Varsinais-Suomeen kuuluu 27 kuntaa, jotka rahoittavat Varsinais-Suomen liiton toimintaa kuntien väestömääriin perustuvilla maksuosuuksilla. Asukasluvut 31.12.2015. Valtuusto kunnallisvaalien 2012 tuloksien mukainen.

 

Aura

Asukasluku 3 986 Aura thumbnail aura
Valtuusto Kok. 6, SDP 6, Kesk. 5, PS. 3, Vas. 1
Maapinta-ala, km2 94,99
Vesipinta-ala, km2 0,58

Aurajoen länsipuolella levittyvät laajat peltoaukeat, ja itäpuolella hallitsevat kallioiset kumpareet. Aura on vanhaa maaseutualuetta, mutta myös teollisuudella on vanhat perinteet. Aurasta löytyy Aurajoen melontareitti ja Koskipirtti, joka on Kuuskosken kartanon väentuvassa toimiva museokahvila.

 

Kaarina

Asukasluku 32 590     Kaarina thumbnail kaarina
Valtuusto Kok. 16, SDP 12, Vihr. 6, PS. 6, Vihr. 6, Vas. 4, Kesk. 2, RKP 2, muut 3
Maapinta-ala, km2 150,35
Vesipinta-ala, km2 29,17

Kaarina kuuluu tammivyöhykkeeseen, joten lehtojen määrä on runsas. Suurin osa pinta-alasta on raivattu pelloksi. Ainoa varsinainen järvi on Littoistenjärvi. Kaarinasta löytyy Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano. Kaarinasta tuli kaupunki vuonna 1993.

 

 

Kemiönsaari

kemionsaari
Asukasluku 6 909  Kemionsaari thumbnail   
Valtuusto RKP 13, SDP 4, Kesk. 1, Vas. 1, Vihr. 1, valitsijayhdistykset 7
Maapinta-ala, km2 686,93
Vesipinta-ala, km2 2 113,94

Kemiönsaari on Suomen suurin saari. Saaristomeren kansallispuisto ulottuu Kemiönsaaren kunnan lounais- ja eteläosiin.  Tunnetuimmat turistikohteet ovat Bengtskärin majakka, Örön linnakesaari, Kasnäs ja Taalintehtaan ruukkikylä. 

 

 

 

Koski Tl

 
Asukasluku 2 399     KoskiTl thumbnail

koskitl

Valtuusto Kesk. 14, Kok. 4, SDP 2, PS 1
Maapinta-ala, km2 191,46
Vesipinta-ala, km2 0,96

Koski Tl kuuluu Loimaan saviseutuun ja maisemaa hallitsevat peltoaukeamat. Pohjoispäässä löytyy paikoin jyrkkäharjainen Hevonlinnan harju. Tasaista maisemaa elävöittää Paimionjoki useine koskineen. Maataloudella on suhteellisen suuri merkitys. Koski Tl:ssä on Yrjö Liipolan taidemuseo.

 

 

 

 

Kustavi

Asukasluku 895     Kustavi thumbnail kustavi
Valtuusto Kok. 7, Kesk. 6, SDP 4
Maapinta-ala, km2 165,76
Vesipinta-ala, km2 604,12

Kustavia leimaa merellisyys ja saaristolaiskulttuuri. Saaria ja luotoja on yli 2000. Kustavin yhdistää Manner-Suomeen vuonna 1982 rakennettu Kaitaisten silta. Asukasluvultaan Kustavi on Varsinais-Suomen pienin kunta. Asukasmäärä moninkertaistuu kesällä lähes kolmentuhannen kesäasunnon myötä. Kustavista löytyy Isokarin majakka.

 

Laitila

Asukasluku 8 520     Laitila thumbnail laitila
Valtuusto Kesk. 16, Kok. 6, SDP 6, PS 5, Vihr. 1, KD 1
Maapinta-ala, km2 531,67
Vesipinta-ala, km2 13,66

Kallioperältään Laitila kuuluu Vakka-Suomen rapakivialueeseen. Entinen Valkojärven pohja avautuu keskustan luoteispuolella laajana viljelytasankona. Alueella on noin 60 pientä järveä. Erikoistuneella maataloudella kuten kanataloudella ja vihannesviljelyllä on tärkeä työllistävä vaikutus. Tuttuja juomia Laitilassa valmistaa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Laitilasta tuli kaupunki vuonna 1986.

 

Lieto

Asukasluku 19 263     Lieto thumbnail lieto
Valtuusto Kok. 13, Kesk. 9, SDP 8, PS 5, Vas. 4, Vihr.2, KD 2
Maapinta-ala, km2 300,46
Vesipinta-ala, km2 1,67

Aurajoen ja Savijoen varsille varsin aikaisin raivatut pellot ovat ominaisia lietolaiselle kulttuurimaisemalle. Maisemaa hallitsevat myös kallioiset mäet ja metsäsarakkeet. Littoistenjärven itäpuoli kuuluu Lietoon. 

 

Loimaa

Asukasluku 16 467     Loimaa thumbnail loimaa
Valtuusto Kesk. 16, Kok. 11, Vas. 7, PS 5, SDP 3, Vihr. 1
Maapinta-ala, km2 848,09
Vesipinta-ala, km2 3,84

Loimaa sijaitsee historiallisten maakuntien Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen yhtymäkohdassa Loimijoen varrella. Viljelylakeudet ovat maakunnallisesti arvokkaat. Maataloudella on suuri merkitys. Alueella on sianlihan ja kananmunan tuotantoa sekä öljykasvien ja siemenviljan viljelyä.

 

Marttila

Asukasluku 2 028     Marttila thumbnail marttila
Valtuusto Kesk. 8, Kok. 4, PS 4, SDP 1
Maapinta-ala, km2 195,28
Vesipinta-ala, km2 0,71

Marttila on maatalousaluetta, jossa peltoaukeamat levittyvät Paimionjoen varsille. Kunnan reuna-alueilla on metsä- ja suoalueita. Karhunperänrahkan, Juomakivenrahkan ja Linturahkan muodostama kohosuoalue kuuluu osiltaan valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Maataloudella ja sen sivuelinkeinoilla on suuri merkitys, ja maantaloustuotanto on monipuolista.  Marttilassa voi tehdä eräretkiä Marttilan Korven ja Huhtaanmajan eräreitistöissä.

 

Masku

Asukasluku 9 706     Masku thumbnail masku
Valtuusto Kok. 15, SDP 10, Kesk. 8, PS 7, Vas. 2, Vihr. 1
Maapinta-ala, km2 174,90
Vesipinta-ala, km2 29,23

Maskun ravinteikas maaperä on suotuisaa viljelysaluetta. Lännessä vallitsee merellinen ilmasto, ja idässä hallitsevat metsät. Saaria on 62, joista Livonsaari on melkein puolet kunnan pinta-alasta.  Sorakuoppiin syntyneet uimarannat toimivat ”Maskun Rivierana”. 

 

Mynämäki

Asukasluku 7 859     Mynamaki thumbnail mynamaki
Valtuusto Kesk. 13, Kok. 7, SDP 6, Vas. 4, PS 4, Vihr. 1
Maapinta-ala, km2 519,72
Vesipinta-ala, km2 16,37

Mynämäen luonto on vaihtelevaa. Kaksi suurehkoa jokea, Mynäjoki ja Laajoki virtaavat kunnan läpi. Luonto koostuu kalliokukkuloista, laajoista suoalueista, soraharjuista, muutamista järvistä, laajasta peltotasangosta ja metsistä. Mynämäestä löytyy Mynälahden lintuvesialue. 

 

Naantali

Asukasluku 18 961    Naantali thumbnail  naantali2
Valtuusto Kok. 17, SDP 11, Kesk. 5, PS 5, Vas. 2, Vihr. 2, KD 1
Maapinta-ala, km2 311,49
Vesipinta-ala, km2 376,49

Naantalia kutsutaan usein Saaristokaupungiksi, ja sen keskeinen kaupunkialue sijaitsee rannikon ja saariston yhtymäkohdassa. Naantali sijoittuu Suomessa ainutlaatuiselle lounaisrannikkoa sivuavalle tammivyöhykkeelle, ja myös maamme leudoimmalle vyöhykkeelle.  Muumimaailma ja Naantalin Kylpylä ovat kaupungin  tärkeimmät turistikohteet. 

Nousiainen

Asukasluku 4 859    Nousiainen thumbnail  nousiainen
Valtuusto Kesk. 11, Kok. 8, PS 4, SDP 2, Vas. 2
Maapinta-ala, km2 198,81
Vesipinta-ala, km2 0,62

Nousiaisissa maisemaa hallitsevat viljaisat pellot ja kalliorinteiset mäennyppylät. Kunnan pohjoisosa kuluu osittain rauhoitettuun kansanpuistoalueeseen. Nousiaisten kirkossa sijaitsi Suomen ensimmäinen piispainistuin ennen kuin se 1200-luvulla siirrettiin Turkuun. Nousiaisista löytyy myös Kuhankuono retkeilyreitistö palveluineen.

 

Oripää

Asukasluku 1 377     Oripaa thumbnail oripaa
Valtuusto Kesk. 7, Kok. 4, Vas. 3, PS 2, SDP 1
Maapinta-ala, km2 117,62
Vesipinta-ala, km2 0,11

Oripää on Aurajoen lähtöpaikka sekä soiden ja lähteiden paikkakunta. Myllylähde, jota on sanottu Pohjoismaiden suurimmaksi lähteeksi, purkaa 6500 m³ vettä vuorokaudessa. Oripäänkankaalla on suuri merkitys sora-, pohjavesi- ja ulkoilualueena. Oripäässä toimii vilkas pienlentokenttä.

 

Paimio

Asukasluku 10 620     Paimio thumbnail paimio
Valtuusto Kok. 10, Kesk. 9, SDP 8, KD 2, Vas. 3, Vihr. 2, PS 2
Maapinta-ala, km2 238,36
Vesipinta-ala, km2 3,89

Paimiossa viljavat peltoaukeamat ovat keskittyneet monen joen ja puron varsille. Alvar Aallon suunnittelema Paimion sairaala on Paimion tunnetuin nähtävyys. Sairaala vihittiin alunperin parantolakäyttöön vuonna 1933. Paimiosta tuli kaupunki vuonna 1997.

 

Parainen

Asukasluku

15 457

    Parainen thumbnail

lansiturunmaa

Valtuusto

RKP 20, SDP 9, Kok. 6, Vihr. 3, Vas. 2, PS 2, Kesk. 1

Maapinta-ala, km2

881,80

Vesipinta-ala, km2

4 666,44

Paraisten luonto vaihtelee rehevän sisäsaariston, kallioalueiden, peltojen ja metsiköiden täyttämän välisaariston sekä karujen luotojen ja avoimien vesialueiden ulkosaariston välillä. Saaristomeren kansallispuisto sijoittuu pääosin Paraisten alueelle. Paraisilla sijaitsee monta suosittua vierasvenesatamaa ja Suomen vanhin majakkasaari Utö. Saaristotie vie matkailijan lauttojen kautta läpi Paraisten saariston siltojen ja lossien yli. 

Pyhäranta

Asukasluku 2 136    Pyharanta thumbnail  pyhrantameri
Valtuusto Kok. 8, Kesk. 5, SDP 2, PS 1, Valitsijayhdistykset 5
Maapinta-ala, km2 143,26
Vesipinta-ala, km2 148,49

Pyhärannalla on pitkä rantaviiva kivikkoisine rantaniittyineen ja kallioineen. Sisämaa kostuu kumpuilevasta rapakivialueesta.  Kunnan itäkulmassa löytyy linnustostaan tunnettu Otajärvi luontotupineen ja lintujen tarkkailulavoineen.

 

Pöytyä

Asukasluku 8 562     Poytya thumbnail poytya
Valtuusto Kesk. 14, Kok. 11. SDP 4, PS 3, Vas. 2, KD 1
Maapinta-ala, km2 750,04
Vesipinta-ala, km2 23,65

Pöytyän halki virtaavan Aurajoen varrella on paljon yhtenäisiä peltokuvioita. Myös laajoja metsä- ja suoalueita löytyy.Pöytyällä sijaitsevat Vaskijärven luonnonpuisto, osa Kurjenrahkan kansallispuistosta ja osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä.

 

Raisio

Asukasluku 24 290     Raisio thumbnail raisio
Valtuusto Kok. 14, SDP 12, Vas. 7, PS 5, Kesk. 3, Vihr. 1, KD 1
Maapinta-ala, km2 48,76
Vesipinta-ala, km2 1,30

Raisio on merestä kohonnutta aluetta. Raisio oli ennen pienkunta, mutta pitkän myllyperinteen ja kaupallisten palveluiden kehittämisen myötä asukasluku kasvoi reilusti 1940-luvun jälkeen. Raisiossa sijaitsee huonekalujätti IKEA ja Varsinais-Suomen suurin kauppakeskus Mylly. Raisiossa voi ihailla Huhkon kartanoa. Raisiosta tuli kaupunki vuonna 1974.

 

Rusko

Asukasluku 6 110     Rusko thumbnail rusko
Valtuusto Kok. 9, Kesk. 8, SDP 6, Vas. 2, Vihr. 1, PS 1
Maapinta-ala, km2 127,12
Vesipinta-ala, km2 0,78

Rusko on tyypillistä varsinaissuomalaista jokilaaksoa. Suurin osa on vanhaa merenpohjaa, ja viljelykset ovat vanhat. Kuhankuonon ja Suokullan retkeilyreitistöt kulkevat myös Ruskon alueella. 

 

Salo

Asukasluku 53 890     Salo thumbnail salo
Valtuusto Kok. 14, SDP 12, Kesk. 12, PS 7, Vihr 3, Vas. 2, KD 1
Maapinta-ala, km2 1 986,48
Vesipinta-ala, km2 181,83

Salo sijaitsee Halikonlahden rannalla ja levittyy laajasti sisämaahan. Salo on maapinta-alaltaan Varsinais-Suomen suurin kunta, ja siihen kuulu 30 kaupunginosaa ja 413 kylää. Salosta löytyy runsaasti palveluja, muun muassa Wiurilan golf-kenttä ja kesäisin Särkisalossa kolme pienvenesatamaa vierasvenepaikkoineen. Salosta tuli kaupunki vuonna 1960. 

 

Sauvo

Asukasluku 3 019     Sauvo thumbnail sauvo
Valtuusto

Kesk. 10, Kok. 4, SDP 3, PS 2, Vihr. 1, KD 1

Maapinta-ala, km2 252,49
Vesipinta-ala, km2 47,19

Sauvoa ympäröi kolmelta suunnalta meri. Myös Sauvonjoki virtaa kunnan läpi. Turun kaupungin omistama Ahtelan leirikeskus, jossa järjestetään leirejä jopa parille tuhannelle nuorelle, sijaitsee Sauvossa.

 

Somero

Asukasluku 9 093     Somero thumbnail somero
Valtuusto Kesk. 16, Kok. 7, SDP 6, PS 4, Vihr.1, Vas. 1
Maapinta-ala, km2 667,78
Vesipinta-ala, km2 29,90

Someron maisemat vaihtelevat soraharjuisista peltolakeuksista ja metsäisistä notkoista Paimionjoen järvireitin vesistönäkymiin. Maatalous on tärkeää Somerolle. Somerossa voi ihailla Hiidenlinnaa, joka on ainoa Suomessa 1900-luvulla yhden miehen voimin suunniteltu ja rakennettu linna. Somerosta tuli kaupunki vuonna 1993.

 

Taivassalo

Asukasluku 1 633     Taivassalo thumbnail taivassalo 
Valtuusto  Kesk. 7, Kok. 6, SDP 2, PS 1, Vihr. 1
Maapinta-ala, km2 140,31
Vesipinta-ala, km2 77,40

Taivassalo on rannikko- ja saaristokunta, jossa on lähes 200 saarta ja luotoa ja yli 300 kilometriä merenrantaa. Kiviteollisuudessa on vanhastaan ollut teollisia työpaikkoja. Taivassalolle ominaisia ovat jo keskiajalta peräisin olevat kartanot kuten Särkilahti, Järppilä, Kahiluoto ja Viiainen.

 

Turku

Asukasluku 185 908     Turku thumbnail turku
Valtuusto Kok. 19, SDP 14, Vihr. 10, Vas. 9, PS 6, Kesk. 4, RKP 3, KD 1, Sinivalkoiset 1
Maapinta-ala, km2 245,66
Vesipinta-ala, km2 60,70

Kaupungin alue on merestä kohonnutta entistä saaristoa. Keskustassa seitsemän kukkulaa reunustaa Aurajoen laaksoa. Suurimmat saaret ovat Kakskerta, Satava, Hirvensalo ja Ruissalo. Turku oli Suomen pääkaupunki vuoteen 1812 asti. Turussa on neljä korkeakoulua: Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Turun satama on Turun logistiikan keskeinen tekijä. Yksi suosituimmista nähtävyyksistä on Turun Linna.

 

Uusikaupunki

Asukasluku 15 510     Uusikaupunki thumbnail uki
Valtuusto SDP 15, Kok. 10, Kesk. 8, PS 4, Vas. 3, KD 1, SKP 1, Muutos2011 1
Maapinta-ala, km2 502,38
Vesipinta-ala, km2 1 430,26

Uudenkaupungin alueella on mahdollista siirtyä karusta ulkosaaristosta sisäsaariston ja rannikon kautta maaseudulle. Uudenkaupungin rauha solmittiin vuonna 1721 Ruotsin ja Venäjän kesken, jolloin Ruotsin suurvalta-aika päättyi.  Suomen ainoa autotehdas, Valmet Automotive Oy, sijaitsee Uudessakaupungissa. Automuseo on yksi Uudenkaupungin nähtävyyksistä.

 

Vehmaa

Asukasluku 2 276     Vehmaa thumbnail vehmaa
Valtuusto Kesk. 8, SDP 4, Kok.3, PS 1, Vas. 1, Valitsijayhdistykset 4
Maapinta-ala, km2 188,77
Vesipinta-ala, km2 13,32

Vehmaa sijaitsee rannikkoalueella vaikka rannikkoa on suhteellisen vähän. Kaksihaarainen Vehmaansalmi työntyy syvälle mantereelle. Maatalous on pitkälle erikostunutta, muun muassa sianlihan ja kananmunien tuotantoon. Vehmaassa voi ihailla 1700-luvun rokokootyylistä Nuhjalan kartanoa.