Maakuntavaltuusto 11.12.2017
 |
MUUTOSJOHTAJA PARPO SOTE-KATSAUKSESSAAN: ASIAKASTA PALVELTAVA JATKOSSA AI-DOSTI HYVIN Muutosjohtaja Parpo arvioi puheenvuorossaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisedellytyk-siä nykyisen valinnanvapauslakiluonnoksen pohjalta. Asiakkaan kannalta keskeisin etu on, että palveluun pääseminen nopeutuu merkittävästi, sillä liian hidasta palvelua tarjoavat putoavat käytännössä kilpailusta pois. Sen sijaan asiakasseteleihin liittyvä rajaus on lakiluonnoksessa epäselvä. Tämä voi johtaa hyvinkin erilaisiin käytäntöihin eri maakunnissa ja vaikuttaa siten tasavertaisuuden toteutumiseen. MAAKUNNAN TILA: UUDENKAUPUGIN ASUKASLKU NOPEASSA KASVUSSA Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun. Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa. – Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuo-tannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio. Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talous-kasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.
– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden tren-dien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massa-rekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa. Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin. Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/
KUNTIEN MAKSUOSUUDET EIVÄT NOUSE VARSINAIS-SUOMEN LIITON TALOUSARVIOSSA 2018 Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018–2019. Vuoden 2019 taloussuunnitelma perustuu siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Valmisteilla oleva maakuntauudistus vaikuttaa taloussuunnitteluun tulevinakin vuosina. Liiton toiminta jatkuu vuodet 2018 ja 2019 pääosin ennallaan, mutta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle. MAAKUNTAOHJELMA 2018 - 2021 HYVÄKSYTTIIN Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman päivityksen kaudelle 2018 – 2021. Tämä ohjelma tulee ole-maan keskeisessä roolissa aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Ohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota maakuntaa koskevaan tilannekuvaan. Positiivisen raken-nemuutokseen haasteisiin pyritään vastaamaan mm. lisäämällä teknillisten alojen koulutusta, edistämällä työ-voiman liikkuvuutta ja varmistamalla asuntojen saatavuus liikkuvan työvoiman tarpeisiin. Ohjelmaa toteutetaan laajassa maakunnan toimijat kokoavassa kumppanuusverkostossa, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on EU-rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen. Maakunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että alueen tuotan-non kasvutavoitteille pystytään rakentamaan suotuisa toimintaympäristö. Linkki maakuntaohjelmaan: |
Maakuntavaltuusto 18.9.2017
| |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| UUSI MAAKUNTAVALTUUSTO VALITSI PUHEENJOHTAJISTON SEKÄ MAAKUNTAHALLITUKSEN Varsinais-Suomen liiton uusi maakuntavaltuusto kokoontui 18.9. ensimmäisen kerran ja valitsi keskuudestaan valtuuston puheenjohtajat. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Pekka Myllymäki (kesk.) Mynämäestä. Valtuuston 1.vpj on Janne Sjölund (sdp), Uusikaupunki. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa turkulainen Saara-Sofia Sirén (kok). Kolmas varapuheenjohtaja on turkulainen Li Andersson (vas).
|
Maakuntavaltuusto 12.12.2016
| |
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäen avauspuheenvuoro
Sauvosta kotoisin oleva Väntsi on johtanut turkulaista Tehdas Teatteria vuodesta 2012. Tänä aikana Tehdas Teatterista on tullut maakunnan kannalta innovatiivinen ja taiteellisesti puhuttelevan taiteen ja kulttuurin tyyssija. - Olen erittäin iloinen tästä tunnustuksesta. Nautin, kun saan tehdä työtä kulttuuri- ja nykyään myös nukketeatterikaupunki Turussa. Koen kuitenkin edustavani koko Varsinais-Suomea, Timo Väntsi sanoo. Timo Väntsi on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi nukketeatterilinjalta Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiasta vuonna 2003. Sen jälkeen hän ohjannut ja esiintynyt kymmenissä nukketeatteriesityksissä ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Väntsin ensimmäinen isompi kiinnitys oli tamperelainen Teatteri Mukamas. Tämän jälkeen hän toimi Taideakatemian nukketeatterin opettajana ja Varsinais-Suomen taidetoimikun-nan läänintaiteilijana ennen siirtymistään Tehdas Teatteriin. Paitsi eturivin nukketeatteritaiteilija, on Timo Väntsi myös inspiroiva ja yhteisöllisesti rakentava taiteilija. Vapaan kentän teatteri vaatii vetäjäkseen taiteellista kunnianhimoa, heittäytymistä ja kannustavaa otetta.
Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977. Nyt jaettava Aurora-mitali on järjestyksessään yhdeksäskymmenes.
MAAKUNNAN TILA: VARSINAIS-SUOMEN TYÖLLISYYSTILANNE ON VALOISA Varsinais-Suomen työmarkkinatilanne näyttää valoisalta. Telakan ja autotehtaan myönteisten uutisten lisäksi maakunnan työttömyysasteen vuosimuutos on kääntynyt laskuun kesän ja syksyn aikana. Työttömyyden trendikehitys puolestaan kääntyi laskuun jo viime vuoden lopulla. Tämä johtuu siitä, että vaikka Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vielä vuoden 2016 alussa korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, oli trendikehityksessä huippu jo saavutettu. – Työttömyyskehityksen trendin seuraaminen onkin tärkeää etenkin tarkasteltaessa kehityksen käännekohtia, jotka pelkän vuosimuutoksen avulla havaitaan usein viiveellä, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen. Myös Varsinais-Suomen työllisyysaste on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan kesän ja syksyn aikana. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa koko maan keskiarvoa suuremmaksi vuoden loppuun mennessä. – Varsinais-Suomen työllisyystilanteen paraneminen onkin tervetullutta, sillä maakunnan työllisyysasteen kehitys on jäänyt selväsi jälkeen koko maan kehityksestä, Vasanen muistuttaa. Etenkin teollisuuden työllisyystilanne on vuoden 2008 jälkeen heikentynyt Varsinais-Suomessa selvästi muita suuria maakuntia nopeammin, lähinnä matkapuhelinteollisuuden alasajon seurauksena. Teollisuuden rakennemuutos onkin aiheuttanut valtaosan Varsinais-Suomen työllisyystilanteen heikentymisestä laskusuhdanteen aikana.
MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017–2019 Vuonna 2017 lisäresurssit kohdennetaan maakuntauudistuksen esivalmisteluun (1.7 2017 saakka) ja sen jäl-keen maakunnan toimintaa valmistelevan väliaikaishallinnon (1.7.2017 – 1.3.2018) tehtävänantoihin. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät. Vuosien 2018 - 2019 taloussuunnitelma perustuu siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Mikäli maa-kuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu. |
Maakuntavaltuusto 12.6.2017
| |
MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI 370 000 EURON PANOSTUKSEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUUN Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 muutoksen, jolla panostetaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja sen jälkeen maakunnan toimintaa valmistelevan väliaikaishallinnon tehtäviin. Varsinais-Suomen liitto panostaa uudistuksen valmisteluun kaikkiaan 370 000 euroa. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät. MAAKUNNAN TILA: KOULUTUSTARJONTA MÄÄRITTÄÄ OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUTTA Lounaisessa Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.
MAAKUNTAVALTUUSTO KÄSITTELI ALOITTEET TASA-ARVOSTA JA LIIKENNEVERKOSTA Maakuntavaltuusto käsitteli kaksi valtuustoaloitetta. Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite koski sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä uudessa maakunnassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 59 jäsenjärjestöä edellyttävät, että velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on kirjattava maakuntalakiin. Vuoden 2019 alussa toteutuva maakuntauudistus on mahdollisuus varmistaa sukupuolten tasa-arvon toteutuminen maakuntien kaikessa toiminnassa. |
 |
Maakuntavaltuusto 6.6.2016
| |
|
ANNIKA LAPINTIE: UUSIEN MAAKUNTIEN TULEE PYSTYÄ VALVOMAAN SOTE-PALVELUJA Kansanedustaja Annika Lapintie totesi katsauksessaan maakuntavaltuustolle, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarpeen, siitä uhkaa tulla yhtiöittämisen ja yksityistämisen projekti. Laajalla valinnanvapaudella luodaan bisnesmahdollisuuksia isoille kansainvälisille terveysyhtiöille, joista osa välttelee verojen maksamista. Kuka kantaa vastuun kokonaisuudesta, kun palvelutuotanto hajoaa lukuisiin yhtiöihin? Järjestämisvastuu jää maakunnille, mutta niiden todellinen ohjausmahdollisuus jää Lapintien mukaan heikoksi. Jo etukäteen on Lapintien mukaan huolehdittava siitä, etteivät terveyserot uudistuksen myötä kasva. Uudistuksen keskeinen kysymys on: saadaanko maakunnille aito itsehallinto, jolla on todelliset vaikutta-mismahdollisuudet? Se edellyttää myös toimivaa rahoitusratkaisua, hän muistuttaa. Uudistusten tavoitteena tulee olla hallinnon yksinkertaisuus, demokraattisuus ja avoimuus. Ytimenä on oltava asukkaan etu ja vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristön asioihin. Myös peruskunnille ja kansalaisjärjestöille on luotava vaikutusmahdollisuudet paikallisten palvelujen kehittämiseksi. Annika Lapintien puhe kokonaisuudessaan
MAAKUNNAN TILA: TEKNOLOGIATEOLLISUUS, RAKENTAMINEN JA PALVELUT OVAT ALUEEN PIRISTYSRUISKE Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa analyysi maakunnan kehityksestä. Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyys-, suhdanne- ja väestökehitystä sekä elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia työpaikkarakenteisiin seutukunnissa. Varsinais-Suomen työttömyydessä käänne Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu on pysähtynyt maaliskuussa 2016, ja suhdannenäkymät ovat kohentuneet monissa alueen avainklustereissa. Työttömyys (13 %) on edelleen suuri ongelma maakunnan suurimmissa kaupungeissa, vaikka työttömyys jo alenee teollisuudessa ja rakentamisessa. Kansainvälisen talouden heikentyneet kasvunäkymät sekä teollisuudessa ja monilla palvelualoilla käynnissä oleva rakennemuutos kuitenkin hidastaa työttömyyden nopeaa helpottumista kuluvan vuoden aikana. Varsinais-Suomen väestönkasvu hidastumassa Varsinais-Suomen väestönkasvu on hidastunut vuositasolla. Tähän vaikuttavat nettomaahanmuuton hidastuminen Turun seudulla ja luonnollisen väestönlisäyksen muuttuminen negatiiviseksi muualla Varsi-nais-Suomessa. Väestönkasvu on keskittymässä yhä selvemmin Turun seudulle, jossa väestö kasvoi vuositasolla yli 2 000:lla. Väestö väheni selvimmin Salon seudulla, mutta myös Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa väestö vähenee. Näillä alueilla kuntien välinen muuttoliike oli tappiollista ja suurin syy väestö-katoon. Varsinais-Suomen suhdannetilanne kohentunut Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden tilaukset laivanrakennuksessa ja autojen valmistuksessa ovat nousseet hyvälle tasolle ja tilauskanta on harvinaisen pitkä. Rakentamisen ja palveluiden liikevaihto kasvaa nyt huomattavasti muita aloja nopeammin. Myös alueelliset erot ovat korostuneet Vakka-Suomen liikevaihdon kasvaessa maan kärkivauhtia ja toisaalta Salon seudun liikevaihdon pudotessa nopeasti. Turun seudun liikevaihto on kasvanut haastavassa suhdanteessa verrokkialueita nopeammin. Elinkeinorakenteen muutos jatkuu Rakennemuutos on hävittänyt työpaikkoja pääasiassa teollisuudesta viime vuosien aikana, mutta samaan aikaan työpaikkoja siirtyy toimialojen välillä ja työpaikkoja syntyy uusille aloille. Teollisen rakennemuutoksen ohessa monilla palvelualoilla on tapahtunut suuria muutoksia työpaikkarakenteessa. Tehtävien ulkoistukset ovat toisaalta luoneet monille palvelualoille kasvua, toisaalta esim. digitalisaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta monilla palvelualoilla. Palvelualojen työpaikkojen nettomääräinen lisäys ei ole pystynyt kompensoimaan teollisuudessa tapahtuneita rajuja muutoksia. http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tietopankki/tilastot/maakunnan-tila
MYLLYMÄKI: VARSINAIS-SUOMI UUSIUTUVAN ENERGIAN JA AURINKOPANEELIEN KÄRKIMAAKUNNAKSI Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk) vetosi maakuntavaltuuston avauspuheessaan, että Juha Sipilän hallituksen meneillään olevan maakuntauudistuksen myötä kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen etenisi nykyisestä.
|
| |