yltunniste 
 
LISÄTIETOJA alla olevista aiheista: maakuntajohtaja Juho Savo, p. 0400 485 333

MAAKUNTAHALLITUS: SAARISTO-OSAKUNTIEN SAARISTOALUEET TULEE SÄILYTTÄÄ EU-TUEN PIIRISSÄ
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 0400 259 223

Euroopan komissio vahvisti kesäkuussa alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020. Suomen tulevan tukialueen kokonaisväestöpeitoksi päätettiin 26 %, josta harvaanasuttujen alueiden (c-alueet) osuus on 24 % ja ennalta määrittelemättömien c-alueiden osuus 1,85 %. Määrittelemättömät c-alueet päätetään kansallisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön muistiossa esitetään, että ennalta määrittelemättömiin c-alueisiin sisällytetään osia Ahvenanmaasta, saaristokunnat sekä Saarijärven–Viitasaaren seutukunta. Saaristo-osakuntien saaristo-osat eivät kuuluisi enää uudella EU-ohjelmakaudella Suomen tukialueeseen.
Muistion mukaan Ahvenanmaan osien, varsinaisten saaristokuntien sekä Saarijärven–Viitasaaren seutukunnan jälkeen väkilukua jäisi jaettavaksi noin 20 300 asukasta. Länsi- ja Etelä-Suomen saaristo-osakuntien saaristo-osissa asui 31.12.2010 yhteensä 23 065 pysyvää asukasta. Yhteenlaskettu saaristo-osien asukasmäärä siis ylittää raamin 3 000 asukkaalla.
Maakuntahallituksen mukaan saaristoalueet tarvitsevat korostettua aluepoliittista huomiota ja tukea myös EU:n tulevalla ohjelmakaudella, jotta kansallisen saaristolain tavoitteet voidaan saavuttaa. Tuella turvataan elinkeinojen, palveluiden ja yritysten toimintaedellytyksiä saaristossa sekä ruotsinkielisen että suomenkielisen saaristokulttuurin säilymistä maassa.
Uudet kuntarakenteet asettavat saaristo-olosuhteista johtuvia lisähaasteita kunnille. Saaristo-olosuhteissa tapahtuva palvelutuotanto on kalliimpaa kuin mantereella. Saaristossa välimatkat ovat pitkiä, eikä palveluiden suuren mittakaavan etuja voida hyödyntää.

Varsinais-Suomen liitto esittää, että saaristo-osakuntien saaristoalueet nostetaan myös alkavalla ohjelmakaudella valtiollisissa aluetuissa tukialueeseen. Jos niitä ei voi kokonaisuutena sisällyttää tukialueeseen, tulee alueeseen sisällyttää ne saaristoalueet, joissa on suurin saaristoasukkaiden määrä. Varsinais-Suomen liiton arvion mukaan näillä alueilla tuen tarve ja vaikuttavuus on suurin.

MAAKUNTAHALLITUS: TE –TOIMISTOJEN LAKKAUTTAMINEN HEIKENTÄÄ PALVELUTASOA MAAKUNNASSA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 0400 259 223

Varsinais-Suomen ELY-keskus pyytää Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa esityksestä, joka koskee TE -toimistojen määrää, sijaintia ja toteuttamistapoja.
Koko maassa siirryttiin ELY-keskusaluekohtaisesti yhden hallinnollisen TE-toimiston rakenteeseen 1.1.2013. Varsinais-Suomessa tämä merkitsi yhdeksän itsenäisen TE-toimiston lakkauttamista ja yhden maakunnallisen TE-toimiston perustamista. Varsinais-Suomeen perustetulla TE-toimistolla on nykyisin 12 toimipaikkaa. Lähtökohtana on valtiovarainministeriön julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittäminen, johon sisältyy palvelun kokoaminen yhteisiin palvelupisteisiin.

Varsinais-Suomen ELY esittää, että maakuntaan tulee kaksi TE-toimiston toimipaikkaa Turkuun ja Saloon, julkisen hallinnon yhteispalvelupisteitä sekä Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin TE-toimiston henkilöstön omaa palvelua muun viranomaistoiminnan yhteyteen. Esityksen mukaan Kaarinan, Kemiönsaaren, Laitilan, Liedon, Paimion, Paraisten, Raision ja Someron toimipaikat lakkautetaan.

Varsinais-Suomen liitto arvioi, että tärkeää on riittävän palvelutason säilyttäminen ja palvelujen saatavuus. Vaikka siirrytään yhä enemmän sähköisiin palveluihin, on työvoimapalveluissa tärkeää säilyttää riittävän laaja henkilökohtainen palvelu. Työntekijöillä on oltava myös paikallistuntemusta. Esityksessä on perusteltu yhden toimipaikan mallia kiertävällä henkilöstöllä. Liitto esittää kiertävän henkilöstön käyttöä myös jatkossa. Tällöin voidaan tarjota asiantuntevaa palvelua lähellä asiakasta.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että ELY-keskuksen esitys TE-palvelujen järjestämisestä Turun kaupunkiseudulla turvaa riittävän palvelutason, mutta maakunnan muissa osissa heikentää merkittävästi TE-palvelujen saatavuutta ja palvelutasoa. Maakuntahallitus päätti kokouksessa lisätä esittelytekstiin vaatimuksen, että niissä maakunnan osissa joissa uudistus merkittävästi heikentää palvelutasoa, TE –toimistojen jatkuvuus pitää taata.

EAKR –RAHOITUSTA YRITYKSIÄ HYÖDYTTÄVÄÄN VARSINAIS-SUOMEN VIERAILUKESKUKSEEN
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404, Carola Gunell p. 040 7551 104

Maakuntahallitus päätti, että Turun seudun kehittämiskeskukselle myönnetään EAKR -rahoitusta projektille "Visiitti - Varsinais-Suomen vierailutoiminnan verkottamishanke" 139 230 euroa.
Hankkeessa käynnistetään vierailutoiminnan verkosto, kilpailutetaan operaattorit vierailukeskustoimintaa hoitamaan, kirjoitetaan yhteinen tarina ja tuotetaan sähköisen vierailukeskusmateriaalin perustaso. Tuloksena syntyy laadukas, toimintamallin mukaisesti toimiva vierailutoiminta ja verkosto, joka toimii yrittäjien ja operaattorien vetämänä. Toimintamalli sisältää virtuaalisen materiaalin, jota voidaan käyttää kaikissa alueen vierailukeskuksissa ja showroomeissa. Perusmateriaali esittelee Varsinais-Suomen kokonaisuutena, johon yritykset voivat liittää oman esittelymateriaalinsa. Yrityksiä on jo sitoutettu mukaan ja toiminta kohdistuu koko Varsinais-Suomen alueelle. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2013–31.12.2014.

VARSINAIS-SUOMEN UUSILLA LUONNONSUOJELUALUEILLA TULEE TURVATA MYÖS VIRKISTYSKÄYTTÖ
Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 8295 543

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja kahdesta asetusluonnoksesta, jotka koskevat luonnonsuojelualueiden perustamista Varsinais-Suomeen. Alueet ovat valtion omistamia ja kuuluvat eri suojeluohjelmiin.
Varsinais-Suomeen on tarkoitus perustaa 91 uutta luonnonsuojelualuetta, joihin kuuluu luontoarvoiltaan rikkaita lehtoja, vanhoja metsiä ja soita sekä arvokkaita lintukosteikkoja ja saaristoa. Alueiden koko vaihtelee muutamasta hehtaarista noin tuhanteen hehtaariin.
Varsinais-Suomen liitto toteaa, etteivät perustettavat luonnonsuojelualueet ole ristiriidassa vahvistettujen maakuntakaavojen suunnitellun maankäytön kanssa. Samalla liitto nostaa esille tarpeet turvata suojelualueiden monipuoliset virkistyskäyttömahdollisuudet. Alueilla on suuri merkitys lähiluonnon kokemisessa.
Liitto edellyttää luonnonsuojelualueiden säännösten yhteensovittamista niiden perinteisten käyttömuotojen (mm. virkistys, retkeily, kalastus ja metsästys) mahdollistamiseksi suojelualueiden perustamisen jälkeenkin.