LISÄTIETOJA: maakuntajohtaja Juho Savo, puh. 0400 485 333

VALTUUSTO HYVÄKSYI TUULIVOIMA-ALUEET OSOITTAVAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LAATIMISEN

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saaarento 040 7203 056

Maakuntavaltuusto päätti käynnistää vaihemaakuntakaavan laatimisen tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden osoittamiseksi Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen manneralueelta on selvitetty tuulivoimapuistoiksi (vähintään 10 myllyä) soveltuvia alueita, selvitys valmistui toukokuussa 2011. Työssä on kartoitettu parhaiten tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet, selvitys toimii maakuntakaavoituksen tausta-aineistona. Selvitys ei osoita yksittäisten tuulivoimaloiden sijainteja.

Tuulivoimaselvityksessä 2010-2011 on rajattu soveltuviksi alueiksi sellaiset asutuksesta ja loma-asutuksesta riittävän etäällä sijaitsevat alueet, jotka eivät ole luonnon tai maiseman kannalta erityisen arvokkaita. Soveltuvia alueita löytyi noin 1500 kappaletta, tarkempi selvitystyö kohdennettiin noin 30 alueeseen.

Tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita on esitelty alueen kunnille syksyllä 2010. Keväällä 2011 selvitysluonnos lähetettiin kunnille ja yhteistyötahoille, palaute on ollut pääosin positiivista. Selvitystä tarkennetaan kommenttien perusteella ennen raportin valmistumista ja lähettämistä ympäristöministeriöön.

Maakunnan rannikkoalueelle on Varsinais-Suomen liiton toimesta aiemmin laadittu kaksi tuulivoimaselvitystä. Selvitysten perusteella on ympäristöministeriössä hyväksyttävinä olevissa Varsinais-Suomen maakuntakaavoissa osoitettu rannikkoalueille muutamia pienempiä tuulivoima-alueita.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiseksi, maakunnan energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä maakuntaohjelman hengen mukaisesti on perusteltua aloittaa vaihemaakuntakaavan laadinta tuulivoimaan hyödyntämiseen parhaiten soveltuvien alueiden osoittamiseksi Varsinais-Suomessa.

Ympäristöministeriöltä on haettu rahoitusta vaihemaakuntakaavan laadintaa varten. Laadittu tuulivoimaselvitys tai tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaava eivät tule rajaamaan kuntien mahdollisuutta osoittaa kaavoituksessaan pienempiä tuulivoima-alueita.

 

VARSINAIS-SUOMI PYRKII MENEMÄÄN VASTATUULESSAKIN ETEENPÄIN

Työttömyys on laskusuunnassa jokaisella seudulla, väestönkasvu on kiihtynyt ja nuorten syrjäytymistä on saatu ehkäistyä. Varsinais-Suomen voidaan sanoa nyt torjuneen kaikista huonoimman kehitysvaihtoehdon toteutumisen. Vielä on kuitenkin edessä työsarkaa, jotta päästää entisen vauhtiin. Siitä, miten maakunnassa menee päällisin puolin ja mitä kaikkea sen eteen on jo tehty ja tullaan tekemään, on kerrottu maakuntavaltuuston tänään hyväksymässä maakuntaohjelman toteutumista seuraavassa julkaisussa "Miten Varsinais-Suomi makaa – maakunnan kehittämisen näkökulmia vuonna 2011".

Osaamista kehitetään

Osaamiskeskusohjelma 2007–2013 välitarkistuksen yhteydessä Varsinais-Suomi sai uusiksi osaamisaloiksi ICT:n ja nanoteknologian nykyisten meriklusterin, Health Bion, elintarvikekehityksen sekä matkailu- ja elämystuotannon täydennykseksi. Yliopistot ovat systemaattisesti kehittäneet bioalan tutkimusinfrastruktuuria, joista kehittyneimmät ovat biokuvantaminen, systeemibiologia sekä tautimallinnus. Ammatillisten oppilaitosten järjestäjäverkon uudistaminen etenee selvitysmiehen johdolla ja koulutuksen mitoitusta ollaan parhaillaan tarkistamassa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin.

Elinkeinojen monipuolisuutta ja kilpailukykyä vahvistetaan

Maakunta painii rakennemuutosten kourissa erityisesti Turussa ja Salossa. STX:n telakka ei ole ollut ilman tilauksia, mutta suurten risteilijöiden kaltaista työllisyysvaikutusta nykyisillä tilauksilla ei vielä saavuteta. Turun kaupunki on perustanut rakennemuutostoimiston meriteollisuuden ongelmien hoitamiseen kuten alihankintaverkoston kehittämiseen ja toiminnan laajentamiseen uusille aloille. Myös Aalto-yliopisto on valjastettu mukaan kehittämään ylemmän korkeakoulutason koulutusta alalle. Salon Invest In toiminnalla haalitaan ulkomaisia yrityksiä alueelle. Ympäristöalan yritystoimintaa on saatu vireille erityisesti HINKU-hankkeen keinoin Uudessakaupungissa. Myös soijatehdas monipuolistaa Vakka-Suomen elinkeinorakennetta. Lähiruokatuotannon kehittämiseen on pistetty myös voimavaroja. Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen keskeisiä ideoiden mukaista toimintaa aiotaan ylläpitää myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen

Maakuntaa vetovoimaistetaan kestävän kehityksen reunaehdoilla

Maakuntakaavat on saatu valmiiksi koko maakunnan kattavasti. Nyt parhaillaan työstetään Turun kaupunkiseutua entistä vetovoimaisemmaksi laatimalla alueelle rakennemalli 2035 tukemaan kuntien yleiskaavoitusta ja maakuntakaavan tarkistusta. Vuoden 2010 lopulla valmistuneet liikenne-, energia ja ilmastostrategia tukevat kaavoitustyötä. Salo-Espoo-Lohja-raideliikenteen suunnittelussa ollaan yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointivaiheessa. Ympäristösektorilla on käynnissä monta isoa hanketta.

Maakunnan houkuttelevuutta edistetään yhteistyössä osaamisen, asumisen ja tapahtumien kampanjoilla. Maakunnan asemaa Itämeren keskuksena on vahvistunut Itämeristrategiaan liittyvien toimien seurauksena.

Hyvän elämän edellytyksiä parannettu

Nuorten ja siirtolaisten asema paranee uudistettujen lakien myötä (nuorisolaki, kotouttamislaki): Tiedonsaannin helpottuminen auttaa reagoimaan nopeammin syrjäytymiskierteen ehkäisyssä ja siirtolaiset saavat kotouttamispalveluja tasa-arvoisemmin. Turun seudun kunnat ovat aloittaneet yhteistyön pakolaisten vastaanottamiseksi.