LISÄTIETOJA alla olevista aiheista: maakuntajohtaja Juho Savo, p. 0400 485 333

TARJA NUOTIO ON VARSINAIS-SUOMEN LIITON UUSI ALUEKEHITYSJOHTAJA

Lisätietoja: maakuntajohtaja Juho Savo, p. 0400 485 333

Maakuntahallitus päätti valita aluekehitysjohtajan virkaan Varsinais-Suomen liiton ohjelmajohtaja Tarja Nuotion. Viran nykyinen hoitaja, aluekehitysjohtaja Pekka Ojanen jää eläkkeelle 1.8.2011 alkaen. Aluekehitysjohtajan virkaa haki 29 henkilöä.

Aluekehitysjohtaja johtaa Varsinais-Suomen liiton aluekehittämistoimintaa, jolla edistetään maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä. Ohjenuorana toimii maakuntavaltuuston päättämä maakuntaohjelma. Toimialoittaiset strategiat tarkentavat maakuntaohjelman sisältöä. Näihin kuuluvat myös kaikki EU-ohjelmat. Toteuttamisen vipuvarsina käytetään valtion aluehallinnon määrärahoja. Hankemäärärahoilla pyritään pysyvän toiminnan aikaansaamiseen.

MINISTERIÖN RAJUT KORKEAKOULUPAIKKOJEN VÄHENTÄMISTAVOITTEET HERÄTTÄVÄT HUOLTA

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 02 2100 920, 040 7760 310
erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä, p. 02 2100 949

Maakuntahallitus käsitteli koulutuksen ennakoinnin suunnittelun (KESU) prosessia. Keskustelua herätti opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus nuorten koulutuksen aloituspaikoista. Useampi hallituksen jäsen ilmaisi huolensa ministeriön rajuista korkeakoulupaikkojen vähennystavoitteista Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Kulttuurialan aloituspaikkoja tulisi ministeriön mukaan vähentää Varsinais-Suomessa jopa 66,5 %, luonnontieteiden alalla vähennystarve olisi 67,6 %. Sen sijaan matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tarvitaan 89 % lisää aloituspaikkoja.

- Valtio ei voi tehdä rahoituspäätöksiä vain tällaisten tilastojen perusteella. Varsinais-Suomi kouluttaa ihmisiä koko maan tarpeisiin, sama koskee Åbo Akademia. On huippuyksiköitä joiden merkitys on eurooppalainen tai globaali, toteaa Anders Laurén (rkp).

Vihreiden Mika Helva muistutti, että Varsinais-Suomessa on yli 1500 ammattikoulutuspaikan vaje. Moni yhdeksäsluok-kalainen jää ilman koulutuspaikkaa tai lähtee lukioon "turhaan" kun ammattikoulutusta ei ole saatavilla.

Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto käsittelee ministeriön laskentatuloksia 18.5. Lausunto valtakunnallisesta KESU:sta tulee antaa viimeistään 26.9.2011.

TEHO-HANKKEEN RATKAISUT TULEE SAATTAA MAATALOUDEN VAKITUISEKSI TOIMINTATAVAKSI

Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Timo Juvonen p. 040 8295 543

Maakuntahallitus edellyttää tehokkaita toimia Saaristomeren tilan parantamiseksi. Toimenpiteet pitää saada käyntiin heti uuden hallituskauden alkukaudella. Kuormituksen vähentäminen edellyttää yhteistyötä, innovatiivisia menettelyjä ja poliittisia ratkaisuja mm. maatalouden ympäristötukijärjestelmän uudistamiseen. Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (TEHO) –hankkeessa on löydetty positiivisia ratkaisuja. Nämä mallit tulee saattaa maatalouden vakituiseksi toimintatavaksi ja kattamaan merkittävimmät ravinnekuormituksen alueet Saaristomeren valuma-alueelta, maakuntahallitus toteaa.

MAAKUNTAHALLITUS: TURUN SEUTUA ON KEHITETTÄVÄ MONEN KESKUKSEN JA MERELLISYYDEN MU-KAAN

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento p. 040 720 3056

Monikeskuksisen taajamaverkon kehittäminen turvaa palveluiden tuottamisen tasapuolisesti sekä mahdollistaa seudullisten liikennejärjestelmäratkaisujen kehittämisen. Tämä edellyttää tarkkaa mitoituksen tasapainottamista ytimen ja verkkoon valittavien keskusten välillä. Alueen asukkaiden asumismieltymykset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat urbaanista kaupunkiasumisesta erilaisten kaupunkimaisten pientalovaihtoehtojen kautta maaseudun oma-kotiasumiseen.

Näin maakuntahallitus toteaa lausunnossaan Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 vaihtoehdoista.

Pekka Myllymäki (kesk) ehdotti, että liiton lausunnossa valitaan monikeskuksinen malli, jossa kasvu suunnataan kaik-kiin kuntakeskuksiin ja hyödynnetään joukkoliikenneväylien mahdollisuuksia. Myllymäen ehdotus voitti äänestyksessä äänin 7-9.

Turun kaupunkiseudun vetovoiman kehittämiseen vaikuttaa merellinen imago ja omaleimaisuus sekä rakennetun ympäristön laatu. Maakunnan menestys edellyttää mm. pääkaupunkiseudun ja Turun välisten rata-infrahankkeita.

Varsinais-Suomen liitto toivoo, että lopullisesta rakennemallista muotoutuu alueen kuntien yhteisille näkemyksille rakentuva perusselvitys käytettäväksi seuraavien maakunta- ja yleiskaavojen laadinnassa.