Ylatunniste2
 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOKSET KOSKEVAT MM. HAJARAKENTAMISTA JA KAUPAN SUURYKSIKÖIDEN SIJAINTIA
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056

Varsinais-Suomen liitto puoltaa luonnosta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, mutta ehdottaa myös muutoksia maakunnan liiton toimialaa sivuaviin asioihin.
Maakuntahallitus lausuu asiasta ympäristöministeriölle ja ottaa kantaa seuraaviin lakiluonnoksessa mainittuihin asioihin:

Yleiskaavan laajempi käyttö rakentamisen perusteena ja hajarakentamisen helpottaminen
Esitetty lainmuutos jättää avoimeksi, mitkä merkittävän rakentamispaineen alaiset alueet ovat asemakaavoitusta edellyttävää kasvutaajamien lieverakentamista. Maakuntahallitus painottaa, että suunnittelemattomasti taajamaa muodostavaa lieverakentamista ja maaseudun hajarakentamista tulee jatkossakin käsitellä eri ilmiöinä.

ELY-keskusten roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoikeuden rajaaminen
Esitetty lainmuutos jättää Varsinais-Suomen liiton mukaan tulkinnanvaraiseksi ja käytännössä hallinto-oikeuksien ratkaistavaksi, mitkä ovat valtakunnallisia tai merkittäviä maakunnallisia asioita.
ELY-keskuksen rooli on jo nyt Varsinais-Suomessa muovautunut neuvoa-antavaksi. Erityisesti pienet kunnat saavat viranomaisneuvotteluissa tarvitsemaansa kaavateknistä neuvontaa.
ELY-keskusten tekemien valitusten määrä on ollut pieni (alle 4 % kaavapäätöksistä, asemakaavojen osalta alle 1 %), mutta läpimenoprosentti 80.
Lakimuutoksella harkinta- ja ratkaisuvaltaa siirretään edelleen kuntiin. Erityisesti pienempiin kuntiin muutos tuo lisäresursointi- ja koulutustarpeita. Viranomaisen valitusoikeuden poistaminen siirtää valvontavastuuta myös kuntalaisille, mikä saattaa lisätä valitusten määrää, maakuntahallitus lausuu.

Kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn keventäminen
Vähittäiskaupan suuryksikön rajan nostaminen 2000:sta 4000 neliömetriin poistaa merkittävän osan Varsinais-Suomen kaupasta maankäyttö- ja rakennuslain sijainninohjauksen ja saavutettavuuden arvioinnin piiristä.
Varsinais-Suomessa on nykyisen lainsäädännön mukaisia kaupan suuryksiköitä n. 168 kpl (yhteensä 1 090 000 k-m2). Näistä kooltaan alle 4 000 k-m2 on 87 kpl (250 000 k-m2).
- Oleellisinta tasapainoisen kaupan palveluverkon suunnittelun kannalta on kaupan sijainti, Varsinais-Suomen liiton sunnittelujohtaja Heikki Saarento painottaa.

Kun kaavoja laaditaan, uudessa laissa kaupan saavutettavuus olisi tärkeä kriteeri. Saavutettavuus korvaisi nykyisen kaupan laadun (eli mitä tuotetta siellä myydään, esim. autot tai vähittäistavara).
- Käytännössä lakimuutos tiukentaa edellytyksiä keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille, jos kaikkien alueiden saavutettavuus tulee arvioida päivittäistavaran ja keskustahakuisen kaupan näkökulmasta, Heikki Saarento ennakoi.

Laatu tulee säilyttää keskustojen ulkopuolisten kaupan alueiden kriteerinä ja kaavoituksella tulee jatkossakin olla mahdollisuus kaupan laadun ohjaukseen, maakuntahallitus lausuu.
Maakuntakaavan kaupan mitoituksesta tulee luopua myös keskustojen ulkopuolisilla alueilla. Aito tilaa vaativa erikoiskauppa tulee jättää kaavaohjauksen ulkopuolelle.

Varsinais-Suomen liiton mukaan maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevat laajemmat tarkistukset tulee tehdä kokonaisuudistuksena maakuntauudistuksen toteuduttua.

VARSINAIS-SUOMEN SININEN BIOTALOUS KEHITTÄÄ MM. VESITEKNOLOGIAA, ROSKAKALAN HYÖDYNTÄMISTÄ JA VESISTÖMATKAILUA
Lisätietoja: luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137

Sinistä biotaloutta kehitetään kansallisesti ja maakuntahallitus käsitteli aihetta lausuessaan siitä maa- ja metsätalousministeriölle.

Maakuntahallitus nostaa esille Varsinais-Suomen vahvuuksia, joihin kannattaa panostaa.
Vesiteknologiaan ja vesielinkeinoihin liittyvä yritys- ja tutkimustoiminta on aktiivista sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Yhteistä näkemystä on luotu Lounaisrannikkoyhteistyön puitteissa sekä kansallisissa ja kan-sainvälisissä hankkeissa. Varsinais-Suomen liiton sinisen biotalouden ja vesialan hankkeissa selvitetään alu-eellisten klustereiden roolia sinisellä toimialalla sekä vesistöjen laadun seurantaa.

Elintarviketuotannon osalta Varsinais-Suomessa on hyviä kokemuksia mm. toisarvoisten kalojen käytön edis-tämisessä, suljetun kierron kalankasvatuksessa sekä Itämerirehun valmistamisessa. Tutkimus- ja kehityspuolella mm. levien energiantuotannon uusilla ratkaisuilla on potentiaalia. Matkailun osalta Varsinais-Suomen merialueet ovat merkittävät - Varsinais-Suomen alue on erityisen kiinnostunut toimimaan pilottialueena vesistömatkailukeskittymän demonstraatiohankkeessa.

 alatunniste
 Ylatunniste2

HUONON SÄÄN LENNONJOHTOTOIMINNAN LOPPUMINEN TURUN LENTOKENTÄLLÄ UHKAA SAARISTON PERUSTURVALLISUUTTA
Lisätietoja: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Maakuntahallitus sekä saaristotoimikunta esittävät huolensa Valtioneuvoston ja Rajavartiolaitoksen suunnitelmasta luopua huonon sään lennonjohdosta Turun lentoasemalla. Palvelu hankitaan ostopalveluna Finavialta.

Jos valtioneuvoston ehdotus toteutuu, Rajavartiolaitoksen pelastushelikopteri joutuisi lähtemään matkaan Helsinki-Vantaan lentokentältä, mikä lisäisi lentoaikaa Turun saaristoon merkittävästi, 45–50 minuutilla. Tällä olisi selvä negatiivinen vaikutus meri- ja potilasturvallisuuteen saaristossa, erityisesti akuuteissa tapauksissa.

Maakuntahallitus katsoo, että saatavan säästön kustannuksella ei voida evätä saariston ja haja-asuttujen seutujen asukkailta perusturvallisuutta ja mahdollisuutta päästä viipymättä hoitoon esim. onnettomuuden tai sairaskohtauksen tapahduttua. Saariston meri- ja potilasturvallisuuden heikentäminen tekee saaristosta vähemmän houkuttelevan asuinpaikan ja näin ollen elävän saariston ylläpidon hankalammaksi. Pelastushelikopteritoiminta on elinehto toimivalle sairaankuljetukselle ja meripelastustyölle vaikeiden yhteyksien saaristossa.

Maakuntahallitus kehottaa vertaamaan saatavia säästöjä ratkaisun aiheuttamiin negatiivisiin vaikutuksiin saariston palvelutasossa sekä kerrannaisvaikutuksiin, jotka osaltaan voivat käynnistää koko Turun lentoaseman negatiivisen kierteen.

Maakuntahallituksen lausunto lähetetään Rajavartiolaitokselle.


NELJÄLLE SUURELLE LIIKUNTAPAIKKA-HANKKEELLE EHDOTETAAN VALTION RAHOITUSTA
Erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p. 0400 715 786

Lounais-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa alueen kuntien rahoitussuunnitelmakaudelle 2017–2020 tekemistä liikuntapaikkojen perustamishankkeita koskevista ehdotuksista. Maakuntien liitot antavat lausunnon suurista, yli 700 000 euron hankkeista, joiden rakentamisavustuksista päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.
Rahoitussuunnitelmaesitykseen Varsinais-Suomessa maakuntahallitus ehdottaa neljää hanketta:

Vuosi 2017

Kunta Hanke Kustannusarvio (miljoonaa euroa)

Uusikaupunki Uimahallinperuskorjaus ja laajennus 10,5
Loimaa Moottoriurheilukeskuksen perusparannus ja laajennus 1,3

Vuosi 2019

Somero Liikuntahallin ja kuntosalin perusparannus 1,364
Pöytyä Liikuntahalli 1,5

MAAKUNTAHALLITUS EHDOTTAA JÄSENIÄ VALTION JA ALUEEN TAIDETOIMIKUNTIIN
Lisätietoja: erityisasiantuntija Hannele Hartikainen, p. 040 7202 163

Taiteen Edistämiskeskus on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa tekemään ehdotuksen henkilöiden nimeämisestä valtion taidetoimikunnan jäseniksi kaudelle 2017–2018. Maakuntahallitus päättää asettaa ehdolle valtion toimikuntiin seuraavat henkilöt:

Audiovisuaalinen taidetoimikunta:
Simo Alitalo, äänitaiteilija, HuK, Turku
Milla Järvipetäjä, artenomi, Turku
Timo Tanskanen, teatteritaiteen maisteri, äänisuunnittelija, Turku
Kirjallisuustoimikunta:
Peter Sandström, kirjailija, toimittaja Turku (esitetään jatkokaudelle)
Harri Nordell, kirjailija, toimittaja, Parainen

Taiteen edistämiskeskus pyytää ehdotusta myös alueellisen taidetoimikunnan jäseniksi kaudelle 2017-2018. Niiden tehtävänä on:

• päättää taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä apurahoista ja palkinnoista alueellaan;
• osallistua asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
• antaa asiantuntijalausuntoja.

Maakuntahallitus ehdottaa alueelliseen taidetoimikuntaan seuraavia henkilöitä toiselle kaudelle:

Jukka Aaltonen, näyttelijä, Turku
Emilie Gardberg, intendentti, Turku
Jaana Houessou, taiteen tohtori, Salo
Marja Susi, teatteri-ilmaisun ohjaaja, psykologi, Kaarina
Matti Tainio, kuvataiteilija, Turku

Uutena ehdokkaana: Visa Suonpää, kuvataitelija, Turku

RAHOITUSTA LIKAISEN MUOVIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN JA LAITILAAN SÄHKÖISIIN HOIVAPALVELUIHIN
Lisätietoja: erikoissuunnittelijat Petteri Partanen, p 040 7760 630, Ville Roslakka p. 050 592 0404

Suomen rakennerahasto-ohjelmassa 2014–2020 on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistäminen.

Maakuntahallitus varasi Turun yliopistolle hankkeelle ”Likaisen muovijätteen keräys ja kierto” EAKR ja valtion rahoitusta 123 472 euroa. Hankkeen osatoteuttajia ovat Turun ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Toteutusaika on 1.9.2016–31.8.2018.

Hankkeessa keskitytään maatalousmuovijätteen sekä haja-asutusalueen rakennusmuovijätteen ei-pakkausmateriaalin keräys- ja kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen. Tuloksena saadaan selville alueelliset muovijätemäärät, tehostetaan jätteen syntypaikalla lajittelua ja kehitetään alueellista keräystä. Projektissa selviää, onko muovijätteen kierrätysliiketoiminnassa mahdollista luoda uutta kiertotalouteen liittyvää yritystoimintaa ja työpaikkoja, sekä uusia tuotteita ja palveluita.

Maakuntahallitus päätti myös myöntää maakunnan kehittämisrahaa 21 520 euroa Laitilan kaupungille innovatiivisiin sähköisiin palveluihin ja logistiikkaan. Hankkeessa otetaan käyttöön uusia sähköisiä palveluja kotihoidossa, lääkäri- ja hoitajavastaanotossa sekä kauppapalveluissa.

 alatunniste
 Ylatunniste2

 TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN KAAVALUONNOS ETENEE
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saatiin 48 lausuntoa ja 20 mielipidettä. Palautteessa saatiin vastauksia esitettyihin ratkaisuihin, jotka koskivat kaavan strategisuutta sekä kaupan palveluverkon ja liikenneverkon rakenteita.

Yleisimmin palautteessa nousivat esiin seuraavat teemat, joiden tarkastelua jatketaan yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa ehdotusta laadittaessa:

- Maakuntakaavan tehtävä ja rooli kuntakaavoituksen ohjauksessa sekä kaupunkiseudun elinvoimaisuuden edistämisessä
- Maakuntakaavan merkintöjen sitovuus/ohjeellisuus
- Kaavan teemat ja ratkaistavat kysymykset
- Kehittämisperiaatemerkinnät sekä Turun kaupunkiseudulla ydinkaupunkialueen rajaus
- Aktiivisen maankäytön aluevarausmerkintöjen rajaukset ja merkitys kuntakaavoituksessa

Keskeinen tavoite on ollut kehittää maakuntakaavoituksen sisältöä ja strategista esittämistapaa. Maakuntakaavan suunnittelun pitkä aikajänne ja toisaalta nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttävät suunnittelulta uudenlaista tarkastelutapaa.

- Tavoitteena on kehittää kaavan esitystapaa kohti vyöhykesuunnittelua, jossa taajamaan kuuluvat maankäyttötarkoitukset voitaisiin järjestää joustavammin ja kestävää liikennejärjestelmää tukien, kertoo suunnittelujohtaja Heikki Saarento.

Tärkeänä työkaluna toimivat strategiset kehittämisperiaatemerkinnät, joiden tarkoituksena on kohdentaa seudun elinvoimaisuuden kannalta merkityksellisiä kehittämisen painopisteitä.

Keskustan Esko Kiviranta ehdotti, perussuomalaisten Lauri Heikkilän tukemana, että maakuntakaavassa luovutaan yhdyskuntarakenteen raja -merkinnästä. Ehdotus hävisi maakuntahallituksen äänestyksessä 13 – 5.

Kaavaehdotus laaditaan yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot ja sen jälkeen se asetetaan nähtäville. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kesäkuussa 2017.

MAAKUNTAHALLITUS ASETTAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SEKÄ MUUN MAAKUNTAUUDISTUKSEN OHJAUSRYHMÄN
Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044-201 3204

Maan hallitus on päässyt yksimielisyyteen maakuntahallintoa koskevan uudistuksen suuntaviivoista. Varsinais-Suomessa halutaan aktiivisesti vaikuttaa uudistukseen alueellisesti, siksi maakuntahallitus päätti asettaa poliittisen ohjausryhmän valmistelun tueksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta valmistelua on Varsinais-Suomessa johdettu Turun kaupungin palkkaaman muutosjohtaja Antti Parpon toimesta. Muilta osin uudistusvalmistelua on tehty maakunnan liitossa maakuntajohtaja Kari Häkämiehen vetämänä. Kaksihaaraisesta työjaosta on sovittu Varsinais-Suomen kuntakokouksessa 14.1.2016.

Maakuntahallitus päätti asettaa Varsinais-Suomen sote- ja muun maakuntauudistuksen ohjausryhmän. Edellisten kuntavaalien perusteella Kokoomus, SDP ja Keskusta nimeävät ryhmään kolme edustajaa ja varaedustajat sekä Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP kaksi edustajaa ja varaedustajat. Kristillisdemokraatit asettaisivat yhden edustajan ja varaedustajan.

Puolueiden piirijärjestöjä pyydetään nimeämään edustajansa 13.5. mennessä. Jäseniä nimettäessä noudatetaan sukupuoleen ja alueellisuuteen perustuvaa tasapuolisuutta. Ohjausryhmän perustaminen ja kokoonpano käsitellään myös kuntakokouksessa kesäkuun alussa.

Jotta kaikki kunnat pääsevät mukaan valmisteluun tärkeimmät asiat käsitellään kuntakokouksessa. Operatiivinen toimielin on kunnanjohtajien kokous.

EAKR-RAHOITUSTA SALON IT -OSAAMISKESKUKSEEN ”CONNECTING THINGS”, HAMPUN HYÖDYNTÄMISEEN RAKENTAMISESSA JA LIFE SCIENCE -KIIHDYTTÄMÖÖN
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404

Maakuntahallitus päätti myöntää rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä valtoin rahoitusta seuraaville hankkeille:

Turku Science Parkille myönnetään hankkeelle ”Life Science -kiihdyttämö” 503 551 euroa. Tavoitteena on erityisesti lääke- ja diagnostiikkakehityksen sekä siihen liittyvien alatoimialojen suorituskyvyn ja tuottavuuden lisääminen.

Yrityssalolle myönnetään hankkeelle ”Salo - Connecting things / Salon osaamiskeskittymä 2016–2018” rahoitusta 361 603 euroa. Tavoitteena on koota Saloon teollisen internetin osaamiskeskittymä. Sitä kautta vahvistetaan yritysten digitaalisen liiketoiminnan osaamista ja korkeakoulujen mahdollisuuksia vastata yritysten osaamistarpeisiin. Hankkeen kautta halutaan myös Salon alueelle kansainvälisiä kumppaneita.

Turun ammattikorkeakoululle hankkeelle ”Rakenneratkaisuja hampusta” myönnetään 70 417 euroa. Tavoitteena on edistää hamppu-kalkkirakenteen yleistymistä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakentamisessa sen energiatehokkuuden ja ekologisuuden vuoksi. Hankkeessa tuotetaan tietoa rakenteen äänieristävyysominaisuuksista ja paloturvallisuudesta, tuotekehittämisen pohjaksi ja yritysten hyödynnettäväksi. Maatumismäärittelyillä saadaan tietoa pellolta ja kaivoksista saadun materiaalin kierrätettävyydestä takaisin peltoon lannoitteeksi, jolloin jätettä ei synny.

 alatunniste
 Ylatunniste2

MAAKUNTAHALLITUS ASETTI MAAKUNTAUUDISTUKSEN POLIITTISEN OHJAUSRYHMÄN
Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Maakuntahallitus päätti 18.4.2016 pyytää puolueiden piirijärjestöjä nimeämään edustajat ja varaedustajat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muun maakuntauudistuksen poliittiseen ohjausryhmään.
Paikkajako pohjautuu edellisiin kuntavaaleihin siten, että Kokoomus, SDP ja Keskusta nimeävät ryhmään kolme edustajaa ja heille varaedustajat sekä Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP kaksi edustajaa ja heille varaedustajat. Lisäksi Kristillisdemokraatit asettavat yhden edustajan ja varaedustajan.

Maakuntahallitus päätti asettaa poliittiseen ohjausryhmään seuraavat varsinaiset jäsenet: Ilkka Kanerva Turku, Minna Arve Turku, Tiina Perho Loimaa (kok), Piia Elo Turku, Jouko Antola Uusikaupunki, Saija Karnisto-Toivonen Salo (sdp), Annika Saarikko Turku, Jani Kurvinen Somero, Hanna Vuola Laitila (kesk), Pirjo Lampi Turku, Lauri Heikkilä Marttila (ps), Jarmo Rasi Loimaa, Pirjo Rinne Turku (vas), Jukka Vornanen Turku, Mari Saario Kaarina (vihr), Stefan Wallin Turku, Åsa Gustafsson Kaarina (rkp) ja Kimmo Jalonen Paimio (kd).

Ohjausryhmän perustaminen ja kokoonpano käsitellään myös Varsinais-Suomen kuntakokouksessa toukokuun lopussa. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajia. Sihteerinä toimii kehittämispäällikkö Laura Leppänen liiton virastosta.

HALLITUKSEN ESITYS LIIKENNEKAAREKSI UHKAA TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEORGANISAATIOTA
Lisätietoja: liikennesuunnittelija Mari Sinn 045 807 8969

Maakuntahallitus on huolissaan Turun seudun joukkoliikenteen tulevaisuudesta, jos maan hallituksen esitys liikennekaaresta toteutuu.
Liikennekaari haluaa mahdollistaa uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien paremman hyödyntämisen liikennesektorilla. Tarkoituksena on myös helpottaa uusien toimijoiden tuloa markkinoille. Myös taksijärjestelmään on tulossa merkittäviä muutoksia.

Liikennekaari heikentäisi nykyistä palvelusopimusasetusta niin, että se haittaisi etenkin Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneorganisaatiota, jos tuottavimpien reittien lipputuloista joudutaan kilpailemaan markkinaehtoisten toimijoiden kanssa.

- Lipputulojen väheneminen pienentää mahdollisuuksia järjestää tasokasta joukkoliikennettä etenkin vähemmän suosituilla linjoilla sekä iltaisin ja viikonloppuisin, sanoo liikennesuunnittelija Mari Sinn.

Varsinais-Suomen liitto esittää lausunnossaan liikenne- ja viestintäministeriölle, että lakiesitykseen selvästi kirjataan, että kaupunkiseuduilla on halutessaan veto-oikeus seudullisen joukkoliikenteen järjestämiselle.

- Liikennekaaren tavoitteet pitää saada osaksi maankäytön ohjausta kaikilla tasoilla, sillä liikennekaaren tavoitteiden toteutumiseen vaikutetaan jatkossa erittäin suuresti myös maankäytön suunnittelun keinoin, muistuttaa Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarento.

Lisätietoa Liikennekaaresta sekä http://www.lvm.fi/lvm-site62-mahti-portlet/download?did=200477

LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖSSÄ KEHITETÄÄN TURUN SEUDUN LIIKENNETTÄ YHTEISTYÖSSÄ
Lisätietoja: liikennesuunnittelija Mari Sinn, puh. 045 807 8969

Liikennejärjestelmätyö on lakisääteistä ja jatkuvaa. Varsinais-Suomessa työtä tehdään kolmitasoisena – maakunnan, rakennemallialueen ja Turun kaupunkiseudun aluetasoilla.

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön vuoden 2016 budjetti on 115 000 euroa. Varsinais-Suomen liiton osuus on 25 000 euroa. Muut rahoittajatahot ovat: kunnat Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Vuoden 2016 toiminnan tavoitteena on mm. MAL-aiesopimuskauteen liittyvät liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet, ohjausryhmän sopimat toimeenpanoon liittyvät suunnittelu-, valmistelu- ja seurantatehtävät, Turun seudun liikenteen visio, kestävän ja turvallisen liikkumisen työryhmien toiminnan tukeminen sekä liikkumisen ohjaustoimintaan osallistuminen.

LIITTO ESITTELEE VARSINAIS-SUOMEN HOUKUTUKSIA KESÄN KUNINKUUSRAVEISSA TURUSSA
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 695

Ravivuoden kansallinen päätapahtuma Kuninkuusravit järjestetään Turussa, Metsämäen raviradalla 29.–31.7.2016.

Varsinais-Suomen liitto on Kuninkuusravien yhteistyökumppani. Yhteistyön tavoitteena on positiivisen viestinnän ja imagon yhteinen jakaminen, halutun kumppanisanoman edistäminen sekä tapahtuman ja sen kohderyhmien hyödyntäminen. Kumppanuuden kautta liitto saa merkittävää näkyvyyttä tapahtumassa
ja sen viestinnässä, mikä lisää erityisesti maakunnan tunnettuutta ja houkuttelevuutta.

Liitto maksaa Turun Hippos ry:lle korvausta yhteistyöstä 10 000 euroa.

 alatunniste
 Ylatunniste2

 

VARSINAIS-SUOMEN LIITOSSA KÄYNNISTYY SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN 2017 TOIMINTA
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Varsinais-Suomen liitto on osa Suomi 100 -hankkeen alueverkostoa, joka yhdessä Turun kaupungin kanssa koordinoi juhlavuoden toteutusta maakunnassa. Liiton rooli on rakentaa ja koordinoida juhlavuoden alueellista ohjelmakokonaisuutta yhteistyössä valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hankkeen sihteeristön kanssa sekä toteuttaa viestintää. Varsinais-Suomen aluekoordinaattorina toimii erityisasiantuntija Hannele Hartikainen. Hankkeelle palkataan viestintäsuunnittelija, jonka kustannuksiin liitto osallistuu Turun kaupungin kanssa.

Varsinais-Suomen liitto varaa 75 000 euroa alueellista hanketukea ajalle 1.1.2016–31.12.2017.

Alueellisella hanketuella avustetaan paikallisia toimijoita toteuttamaan pienimuotoisia Suomi 100 -juhlavuoteen liittyviä hankkeita. Hanke tulee hyväksyttää valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelmaan.

Ensimmäinen hankehaku avataan keväällä 2016.

 

HANKERAHOITUSTA OPISKELIJOIDEN PYÖRITTÄMÄÄN LIIKKEESEEN – TAVOITTEENA MAAKUNNAN KATTAVA PUOTIEN VERKOSTO
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p 040 7760 630

Maakuntahallitus päätti myöntää 10 000 euroa maakunnan kehittämisrahaa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymälle hankkeeseen ”Novidan Puoti”. Hanke toteutetaan tänä vuonna ja kokonaiskustannukset ovat 35 000 euroa.

Tavoitteena on kehittää uudenlaista, konkreettista työelämäyhteistyötä ja yrittäjyyskasvatusmallia, josta hyötyisivät sekä yritykset että yritysten tulevat työntekijät eli opiskelijat.

Hankkeen myötä halutaan perustaa oppilaitoksen tiloihin Uuteenkaupunkiin opiskelijoiden pyörittämä kauppa, jossa myytäisiin oppilaitoksen omia ja yhteistyöyritysten tuotteita, yhteistyöyritysten outlet-tuotteita sekä osuuskunta Makuvakan tuotteita. Puodin yhteyteen avataan pienimuotoinen kahvila ja mahdollisesti oppikirjakierrätystä. Lisäksi tavoitteena on perustaa verkkokauppa. Puoti tarjoaa myös mm. kuljetuksia, autonkorjauksia, rakennuspalveluita tai catering-palveluita. Puodin toiminta voisi tukea Uudenkaupungin kivijalkaliikkeiden kannattavuutta eikä toimia kilpailijana.

Kun toimintamalli on valmis, mallia tullaan esittelemään koko maakunnan alueen vastaaviin oppilaitoksiin ja yrityksiin. Tavoitteena on luoda ”Puotien verkosto” ja verkoston toimintamalli koko Varsinais-Suomeen.

 

MAAKUNTA TEKEE KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ LÄHINNÄ ITÄMEREN ALUEELLA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3862

Varsinais-Suomen liiton lakimääräisiin tehtäviin kuuluu hoitaa maakunnan kansainvälisiä yhteyksiä. Nyt
liitossa on valmisteltu asiakirja maakunnan kansainvälisestä toiminnasta, jossa analysoidaan nykytilaa ja tulevia tarpeita.

Varsinais-Suomen liitto on keskittynyt kansainvälisessä yhteistyössään Itämeren alueeseen. Tiiviimmät suhteet ovat Puolan Pommeriin, Saksan Mecklenburg-Vorpommeriin, Luoteis-Venäjään ja Pietariin sekä Tukholman saaristoalueeseen. Hanketoiminta ulottuu tätäkin laajemmalle alueelle.

Varsinaissuomalaisia toimijoita palvelevat toimistot Brysselissä ja Pietarissa. Varsinais-Suomen liitto hallinnoi jo kolmatta rajat ylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmaa Central Baltic. Liitto on ohjelmatyön myötä aidosti kansainvälinen toimija.

- Varsinais-Suomen liiton toimet ovat kuitenkin vain osa varsinaissuomalaista kansainvälistä toimintaa, jota alueen eri tahot toteuttavat varsin itsenäisesti, kertoo erikoissuunnittelija Sonja Palhus.

 

 alatunniste