Kirjoittanut  tiistai, 29 elokuu 2017 06:01

Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu on ollut takkuista. Suuri virhe tehtiin alun perin siinä, että projektilla ei ole koko sen aikana ollut selkeää omistajaa eli vastuutahoa. Valmistelu maakunnissa on perustunut vapaaehtoisuuteen, koska yhtään ainoaa lakia ei ole vielä hyväksytty (maan hallituksen päätöksen mukaisesti koko lakipaketti hyväksytään kerralla).

Hanke on huomattavan poliittinen, mikä näkyy valmistelutilanteessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa ollaan melkoisen myötämielisiä, mutta kun matkataan kohti etelää, vastustus kasvaa. Voimakkaimmin uudistusta karsastavat suuret kaupungit.
Maan hallituksen viimeisin päätös on heinäkuun alusta. Tuolloin linjattiin, että maakuntavaalit lykätään syksylle 2018 ja koko homman pitäisi olla valmis 2020 alusta.

Käytännön työtä on vaikeuttanut rahoituksen epäselvyys. Kyseessä on valtion projekti, eli valtion tulee maksaa alueilla tehtävä valmistelutyö. Näin on ollut vain osin ja maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat joutuneet avaamaan kukkaron nyörit uudistuksen hyväksi. Myös tämä halukkuus on eri puolilla Suomea vaihdellut.

Nyt alkavalla viikolla maan hallitus pitää budjettiriihensä. Jos rahoitus ei siellä selkene tämän ja ensi vuoden osalta, valmistelu pysähtyy. Elämme siis jännittäviä aikoja.

MAAKUNTAJOHTAJAN TYÖVIIKKO:

Maanantai: Maakuntahallitus (Esko Aho mukana), maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä, Varsinais-Suomen poliittisen rakennemuutoksen ryhmä.

Tiistai: Kansanedustajat ja liiton ihmiset Pöytyällä, illalla nykyisen maakuntahallituksen viimeinen tapaaminen.

Keskiviikko: Maakuntauudistuksen tukipalveluiden seminaari Hki, eläkkeelle siirtymisiä illalla.

Torstai: Maakuntauudistuksen IT-asiat, lentokenttäasioita Finavian kanssa, pankinjohtaja Olli Rehn.

Perjantai: Tehdään videotervehdys kulttuuritilaisuuteen, konttorikokouksia, illalla Tampereelle Pirkanmaan liiton järjestämään Pirkan päivään.

Valokuva on sote- ja maakuntauudistuksen Kimpassa - Allihopa -osastolta Turun messuilla elokuussa 2017.

Julkaistu kategoriassa Blogi
keskiviikko, 24 toukokuu 2017 13:02

PEKAN TARINA: KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA

Kirjoittanut  keskiviikko, 24 toukokuu 2017 13:02

Tapasin kuukausi sitten palvelutalossa hieman yli 70-vuotiaan miehen, Pekan. Pekka oli sairastunut vakavasti useita kertoja elämänsä aikana, ja lääkärit olivat aina pitäneet miehen tilannetta jokseenkin toivottomana. Pekka ei kuitenkaan luovuttanut, vaan sinnitteli eteenpäin. 1970-luvulla sairastamastaan syövästä hän kuntoutui hankittuaan metsästyskoiran ja lähdettyään metsälle. Ensin mies jaksoi kävellä hädin tuskin autolta metsän reunaan, mutta päivä päivältä kunto koheni ja koira innosti liikkeelle. Eläkkeelle miehen veivät lopulta useat aivoinfarktit. Omin avuin ei enää kotona selvitty. Edessä oli muutto palvelutaloon. Metsästys ei ollut mahdollista, mutta jotakin mielekästä oli tehtävä.

Pekka aloitti palvelutalon kuvataideryhmässä, vaikka ei ollut koskaan harrastanut taidetta. Luonnossa kohdatut eläimet ja maisemat muistuivat mieleen. Taiteilijan ohjauksessa tulosta alkoi syntyä. Pekka tutki luontokirjoja, ja piirsi lopulta kaikki Suomen nisäkkäät. Lastenlapset saivat seinilleen mieluisat maisemamaalaukset. Palvelutalon asukkaat pyysivät Pekkaa piirtämään kuvia huoneisiinsa. Pekka kehitti lastensa avulla apuvälineitä maalaamiseen, koska toinen käsi ei enää toiminut. Hän hankki myös sähköurut ja alkoi opiskella itsekseen niiden soittamista. Lasten ja hoitajien ihmetellessä miehen puuhia, Pekka totesi vain: ” Kyllä vanhanakin voi tehdä vaikka mitä, se o ittestä kii.”

Pekan tarina osoittaa, miten lähellä meitä taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet edistää hyvinvointia voivat parhaimmillaan olla. ”Kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän”, todetaan myös Varsinais-Suomen kulttuuristrategiassa. Pekan kohdalla ratkaisevaa oli oma innostus ja tahto, sekä palvelutalon tarjoama mahdollisuus itsensä ilmaisemiseen. Kaikilla ei vastaavia mahdollisuuksia ole, eikä usko itseen riitä. Meillä jokaisella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenämme.

Saavutettavat, lähelle viedyt kulttuuripalvelut sekä ihmisen oman toimijuuden tukeminen mahdollistavat useissa tutkimuksissa osoitetut taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Suomen kulttuurin kehtona Varsinais-Suomella on mahdollisuus ottaa kulttuurin hyvinvointia tukeva merkitys mukaan sote- ja maakuntauudistukseen. Kulttuurihyvinvoinnin perustaa on maakunnassamme rakennettu jo vuosia, joten nyt on aika toimia.

 Kirjoitus on osa sarjaa, jossa esitellään Varsinais-Suomen kulttuuristrategiaa toteuttavia käytännön toimia.

luova vs 2025

Julkaistu kategoriassa Blogi
tiistai, 21 kesäkuu 2016 14:46

KATSE LÄNTEEN

Kirjoittanut  tiistai, 21 kesäkuu 2016 14:46

Minulla oli tilaisuus osallistua Tasavallan Presidentin tämän kesän Kultaranta-keskusteluihin. Pakko sanoa, että todella mielenkiintoiset kaksi päivää, vaikka aihepiiri olikin aika kaukana maakuntajohtajan arkipäivästä.

Eniten käytettiin aikaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön pohtimiseen. En kertaa käytyä keskustelua, se on ollut luettavissa hyvin kattavasti ja avoimesti viime päivien mediasta.

Mutta myös maakunnallisen liiton, erityisesti kun muistaa vuoden 2019 voimaan astuvan uuden, nykyistä paljon suuremman maakuntahallinnon, on syytä pohtia kansainvälisiä suhteitaan. Tämä aihepiiri on eri puolilla Suomea hoidettu kovin eri tavoin. Niillä maakunnilla, joilla on kosolti EU-rahaa (Itä- ja Pohjois-Suomi) myös kv-toiminnot keskittyvät ulkopuolelta tulevan rahan ympärille. Varsinais-Suomi ei varakkaana maakuntana voi leveillä EU-varoilla. Ne ovat pienentyneet vuosi vuodelta, mutta se ei ole estänyt meitä olemasta aktiivisia maailmalla. Toki parantamisen varaa on kuitenkin aina.

Tulevan maakunnan on nykyistä riuskemmin resurssein panostettava Pietarin ja Brysselin ohella myös Hampuriin ja Tukholmaan (tai muutoin vain Ruotsiin). Norja ja Ruotsi ovat tehneet jatkuvasti liikenneratkaisuja, joilla ne integroivat itseään muuhun Eurooppaan yhä tiiviimmin. Ruotsissa se on tarkoittanut jopa sitä, että Göteborgin ja Malmön merkitys Tukholmaan nähden on voimistunut. Ovathan nuo kaksi kaupunkia paljon lähempänä Euroopan ydintä kuin maan pääkaupunki.
Turulla ja Varsinais-Suomella on mahdollisuus ottaa Suomessa Göteborg- tai Malmö-rooli. Pitää vain olla rohkea ja uudistusmielinen. Suomi ei pysy jaloillaan, jos me suljemme itsemme ulkopuolisilta vaikutteilta ja eristäydymme.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Ma: Kultaranta-keskusteluja koko päivä
Ti: MTK, sivistysasioita ja ip tietohallintoa
Ke: Hki, maakuntauudistuksen lainsäädäntöhankkeet, ip liikenneasioita
To: johtoryhmä, ip Mikko Lohikoski kv-asiat
Pe: Taitaa ollakin juhannusaatto, joten oikein hyvää Jussia kaikille!

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 25 huhtikuu 2016 09:55

MAAKUNTAVERO VAI EI?

Kirjoittanut  maanantai, 25 huhtikuu 2016 09:55

Tulin kuluneen viikon perjantaina nimitetyksi maakuntahallinnon ohjausta ja rahoitusta valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi. Tehtävänä on kiinteässä yhteistyössä sote- ja itsehallintouudistuksen rahoitus- ja resurssiohjaustyöryhmän kanssa tehdä esitys maakuntien ohjausjärjestelmäksi, koordinoida maakunnille siirrettävien tehtävien ohjausta, laatia ehdotus rahoitusjärjestelmästä, kartoittaa ehdotus uudistuksen edellyttämistä määrärahasiirroista ja valmistella hallituksen esityksen muotoon luonnokset ehdotuksen toteuttamiseksi 30.11.2016 mennessä.

Jos joku on jaksanut lukea koko rimpsun, on johtopäätös taatusti, että ei nyt niin hirveän seksikäs homma. Ehkä ei, mutta hyvin periaatteellinen ja tärkeä siitä näkökulmasta, että se tulee omalta osaltaan viitoittamaan sitä, millaiseksi kaavailtu maakuntahallinto muodostuu.

Kun maan hallitus sai aikaan päätöksen 18 maakunnasta ja sote-piiristä, on suurin periaatteellinen kysymys ollut maakuntavero. Mikään helppo nakki se ei olekaan. Mielipide siitä riippuu hyvin voimakkaasti tarkastelukulmasta.

Jos lähtökohtana on aito maakunnallinen itsehallinto, tulee maakuntaveroa puoltaa. Sellainen maakuntahallinto, joka saa varansa ja sen kautta tiukan ohjauksen valtiovallalta, on itsehallinnon irvikuva. Jos taas asiaa pohtii verotuksen tason vinkkelistä, pitää maakuntaverolle sanoa ehdoton ei. En itsekään jaksa uskoa siihen väitteeseen, että maakuntavero ei nostaisi verotuksen tasoa. Kolmas tarkastelukulma on kunnat. Tehdään niin tai näin, kuntien veroprosentit laskevat, koska maakuntien hoitamaan soteen pitää panostaa rahaa. Mutta tuleeko kunnille, erityisesti suurille kaupungeille, niin jyrkkä katto veroprosenteille, että tuiki tärkeään kehitystyöhön ei enää ole tarpeeksi paukkuja. Jos maakuntavero toteutuu, se voi saattaa kunnat vielä kaavailtua ahdistetumpaan asemaan: maakuntavero kasvaa ja kunnilla on katto omille menoilleen.

Sipilän hallitus on päättänyt, että kuluvalla vaalikaudella ei valmistella esitystä maakuntaverosta. Mutta selvää on, että kysymys palaa seuraavan hallituksen pöydälle. Viisautta pitää löytyä. Suomi on hivuttamassa verotustaan sille tasolle, että kohta keskituloiset työssäkäyvät ihmiset nousevat kapinaan.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Ma: Kehityspalaveri, johtoryhmä ja sitten maakuntahallinnon valmisteluryhmä, ip sisäisiä juttuja
Ti: Heti aamulla Hki ja valtiovarainministeriö
Ke: Sisäistä hallintoa, kauppakamarin kevätkokous ja illalla sotea
To: ap: yritysvieraita, ip liiton valintatoimikunta
Pe: Konttorihommia

Ja sitten viikon LOMA

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja
maanantai, 11 huhtikuu 2016 11:16

MAAKUNTAUUDISTUS TULEE SITTENKIN

Kirjoittanut  maanantai, 11 huhtikuu 2016 11:16

Tuskin mikään muu yhteiskunnallinen uudistus on saanut osakseen niin paljon ivaa kuin sote. Toki projekti on ulospäin näyttäytynyt usein sekopäiseltä ja hullunkuriselta, mutta totuuden nimessä on muistettava, että missään muussa läntisen Euroopan maassa ei kerralla ole yritetty viedä näin suurta juttua maaliin. Silloin kun homma on finaalissa, olemme ilmeisesti maailman ainoa maa, joka on toteuttanut sosiaali- ja terveystoimen täydellisen integraation ja siinä samalla vielä kansalaisen oikeuden valita ainakin perusterveydenhuollossa palveluiden tuottajan.

Oppia uudistukselle on ollut vaikea hakea muualta. Ruotsissa on hiukan samanlainen järjestelmä, mutta sosiaalipuoli on siitä kokonaan ulkona. Siksi projekti tulee vaatimaan aikaa, kamalasti työtä ja myös hyvää onnea. Vaikka hallitus sai vedettyä suuret linjat, on auki olevia asioita edelleen valtavasti. Suurin lienee kysymys rahoituksesta. Sote tarkoittaa, että kuntien veroäyrit romahtavat, koska sote-menot ovat kunnissa olleet usein jopa selvästi yli puolet kunnan budjetista. Jos järjestelmään ei tehdä muutoksia suurin häviäjäryhmä ovat kunnat, joiden tulopohja on ollut hyvä ja joka on kyennyt tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut joko ikärakenteesta tai tehokkuudesta johtuen kustannustehokkaasti. Tällainen kunta on Varsinais-Suomessa esimerkiksi Raisio.

Uudistuksessa erotetaan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Se tarkoittaa nykyisten toimintojen yhtiöittämistä. Tulevaisuudessa sote-palveluita tuottavat siis maakunnan omistamat julkiset toimijat, yksityiset tahot ja myös kolmas sektori, toiveena tietenkin kilpailun tuoma tehokkuus ja palveluiden laatu.

Soten ohella tehdään maakuntauudistus. Saamme maakuntavaltuuston ja -hallituksen. Ne päsmäröivät sote-organisaation lisäksi myös maakunnallisten liittojen ja Elyjen nykyisiä toimia. Projekti merkitsee kahden kulttuurin, valtion ja kuntien kulttuurien yhdistämistä. Kummallakin puolella töitä tehneenä voin vakuuttaa, että erot ovat valtavat. Kun yhdistät kunnan ja valtion, on kuin yrittäisit yhdistää yön ja päivän.

Koko homman pitäisi olla valmiina 2019 alusta. Siksi valmistelu on jo aloitettu.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: Sisäisiä kokouksia, ip valtionvarainministeri Stubb
Ti: Pohjoinen kasvuvyöhyke-neuvottelu HKi, ip Forssan kj Sami Sulkko
Ke: Sisäistä hallintoa, Tulevaisuusfoorumi valmistelu, ip Vaikuttajakoulu,illaksi Saloon
To: Alivaltiosihteeri Sovala ja muuta VM:ä Turussa, sisäisiä kokouksia ja illalla Shift yritystapahtuma
Pe: Sote ja maakuntauudistusta Turun kaupungintalolla, illalla Voice of Finland.

Julkaistu kategoriassa Maakuntajohtajan päiväkirja