yltunniste

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO, MAAKUNTAHALLITUS 26.3.2012
Esityslista ja pöytäkirja: www.varsinais-suomi.fi
LISÄTIETOJA alla olevista aiheista: maakuntajohtaja Juho Savo, p. 0400 485 333

 

MAAKUNTAHALLITUS: VIISI KUNTAA ON VARSINAIS-SUOMESSA LIIAN VÄHÄN
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen p. 0400 864 604

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus käsitteli Kunnallishallinnon kuntarakennetyöryhmän selvitystä ja antoi kunta-uudistuksesta lausunnon. Hallitus keskusteli vilkkaasti maakuntaliiton roolista uudistuksessa, halutaan että Varsinais-Suomen liitto valmistelee omat mahdolliset selvitysalueet. Keskusteltiin myös selvitysalueiden määrästä, joista äänestettiin.

Varsinais-Suomen liiton mukaan kuntauudistuksen tavoite luoda vahvat peruskunnat on hyvä, mutta tulisi pohtia kuntien tehtäväkenttää sekä sitä, onko yksittäinen kunta riittävän vahva hoitamaan kaikkia sille asetettuja tehtäviä.

Selvityksessä ehdotettu viiden kunnan kuntajakoselvitysmalli on Varsinais-Suomeen liian suoraviivainen rakenne. Varsinais-Suomen liitto pitää mahdollisena maakuntaan 10–15 kuntajakoselvitysalueen perustamista. Näiden tulee perustua toiminnallisiin kokonaisuuksiin ja kuntien tulisi ensisijaisesti sopia keskenään aluemäärittelyistä. Oleellista on, että Turun kaupunkiseudun ydinkunta on riittävän vahva ja vetovoimainen kehitystä ohjaamaan kykenevä maakunnan keskuskaupunki. On huolehdittava siitä, että maakuntaan jää myös itsenäisiä suomen- ja ruotsinkielisiä kuntia turvaamaan saariston ja maaseudun kehitystä ja palveluita.

Aiemmin luotuja yhteistyöjärjestelyjä tulee hyödyntää, mutta ne eivät saa olla uudistuksen esteenä. Poliittista päätöksentekokulttuuria on vahvistettava ja pitää turvata kunnalliset palvelut maakunnan asukkaille myös tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tulee liittyä tematiikkaan. Kuntalain uudistuksessa on luotava sellaiset lähidemokratian velvoittavat käytänteet, joissa kansalaisilla on todellista vaikutusvaltaa.

Kuntaperusteista maakuntatason demokraattista päätöksentekoa on vahvistettava – maakunnallinen organisaatio on kestävä tapa hoitaa suurta väestöpohjaa vaativia palveluja, kuten maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua, kaavoitusta, elinkeino-, työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikkaa sekä ammatillista koulutusta ja teatteri-, orkesteri- tai museopalveluja. Myös energia- ja ympäristöasiat sopivat toimintaympäristöön.

Kuntajakoselvittäjien tulee tehdä yhteistyötä maakunnan liiton kanssa, joka tarjoaa puolueetonta asiantuntemusta ja tietämystä. Mahdollisten selvittäjien tulisi työskennellä fyysisesti maakunnan liiton tiloissa.

 

MAAKUNTAHALLITUS VASTUSTAA KULTTUURIPOLITIIKAN KESKITTÄMISTÄ VIRASTOON HELSINKIIN
Listätietoja: erityisasiantuntija Hannele Hartikainen p. 040 720 2163, edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen 0400 864 604

Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lakia, jossa ehdotetaan perustettavaksi Taiteen edistämiskeskus -niminen virasto, jolla olisi aluetoimipisteitä. Viraston yhteydessä olisi luottamuselimiä; taideneuvosto, valtakunnalliset ja alueelliset vertaisarviointiryhmät (nykyiset taidetoimikunnat) sekä erillislautakunnat. Taiteen edistämiskeskus voisi itsenäisesti päättää alueellisten (taidetoimikuntien) toimipisteiden määrästä ja se nimeäisi alueellisten ryhmien (nyk. taidetoimikuntien) jäsenet. Laki tulisi voimaan 1.1.2013.

Maakuntahallitus lausuu asiasta mm. seuraavaa:

Paikallinen asiantuntijuus ovat arvoja, joita taidehallinnon uudistuksessa ei saa romuttaa. Nykyisten alueellisten ja valtion taidetoimikuntien välillä on jo tietynlaista kahtiajakautumista valtakunta/alueet. Esitetty uudistus vahvistaa tätä vastakkainasettelua, heikentää taidetoimikuntien asemaa sekä sivuuttaa maakunnan liitot päätöksenteossa.

Vuonna 2010 voimaan tulleessa laissa alueellisten taidetoimikuntien nimittäminen annettiin maakuntien liittojen tehtäväksi. Tämä ei ole vielä kertaakaan toteutunut. Mallin purkaminen kokeilematta sen toimivuutta ei ole perusteltua.

OKM on nyt siirtämässä suuren osan kulttuuri- ja taidepoliittista päätäntävaltaa uudelle hallintokoneistolle, Helsingissä sijaitsevalle Taiteen edistämiskeskukselle. Se olisi ministeriön alainen virasto, jolle valta ja vastuu vahvasti keskitettäisiin. Keskushallinto nimeäisi alueelliset elimet. Valtakunnallinen taideneuvosto nimeäisi alueelliset vertaisarviointiryhmät.

Valtion keskusohjauksessa oleva alueellinen taidehallinto on jyrkässä ristiriidassa kansalaisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisen sekä alueiden tasapuolisen kohtelun kanssa. Taidetoimikuntien tulee olla alueella itsenäisesti toimiva yhteistyökumppani. Tavoitteena tulisi olla alueellisen kulttuuri- ja taide-toiminnan vahvistaminen, jossa maakunnan liitolla on oma roolinsa.

Alueille tulee edelleen antaa mahdollisuus osallistua taidetoimikuntien valintaan nykyisen ehdokasmenettelyn kautta. Liitto esittää, että lain muuttamisesta tältä osin on syytä luopua.

VASTINEET SALO-LOHJA –RADAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VALITUKSIIN HYVÄKSYTTIIN
Lisätietoja: maakuntainsinööri Janne Virtanen p. 040 583 6950

Maakuntahallitus hyväksyi virastossa laaditut vastineet maakuntavaltuuston Salo–Lohja –ratalinjan vaihemaakuntakaavan hyväksymispäätöksestä tehtyihin valituksiin liiton. Maakuntahallitus toteaa ympäristöministeriölle, ettei kaavan vahvistamiselle ole valituksissa esitettyjä laillisia esteitä.

Eri ministeriöistä saadut lausunnot puoltavat Salo–Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaavan vahvistamista. Varsinais-Suomen liitto katsoo, ettei vaihemaakuntakaavan vahvistamiselle ole laillisia esteitä.

MAAKUNTAHALLITUS: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKKO VAHVISTAA KILPAILUKYKYÄ
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310

Varsinais-Suomen ammatillinen koulutus ei tarpeeksi hyvin vastaa työelämän tarpeisiin, päällekkäistä koulutusta järjestetään ja ikäluokat kutistuvat. Nykyinen järjestäjäverkko ei elinkeinoelämän mukaan tarpeeksi hyvin vastaa työelämän tarpeisiin ja koulutuksen laatua halutaan parantaa.

"Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa 2015" oli maakunnan kehittämisrahalla rahoitettu ELY–keskuksen toteuttama hanke. Tavoitteena oli selvittää miten seudullisesti kattava sekä taloudellisesti vahva ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko voidaan maakunnassa organisoida sekä tuottaa 1-3 konkreettista toteuttamismallia. Hanke toteutettiin 1.4.2011 – 31.12.2011.

Varsinais-Suomessa toimii seitsemän ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Hankkeen loppuraportin esittämä ensisijainen malli perustuu kolmeen alueelliseen kouluttajaan: Turku, Salon seudun koulutuskuntayhtymä ja yhdistetty Raision seudun ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä. Turun osalta koulutusten koonti voi tapahtua usean mallin pohjalta. Verkostoyhteistyötä tulisi kehittää ja oppisopimuskiintiöt maakunnassa koota yhteen.

Liiton mielestä painopiste tulisi tässä vaiheessa olla Turun kaupungin järjestämässä ammatillisen koulutuksen uudelleen organisoinnissa.

Varsinais-Suomen liitto toteaa esitettyjen mallien perustuvan maakuntastrategian tavoitteisiin ja raportti toimii hyvänä pohjana jatkovalmistelulle. Tarkoituksena on vahvistaa maakunnan kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Liitto korostaa asiakasnäkökulman (elinkeinoelämä ja opiskelijat) huomioonottamista tulevissa ratkaisuissa. Lähtökohtana ovat maakunnalliset erityispiirteet, jotka eivät välttämättä tue täysin keskitettyjä ratkaisuja.

Varsinais-Suomen liitto äänesti kahdesti oppisopimuskoulutuksesta. Asiasta päätettiin, että tässä vaiheessa oppisopimustoimintaa ei tule erottaa muusta ammatillisesta koulutuksesta.

Maakuntahallitus päättää toimittaa loppuraportin opetus -ja kulttuuriministeriölle ja peruskunnille sekä koulutuksen järjestäjille. Varsinais-Suomen liitto korostaa kuntien päätösvallan merkitystä asiassa jatkotoimien osalta.

alatunniste