KANNATTAA TAVOITELLA SUURIA

Kirjoittanut perjantai, 26 kesäkuu 2015 08:46

Olin eilen illalla seuramassa Paavo Nurmi Gamesia Turussa. Vaikka ilma oli kolea, kisat onnistuivat loistavasti: käytiin monia kansainvälisten tähtien tahdittamia kisoja ja kaiken kruunasi ikään kuin tilauksesta Tero Pitkämäen melkein ysikymppinen keihäskaari.

Suurkiitos kuuluu tietenkin järjestäjille, Jari Salonen on joukkoineen tehnyt loistotyötä. Tavoitetaso on korkea, eikä se lopu siihen, että läsnä oli ehdottomasti kesän suurin yleisurheiluyleisö. Rima on niin korkealla, että Paavo Nurmi-organisaatio tavoittelee Timanttiliigan kisoja Turkuun.

Vielä pari vuotta sitten moni saattoi hieman hymyillä ajatukselle, että Turku olisi Timanttiliigan kisapaikkana. Enää näin ei ole. En osaa itse arvioida mitä kaikkea tavoitteen saavuttaminen edellyttää, mutta oikealla tiellä ollaan aivan varmasti. Ja suuri katsojamäärä oli osoitus siitä, että yleisurheilu vetää, kunhan kisa on vain tarpeeksi korkeatasoinen.

Paavo Nurmi Games on osoitus ajattelusta, jota Suomessa harrastetaan aivan liian vähän. Olemme mestareita esittämään arvioita siitä, miksi joku juttu ei onnistu, sen sijaan että pohtisimme, mitä pitää tehdä, jotta onnistumme.

Varsinaissuomalaisuuteen kuuluu asioiden vakaa harkinta. Hankkeisiin ei ryhdytä hetken mielijohteesta, vaan syvällisen punninnan jälkeen. Ja hyvä niin, ei maailmaa haihattelulla pystytetä. Mutta ehkä annos ennakkoluulottomuutta voisi tehdä terää. Siis Paavo Nurmi-jengin lailla - rima korkealle. SUURIA EI SAAVUTA, JOS SUURIA EI TAVOITTELE.

P.S.
Päiväkirja lähtee nyt kesätauolle palaten sivuille elokuun alussa. Toivotan kaikille riemullista kesää! Ja käykää ihmeessä varsinaissuomalaisissa kesätilaisuuksissa. Niitä on maakunta pullollaan.

TÄMÄ VIIKKO
Maanantai: Ap maakuntahallitus, ip Maakunnan yhteistyöryhmä MYR. Hyvää keskustelua molemmissa paikoissa
Tiistai: Ap sisäistä hallintoa, lounas professori Jukka Westermarckin kanssa lääkekehityksen ympärillä, ip Kansalliset Seniorit maakunta-alustus
Keskiviikko: Luottamushenkilöiden ja toimiston väen tutustumismatka Teijoon (valokuvia alla). Käykää ihmeessä!
Torstai: Johtoryhmän budjettikokous koko päivän. Illalla Paavo Nurmi Games
Perjantai: Sisäistä hallintoa, kokouksia

KUINKA KUNTIA (KUNTAYHTYMIÄ) TULISI JOHTAA?

Kirjoittanut maanantai, 15 kesäkuu 2015 10:31

Turun Sanomien palstoilla on taitettu peistä kuntajohtamisesta. Vastakkain on ollut kaksi koulukuntaa: vanhan ja uuden liiton ihmiset.

Itse aloitin kuntahallinnossa 1980-luvun alussa ja heti kaksoisagenttina: olin sekä kaupunginvaltuutettu että yhden hallintokunnan hallintopäällikkö. Tuolloinen kuntalaki mahdollisti tällaisen merkillisen tuplaroolin. Myöhemmin kokemusta on karttunut neljästä kaupunginvaltuustokaudesta, valtuuston varapuheenjohtajuudesta, sairaanhoitopiirin puheenjohtajuudesta, kahden kunnan ja yhden kaupungin johtajuudesta ja kuntaministeriön kansliapäällikkyydestä.

Voin vakuuttaa, että kuntahemmon elämä kolmekymmentä vuotta sitten oli paljon auvoisempaa kuin nykyisin. Muistan saaneeni kehuja kaupunginjohtajalta, kun puristin ensimmäisen hallintokuntabudjettini kasvun vain kymmeneen prosenttiin (luitte aivan oikein). Muutoinkin elämä hymyili virastotasolla. Kaupungin virkamiesjohto, eivätkä myöskään poliitikot puuttuneet elämäämme juurikaan. Kun rahaa oli, kontrolli oli vähäistä.

Mutta maailma on muuttunut noista päivistä rajusti. Kaupunkijohto, joka laiminlyö ohjaamisen ja valvomisen saattaa yhteisönsä näinä tiukkoina aikoina kriisiin hyvinkin nopeasti. Nyt Turussa käydyssä keskustelussa olen hämmästellyt sitä, että mediankin puolella aika kritiikittömästi tuetaan niitä ajatuksia, jotka haikailevat paluusta entiseen. On ymmärrettävää, että ihmiset vanhetessaan kokevat uransa alkuaikojen kulttuurin hienona, mutta nykyjohdon täytyy elää tätä päivää ja ajan vaatimusten mukaan.

Kunnallisvirkamiehen elämän vaikeimpia asioita on sen tajuaminen, että virkapalkka ei ole taiteilija-apuraha, vaan korvaus siitä, että toteutetaan poliittisen johdon luomaa strategiaa ja päätöksiä myös silloin, kun oma järki ja ajatus sanovat jotakin aivan muuta. Totta kai hyvään johtamiseen kuuluu se, että annetaan luovuudelle sijaa, mutta se on aivan eri asia kuin vaatimus tehdä aina niin kuin itse tykkää.

Poliittisen johdon ja virkajohdon työnjako ei kuntajohtamisessa ole aina yksinkertainen juttu. Pienissä kunnissa luottamushenkilöillä on joskus tapana kuntalain vastaisesti puuttua operatiivisiin kysymyksiin ja suuressa kaupungissa poliittisen viestin perille meno voi organisaation koosta johtuen olla monesti kovin haastavaa.

Kaupungin johdossa toimivan virkamiehen on ymmärrettävä politiikkaa, muutoin mistään ei tule mitään. Ja ymmärrystä voi hankkia yleensä vain olemalla politiikassa mukana. Mutta virkatoimissa ei saa politikoida, usein se tarkoittaa sitä, että oman puolueen suhteen täytyy olla kaikkein kriittisin ihan pelkän uskottavuuden kannalta.

Pormestari-mallin on sanottu olevan ratkaisu politiikan, demokratian ja hallinnon ongelmiin. Itse en ole asiasta ollenkaan varma. Yhdyn niihin puhujiin, jotka sanovat, että malli ei ole oleellinen kysymys, vaan ihmiset. Yhdestä asiasta ei voi ainakaan tinkiä: nykymaailma edellyttää kuntajohtajilta aivan erilaisia valmiuksia ja osaamista kuin "vanhat hyvät ajat". Onko varmaa, että pormestari-malli ei johda liian vähin valmiuksin omaavien henkilöiden valintaan ja sitä kautta vallan siirtymiseen "kyllä herra ministeri-sarjan" tavoin erisortin kanslia- ym. päälliköiden hoteisiin?

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Ahvenanmaan vierailun valmistelua, johtoryhmä, maakuntahallituksen puheenjohtajisto, nopean lukemisen kurssin aloitus, lukiolainen Alvar Euro piipahtaa vierailulla, loppupäivä konttoribisneksiä
Tiistai: klo 5.10 kohti Ahvenmaata, mielenkiintoinen ohjelma, paluu illalla
Keskiviikko: Poliisi- ja turvallisuusasioita koko päivä
Torstai: Henkilökunnan juhannuskahvit, loppupäivä hallintoa

HAUSKAA JUHANNUSTA KAIKILLE!

KAUPUNGIN(KUNNAN)JOHTAJA VAI PORMESTARI

Kirjoittanut maanantai, 08 kesäkuu 2015 07:47

Suomessa on kaksi kuntaa, jossa on pormestarijärjestelmä: Tampere ja Pirkkala. Helsingissä asiaa pohditaan ja myös Turussa teema on nostettu esiin.

Suomalaisella kuntamallilla on pitkät perinteet ja tuskin missään muussa maassa yksittäisellä kunnalla on niin paljon vastuuta ja velvoitteita kuin Suomessa. Tämä näkyy myös siinä, kuinka kuntahallintomme on järjestetty. Se nojaa ajatukseen, jonka mukaan kaikille päättäjille lojaali virkakunta valmistelee asiat ja vaaleilla valitut poliitikot sitten päättävät asiat.

Läntinen Eurooppa poikkeaa monin tavoin meidän mallistamme. Monessa maassa kunta ei ole palveluja järjestävä yksikkö, vaan maakunta tai valtio. Kuntapoliitikot eivät näin ollen kovin monista asioista päätä ja he ovat usein eräänlaisia kotikuntaidentiteetin vaalijoita eivätkä todellisia vallankäyttäjiä. Pormestarin tehtävänä on seurustella kuntalaisten kanssa, toimia tilaisuuksien ja juhlien avaajana, mutta kovin vaikeita kysymyksiä kuntataloudesta tai verotuksen hienouksista ei hänelle kannata esittää.

Helsingissä esitetty malli politisoisi virkahallinnon. Se on eräänlaista tosiasioiden tunnustamista: oman muistini mukaan Helsingin kaupunginjohtaja ja lähes kaikki apulaiskaupunginjohtajat on melkein poikkeuksetta valittu kaupunginvaltuutettujen joukosta. Mutta tämä seikka voi olla pormestari-järjestelmän Akilleen kantapää. Löytyykö jokaisesta sellaisesta kunnasta, joka mallia miettii, valtuutettujen joukosta henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto, kielitaitoa ja johtamiskokemusta? Jos pormestari valitaan puutteellisin ominaisuuksin, valta siirtyy virkakoneelle, jolloin koko järjestelmä muuttuu demokratian irvikuvaksi.

Virkamiesjohtaja-Poliittinen johtaja asetelmaan liittyy toki monia muitakin tärkeitä näkökulmia kuin yllämainittu, mutta joka tapauksessa on syytä hyvin tarkkaan miettiä, kuinka kuntahallintoa rakennetaan. Juha Sipilän hallituksen ohjelma siirtää valtaa itsehallintoalueille (sote-piirit, maakuntahallinto). Kunnan ja maakunnan suhde on syytä pohtia niin, että kaikki elementit sopivat toisiinsa.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Koko päivä maakuntavaltuustoa, mielenkiintoisia ja tärkeitä asioita. Kokousesitelmöitsijänä ekonomisti Juhana Vartiainen.
Tiistai: Varhaisaamuna Varsinais-Suomen edunvalvonnan action planin valmistelua, sitten tapaan henkilöstökonsultin, seuraavaksi palkansaajajärjestöjen tilaisuuteen ja lopuksi eteläisen Suomen maakuntajohtajien kokous Hyvinkäällä.
Keskiviikko: Kehityskeskusteluja koko päivä, iltapäivällä Helsinkiin, palaveri ministeri Orpon kanssa maakunnan asioista.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asioita, Pirkanmaan liiton vierailu Varsinais-Suomessa. Siinä meneekin koko päivä ja ilta.
Perjantai: Aamulla yritysjohtatapaaminen, sitten maakuntakaavaa ja hallintorutiineja. Illalla Louna-Jukolaa.

MUISTAKAA SIIS ETTÄ VIIKONLOPPUNA ON PAIMIOSSA JUKOLAN VIESTI, JOKA ON HUIKEA TAPAHTUMA KOKEA MYÖS KATSOJANA, VAIKKA OLISI YHTÄ ONNETON SUUNNISTAJA KUIN ALLEKIRJOITTANUT.

HAUSKAA VIIKKOA KAIKILLE!

Uusi hallitus on työnsä aloittanut ja Varsinais-Suomi sai vankan edustuksen: Petteri Orposta tuli sisäministeri ja Annika Saarikosta perheministeri kahden vuoden päästä. Eduskunnassa Maria Lohela valittiin puhemieheksi ja moni maakunnan kansanedustaja istuu tärkeässä paikassa parlamentin valiokunnissa.

Sipilän hallituksen ohjelma lupaa suoranaista turbokautta maakuntien hallintoon. Suurin uudistus koskee sosiaali- ja terveyspalveluita. Maakuntapohjalta luodaan sote-piirit, joihin yhdistetään erikoissairaanhoito ja kuntien nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Syntyy todellinen mammuttiorganisaatio, jota hallitaan vaaleissa valitulla valtuustolla.

Vaikka sote-mallista sovittiin hallitusneuvotteluissa aika tarkkaan, myös avoimia kysymyksiä on jäljellä. Suurin kysymys koskee rahoitusta ja myös sitä, kuinka vältetään se, että uudet piirit ryhtyvät yhteistyön sijasta kilpavarusteluun.

Hyväksytyllä mallilla on myös vastustajansa. Suuret kaupungit ovat ymmärrettävästi nyreissään. Ne sanovat uuden demokratiatason luovan tehokkuuden sijaan vain byrokratiaa, eivätkä usko kustannussäästöihin.

Hallitusohjelma lupaa remontin myös valtion aluehallintoon. Uudistuksen sisällöstä ei päästy yksimielisyyteen, joten tuleva malli on vielä täysin auki. Sen verran kuitenkin todetaan, että päällekkäisyyksiä karsitaan. Nykyisin aluekehitysvastuu on sekä maakunnan liitolla että Ely-keskuksella. Jos painopistettä siirretään valtion viranomaisen sijasta maakunnan suuntaan, on pakko miettiä, siirrytäänkö aitoon väliportaan hallintoon, johon soten lisäksi ympätään ainakin kehitystehtäviä. Ja valitaanko tulevaisuudessa sote-valtuuston lisäksi nykyinen maakuntavaltuusto, vai toimiiko sote-valtuusto samalla maakunnan korkeimpana päättävänä elimenä.

Suuri muutos koetaan myös kaavapuolella. Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuuston päätös tulee olemaan lopullinen. Viimeinkin uskotaan siihen, että maakunnan ihmiset tietävät paremmin kuin virkahemmot Helsingissä, mikä maakunnalle on hyväksi.

Monet ehdotukset tulevat saamaan runsaasti kritiikkiä. Toivoa sopii, että hallitus kykenee huudosta huolimatta päätöksiin. Maakuntien hallinnossa on menty liian monta vaalikautta eipäsjuupas-periaatteella.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla neuvonpitoa Turun pol- ja virkajohdon kanssa. Sitten oma johtoryhmä. Ip viikon valmistelua omien virkamiesten kanssa.
Tiistai: Kuntavierailut jatkuvat, nyt Aura. Ip ensin kehityskeskustelu ja sitten yliopistolle rehtori Väänäsen kanssa neuvonpitoon.
Keskiviikko: Aamulla Ylioppilaskyläsäätiön Kalervo Haverisen kanssa juttuhetki ja sieltä Kemiöön ja Örön saarelle seminaariin, mukana myös USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck.
Torstai: Aamulla kehityskeskustelu, sitten Baltic Sea Region-seminaari, jossa myös loppusanat. Sieltä Naantalin Musiikkijuhlille, mutta ehdinkö?
Perjantai: Maanpuolustusasioita koko päivä.

HIGH NORTH

Kirjoittanut maanantai, 25 toukokuu 2015 08:27

Loppuviikkoni kului muiden Suomen maakuntajohtajien ja ex-pääministeri Paavo Lipposen kanssa pohjoisessa Norjassa. Pontimena opintomatkaan oli Lipposen erinomainen raportti, Pohjoinen tahtotila, joka kartoittaa niitä mahdollisuuksia, joita Suomella on arktisilla alueilla.

Luonnonvarojen tuoma rikkaus on Norjassa melkein käsittämätön. Maan öljyrahastossa on jo nyt varoja niin paljon, että Norja voisi maksaa pois Suomen valtionvelan ja elättää meitä vielä kahdeksan budjettivuoden verran. Kaiken lisäksi väitteet öljyvarojen loppumisesta ovat puuta heinää, ainakin sata vuotta mustaa kultaa vielä pumpataan.

Mutta reissua naapurimaahan ei kannata tehdä kadehtimisen näkökulmasta, vaan on syytä pohtia, mitä mahdollisuuksia meillä on pohjoisen Euroopan suhteen. Joka viikko Norja ja Ruotsi laittavat maailmalle 600 miljoonan euron tarjouspyynnöt. Niihin Suomen ja myös Varsinais-Suomen pitäisi käydä nykyistä tarmokkaammin käsiksi.

Itseni kaltaisen hallintohemmon on tietysti helppo antaa ilmaisia neuvoja yrittäjille siitä, että pitää pörhistyä. Mutta varmasti myös meidän kulmalla on ottaa kokoon eri toimijat ja katsoa, mikä on järkevää. Turusta ja Varsinais-Suomesta on tullut meriteollisuuden ehdoton johtaja Suomessa. Sillä osaamisella on varmasti kysyntää myös muualla maailmassa.

Helppoa ei yrittäminen, eikä edes tarjouspyyntöihin vastaaminen, vieraassa maassa ole. Selväksi kävi, että norjalaisten kanssa toimiessa yksi tärkeä asia on ruotsin kielen, tai oikeammin skandinaaviskan, osaaminen. Norjalaiset ovat niin vauraita, että eivät läheskään aina halua asioida englanniksi, vaan pitävät myös bisneksessä kiinni omasta kielestään.

Kulttuurieroja toki löytyy, mutta jos pohjoisessa Norjassa suurin ulkomaalainen toimijaryhmä on kiinalaiset, pitäisi meillä suomalaisilla olla muita paremmat edellytykset voittaa kieleen, uskontoon tai muuhun perinteeseen liittyvät asiat.

PS
Tulevan hallituksen ohjelma alkaa olla kasassa. Varsinais-Suomessa jännitetään eniten sitä, onko meillä tulevassa valtioneuvostossa edustajia. Luulen, että on oikein hyvin. Omat ministerit ovat maakunnan asioiden hoitamisen elinehto. Mutta vaikka olisi valinnoissa kuinka hyvä munkki, eivät maakunnan eri intressitahot saa unohtaa omaa työtään. Jokaisen pitää olla aktiivinen omissa asioissaan, edunvalvontaa ei voi ulkoistaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Ap johtoryhmä, sitten hallintoasioita, kuntavierailu Lietoon ja sieltä vielä Mynämäkeen samoissa merkeissä.
Tiistai: Valtion aluehallinnon strategiaa Helsingissä, sieltä kipin kapin Kauppakamarin elinkeinovaliokuntaan Turkuun.
Keskiviikko: Maakuntastrategian työpaja, vuorotteluvapaalta palaavan työtoverin kanssa keskustelu, ip Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläisen tapaaminen, myöhemmin ip kehityskeskustelu lähialaiseni kanssa.
Torstai: Kehityskeskustelu lähialaisen kanssa, ip poliisiylijohtaja Mikko Paateron läksiäiset Helsingissä.
Perjantai: Kuntavierailu Uusikaupunki, ip vielä yksi kehityskeskustelu ja lopuksi konttorihommia.