yltunniste

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO, MAAKUNTAVALTUUSTO 12.12.2011

LISÄTIETOJA: maakuntajohtaja Juho Savo, puh. 0400 485 333

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI SALO–LOHJA -RATALINJAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN
Lisätietoja: maakuntainsinööri Janne Virtanen puh. 040 583 6950

Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Salo–Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavan ja toimittaa päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Radan suunnittelu alkoi vuonna 2008. Varsinais-Suomen tavoitteet Salo–Lohja -oikoradalle ovat ensisijaisesti aluerakenteellisia. Kaava tukee Tukholman, Helsingin ja Pietarin metropolialueet yhdistävän kehityskäytävän syntymistä. Oikoradan maakuntakaavoitus on edennyt tiiviissä vuorovaikutuksessa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen ja kuntien kanssa.

Moottoritiehen tukeutuvasta oikoratalinjauksesta (Mk) muotoutui maakuntien yhteinen näkemys. Ratavaraus kulkee Salon asemalta itään Muurlan sekä Kitulan taajamien eteläpuolitse ja yhtyy moottoritielinjaukseen Lahnajärvellä. Linjaus istuu alueen maastoon parhaiten ja sen haitalliset vaikutukset mm. maankäyttöön, luontoon sekä kulttuuriperintöön ovat muita vaihtoehtoja vähäisemmät.

- Keskeinen kysymys kaavan laadinnassa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa on ollut vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. Haasteena on ollut yleispiirteinen suunnittelu ja samalla ottaa huomioon yksittäisten kiinteistöjen omistajiin jossain vaiheessa kohdistuvat huomattavatkin vaikutukset, toteaa maakuntainsinööri Janne Virtanen.

Maakuntavaltuusto keskusteli mm. miten tärkeää edunvalvontatyö tämän jälkeen on, jotta jatkosuunnittelu etenee. Vihreiden valtuustoryhmä teki ponnen, jossa sanotaan että Salo-Lohja – radan valmistumisvuosi on jo 2025.

- Meillä pitää olla kunnianhimoiset tavoitteet, jotta maakunnan tulevaisuudelle elintärkeä hanke etenee, sanoi vihreiden Katri Sarlund.

Salolaiset valtuutetut haluavat pysäkkivarauksen myös Suomusjärvelle, nyt merkintä on Muurlassa. Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarento vastasi, että maakuntakaavoitus on jatkuvaa ja tarkennuksia tullaan tekemään seuraavissa vaihekaavoissa.

Kaavaluonnos oli syksyllä 2009 julkisesti nähtävillä, kaavaehdotus kesäkuussa 2011. Yleisötilaisuuksia on ollut n. 20 ja mielipiteitä vastaanotettu n. 300. Palaute on ollut kaksijakoista: viranomaisten lausunnot ovat olleet myönteisiä ja suunnittelussa tehtyjä valintoja tukevia. Vastaavasti alueen asukkaiden ja kiinteistönomistajien mielipiteet ovat olleet kaikkia oikoratavaihtoehtoja vastustavia.

TURUN SANOMIEN PÄÄTOIMITTAJA RIITTA MONTO PALKITTIIN AURORA-MITALILLA

Tämän vuoden Aurora-mitalin saa Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto.

Riitta Monto siirtyi vuonna 2009 Turun Sanomien kulttuuritoimituksen päällikön paikalta lehden toiseksi päätoimittajaksi. Kulttuurin voimakas vahvistuminen lehdessä on ollut Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Vahva kulttuuripainotus henkilöityy pitkälti Riitta Montoon.

- Olemme Turun Sanomissa kiinnostuneina seuranneet, joskus myös kriittisesti, miten vuosi onnistuu. Haluamme nostaa esille taiteen tekijöitä ja myös pieniä tapahtumia, joista kaikki eivät tiedä. Taiteen tekijöille pitää antaa ääni yhteiskuntakeskustelussa, Monto kertoo.

Neljän aikuisen lapsen äiti Riitta Monto on kulttuurin suurkuluttaja. Musiikki, teatteri, kirjallisuus ja kuvataiteet ovat hänen kiinnostuksensa kohteita.

- Mielestäni Turku on erittäin monipuolinen ja kiinnostava kulttuurikaupunki, myös kansainvälisessä vertailussa. Toivon, että kulttuuripääkaupunkivuosi on osoittanut miten tärkeä kulttuuri on ihmisten elämässä, ja että kulttuuri saa resursseja myös tämän vuoden jälkeen, Riitta Monto sanoo.

Varsinais-Suomen liitto on jakanut Aurora-mitaleita vuodesta 1977 tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle.

MAURI KONTU UUDESTAKAUPUNGISTA ON MAAKUNTAVALTUUSTON UUSI PUHEENJOHTAJA

Mauri Kontu valittiin maakuntavaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi, edellisen puheenjohtajan Timo Kauniston vaihdettua asuinpaikkaa. Mauri Kontu asuu Kalannissa ja toimii Uudessakaupungissa kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana, keskustan edustajana.

Mauri Kontu on siviiliammatiltaan Vahterus Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Vahterus on uusikaupunkilainen vientiyritys, joka valmistaa hitsattuja levylämmönsiirtimiä ja työllistää 170 henkilöä.

- Toivon, että kaavoituksella mahdollistetaan myös jatkossa vahva pk-sektori Varsinais-Suomessa, Kontu sanoi puheessaan valtuustolle.

MINISTERI KIURUN ERITYISAVUSTAJA KESKUSTELI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN ROOLISTA KEHITYKSESSÄ

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun erityisavustaja Kalervo Haverinen toi ministerin terveiset maakuntavaltuustolle, koskien maakuntakaavojen merkitystä yhteiskuntasuunnittelussa.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on olennaista ja siinä maakuntakaavoituksen rooli on tärkeä, Haverinen totesi. Tähän kuuluvat mm. asumisen keskittäminen lähelle palveluja, joukkoliikenneyhteydet, keskustan palvelut sekä kevyen liikenteen kehittäminen. Energiatehokkuus ja ympäristöarvojen suojelu ovat maakuntakaavojen tärkeitä tavoitteita. Juuri nyt 12 maakunnassa tehdään maakuntakaavaa tuulivoimalle, myös Varsinais-Suomessa.

- Ympäristösuojelulain muutoksessa maakuntakaavoituksen painoarvo kasvaa, Kalervo Haverinen kertoi.

Tekeillä olevat rakennemalli- ja MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) – työt ovat tärkeässä roolissa, kun tulevaisuuden suuntaviivoja vedetään.

MAAKUNNAN TILA 2011 –KATSAUS KÄSITTELEE VÄESTÖN KEHITYSTÄ JA TYÖTTÖMYYTTÄ
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä p. 02 210 0949

Varsinais-Suomen liitto on valmistanut katsauksen maakunnan tilasta. Se sisältää keskeiset kehitystrendit väestöstä ja työllisyydestä, siinä käsitellään myös kartta- ja tilastoaineistoja, liittyen mm. kuntarakenneuudistukseen.

Katsauksessa kerrotaan mm. että Varsinais-Suomi kasvaa, mutta kasvu hidastui vuonna 2011. Väestönkasvu jää tänä vuonna alle 2000 henkeen, vuoden lopussa maakunnassa asuu hieman yli 467 000 asukasta. Ainoastaan Turun seutu kasvaa tänä vuonna, kun taas vuodesta 1982 lähtien kasvu-uralla olleen Salon seudun väestönmuutos jäänee negatiiviselle puolelle. Ilahduttavaa on, että Kustavin kunta kasvaa tänä vuonna, syynä on lähinnä kesämökkien muuttuminen ympärivuotiseksi asumiseksi.

Syntyneiden määrä kasvaa vuosi vuodelta, keskimäärin n. 40 lapsella vuodessa. Uusia varsinaissuomalaisia syntyy vuoden 2011 aikana n. 5000.

Työttömyys laskee mutta hitaasti, lokakuun lopussa Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 9,6 %. Loimaan seudun työttömyysaste laskee nopeimmin. Nuorisotyöttömyys on kasvussa Salossa, jopa syksyllä, mikä on huolestuttavaa.
Maakunnan tila 2011


Mikko Rönnholmin puheenvuoro 12.12.2011

alatunniste