Kestävän talouskasvun tavoite ja globaali kilpailu edellyttävät Varsinais-Suomelta monipuolista saavutettavuutta – niin kansainvälisissä yhteysverkostoissa, kansallisesti Suomen aluerakenteessa kuin paikallisesti yhdyskuntarakenteessakin. Fyysisen saavutettavuuden lisäksi alueen on oltava vetovoimainen ja helposti lähestyttävä.

Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari-yhteys yhdistää Varsinais-Suomen pohjoismaiden pääkaupunkeihin sekä edelleen Keski-Euroopan ja Venäjän markkinoille. Kasvuvyöhykkeellä sijaitseva Turun kaupunkiseutu toimii porttina Skandinaviaan sekä läntiseen Eurooppaan. Sujuvat, ennakoitavat ja kestävin perustein rakentuvat kansalliset ja kansainväliset matka- ja kuljetusketjut palvelevat maakunnan eri osien alueellisiin vahvuuksiin nojautuvaa elinkeinoelämää. Alueen erityisominaisuudet huomioivat tietoliikenneyhteydet palvelevat luotettavasti maakunnan elinkeinoelämän tarpeita.

Varsinais-Suomen asema on tunnustettu osana pohjoista kasvuvyöhykettä, jonka haarat sitovat toimivien liikenneyhteyksien yhdistämät seutukunnat sekä Turun kaupunkiseudun osaksi Etelä-Suomen kaupunkiverkostoa. Varsinais-Suomi kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Poriin suuntautuvien pääyhteyskäytäviensä kautta. Näiden suuntien liikenteellinen palvelutaso on korkeatasoinen eri liikennemuodoilla
ja mahdollistaa sujuvat työasiointimatkat, mutta tukee myös päivittäin pääkaupunkiseudulle pendelöivien tarpeita.

Varsinais-Suomen aluerakenteellinen kokonaisuus tukee aidosti tasapainoisen, monikeskuksisen ja vuorovaikutteisen aluerakenteen syntymistä. Taloudellisen toiminnan globalisaatio, osaavan työvoiman saatavuuden haasteet sekä työelämän muuttuvat tarpeet edistävät työmarkkina-alueiden laajentumista entisestään. Varsinais-Suomessa tämä tarkoittaa osin kaksitasoista rakennetta. Ensinnäkin Varsinais-Suomi muodostaa yhtenäisen työmarkkina-alueen, jossa asukkaiden arjen toimivuus, ympäristövaikutusten huomioon ottaminen sekä aluekehityksen näkökulma vaativat toimivien päivittäisten, kestävällä tavalla tuotettujen työssäkäyntiyhteyksien kehittämistä. Toisaalta Varsinais-Suomen vetovoimaiset elinympäristöt tukevat seutu- kuntien muodostamia, alueellisiin erityispiirteisiin, vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuvia päivittäisiä työssäkäyntialueita, joiden sisäiset yhteydet palvelevat asukkaiden ja elinkeinoelämän toiminnallisia tarpeita sekä julkisten palveluiden saavutettavuutta.

Hyvän toimintaympäristön edistämiseksi on omaksuttu maankäyttöä, asumisen tarpeita, palvelutarjontaa, liikennejärjestelmää ja elinkeinoelämää yhdistävä suunnittelu- ja kehittämisnäkökulma. Eri toimijoiden yhteistyön tavoitteena on luoda edellytykset paitsi kestävälle kaupunkimaiselle yhdyskuntarakenteelle, myös turvata maaseutumaisen asumisen yhteisöllisyys. Kestävän kasvun näkökulmasta merkityksellistä on yhdyskuntarakenteen kehittäminen olemassa olevia resursseja ja kestäviä kulkumuotoja hyödyntäen. Kumppanuusajattelulle rakentuva suunnittelu tukee osaltaan myös yhteiskunnan sosio-ekonomisista haasteista selviytymistä.

Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun PARAS-puitelain johdosta v. 2007 valtioneuvostolle toimitetun Turun kaupunkiseudun kaupunkiseutusuunnitelman mukaisesti laadittiin kaupunkiseudulle yhteinen rakennemalli. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 hyväksyttiin kaikissa alueen 14 kunnassa kesän 2012 aikana. Maakuntahallitus päätti jo kokouksessaan 23.4.2012 "hyväksyä Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 -loppuraportin hyödynnettäväksi seuraavassa maakuntakaavan tarkistuksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa."

Aluerakenne pienenn
 

Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 -loppuraportti

Linkit:

Väestö- ja työpaikkatilastot

Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035