OSTOLASKUJEN AVAAMINEN - TALOUSTIETOJEN VALLANKUMOUS?

Kirjoittanut tiistai, 21 huhtikuu 2015 10:11

Julkishallinnon organisaatioiden, kuten kuntien ja kaupunkien ostolaskutietoja on avattu maailmanlaajuisesti jo vuosia. Tänä keväänä Suomessa herättiin kilpailemaan mikä kaupungeista avaisi ostolaskut vuoden alussa ensimmäisenä. Oulu ja Tampere kamppailivat rinta rinnan, mutta taisi Jyväskylä kiilata viime metreillä ohi.

Itse ihmettelin pitkään, että mitä ihmeellistä tässä on? Ketä ylipäätään kiinnostaa jonkun kunnan tai viranomaisorganisaation taloustiedot? Kunnes kuulin, että Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä eri toimialojen ostot tulevat pienentymään datan avauksen seurauksena.

Yksi pääepäilty selkeisiin kustannusten vähennyksiin on tietojen julkinen repostelu ja yksikköjen parantunut oma käsitys tehdyistä ulkopuolisista ostoista. Ja onhan siinä sekin, että julkisin verovaroin hankittuja ostoja on välillä ihan demokraattisistakin syistä hyvä tarkastella avoimesti, eikö?

Noh, ylipäätään, ostolaskudata on järjetön taulukkorivistö dataa. Tällaisen tietomäärän läpikahlaus on valtava ponnistus normaali-kansalaiselta.

Siksi tietoja yritetäänkin maailmalla visualisoida eri tavoin. Yksi itselle mieluisimmista visualisoinneista on tietenkin karttapohjainen esitys.Tämä ei tietysti ole mahdollista, jos taloustietoja ei ole sidottu mihinkään alueisiin. Eivät nuo pallokartatkaan hassumpia ole, ja tulee himo klikkailla lisää ja katsella mitä kaikkea avautuu.

Summa summarum, ostolaskutietojen avaaminen on todella helppoa. Tarvitaan vain päätös asiasta ja muutama päivä taulukon siivoamista sopivaan tiedostomuotoon. Me autamme myös Varsinais-Suomen liitossa tässä siivoustyössä.

P.S. Alla olevissa kuvissa näet brittien verorahojen käyttöä visualisoituna (http://wheredoesmymoneygo.org/) sekä Ruotsin parin esimerkkikunnan ostolaskujen visualisointi maailmanlaajuisen avoimen ostolaskusivuston avulla esitettynä (https://openspending.org/)

TIETÄMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS

Kirjoittanut keskiviikko, 15 huhtikuu 2015 10:51

Tietämiseen tai tiedon tuottamiseen liittyvät haasteet juontuivat mieleeni hiljattain, kun analysoin liikennevirtojen kehitystä Turun ja Helsingin välillä.

Näennäisen yksinkertaisesta aiheesta ei tahtonut löytyä tietoa, jolla asiaa olisi voinut lähestyä helposti ja laajasti eri näkökulmista. Tietoa kyllä löytyy, mutta se on sirpaleista. Jos yksi tietolähde vastaa yhteen kysymykseen, niin se ei kerro mitään toisesta yhtä tärkeästä kysymyksestä.

Esimerkiksi liikennevirtojen tapauksessa lähdin liikkeelle työssäkäyntitietojen tarkastelusta. Tiedot ovat tarkkoja, mutta ne kertovat vain työssäkäyntiliikenteestä. Eikä oikeastaan siitäkään vaan ainoastaan ihmisten kotien ja työpaikkojen sijanneista. Liikenteen automaattisilta mittauspisteiltä saadaan erinomaista tietoa ajoneuvomääristä, mutta ei matkustajien lukumääristä.

Rautatietilastoista saa tietoa junien matkustajamääristä, mutta varsin summittain ja epätarkasti. Henkilöliikennetutkimus puolestaan tarjoaisi ainoana vaihtoehtona kokonaisvaltaisen kuvan liikennevirroista, mutta valtakunnallisena kyselytutkimuksena sen tietomäärä ei riitä luotettaviin pienipiirteisiin analyyseihin.

Vastaavia esimerkkejä on helppo luetella monia. Työttömyyttä tilastoidaan ainakin kolmella eri tavalla kolmeen eri lähteeseen perustuen. Jokaisella tilastointitavalla on vahvat ja selvät perusteensa, mutta tiedon moninaisuus asettaa vääjäämättä haasteita tiedon tulkitsijalle: miten toisistaan poikkeavia työttömyyslukuja tulisi esittää hämmennyksen välttämiseksi.

Monet ennakolliset tilastot myös tarkentuvat vielä julkaisuajankohdan jälkeen. Esimerkiksi suhdannetilastot päivittyvät yritysten verotustietojen eläessä tai uusien tilinpäätösten valmistuttua. Väestötilastot puolestaan muuttuvat, kun mattimyöhäiset jättävät muuttoilmoituksensa kuukausia myöhässä.

Selvää on, ettei kaikista monimutkaisista ilmiöistä ole mitenkään mahdollista ylläpitää aihetta kaikista näkökulmista monipuolisti kuvaavaa tietoa. Tällöin on kuitenkin riskinä se, että johtopäätöksiä tehdään varsin yksipuolisin ja kevein perustein.

Etenkin tietoperusteisen päätöksenteon tueksi tehtävien analyysien on syytä olla tarkoin puntaroituja, jotta päätökset eivät synny vääristyneeseen tai värittyneeseen tietoon nojautuen.

KOKEILUKULTTUURIA KASITIELLÄ

Kirjoittanut torstai, 09 huhtikuu 2015 10:24

Kun päätös valtatien 8 ensimmäisen vaiheen rahoituksesta vihdoinkin saatiin, käynnistyi pian pohdinta jatkosta. Saadaanko hankkeelle toinen vaihe, tai edes suunnittelu- ja uudelleenarviointirahaa? Uudelleenarviointia hankkeelle vaadittiin, mutta rahoitusta tähän ei meinannut löytyä.

Sitten Liikennevirasto päätti yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa kokeilla kasitien jatkosuunnitteluun uudenlaista hankintamenettelyä – suunnittelukilpailua ja palvelutasoperustaista hankintamallia. Tämän kokeilun turvin toisen vaiheen uudelleenarviointi päästiin ylipäätään aloittamaan.

Kuulostaa valmiilta, eikö? Arkkitehtuurin puolella kilpailuthan ovat arkipäivää, mutta tiesuunnittelussa tämä toimintatapa on Suomessa melko harvinainen. Kilpailun järjestäjät, ELY-keskus ja Liikennevirasto, kutsuivat meidät maakuntaliittojen edustajat mukaan tuomaristoon kehittämään ja kokeilemaan uudenlaista tapaa hankkia suunnittelua.

Suunnittelukilpailu kiinnostikin mukavasti alan toimijoita, ja saimme neljä korkealuokkaista kilpailutyötä tuomariston arvosteluun.

Käytännön arvostelutyössä keskustelimme tuomaristossa mm. seuraavista asioista, välillä vähän värikkäämmilläkin sanakäänteillä:

  • Kuka päättää liikenteen palvelutasosta?
  • Millaisen painoarvon annamme liikenneturvallisuudelle tai maankäytön kehittämismahdollisuuksille?
  • Mitkä ovat kasitien kaikkein pahimmat ongelmat?
  • Onko tämä pitkällä aikavälillä kustannustehokas ratkaisu?
  • Onko tämä ratkaisu elinkeinoelämän kuljetuksille riittävä?

Arvioimme kilpailutöitä ja samalla me eri alojen ammattilaiset opimme toisiltamme – asioita voi tarkastella niin monesta eri näkökulmasta! Oma kokemukseni on varsin positiivinen. Keskustelu ja argumentointi virittivät ajatuksia, kehittivät katsontakantoja.

Lisäksi prosessi tiivisti yhteistä näkemystämme Turku–Pori-yhteysvälin priorisoinneista ja kipupisteistä erityisesti jatkosuunnittelua ajatellen – prosessi ei suinkaan päättynyt suunnittelukilpailuun!

Kilpailun tulokset julkistettiin 17.3., ja suunnittelukilpailun tuloksena meillä on nyt käytössämme suuri määrä käyttökelpoisia ajatuksia ja innovaatioita kasitien kehittämiseksi. Niitä hyödynnetään jatkosuunnittelussa suunnittelukilpailun voittajan, Ramboll Finland Oy:n kanssa, vuorovaikutteisesti ja yhteistyössä kuntien ja sidosryhmien kanssa.

Lopputuloksena syntyy paitsi kasitien toisen vaiheen toimintasuunnitelma myös lukuisa joukko pieniä liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja joukkoliikenteeseen kustannustehokkaasti vaikuttavia ehdotuksia.

Ps. Kilpailutyöt ovat Varsinais-Suomen liiton Aulagalleriassa esillä 17.4.2015 asti. Tervetuloa tutustumaan!

VARSINAIS-SUOMI BLOGGAAJAN SILMIN

Kirjoittanut keskiviikko, 18 maaliskuu 2015 15:29

Mikä blogissa kiehtoo?

Mielestäni se, että tekstissä on makua ja väriä, kauniita valokuvia käytetään runsaasti ja kirjoittajan persoona näkyy. Tämä herättää lukijassa tunteita ja ajatuksia: "Ahaa, näinkin tätä voi ajatella. Ohoh, en olisi uskonut, että tuo henkilö on noin kiinnostava. Wow, tuonne minäkin haluan lähteä!"

Nyt Varsinais-Suomella on oma blogipalsta. Blogi on siis verkkopäiväkirja (engl. sanasta weblog) ja tällä sivustolla eri ihmiset kertovat Varsinais-Suomen pienistä ja suurista asioista – joka viikko. Paitsi suomeksi, kirjoitetaan välillä ruotsiksi ja englanniksi.

Varsinais-Suomen liiton työntekijät kertovat työstään: arjesta, saavutuksista, mitä kulissien takana tapahtuu. Blogit käsittelevät kaikkea liikenteestä ja ympäristöstä koulutukseen, paikkatietoon, kansainvälisyyteen ja virkistykseen. Liitossa on eri alan asiantuntijoita, jotka tekevät arvokasta työtä maakuntamme kehittämiseksi – nyt haluamme kertoa siitä teille arkisella ja rennolla tavalla.

Liitossa työskentelee muitakin kuin suomalaisia. Haluatko tietää millaista on asua ulkomaalaisena Varsinais-Suomessa? Those topics we write about in English.

Blogien kautta liiton ihmiset tulevat tutuiksi ja saavat kasvot. Toivomme, että kansalaiset innostuvat keskustelemaan maakuntamme aiheista ja uskaltavat ottaa meihin yhteyttä. Blogitekstejä saa mielellään jakaa myös omissa some-kanavissa.

Varsinais-Suomi on harvinaisen kiinnostava ja rikas maakunta, jossa on upeita ihmisiä, tapahtumia, paikkoja, koulutuslaitoksia... Näistä voit lukea Varsinais-Suomi -blogissa. Tänä vuonna ihmiset eri tahoista kirjoittavat mm. korkeakoulujen kuulumisia, saaristomatkailusta, kulttuurista, EU:sta, polkupyöräilystä... Puolueiden edustajat saavat puheenvuoron ja toivottavasti jatkossa kuullaan myös mitä kuntakentällä tapahtuu.

Aiheista on siis lähinnä runsauden pulaa. Kaikki kirjoittajat ovat lähteneet ilolla ja uteliaisuudella mukaan heille uuteen blogimaailmaan. Minulle ei kannata sanoa, etteivät varsinaissuomalaiset innostu tai kykene yhteistyöhön. Hienoa!

Blogiteksti ei saa olla pitkä, joten hej för denna gång. Toivottavasti tapaamme tällä palstalla joka viikko. Kuka tietää, pian ehkä sinäkin olet yksi meistä - iloinen varsinaissuomalainen bloggaaja?