LENTOLIIKENNERYHMÄ MIETINTÄÄN

Kirjoittanut maanantai, 07 syyskuu 2015 10:40

Talouden taantumalla on monia vaikutuksia: kaikki hiipuu, matkustaminen muun toiminnan ohella. VR ilmoitti reilu viikko sitten YT-neuvotteluista ja lukuisista markkinaperusteisista junavuorojen vähennyksistä. Lausuin huoleni asiasta jo edellisessä blogissa.

Mutta ei junaliikenne ole ainoa kuljetusmuoto, joka elää vääjäämättä murroskautta. Kun katsoo Suomen lentokenttien tilastoja, ei voi olla tuntematta huolta. Kotikenttämme Turku pärjää kohtuullisesti, viime vuoteen verrattuna on jopa pientä kasvua, mutta meidän kanssa samassa kokoluokassa ponnistavat Tampere (-10,7%), Vaasa (-16,5%) ja Kuopio (-12,7%) ovat pudonneet selvästi.

Suomen kenttäverkko on laaja: meillä on viisi lentokenttää miljoonaa asukasta kohden, Ruotsissa luku on neljä, koko Euroopassa yksi. Selvää lienee, että nykyrakenne ei voi jatkaa maailman tappiin. Kenttiä on jo käytännössä pudonnut ja valitettavasti tulevaisuudessa putoaa lisää.

Asiantuntija-arvion mukaan Onnibussiliikenne kuljettaa suomalaisia ensi vuonna enemmän kuin kaikki lentokentät yhteensä, jos laskuista vähennetään Helsinki-Vantaan kenttä. Luku on kovin kuvaava: muutoksen vauhti vain kovenee.

Varsinais-Suomessa pitää tehdä kaikki voitava. Hallinto ei ongelmia ratkaise, mutta on uuden ponnistuksen aika. Hiukka niin kuin telakan kanssa. On syytä miettiä tarvitaanko lentokenttä työryhmä.

Tällä viikolla:

Maanantai: tapaaminen professori Petri Virtasen kanssa, johtoryhmä, kuntavierailu Sauvoon, ip ministeri Toivakka
Tiistai: ap konttoritöitä, ip maakuntastrategian ohjausryhmä ja aluekehittämisen osaamisryhmän kokous
Keskiviikko: Kuntavierailu Marttilaan, ip ELY neuvottelukunnan kokous
Torstai: Kuntamarkkinoille Helsinkiin ja illalla yrittäjätilaisuus V-S liitossa
Perjantai: ap vieraita liitossa, ip maakuntahallituksen lista-asioiden valmistelua

Hyvää työviikkoa!

Henkilöliikenteessä on käynnissä raju kilpailu. Linja-autoliikenteeseen on tullut toimijoita, jotka ainakin toistaiseksi kykenevät kuljettamaan ihmisiä aivan eri hinnoilla kuin on perinteisesti totuttu. VR on uudessa tilanteessa menettänyt asemiaan ja se on päättänyt reagoida rajulla saneerausohjelmalla: alkamassa ovat YT-neuvottelut ja henkilöjunien määrää ollaan eräillä väleillä karsimassa huomattavassa määrin.

Edellä mainittujen toimien lisäksi lippujen hintoja ollaan laskemassa, mutta muutoin toimet eivät kerro taistelumielestä, vaan eräänlaisesta antautumisesta. VR on kuin jalkapallojoukkue, joka häviölle jouduttuaan alkaa puolustaa hyökkäämisen sijasta. Nyt suunnitellulla politiikalla VR tulee todennäköisesti menettämään asiakkaitaan edelleen.

On selvää, että yhtiömuotoisen toiminnan tulee jollakin aikavälillä olla aina kannattavaa. Suomessa se ei harvaan asutuilla seuduilla ole henkilöliikenteessä koskaan mahdollista ja siksi valtio onkin subventoinut eräitä yhteyksiä taatakseen ihmisten liikkumisen. Kannattavuuden hakemisella on myös nurja puolensa. Kun jokainen toimija katsoo omaa etuaan, voi yhteiskunnan kokonaisetu vaarantua pahasti.

Jotta Suomi selviäisi talouden ahdingosta, tarvitaan toimia suurimpien kaupunkikeskusten voimistamiseksi. Yksi tärkeä elementti siinä työssä ovat sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle. VR ei ole kyennyt vakuuttamaan matkustajiaan. Osin heikko palvelukyky esimerkiksi välillä Turku-Helsinki johtuu huonossa kunnossa olevasta rataverkosta. Junat ovat liian usein myöhässä, ja kun useimmilla matkustajilla ole varaa leväperäisyyteen työssään, he hyppäävät bussiin tai omaan autoonsa.

Aikataulusupistukset ovat liikennepolitiikkaa, jota ei saa jättää VR:n päätettäväksi. Valtiovallan on vaadittava yhtiöltä parempia suorituksia tai avattava henkilöliikenne kilpailulle pikaisesti.

Tunnin juna välillä Turku-Helsinki on vastaus rapautuneeseen rataverkkoon. Suomen on uskallettava tehdä Ruotsin kaltaisesti rohkeita infrainvestointeja taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi.

Tällä viikolla:
Maanantai: Johtoryhmä, sitten alkaa kolmen työtoverini, Lauri Palmusen, Leena Karlströmin ja Ulla Lindforsin eläkkeelle jäämistilaisuus, ip hallinnon kokous
Tiistai: Ap konttorihommia, ip maakuntajohtajien kokous Helsingissä: maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen vieraina, illalla Sitra
Keskiviikko: Ap liikennevirasto, samaan aikaan maakuntajohtajien kokous jatkuu, sitten Finavia ja vielä Metsähallitus
Torstai: Ap kv-asioita Turun Mikko Lohikosken kanssa, Kielellisten palveluiden tmk ip
Perjantai : Ap Yleisradion aluepäällikkö Mari Kunttu-Kauppi ja sitten sisäisiä kokouksia

Viikonloppu taitaa olla vapaa hallintotöiltä, mutta Masku, Nousiainen, Mynämäki "golfmaaotteluun" on aivan pakko ja suuri ilo osallistua.

Aika vähälle huomiolle on jäänyt Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyvä itsehallintouudistus. Jonkun verran pöhinää on syntynyt pääjohtaja Tuomas Pöystin (muina jäseninä apulaiskaupunginjohtaja Niiranen ja professori Haveri) jätettyä asiasta työryhmänsä mietinnön.

Pöysti ehdottaa, että itsehallintoalueita olisi 9-12. Muistin virkistämiseksi mainitsen, että nykyisiä maakuntia on 18. Jos kaavailut toteutuvat, merkitsee se sitä, että suomalainen uusi hallinto ei rakennu nykyiselle maakuntajaolle, vaan alueet suurentuvat.

Itsehallintoalueille valittaisiin nykyisten kuntavaltuustojen lailla valtuusto suoralla kansanvaalilla ja se olisi korkein päättävin elin. Itsehallintoalueen tärkein ja suurin tehtävä olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen: kuntien koko soteväki siirtyisi itsehallintoalueen palvelukseen. Nykyiset maakunnan liitot sulautuisivat itsehallinto-organisaatioon. Myös monia muita ylikunnallisia palveluita suunnitellaan siirrettäväksi uuden putiikin hoidettavaksi.

Muutos olisi siis raju: puolet kuntien rahoista ja henkilömääristä siirtyisi itsehallintoalueiden palvelukseen. Suuri kysymys on myös rahoitus. Koska kysymys on itsehallinnosta, kuntia ei voi perustuslaillisista syistä laittaa maksumiehiksi. Vaihtoehtoja on kaksi, joko valtio maksaa tai sitten itsehallintoalueet saavat verotusoikeuden.

Kuntien valtuustot ja hallitukset jäisivät olemaan edelleen. Helposti voisi kuvitella, että itsehallintoalueista ja etenkin suurista kaupungeista tulee erään sorttiset kilpailijat. Keskuskaupunkien asema onkin uudistuksessa turvattava, muutoin saadaan aikaiseksi veronmaksajalle kallis kissa-hiiri-leikki.

Myös aikataulu on haastava. Ensin toki tehdään SOTE, mutta muutkin toiminnot on suunniteltu aloitettavaksi 2019 alusta.

Kyse on Suomen kaikkien aikojen suurimmasta hallintouudistuksesta. Pieleen se ei saa mennä.

Tällä viikolla
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus ja ennen sitä palkittavana Special-olympialaisten kolme voittajaa. Heti perään liiton kv-jaosto. Teemme uutta strategiaa. Ip Ylen uusien tilojen avajaiset Logomossa.
Tiistai: Aamulla valtionvarainministeriön SADE-hankkeen tilaisuuden avauspuhe. Sitten yksi haastattelu puhelimitse. Puolelta päivin AMK:n vararehtorin kanssa väännämme mielenkiintoista yrityshanketta. Ip oma johtoryhmä.
Keskiviikko: Taiwanilainen virkamiesdelegaatio, ip Elisan pääjohtaja ja sitten Turun Sanomien toimittajatapaaminen.
Torstai: Maakuntagames Satakunnassa.
Perjantai: ap Ruotsin Itämeri-suurlähettiläs. Ip sisäisiä kokouksia
Lauantai: Maskun muinaistulien sytytys.

OSAAKO VARSINAIS-SUOMI KEHUA ITSEÄÄN?

Kirjoittanut tiistai, 18 elokuu 2015 08:53

Heräsin varhain ja huomasin, että vanhalta kaveriltani oli tullut sähköposti myöhään illalla. Hän välitti minulle eräältä kansanedustajalta saamansa meilin, jossa analysoitiin tulevan vuoden valtion budjettia ja annettiin ymmärtää, että kansanedustajan oma vaalipiiri oli menestynyt kisassa hyvin.

Ymmärsin sähköpostin minulle lähettämisen olleen vihjeen siitä, että "katso, kuinka loistavasti nuo pärjäävät". Suhteellisen tuoreena varsinaissuomalaisena olen törmännyt tuollaiseen ajatteluun kovin usein. Hyvät asiat löytyvät helposti muualta, mutta kotinurkissa asiat menevät pieleen.

Suomi ei enää pitkään aikaan ole alueellisen kehityksen näkökulmasta yhtenäinen. Pohjois- ja Itä-Suomi menettävät väestöään, pääkaupunkiseutu vetää puoleensa voimakkaasti ja siinä välissä porskuttavat Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion seudut.

Kun varsinaissuomalaista mielipiteenvaihtoa kuuntelee, saa usein sellaisen käsityksen, että Turun kanssa saman suuruiset Tampere ja Oulu olisivat talous- ja työllisyyskehityksessä meitä kovasti edellä. Kurkistus tilastoihin kertoo aivan muuta: työttömiä Varsinais-Suomessa on 14,0%, Pirkanmaalla 15,7% ja Pohjois-Pohjanmaalla 16,4% (Turku 18,1%, Tampere 19,0% ja Oulu 18,7%).

Luvut ovat kolmikon kohdalla todella huolestuttavia, mutta kukaan ei ole toistaan parempi. Eli mihinkään alemmuuskompleksiin ja tuhkan päälle ripotteluun ei meillä ole ensimmäistäkään syytä.

Aamuäreänä vastasin kaverilleni, että olisi hyvä, jos Varsinais-Suomessa edes osa siitä energiasta, joka käytetään muiden kadehtimiseen, käytettäisiin luovaan työhön oman maakunnan puolesta, niin hyvä olisi. Ehkä analyysiä voisi hieman lieventää, mutta mihinkään ei pääse siitä, että meidän on opittava kehumaan Varsinais-Suomea nykyistä paremmin!

 

Tällä viikolla
Maanantai: Liiton ja Turun johdon yhteiskokous, liiton puheenjohtajisto, lounas edunvalvontajohtaja Lauri Palmusen eläkkeelle siirtymisen johdosta. Hyviä puheita. Loppupäivästä omaa hallintoa ja Turkulainen-lehden päätoimittajan tapaaminen.
Tiistai: Liiton valintatoimikunta, sitten vinhaa vauhtia Paraisille, jossa kuntavierailu
Keskiviikko: Kokous amk-porukan kanssa, mielenkiintoinen yrityshanke. Loppupäivä maakuntaurheilua.
Torstai: Sisäistä hallintoa, kokouksia omassa talossa.
Perjantai: Haastattelu, lounas Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutasen kanssa aiheena mielenkiintoinen yhteishanke, ip palaveri kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän kanssa, maakunnan asioita.
Sunnuntai: Esiintyminen Kaarinassa.

MONIKULTTUURINEN VARSINAIS-SUOMI

Kirjoittanut keskiviikko, 12 elokuu 2015 12:22

Kesän kuumimpia puheenaiheita on ollut monikulttuurisuus. Tunteet teeman ympärillä ovat vuotaneet ehkä hieman liian valtoimenaan, mutta aihepiiri on tärkeä ja sellainen, että juuri kukaan ei pääse sitä karkuun.

Professori Esko Valtaoja kirjoitti aiheesta kolumnissaan Turun Sanomissa. Hän muistutti, että monikulttuurisuus on käsite, jonka sisällöstä ei ole yhteistä käsitystä. Hänen mukaansa jotkut ymmärtävät monikulttuurisuuden niin, että Suomeen tullaan elämään sossun rahoilla ja jälkikasvu lähetetään sitten Isis-taistelijoiksi Syyriaan. Toisen ääripään mukaan lasten sukuelinten silpomiseen puuttuminenkin on länsimaista kulttuuri-imperialismia ja siis tuomittavaa.

Ehkä missään muussa maakunnassa ei niin konkreettisesti tiedetä, että Suomi on ollut osa Venäjää ja osa Ruotsia. Turku edusti länttä, oli siis Ruotsin suosiossa, mutta ei Venäjän. Aseman heilahtelu teki maakunnastamme ilman muuta Suomen kansainvälisimmän ja opetti maailmanpolitiikan realiteetteja. Kun matkustaa Varsinais-Suomesta itään, eron huomaa tässä suhteessa edelleen erittäin selvästi.

Maailma on suuressa myllerryksessä, eikä ongelmia pääse pakoon kukaan. Kreikka saa talouskriisinsä keskelle suuret määrät pakolaisia Syyriasta, eikä köyhällä maalla ole tarjota pakeneville ihmisille aina edes vettä ja leipää. Mielestäni on itsestään selvää, että vastuuta tällaisista asioista tulee kantaa Euroopan tasolla. Vai olemmeko sitä mieltä, että jos pakolaistulva suuntautuisi Suomeen, ongelma olisi yksin meidän, ja muut maat voisivat vain kohautella olkapäitään?

Ihmisiä toki liikkuu monien syiden vuoksi. Sellainen Suomi, jossa jokainen naapurimme on vain suomalainen, on ainakin suurissa kaupungeissa jo kauan sitten taakse jäänyttä elämää. Mutta kykymme ymmärtää erilaisuutta ei vielä ole luontevalla tasolla.

Monikulttuurisuutta ei voi eikä pidä vastustaa, se tapahtuu vääjäämättömästi. Turhan vastahankaisuuden sijasta pitää puhua siitä, kuinka uuden maailman kohtaamme. Tarvitsemme viisautta asenteisiimme ja konkreettisiin yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin. Ruotsia on perinteisesti pidetty maahanmuuton mallimaana, mutta tosiasiassa naapurimaassamme on tehty monia vakavia virheitä, joista ruotsalainen yhteiskunta vain ei oikein kykene keskustelemaan.

Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset olla monikulttuurisuuden esimerkkimaakunta: kansainvälisyys, kaksikielisyys, elinkeinorakenne (Meyer-telakka, Bayer-lääketeollisuus esimerkiksi) ja Suomen Siirtolaisinstituuttikin sijaitsee Turussa. Tällaiset eväät antavat hyvät edellytykset luoda suvaitsevainen, kansainvälinen ilmapiiri. Monikulttuurisuus vahventaa maakuntaa, ei heikennä.

Alkava syksy
Töihin on palattu monen muun lailla puolitoista viikkoa sitten. Pelkkää lomaa ei heinäkuu ollut. Maan hallitus järjesti virkahemmolle "kesätöitä" ja myös Microsoftin lopettaminen Salossa vei konttoripöydän ääreen. Työt alkoivat maakuntajohtajien kesäkokouksella Oulussa. Kovat ovat haasteet sielläkin.

Maanantai: koko päivä talon sisäistä kehitystyötä.
Tiistai: Maakuntajohtajien sihteereille Varsinais-Suomi esittely, sitten kv-strategian kimpussa kokous, sieltä palaveriin maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanervan kanssa ja lopuksi kuntavierailu Nousiaisissa. Kuntavierailu on aina mielialaa kohottava juttu. Upeita asioita myös Nousiaisissa.
Keskiviikko: konttorihommia, ay-asioita ja ip uudelleen konttorilla.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat, liikennekokous peruuntui, joten keskipäivä konttorilla joten talous- ja toimintasuunnitelman kimppuun kunnolla. Make it simple-ajattelua pitää saada lisää. Julkishallinnon suunnitelmat ovat aina ylipaisuneita paperivuoria.
Perjantai: aamulla konttoria, ip maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokous.