TURKU EI OLE ALISUORITTAJA

Kirjoittanut maanantai, 12 lokakuu 2015 11:33

Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) julkaisi kaupunkeja koskevan tutkimuksen, tekijöinä Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä. Tulos ei yllätä. Helsingin selkein kasvusuunta on kohti Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Vertailussa Turku-Tampere, päädytään arvioimaan Tampereen kehitysmahdollisuudet Varsinais-Suomen keskuskaupunkia paremmaksi.

Osmo Soininvaara on taustaltaan tiedemies, mutta aivan täysin hän ei tälläkään kertaa onnistu pysymään yliopistomaailman objektiivisuudessa. Niin se taitaa vain olla, että poliitikko ei koskaan pääse karvoistaan. Mutta ei selvitystyötä sillä perusteella voi roskiin heittää.

Vertailu Turku-Tampere ei kaikin osin ole reilu. Radan varteen Helsingin ja Tampereen väliin asettuu monia keskuksia, kun Turun tapauksessa vastaavalta väliltä löytyy vain Salo, jota taas on viime vuosien aikana kupattu enemmän kuin mitään muuta suomalaista kaupunkia.

Toinen ero syntyy siitä, että Tampereella on tekninen korkeakoulu, joka Turusta puuttuu. Edelleen Helsinki-Tampere väli muodostaa selkeän käytävän, mutta Turun ja Helsingin välillä vain moottoritie kulkee rationaalisesti rautatien viilettäessä missä sattuu. Selkeässä kasvussa oleva Uudenmaan Lohja jää nykyradasta kauas.

Huomioitava on myös, että Tampere on sisämaan kaupunki toisin kuin Turku. Ostovoimaa tulee puoli palloa enemmän kuin rannikkokaupungissa.

Mutta toki jokaista tutkimusta pitää lukea myös itsekriittisesti. Yhdeksi syyksi Turun kolmostilalle Soininvaara-Särelä mainitsevat Turun seudun huonon seutuyhteistyön. Olen itse asunut myös Pirkanmaalla ja allekirjoitan väitteen. Meidän kulmilla kaikkien pitää nyt katsoa peiliin. Kukaan ei saa suhtautua asioihin yksinomaan oman kunnan näkökulmasta. Jos niin tekee, sen löytää koko seutukunta edestään. Parantamisen varaa on taatusti kaikilla, niin Turulla kuin ympäristökunnillakin.

Joitakin vuosia sitten Pohjoinen kasvukäytävä -liike (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) lähti hyvin liikkeelle. Mukana oli Suomen puolella sekä Turku että Helsinki ja lukuisa määrä pienempiä toimijoita. Tuo työ on käynnistettävä uudelleen ja pikaisesti.

Turun ja Tampereen välinen naljailu on aikansa elänyttä. Varsinais-Suomen liitto ja Pirkanmaan liitto ovat omalta osaltaan päättäneet lopettaa keskinäisen näsäviisastelun. Maan hallituksen lainsäädäntökaavailun mukaan on tarkoitus päättää myös kasvukäytävistä. Suomeen niitä mahtuu kaksi: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Turku- Espoo-Helsinki-Pietari. Tätä näkemystä tukee myös se, että Uudenmaan liitto ei halua pelkästään yhtä kehityssuuntaa, vaan molemmat ja oikeastaan vielä kolmannenkin eli yhteyden Helsingistä Tallinnaan.

Varsinais-Suomessa meidän pitää hakea Tampereesta ja Helsingistä yhteistyökumppanit, ei vastustajat. Se voi olla täälläpäin ehkä hieman uutta ajattelua, mutta taatusti se kannattaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA (syyslomaviikko kouluissa, joka näkyy rauhallisempana tahtina myös virkahemmon elämässä):

Maanantai: Käynnistämme organisaation kehitystyön. Asiasta ensin informaatiota henkilökunnalle, sitten liiton puheenjohtajisto, sitten haastattelemme edunvalvontajohtajan virkaa hakeneita ja loppuiltapäivänä ideapalaveri Varsinais-Suomen vaikuttajakoulua koskien.
Tiistai: Konttorihommia
Keskiviikko: Ap johtoryhmä, Belgian suurlähettiläs ja lopuksi Kuninkuusravi-juttuja
Torstai: Edunvalvontalounas Helsingissä, piipahdus IS-telkkarissa, sitten Turkuun.
Perjantai: Konttorihommia
Lauantai: Varsinais-Suomen Yrittäjägaala

MATKAILU AVARTAA

Kirjoittanut maanantai, 05 lokakuu 2015 12:19

Palasin perjantaiyönä maakuntahallituksen matkalta Ahvenmaalle ja Ruotsiin. Jälleen kerran on pakko yhtyä kirjailija Lasse Lehtisen usein viljelemään toteamaan, jonka mukaan matkalta ei koskaan palaa tyhmempänä kuin sinne lähtiessä oli.

Laivamatkan kaksi suomalaisalustajaa, tutkija Siv Sandberg, Åbo Akademi ja professori Petri Virtanen (myös maakuntahallituksemme varajäsen) Tampereen Yliopisto, herättivät vilkkaan keskustelun. Siv johdatti meidät ruotsalaiseen aluehallintomalliin ja Petri käsitteli erityisesti Sote-johtamiseen liittyviä haasteita.

Ahvenanmaalla kävimme läpi sen erityishallintoa, joka on kiistatta ainutlaatuinen. Kyse on ikään kuin kokonaisen valtion hallinnosta, joten esimerkiksi se ei meidän alue- ja itsehallintouudistukseen kelpaa. Mutta monia asioita Ahvenmaalta kannattaa omaksua. Tärkein niistä lienee yhteisöllisyys. Se on käsin kosketeltavaa ja tuo tuloksia. Työttömyys on selvästi alhaisempi kuin mannermaalla ja sosiaaliset ongelmat pienempiä. Saaren asukasluku on maahanmuuton vuoksi kasvussa ja heillä on myös oma maakunnan selviytymisohjelma, siis hieman saman sorttinen kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksella.

Tukholman suurlähetystössä ohjelma jatkui korkean tason alustuksilla, valtiosihteeri etc. Kaikesta huomaa jälleen kerran, että Ruotsi on joskus ollut suurvalta. Kun se itse hakee "hyviä käytäntöjä" oppimaana on esimerkiksi Ranska, mutta ei pikkuveli Suomi.

Ruotsalaista aluehallintoa on meillä joissakin piireissä pidetty mallimaana. Sitä se ei mielestäni ole. Ruotsalaisilla on edelleen voimissaan vanhakantainen lääninhallinto, sen lisäksi on vaaleilla valitut maakäräjät (päävastuu terveydenhuollossa) ja sitten vielä kunnat. Huomion arvoista on, että sosiaaliasiat (lääninhallitukset ja kunnat) ja terveysasiat (maakäräjät) ovat hallinnollisesti eri paikoissa, eikä yhdistäminen ole edes suunnitteilla, mitä yritin kummeksua, saamatta kuitenkaan vastakaikua. On hyvä hakea oppia, mutta myös oivaltaa, että joissakin asioissa olemme kenties muuta Eurooppaa edellä.

Yhtä asiaa Ruotsissa pitää kuitenkin kadehtia. Naapurimaassa on jo pitkään ollut demareiden ja porvareiden välillä yhteisymmärrys siitä, että infrainvestointeja panostetaan sinne missä on taloudellista kasvupotentiaalia. Käytännössä tällöin puhutaan suur-Tukholmasta, Malmöstä ja Göteborgista. Tunnin juna Turusta Helsinkiin olisi Ruotsissa tehty jo kauan sitten.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla kokous liiton poliittisten ryhmien kanssa, ip Ely-strategiaa.
Tiistai: Hki Euroopan strategisten investointien rahaston info: Rehn, Vapaavuori etc, V-S kansanedustajat, ip Liikennekäytävävaltuuskunta ja vielä kahden erityisavustajan tapaaminen V-S asioissa.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous, ip konttorihommia.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat, Vt8 ohjausryhmä ip
Perjantai: Ap Kem City vieras, lounaalla Pietarin asioita ja ip konttoria.

KILPAILU ON POIKAA

Kirjoittanut maanantai, 28 syyskuu 2015 09:57

Julkiset yhteydet välillä Turku-Helsinki ovat viime aikoina menneet kovasti uusiksi. Bussiliikenteeseen on tullut kilpailu, joka on saanut monet haukkomaan henkeä. Onko aivan uusilla, alennetuilla, hinnoilla liikennöinti ylipäätään mahdollista? Joka tapauksessa moni on pannut positiivisesti merkille, että matkustaminen on entistä selvästi halvempaa, eikä liikkuminen enää niin paljon rahasta kiinni kuin aikaisemmin.

Rautateillä ei kilpailua Suomessa vielä ole. VR:lle on taattu monopoli vuoteen 2024 saakka. Sen jälkeen kilpailu voidaan avata. VR kuljettaa ihmisiä nykyisin kahdella eri periaatteella, markkinavetoisesti ja valtion ostamilla vuoroilla.

Markkinavetoisuus tarkoittaa, että vuorot ajetaan, mikäli VR katsoo niin kannattavaksi tehdä. Ostetut vuorot koskevat vähemmän liikennöityjä välejä siten, että valtio, käytännössä maan hallitus, ostaa vuorot VR:ltä. Nämä vuorot on katsottu välttämättömiksi aluepoliittisista yms. syistä.

Uutena asiana meille varsinaissuomalaisille tuli tieto siitä, että VR aloittaa maaliskuussa kokeilun, jolla on tarkoitus päästä Turusta Helsinkiin noin puolessatoista tunnissa. Hieno avaus VR:ltä. Nyt yhtiö ei pelkästään kiristyneessä tilanteessa supista, vaan se myös hyökkää. Kilpailuun pitääkin vastata uusilla tuotteilla, ei pelkällä näivetyksellä.

Selvää kuitenkin on, että Tunnin juna -hanke ei jouda romukoppaan uudella kokeilulla. Tarvitaan oikorata ja kaksi raidetta. Niiden myötä saadaan myös kilpailua, joka helpottaa matkustamista ja lisää työvoiman liikkuvuutta sillä alueella Suomessa, jossa on aidosti mahdollisuus taloudelliseen kasvuun.

TÄLLÄ VIIKOLLA:

Maanantai: Johtoryhmä, sitten erilaisten yrityshankkeiden kimpussa, välillä avaus maakunnan yhteistyöryhmän koulutuspolitiikkaa käsittelevässä tilaisuudessa.
Tiistai: Aamuvarhaisella lehtihaastattelu, sitten heti perään Varsinais-Suomen kuntapäivä. Kunnanjohtajat ja kuntien luottamushenkilöt ovat liitolle eritäin tärkeä kumppani. Kunta-asioissa tarvitaan myös uusia avauksia, vanhat tsydeemit eivät riitä. Ip konttoria.
Keskiviikko-torstai-perjantai: Maakuntahallituksen opintomatka Ahvenanmaalle ja Tukholmaan, tiukka ohjelma koskien aluehallinnon uudistamista, sotea, liikenneratkaisuja yms. Parhaat vertailukohdat kannattaa näissä asioissa hakea Pohjoismaista, Ahvenanmaa taas on hallintomalliltaan ainutlaatuinen ehkä koko maailmassa.

HYVÄÄ SYKSYN ALKUA KAIKILLE. NYT SE NÄYTTÄÄ SITTENKIN TULEVAN!

AINA KANNATTAA KOKEILLA

Kirjoittanut maanantai, 21 syyskuu 2015 13:13

Suomalaisen kansalaiskeskustelun mieliaiheita on byrokratia ja kankeat säädökset eri muodoissaan. Ja pakko on myöntää, että tuon sorttinen mielipiteenvaihto on kovin usein hyvin lähellä totuutta. Me suomalaiset olemme onnistuneet tekemään maastamme ohje- ja määräysviidakon.

Juuri tehtävänsä jättänyt Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck korosti koko virkakautensa sitä, että Suomi on maa, joka kahlitsee ihmisiä niin, että luovuudelle jää kovin vähän elintilaa. Olemme tottuneet jo vuosien ajan kysymään itseltämme mikä määräys kieltää sen idean, joka juuri on päähämme pälkähtänyt.

Ongelma on huomattu myös maan hallituksessa. Tarkoitus on, että käynnistetään kokonainen kokeiluohjelma. Se voi kuulostaa viralliselta, mutta on hienoa, että asiaan on vihdoin herätty. Suomalainen ajattelu pitää saada muuttumaan. Meidän on opittava ajattelemaan positiivisesti, opittava kertomaan tarinoita ja uskomaan itseemme.

Varsinais-Suomessa voitaisiin kokeilla monia juttuja: koulujen kesäloman siirtoa, maksullisuutta lauttaliikenteessä niille, jotka eivät asu saaristossa vakituisesti, rakentamisen lupakäytäntöjen keventämistä jne.

Hanke tulee taatusti kohtaaman myös vastustusta. Aina jostakin kolosta kömpii byrokraatti, joka sanoo, että ei käy tai että pohjoismainen hyvinvointivaltio romahtaa, jos tehdään noin....

Mutta kritiikistä ei pidä lannistua. Kunnat ja muut yhteisöt muistakaa, että aina kannattaa kokeilla.

Tällä viikolla
Maanantai: Aamulla liiton hallitus, sitten konttoritöitä, iltapäivällä Maakunnan yhteistyöryhmä, sitten vielä joukko erityisavustajia liitossa.
Tiistai: Kv-palaveri, johtoryhmä, Yliopisto kasvun vauhdittajana, kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Keskiviikko: Kuntavierailu Koskelle, ip konttorihommia.
Torstai: Lähtö Puolaan Turun kaupunginjohtaja Randellin kanssa, Gdanskin kaupunginjohtajan tapaaminen.
Perjantai: Ohjelma Puolassa jatkuu, kollegan tapaaminen sekä Gdynian kaupunginjohtaja ja vielä yrityskäynti.

9/12

Kirjoittanut maanantai, 14 syyskuu 2015 07:47

Suomi elää melkoista murrosta. Talouden luvut paukkuvat pakkasella, mutta edessä näyttää olevan työtaistelujen sarja. Se on osoitus siitä, että suomalainen työmarkkinakäytäntö on jäänyt devalvaatioajalle. Ja kun maan hallituksella ei sitä konstia enää ole takataskussaan, työmarkkinakenttä on neuvoton. Devalvaatiohan merkitsi saavutetuista eduista tinkimistä, mutta paljon peitellymmin kuin nykyjärjestelmässä. Seurauksena on neuvottomuus.

Kyky päättää on ollut pitkään hukassa. Osin siihen ovat vaikuttaneet vaalitulokset. Vaaleissa on ollut kannatusta kovin erilaisella ajattelulla tasapuolisesti.

Viime viikon lopulla nimitettiin työryhmät, jotka pohtivat Soten järjestämistä. Vauhti tulee olemaan kova. Vaikein poliittinen kädenvääntö tullaan käymään päätettäessä alueiden lukumäärästä. Pääjohtaja Tuomas Pöystin työryhmä esitti 9-12 aluetta, eikä pelkästään Soteen vaan tuleville itsehallintoalueille. Itsehallintoalueita varten valitaan vaaleilla valtuusto ja ne pyörittävät myös muita juttuja kuin sosiaali- ja terveyspalveluita, tosin muut asiat ovat vielä päättämättä.

On ymmärrettävää, että pienimmät maakunnat haluaisivat uudistuksen lähtevän liikkeelle maakuntapohjaisesti. Se ei liene poliittinen realiteetti. Muuttoliike Suomessa tulee edelleen olemaan vilkas, väki muuttaa kasvukeskuksiin. Itsehallintoalueet ja sotealueet tulee miettiä kolmen, neljänkymmenen vuoden päähän. Mutta varmuuden vuoksi sanon, että Varsinais-Suomella ei ole itseisarvoisia laajentumispyrkimyksiä. Olemme korostaneet vain sitä, että alueiden tulee olla tarpeeksi suuria ja iskukykyisiä.


Tällä viikolla:

Maanantai: Kokous Turun johdon kanssa, sitten johtoryhmä ja edelleen liiton puheenjohtajisto, ip aluetietopalveluun perehtymistä.
Tiistai: Kauppakamarin elinkeinovaliokunnan kokous EK:ssa, ip eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan luona liiton asioita ministeri Petteri Orpon ja tulevan ministerin Annikka Saarikon kanssa.
Keskiviikko: Esiintyminen Uudenmaan liiton seminaarissa, sitten koneeseen ja Vuokattiin kaikkien maakuntajohtajien ja elyjohtajien seminaariin.
Torstai: Kokous Vuokatissa jatkuu. Yöllä Turkuun, jos lakko ei estä.
Perjantai: Konttoripäivä.