HYVÄÄ EUROOPAN MERIPÄIVÄÄ!

Kirjoittanut tiistai, 17 toukokuu 2016 11:53

Turku kokoaa kuluvalla viikolla tuhat osallistujaa kansainväliseen European Maritime Day-tapahtumaan. Tapahtuma on hyvin kansainvälinen ja arvovaltainen. Paikalle saapuu komission osastopäälliköitä, pääjohtajia ja myös komissaari Karmenu Vella.

Varsinais-Suomessa on viime vuosina tehty paljon töitä erilaisten kansainvälisten tapahtuminen hankkimisessa Turkuun. Monella kokoontumisella on elitistinen leima ja niiden on vaikea saada kansalaisten syvien rivien hyväksyntää. Ulkopuoliselle välittyy helposti kuva kuohujuomaa ja hanhenmaksapalleroita nauttivista eri maiden herroista ja rouvista, jotka tietävät kovin vähän tavallisen Virtasen elämänmenosta. Vaikka tuo karikatyyri-luonnehdinta onkin joskus lähellä todellisuutta, puolustan voimakkaasti aktiviteetteja, jotka tuovat niin suomalaisia kuin muidenkin maiden kansalaisia kotimaisemiimme. Suomi ei edelleenkään ole kovin tunnettu ja maailman kansainvälistymiselle ei ole vaihtoehtoa, vaikka sellaistakin sanomaa jotkut suomalaispoliitikot veisaavat.

Myös Varsinais-Suomen liitto on omilla pikku pennosillaan mukana joissakin tapahtumissa. Viime vuonna tuimme Paimiossa järjestettyä Louna-Jukolaa, joka olikin suurmenestys. Tänä vuonna olemme mukana Paavo Nurmi Gamesissa ja Kuninkuusraveissa.

Alueiden ja kaupunkien menestyksen yksi tärkeä tekijä on pöhinä. Se, että tapahtuu. Monet ihmiset suhtautuvat torjuvasti festivaaleihin ja vastaaviin, mutta heidän kannattaa muistaa, että kysymys on yhteisestä hyvästä: tulee työtä, rahaa ja tunnettuutta.

 

Tällä viikolla:
Ma: ap hallitus, ip Maakunnan yhteistyöryhmä
Ti: Hki maakuntastategiavertailua ja itsehallintoa Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa. Ilta: Ilkka Kanerva, saksalaisparlamentaarikko Klimke
Ke: Meripäivää koko päivä, illalla komissaari Vella
To: ap hollantilaisia opettajia, ip puolalaisia vieraita, joiden kera iltaan saakka
Pe: Baltic Sea Forum.

 

european maritime day turku 2016 cmyk en

EUROOPPA-PÄIVÄ SOPII VARSINAIS-SUOMEEN

Kirjoittanut maanantai, 09 toukokuu 2016 12:59

Tänään vietetään Eurooppa-päivää, mutta kovin monenlaisissa tunnelmissa. Koko homma sai alkunsa Ranskan ulkoministeri Robert Schumanin puheesta toukokuun 9. päivänä 1950 Pariisissa. Ajatuksena oli luoda teräsunioni, mutta pohjimmiltaan kyse oli ideasta, jolla ehkäistäisiin sodat ikuisiksi ajoiksi Ranskan ja Saksan välillä.

Ranska ja Saksa eivät ole enää sotineet, mutta ongelmia nykyinen unioni on onnistunut keräämään aivan riittävän määrän. On kiristynyttä kv-poliittista tilannetta, Kreikan talousahdinkoa, Unkarin ja Puolan merkillisiä vaalituloksia, Britannian mahdollinen lähtö unionista jne. Mutta pitää myös kysyä, mikä olisi ollut parempi vaihtoehto. Populismin rumpua on helppo lyödä ja antaa yksinkertaisia vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Tosiasia on, että unionilla on paikkansa, mutta se tarvitsee uudistumista ja vastuuntuntoa.

Kun Suomessa reilu kaksikymmentävuotta sitten mietittiin mahdollista jäsenyyttä EY:ssä, oli Varsinais-Suomi todellinen edelläkävijä. Kolme yliopistoamme perusti Eurooppa Instituutin. Tohtori Esko Antolasta tuli Suomen herra EY, jota haastateltiin aina, kun jäsenyydestä väännettiin julkisesti kättä. Turun Sanomat oli aktiivinen toimija, erityisesti päätoimittaja Jarmo Virmavirta. Hartiavoimin töitä paiski Turun Nuorkauppakamari puuhamiehinään Anders Blom ja Rauno Puolimatka. Aktiivisia olivat myös demarivaikuttaja Armas Lahoniitty, kj Juhani Leppä, professori Urpo Kivikari ja monet muut (en tuolloin asunut Varsinais-Suomessa, joten saatan unohtaa mainita montakin työmyyrää).

Varsinais-Suomi on pääkaupunkiseudun ohella Suomen ylivoimaisesti kansainvälisin maakunta. Jäsenyyden puolesta toimiminen oli siis kovin luonnollista. Siksi nykyisen EU-jäsenyyden korostaminen sopii meille erinomaisen hyvin edelleen.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Ma: johtoryhmä ja lista-asiat, ip puheenjohtajiston kokous, illalla liiton Eurooppa-päivä
TI: Namikan Satu Alanen, liiton kv-asiat, ip kuntajohtajakokous
Ke: Aamulla Hki; kaksikin kokousta, ensin TEM, sitten maakuntauudistuksen raharyhmä
To: Tukholmaan, Pohjoismaiden saaristoyhteistyö, illalla Turun Yrittäjät, jos kone ajoissa takaisin
Pe: Liiton sisäistä kehitystyötä, lounas Heli Paasion kanssa, ip innovaatioratkaisuja Karri Salmisen kera.

MAAKUNTAVERO VAI EI?

Kirjoittanut maanantai, 25 huhtikuu 2016 09:55

Tulin kuluneen viikon perjantaina nimitetyksi maakuntahallinnon ohjausta ja rahoitusta valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi. Tehtävänä on kiinteässä yhteistyössä sote- ja itsehallintouudistuksen rahoitus- ja resurssiohjaustyöryhmän kanssa tehdä esitys maakuntien ohjausjärjestelmäksi, koordinoida maakunnille siirrettävien tehtävien ohjausta, laatia ehdotus rahoitusjärjestelmästä, kartoittaa ehdotus uudistuksen edellyttämistä määrärahasiirroista ja valmistella hallituksen esityksen muotoon luonnokset ehdotuksen toteuttamiseksi 30.11.2016 mennessä.

Jos joku on jaksanut lukea koko rimpsun, on johtopäätös taatusti, että ei nyt niin hirveän seksikäs homma. Ehkä ei, mutta hyvin periaatteellinen ja tärkeä siitä näkökulmasta, että se tulee omalta osaltaan viitoittamaan sitä, millaiseksi kaavailtu maakuntahallinto muodostuu.

Kun maan hallitus sai aikaan päätöksen 18 maakunnasta ja sote-piiristä, on suurin periaatteellinen kysymys ollut maakuntavero. Mikään helppo nakki se ei olekaan. Mielipide siitä riippuu hyvin voimakkaasti tarkastelukulmasta.

Jos lähtökohtana on aito maakunnallinen itsehallinto, tulee maakuntaveroa puoltaa. Sellainen maakuntahallinto, joka saa varansa ja sen kautta tiukan ohjauksen valtiovallalta, on itsehallinnon irvikuva. Jos taas asiaa pohtii verotuksen tason vinkkelistä, pitää maakuntaverolle sanoa ehdoton ei. En itsekään jaksa uskoa siihen väitteeseen, että maakuntavero ei nostaisi verotuksen tasoa. Kolmas tarkastelukulma on kunnat. Tehdään niin tai näin, kuntien veroprosentit laskevat, koska maakuntien hoitamaan soteen pitää panostaa rahaa. Mutta tuleeko kunnille, erityisesti suurille kaupungeille, niin jyrkkä katto veroprosenteille, että tuiki tärkeään kehitystyöhön ei enää ole tarpeeksi paukkuja. Jos maakuntavero toteutuu, se voi saattaa kunnat vielä kaavailtua ahdistetumpaan asemaan: maakuntavero kasvaa ja kunnilla on katto omille menoilleen.

Sipilän hallitus on päättänyt, että kuluvalla vaalikaudella ei valmistella esitystä maakuntaverosta. Mutta selvää on, että kysymys palaa seuraavan hallituksen pöydälle. Viisautta pitää löytyä. Suomi on hivuttamassa verotustaan sille tasolle, että kohta keskituloiset työssäkäyvät ihmiset nousevat kapinaan.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Ma: Kehityspalaveri, johtoryhmä ja sitten maakuntahallinnon valmisteluryhmä, ip sisäisiä juttuja
Ti: Heti aamulla Hki ja valtiovarainministeriö
Ke: Sisäistä hallintoa, kauppakamarin kevätkokous ja illalla sotea
To: ap: yritysvieraita, ip liiton valintatoimikunta
Pe: Konttorihommia

Ja sitten viikon LOMA

VAIKUTTAJAKOULU PYÖRII JO!

Kirjoittanut tiistai, 19 huhtikuu 2016 09:19

Harvoin on virkamies niin hyvällä tuulella, kuin viime viikolla olin, tarkkaillessani ensi kertaa kokoontunutta Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulua. Varsinais-Suomen liitto on kutsunut erilaisten järjestöjen – sekä poliittisten että ei-poliittisten – esityksestä koolle noin parikymmenen nuoren joukon, jolle tarjotaan mahdollisuus tutustua suomalaisen vallankäytön syövereihin. Ohjelma ei rakennu pelkästään liiton nestoreiden ajatuksiin, vaan kuulemme herkällä korvalla sitä, mitä nuoret haluavat opiskella.

Toissa viikolla maan hallitus teki päätöksen Tunnin junan (Turku-Helsinki) 40 miljoonan suunnittelurahasta. Hankkeen ympärillä on ollut monta aktiivista seppää ja hieno niin, mutta lopullisessa päätöspöydässä tällaisissa asioissa istuvat vain poliitikot. Varsinais-Suomi on perinteisesti ollut huippupoliitikkojen erinomainen kasvualusta. Olemme olleet aina myös hyvin yhteiskunnallinen maakunta: koko suomalainen sivistys on peräisin Turusta, ja Varsinais-Suomi oli ylivoimaisesti aktiivisin toimija pohdittaessa Suomen EU-jäsenyyttä reilu kaksikymmentä vuotta sitten...

Varsinais-Suomen liitto haluaa, että huippupoliitikkoja on myös jatkossa. Siksi haluamme kannustaa ja kouluttaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Selvää on, että opinahjomme kaikki ihmiset eivät suuntaa politiikkaan. Mutta yhteiskunnallista valveutuneisuutta tarvitaan myös muualla kuin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa tai hallituksessa. Tärkeää on ymmärtää demokratian olemus, ihmisoikeudet, oikeusvaltioajattelu jne. Itsestään selvänä pitämämme länsimaiset arvot ovat tämän päivän maailmassa kovalla koetuksella. Ne pitää sisäistää ja niitä pitää vaalia.

Ensimmäisessä tilaisuudessa piti professori Petri Virtanen (myös maakuntahallituksen varajäsen) hienon luennon tulevaisuuden johtamisesta. Keskustelu oli aktiivista. Jäi sellainen fiilis, että tästä tulee hyvä.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: aamulla liiton hallitus, sitten henk. koht. kehityskeskustelu ja ip oma johtoryhmä
Ti: Konttorihommia ja omia kokouksia
Ke: Hallintoa aamulla, sitten Messukeskuksen tj Hannele Wolf-Mannila ja vielä Forssan kj Sami Sulkko
To: Sisäsisiä kokouksia, Handelsbanken 20v Turussa
Pe: Kauppakamarin aamukahvit Minna Arven johdolla, kuntavierailuinfo (liiton ihmiset ovat pyörittäneet kuntakierrosta) ja illansuussa Carola Gunellin eläkebileet.

MAAKUNTAUUDISTUS TULEE SITTENKIN

Kirjoittanut maanantai, 11 huhtikuu 2016 11:16

Tuskin mikään muu yhteiskunnallinen uudistus on saanut osakseen niin paljon ivaa kuin sote. Toki projekti on ulospäin näyttäytynyt usein sekopäiseltä ja hullunkuriselta, mutta totuuden nimessä on muistettava, että missään muussa läntisen Euroopan maassa ei kerralla ole yritetty viedä näin suurta juttua maaliin. Silloin kun homma on finaalissa, olemme ilmeisesti maailman ainoa maa, joka on toteuttanut sosiaali- ja terveystoimen täydellisen integraation ja siinä samalla vielä kansalaisen oikeuden valita ainakin perusterveydenhuollossa palveluiden tuottajan.

Oppia uudistukselle on ollut vaikea hakea muualta. Ruotsissa on hiukan samanlainen järjestelmä, mutta sosiaalipuoli on siitä kokonaan ulkona. Siksi projekti tulee vaatimaan aikaa, kamalasti työtä ja myös hyvää onnea. Vaikka hallitus sai vedettyä suuret linjat, on auki olevia asioita edelleen valtavasti. Suurin lienee kysymys rahoituksesta. Sote tarkoittaa, että kuntien veroäyrit romahtavat, koska sote-menot ovat kunnissa olleet usein jopa selvästi yli puolet kunnan budjetista. Jos järjestelmään ei tehdä muutoksia suurin häviäjäryhmä ovat kunnat, joiden tulopohja on ollut hyvä ja joka on kyennyt tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut joko ikärakenteesta tai tehokkuudesta johtuen kustannustehokkaasti. Tällainen kunta on Varsinais-Suomessa esimerkiksi Raisio.

Uudistuksessa erotetaan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Se tarkoittaa nykyisten toimintojen yhtiöittämistä. Tulevaisuudessa sote-palveluita tuottavat siis maakunnan omistamat julkiset toimijat, yksityiset tahot ja myös kolmas sektori, toiveena tietenkin kilpailun tuoma tehokkuus ja palveluiden laatu.

Soten ohella tehdään maakuntauudistus. Saamme maakuntavaltuuston ja -hallituksen. Ne päsmäröivät sote-organisaation lisäksi myös maakunnallisten liittojen ja Elyjen nykyisiä toimia. Projekti merkitsee kahden kulttuurin, valtion ja kuntien kulttuurien yhdistämistä. Kummallakin puolella töitä tehneenä voin vakuuttaa, että erot ovat valtavat. Kun yhdistät kunnan ja valtion, on kuin yrittäisit yhdistää yön ja päivän.

Koko homman pitäisi olla valmiina 2019 alusta. Siksi valmistelu on jo aloitettu.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: Sisäisiä kokouksia, ip valtionvarainministeri Stubb
Ti: Pohjoinen kasvuvyöhyke-neuvottelu HKi, ip Forssan kj Sami Sulkko
Ke: Sisäistä hallintoa, Tulevaisuusfoorumi valmistelu, ip Vaikuttajakoulu,illaksi Saloon
To: Alivaltiosihteeri Sovala ja muuta VM:ä Turussa, sisäisiä kokouksia ja illalla Shift yritystapahtuma
Pe: Sote ja maakuntauudistusta Turun kaupungintalolla, illalla Voice of Finland.