikoja.

MAAKUNTAJOHTAJAN TYÖVIIKKO:

Maanantai: Maakuntahallitus (Esko Aho mukana), maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä, Varsinais-Suomen poliittisen rakennemuutoksen ryhmä.

Tiistai: Kansanedustajat ja liiton ihmiset Pöytyällä, illalla nykyisen maakuntahallituksen viimeinen tapaaminen.

Keskiviikko: Maakuntauudistuksen tukipalveluiden seminaari Hki, eläkkeelle siirtymisiä illalla.

Torstai: Maakuntauudistuksen IT-asiat, lentokenttäasioita Finavian kanssa, pankinjohtaja Olli Rehn.

Perjantai: Tehdään videotervehdys kulttuuritilaisuuteen, konttorikokouksia, illalla Tampereelle Pirkanmaan liiton järjestämään Pirkan päivään.

Valokuva on sote- ja maakuntauudistuksen Kimpassa - Allihopa -osastolta Turun messuilla elokuussa 2017.

Kolmasosa ESRA (European Survey of Road users’ safety Attitudes) -kyselyyn vastanneista suomalaisista hyväksyy edes jossain määrin 20 km/h ylinopeuden kaupunkialueella. Vastaajista 15 % piti täysin hyväksyttävänä ajaa 10 km/h ylinopeutta.

Suomessa suhtaudutaan hyväksyvämmin ylinopeuksiin kuin monissa muissa Euroopan maissa keskimäärin. Suojattomalle kulkijalle vähäinenkin ylinopeus on liikaa. Tilastot näyttävät selkeästi, kuinka tilannenopeudet ovat suoraan yhteydessä onnettomuuksien vakavuuteen. Jos vauhtia on törmäyshetkellä 50km/h, hengissä selviää vain kaksi kymmenestä jalankulkijasta. Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta jää henkiin auton törmätessä 30 km/h nopeudella.

Liikenneympäristö on laaja käsite, joka nivoo yhteen ihmisten päivittäisen kokemuksen liikenteestä: väylät, rakenteet, maisemat ja rakennukset, joiden ehdoilla liikumme paikasta toiseen. Valtion ja kuntien velvollisuus on huolehtia liikenneympäristön turvallisuudesta. Keinoja tähän ovat muun muassa lainsäädäntö sekä liikenneympäristön hyvä suunnittelu ja rakentaminen.

Tie turvalliseen liikenneympäristöön ei kuitenkaan ole helppo. Alhaiset nopeusrajoitukset ja uudet liikennehidasteet kaupunkialueella voivat herättää vastustusta – vaikutusten vähättelyyn törmää jopa kunnallisessa päätöksenteossa. Toisinaan autoilijoiden halu liikkua nopeasti menee sen edelle, että turvattua liikenneympäristöä tarvitsevat kaikki liikkujat. Linkki turvallisen liikenneympäristön ja kestävien kulkumuotojen käytön välillä on vahva: turvalliseksi koetussa ympäristössä on helpompi suosia esimerkiksi pyöräilyä.

Turvallinen liikenneympäristö kannustaa rauhalliseen ajamiseen ja välillä myös pakottaa hiljentämään ajonopeutta. Hidastetöyssyt ja ajoradan kavennukset ovat keinoja hillitä kaahailua. Alhaisilla nopeusrajoituksilla on suuri merkitys. Tiivisrakenteisilla kaupunkialueilla ja koulujen lähistöllä suositaan nykyisin 30 km/h nopeusrajoitusta tai lisätään pihakatujen määrää. Pihakadulla ajonopeus on sovitettava jalankulun mukaiseksi, eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Erityisesti kaupunkialueella tulee muistaa, että nopeusrajoitus ei ole nopeusvaatimus. Varovaisuus ja vapaaehtoisesti hiljentäminen ovat autoilijan tärkeitä taitoja.

Kuntalaiset voivat ongelmakohtia huomatessaan tehdä aloitteita kunnalle tai vaikuttaa esimerkiksi asukasyhdistysten kautta. Paras tulos saadaan, kun yhteistä ympäristöä suunnitellaan vuorovaikutteisesti alueen eri käyttäjäryhmien kanssa. Valonia on edistänyt kuluvan vuoden aikana vuorovaikutteista liikennesuunnittelua Maskun Kurittulan ja Hemmingin koulu- ja liikuntakeskusalueella sekä osana valtatie 10 jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden suunnittelua välillä Kaarina–Lieto.

Me kaikki voimme olla ratkaisemassa ongelmaa keventämällä kaasujalkaa ja osallistumalla yhteisen ympäristön suunnitteluun. Turvallinen liikenneympäristö tekee liikkumisesta huolettomampaa ja auttaa osaltaan kestävien kulkumuotojen yleistymisessä.