yltunniste

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO, MAAKUNTAHALLITUS 24.10.2011
LISÄTIETOJA alla olevista aiheista: maakuntajohtaja Juho Savo, p. 0400 485 333


SALO-LOHJA –RATALINJAN KAAVAEHDOTUKSEN LAUSUNTOJEN VASTINE HYVÄKSYTTIIN
Lisätietoja: maakuntainsinööri Janne Virtanen 040 583 6950

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi vastineen Salo–Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavaeh-dotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Maakuntahallituksen jäsenet iloitsivat siitä, että kaava on nyt tässä vaiheessa ja erittäin tarkasti ja avoimena prosessina tehty.

- Pitää kuitenkin muistaa, että nykyinen rantarata vaatii myös panostuksia, kuten kaksoisraiteita. Näitä parannuksia pitäisi ajaa, kuitenkaan haittaamatta oikoradan toteuttamista, totesivat mm. Mika Maaskola (sdp) ja Anne-Mari Virolainen (kok).

Maakuntahallitus esittää kaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi joulukuussa ja toimittaa sen jälkeen päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

Uuden rautatieyhteyden osoittaminen Turun ja Helsingin välillä sisältyy valtioneuvoston 2008 hyväksymiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Maakuntavaltuusto päätti joulukuussa 2008 käynnistää vaihemaa-kuntakaavan laatimisen Salo–Lohja -ratalinjausta varten.

Varsinais-Suomen tavoitteet Salo–Lohja -oikoradalle ovat ensisijaisesti aluerakenteellisia. Ratalinjan osoittamisella varmistetaan nopean Turku–Helsinki–Pietari -ratayhteyden kehittämismahdollisuudet. Suomen aluerakenteessa tapahtuvat muutokset tulevat näkymään metropolialueen kasvuna. Pääkaupunkiseudun ta-pahtunutta kasvua ovat tasoittaneet kehityskäytävät Tampereen ja Lahden kautta Sisä-Suomeen. Nopeat rautatieyhteydet yhdessä moottoriteiden kanssa ovat tuoneet merkittävää kasvuetua kaupunkiseuduille. Kehi-tyksen tasapainottaminen edellyttää vastaavasti Tukholman, Helsingin ja Pietarin metropolialueet yhdistävän kehityskäytävän toteuttamista.

Ratayhteys on parhaiten edistettävissä valmiiden suunnitelma-asiakirjojen avulla. Samalla voidaan kuntakaavoituksen helpottamiseksi ja maanomistajien etujen turvaamiseksi jo aikaisessa vaiheessa määritellä ratayhteyden toteutuksesta aiheutuvat rajoitukset.

Oikoradan maakuntakaavoitus on edennyt tiiviissä vuorovaikutuksessa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen ja kuntien kanssa. Yhteistyöllä on varmistettu yhteinen näkemys valittavasta ratalinjasta.

Moottoritiehen tukeutuvasta päävaihtoehdosta (Mk) muotoutui alueiden yhteinen näkemys. Ratavaraus kulkee Salon asemalta itään Muurlan sekä Kitulan taajamien etelä-puolitse, ja yhtyy moottoritielinjaukseen Lahnajär-vellä.

Tämä linjaus istuu alueen maastoon parhaiten ja sen vaikutukset mm. alueen muuhun maankäyttöön, luontoon sekä kulttuuriperintöön ovat muita vaihtoehtoja vähäisemmät. Radasta ei aiheudu merkittävää haittaa Natura 2000 -alueen (Kiskonjoen latvavedet) luontoarvoille.

Keskeinen kysymys on ollut vuorovaikutuksen toteuttaminen ja samalla ottaa huomioon yksittäisten kiinteistönomistajiin jossain vaiheessa kohdistuvat huomattavatkin vaikutukset. Maakuntakaavaluonnos oli syksyllä 2009 julkisesti nähtävillä. Kaavaehdotus oli nähtävillä kesäkuussa 2011. Kaavatyötä on esitelty yleisötilaisuuksissa sekä eri tilaisuuksissa. Palaute on ollut kaksijakoista: viranomaisten lausunnot ovat olleet pääsääntöisesti myönteisiä ja tehtyjä valintoja tukevia, vastaavasti alueen asukkaiden ja kiinteistönomistajien mielipiteet ovat olleet kaikkia vaihtoehtoja vastustavia.

VARSINAIS-SUOMEN KUNNAT KRIITTISIÄ HALLITUKSEN KUNTAUUDISTUS-LINJAUKSILLE
Lisätietoja: maakuntajohtaja Juho Savo 0400 485 333

Maakuntajohtajat keskustelevat kuntauudistuksesta 2.11. valtiovarainministeriössä. Maakuntajohtajilta pyydetään esitykset siitä, kuinka kuntien kuuleminen voidaan tammi-maaliskuussa 2012 maakunnissa toteut-taa. Ministeriö on myös pyytänyt tietoa maakunnan erityispiirteistä ja arviota työssäkäyntialueisiin kuulumatto-mien alueiden suuntautumisesta.

Maakuntajohtaja Juho Savo on pyytänyt kuntien näkemyksiä 14.10. mennessä. Kuntien asiasta nyt antamat kannanotot toimitetaan valtiovarainministeriölle.

Maakuntahallitus korostaa maakunnan liittojen sovittelevaa roolia kuntauudistuksessa.

- Varsinais-Suomen liitto voisi olla vähän niin kuin YK, foorumi jossa kunnat voivat keskustella avoimesti, totesi maakuntavaltuuston varapj. Petteri Orpo (kok.).

Varsinais-Suomen kuntien kannanotot ovat kriittisiä hallitusohjelmassa esitettyyn malliin, jonka pohjana ovat työssäkäyntialueet. Myös aikataulu ja näkemykset pakkoratkaisuista herättävät kritiikkiä. Kunnat korostavat mieluummin palvelun tuottamisen tehokkuutta ja jo luotuja palvelurakenteita.

On myös kannanottoja, joissa ehdotetaan kuntarakennemuutoksia. Rauman suunnalla on maakuntarajan ylittävä ehdotus, kuten Loimaan seudulla Ypäjän suuntaan. Turun kaupunkiseudulla Turun naapurikunnat vastustavat liitosta Turkuun, sen sijaan liitokset lähikuntien kanssa nähdään mahdollisina. Turku ei ole vielä antanut liitolle kannanottoa, koska tietoa ei vielä ole tarpeeksi.

- Haluamme keskustella kaikkien osapuolten kanssa avoimesti ja rakentavasti, lausui Minna Arve (kok).

Maakuntahallitus edellyttää, että kuntauudistuksen valmistelussa syntyvistä lainsäädäntöesityksistä ja kuntarakenne-esityksestä pyydetään maakunnan liiton lausunnot ja että kaikkia kuntia kuullaan asiasta.

Maakuntaliitto on tarvittaessa valmis esittämään koko maakunnan ja kuntien elinvoimaa turvaavan kuntamallin.

ITÄMEREN TILA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN KÄRKENÄ
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, 040 7760 630

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla ja toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2012 - 2013 viisi tärkeintä hankeko-konaisuutta ovat:

• Itämeren tilan parantaminen

• rakennemuutos; meriklusterin ja ICT-klusterin toimintaedellytysten parantaminen

• VT 8 Turku-Pori –yhteysvälihanke

• yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus

• Espoo-Salo-Lohja oikoradan suunnittelu

Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton yhteiset hankkeet ovat Itämeren tilan parantaminen, meriklusterin toimintaedellytysten parantaminen sekä VT 8 Turku-Pori –yhteysvälihanke.

LIITTO EI HYVÄKSY MUOTOILUKOULUTUKSEN LAKKAUTTAMISTA LOUNAIS-SUOMESTA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom 040 776 0310, Mervi Kylmälä 02 2100 949

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön koskien koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnal-lista kehittämissuunnitelmaa vuosille 2011-2016. Lounaisrannikon maakuntien ehdotukset koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016 ovat:


Ammatillinen peruskoulutus

AMK:t Yliopistot
Varsinais-Suomi 4534 2758 2388
Satakunta 2482 1245 390
Yhteensä 7016 4003 2778

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää suuralueelle seuraavia aloittajamääriä vuodelle 2016:

Ammatillinen peruskoulutus

AMK:t

Yliopistot

Lounaisrannikon
suuralue
6070 3600 2800

Ministeriön esitys tarkoittaa aloittajamäärien vähentämistä ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. Esityksessä todetaan, että ammatillisen koulutuksen osalta on tarvetta painottaa nykyistä enemmän Varsinais-Suomen osuutta.

Ministeriö ehdottaa Turun ammattikorkeakoulun palveluiden tuottamisen ja johtamisen sekä muotoilun ja mu-siikin koulutusohjelmien lopettamista. Tekniikan ja liikenteen alalta tulisi vähentää 40 aloituspaikkaa.

Jos Yrkeshögskolan Novian kulttuurialan leikkaustarve kohdennetaan Turkuun, tarkoittaisi tämä sitä, että Lou-nais-Suomessa ei olisi enää muotoilun koulutusta lainkaan. Muotoilu tukee vahvasti yhteiskunnan innovaatio-prosessia ja koulutuksen lakkaaminen alueella olisi merkittävä askel taaksepäin. Varsinais-Suomen liitto ei hyväksy muotoilukoulutuksen lopettamista Lounais-Suomessa alueellisen kilpailukyvyn kehittämisen perusteella ja edellyttää asiaa uudelleenharkittavaksi.

Liitto suhtautuu kriittisesti myös klassisen musiikin koulutuksen lakkauttamiseen, koska koulutus on osa Turulle tärkeää luovaa taloutta myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen ja koulutus tarjoaa luontevan jatkumon alueen laajalle perus- ja toisen asteen koulutukselle.

Matkailu- ja ravitsemusalan alasajon osalta liitto nostaa esille mm. saaristomatkailun strategisen merkityksen ja pätevien opettajien tarpeen. Tekniikan ja liikenteen alan valtakunnallisen suunnitelman mukaan koulutusta tulisi keskittää niihin esimerkiksi lounaissuomalaisiin ammattikorkeakouluihin, jotka ovat vahvoja tekniikan kouluttajia.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin osalta kaavailut vastaavat maakuntatason aiempia esityksiä. Varsinais-Suomen liitto korostaa aiemman lausuntonsa esityksiä uusiksi koulutusaloiksi erityisesti ruotsinkielisellä puo-lella (Åbo Akademin proviisori- ja juristikoulutus).

alatunniste