Varsinais-Suomen liiton sidonnaisuusrekisteri

Kuntalain 410/2015 mukaan kuntayhtymän luottamushenkilön ja viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muistakin sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa.

Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee maakuntahallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, maakuntajohtajaa sekä maakuntahallituksen ja lautakunnan esittelijää. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on tehtäväänsä valittu. Henkilön on myös ilmoitettava viivytyksettä sidonnaisuuksissa tapahtuneet muutokset.

Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Tarkastuslautakunta voi tarvittaessa kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen tai täydentämään jo tehtyä ilmoitusta.

Kuntayhtymän on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan luottamustoimen tai tehtävän päättyessä henkilöä koskevat tiedot on poistettava rekisteristä ja tietoverkosta.

MYRS valmistelee asiat maakunnan yhteistyöryhmälle (MYR).

Jäsenet Nuotio Tarja, pj. Varsinais-Suomen liitto
  Partanen Petteri Varsinais-Suomen liitto/elinkeinoelämä
  Kauppinen Veli-Matti Varsinais-Suomen liitto/maakuntastrategia
  Högblom Esa Varsinais-Suomen liitto/ennakointi ja koulutus
  Heinonen Sami Varsinais-Suomen liitto/saaristo ja maaseutu
  Metsä-Tokila Timo vpj. Varsinais-Suomen ELY -keskus/aluekehitys
  Mäkelä Timo Varsinais-Suomen ELY -keskus/ E-vastuualue
 

Jaakonmäki Seppo

Varsinais-Suomen ELY -keskus/ E-vastuualeu maaseutuohjelma

 

Puurunen Pekka

Varsinais-Suomen ELY -keskus/ L-vastuualue

 

Lammila Jyrki

Varsinais-Suomen ELY -keskus/ Y-vastuualue

 

Koivukangas Minna

Keski-Suomen ELY-keskus/ RR-hankevalmistelu

 

Villa Mika

Keski-Suomen ELY-keskus/ RR-hankevalmistelu

 

Bryggman Carola

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto/ ruotsinkielinen

  Huotari Tiina Uudenmaan liitto
     
Asiantuntijat Ranta-aho Kari Varsinais-Suomen ELY -keskus/ kalatalousasiat
  Juvonen Timo Varsinais-Suomen liitto/ ympäristö
     

sihteeri

Roslakka Ville

Varsinais-Suomen liitto (jäsen)/ RR-hankevalmistelu

Uutta EU:n ohjelmakautta valmisteleva varsinaissuomalainen työryhmä

Tarja Nuotio,Varsinais-Suomen liitto, pj
Carola Gunell, Varsinais-Suomen liitto
Laura Leppänen, Varsinais-Suomen liitto
Timo Mäkelä, ELY-keskus
Teija Nokka, ELY–keskus
Harri Haarikko, ELY–keskus (MYR-koulutusjaosto)
Niko Kyynäräinen, Turun Seudun Kehittämiskeskus
Tomas Eklund, Turunmaan seutukunta
Anita Silanterä, Salon seutukunta
Sami Savolainen, Turun kaupunki
Pauli Salminen, Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus
Raimo Rantanen, Ukipolis Oy
Tiina Juhe, Turun Kauppakamari
Heimo Valkama, Akava Varsinais-Suomi
Henri Wibom, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry
Ville Roslakka, Varsinais-Suomen liitto, siht.

Enligt gammal sed kuten joulurauhan julistuksen yhteydessä sanotaan ja siihen vedoten käytän kokouksen avaajana puheenvuoron.
Kuluneesti sanon, että elämme historiallisia aikoja ja siksi kaivan tasavaltamme alkuaikojen vaikeimpien aikojen päätöksentekoon liittyvät näkökulman, jonka aikoinani luettuani , päätin tuon asian painaa mieleeni ja olenkin siihen aika ajoin viitannut. Ulpu Iivari kirjoitti Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän 100-vuotis historiikissa seuraavasti:

"Yrjö Sirola aloitti puoluetoimikunnassa tilannekatsauksen toteamalla, että maassa oli alkanut sisällissota.
Syrjään jäänyt eduskuntaryhmä piti samana päivänä kokoustaan toisenlaisissa tunnelmissa. Se päätti palkata ryhmällä vakituisen sihteerin ja harkita myöhemmin naispuolisen kanslistin palkkaamista. suunnitelmissa oli myös uuden kirjoituskoneen hankkiminen. Eduskuntaryhmän viimeisimpiä päätöksiä oli, ettei ryhmän illanviettoa pidetä."

Tammikuun puolenvälin kokouksen jälkeen ei ehtinyt kulua vuottakaan, kun Suomen multiin oli kuopattu 35.000 ruumista.

Varsinais- Suomen liiton nykyisenkaltainen historia on kutakuinkin yhtä pitkä kuin Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa. Euroopan Unionilla ja maakunnallamme on yhteisiä ominaisuuksia. Molemmat koostuvat hyvin erilaisista osista erikokoisista ja erinäköisistä. Raha, joka maakuntaliitolla on käytössä on suhteellisestikin ottaen vielä vähärisempaa kun EU:lla, mutta toisaalta jäsenyys maakukuntaliitossa on pakollista.

Jacques Delors kuvasi, että EU:n päätöksenteko on organisoitua skitsofreniaa. Aika ongelmallista se on maakunnankin tasolla esimerkiksi juuri nyt. Toiminnallamme on laillinen pohja, mutta mitään varmuutta tulevaisuudesta ei ole. Kuntarakenteen esillä olleet muutokset saattaisivat johtaa maakunnallisen tason liudentumiseen. EU:ssa puhutaan tänään hallitustenvälisistä sopimuksista, tulisiko suurkuntien jälkeen toimintaa ohjaaman kuntien väliset ratkaisut. Tästä on harjoitus meneillään, kun Turun seudulla yhteistä maankäyttöä, asumista ja liikennettä suunnitellaan kuntien yhteistyönä ilman selvää lainsäädäntöä.

Päätöksenteon ongelma on kaksisuuntainen. Valtaa pitää saada kansalta, jota pitäisi osata ohjata tai jopa määrätä niin, että hyvää tulisi. EU:ssa viime aikoina, kun päätökset tulevat aina liian myöhään ja aina vaikutuksiltaan liian vähäisinä, on asiaa selitetty sillä, että kyllä melkeinpä jokainen tietää, mitä pitäisi. tehdä, mutta yhtä moni tietää myös, että niin tehdessään ei enää tule uudelleen valituksi

Tänään Turun Sanomien aliossa professori, Matti Luostarinen, kirjoitti valitsevista ongelmista:

"Ongelmana edellisessä on se, ettei opettaja voi kuitenkaan määrätä oppilasta ymmärtämään, muuttamaan asenteitaan tai arvojaan, eikä Kreikan ja Italian tuleva pääministeri kansalaista muuttumaan saksalaiseksi. Jos alaiset eivät ole valmiita antamaan käskyä itselleen, heitä on turha käskeä. Tai jos näin tehdään, lopputulos on jotain aivan muuta kuin se, mihin käskijä tähtäsi."

Tähän ajatuksen päätän ja toivoisin tasavallan hallituksen, joka EU:ssa vaatii yksimielisyyspäätöksiä miettivän analogisesti asennettaan kuntauudistukseen. Voiko sitä todellakaan tehdä karttaharjoituksen pohjalta ja muutamaa muuttajaa hyväksi käyttäen.

isomikkoronnholm