Ylatunniste2 

LIITTO EI TUE METROPOLIHALLINNON PERUSTAMISTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLE
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, p. 0400 864 604

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista.
Maakuntahallitus ei pidä perusteltuna, että metropolihallintolain kautta maahan luodaan kahdenlaista hallintoa, Uudellemaalle omansa ja muualle Suomessa omansa. Jatkossakin maakuntakaavoitus ja aluekehitystehtävät tulee olla maakunnan liitolla, jossa ovat mukana kaikki maakunnan kunnat.

Jos metropolialue toteutuu alueeltaan laajana, Uudenmaan reunakunnat jäävät ulkopuolelle. Läntisimpien kuntien, esimerkiksi Hanko ja Raasepori, siirto osaksi Varsinais-Suomea ei ole perusteltua. Varsinais-Suomen ja Uudenmaan raja on nykyisellään selkeä ja historiallinen. Kemiönsaari ja Salo suuntautuvat Turkuun. Lohja, Raasepori ja Hanko pääkaupunkiseudulle. Rajan siirto on kaikilta osin keinotekoinen ratkaisu.
Jos pääkaupunkiseudulla tarvitaan erityisjärjestelyä, se voi tapahtua pääkaupunkiseudun ytimen eli vanhan pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n pohjalta. Vanhassa YTV:ssä, nykyisin HSL (Helsingin seudun liikenne) ja HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), olivat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Uudenmaan liitto tulee siis säilyttää ja sen toiminnan tulee olla samalla pohjalla muiden maakunnan liittojen kanssa.
Sdp:n edustajat maakuntahallituksessa ehdottivat, että liitto tukee pääkaupunkiseudun metropolihallintoa mutta Uudenmaan läntisiä kuntia ei siirrettäisi osaksi Varsinais-Suomea. Ehdotus hävisi hallituksen äänestyksen äänin 9 - 7.

LIEVEASUTUS TAAJAMIEN TUNTUMASSA ONGELMANA TURUN SEUDUN ASUNTO-JA MAAPOLIITTISESSA OHJELMASSA
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Turun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen työryhmä on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa kaupunkiseudun yhteisestä asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta vuosille 2014–2017. Ohjelman tärkein tehtävä on ohjata kaupunkiseudun tavoiteltua 75 000 asukkaan kasvua kestävää yhdyskuntarakennetta tukevalla tavalla.

Väestökasvun suurimpia ongelmia kaupunkiseuduilla on ns. lieverakentaminen, jolla tarkoitetaan suunnittelemattoman haja-asutuksen syntyä aivan asemakaavoitettujen taajamien tuntumaan. Tämä synnyttää ajan myötä uutta väljää taajamarakennetta, mikä haittaa alueiden tulevaa suunnittelua asemakaavoituksen keinoin. Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman luonnoksessa lieverakentamisen sääntelyä on lähestytty kuntien itsensä rajaamien alueiden kautta.
Lähtökohtana rakentamisen yhtenäinen sääntely taajamien lievealueilla on Varsinais-Suomen liiton mukaan hyvä. Asunto- ja maapoliittisessa ohjelmassa lievealueita ei kuitenkaan ole määritetty koko kaupunkiseudulle yhtenäisin periaattein. Ongelmallisinta lievealueiden rajaus on Paraisilla ja Ruskolla, jossa keskustaajama on käytännössä levinnyt sekä asemakaavoitettua aluetta että rajattua suunnittelutarvealuetta laajemmalle.
Lievealueiden määrittelyt on tehty oman kunnan näkökulmasta, vaikka vaikutukset kaupunkiseudulla ulottuvat laajemmalle. Lievealueiden määrittelyssä oleellista olisi kasvupaineen alaisten alueiden osoittaminen. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta on kestämätöntä, että ohjelmassa määritetään haja-asutusalueeksi alueita, jotka tosiasiallisesti muodostuvat jo nyt taajamarakenteesta.
Keskustan Esko Kiviranta teki muutosehdotuksen, jossa todetaan ettei ohjelmalla saa kaventaa kuntien itsenäistä kaavoitusvaltaa ja maanomistajien oikeuksiin ei saa kajota. Ehdotus hävisi maakuntahallituksessa äänin 10 - 6.

Lievealue-problematiikkaa ja alueiden toteutuksen vaiheistamista käsitellään tulevassa vaihemaakuntakaavaluonnoksessa. Tärkeää on erottaa kasvutaajamien lieverakentaminen käsitteenä maaseudun hajarakentamisesta sekä keskustelussa että kaavamerkinöissä.

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAA MM. TEIJON KANSALLISPUISTOLLE JA ALUETIETOPALVELULLE
Lisätietoja. erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen p. 0400 715 786

Yrityssalolle myönnetään maakunnan kehittämisrahaa 36 000 euroa hankkeeseen, jonka tavoitteena on parantaa Teijon kansallispuistossa olevien yritysten toimintaedellytyksiä retkeilyalueen muuttuessa kansallispuistoksi 1.1.2015. Yritysten on huomioitava kestävä matkailu sekä luonto- ja kulttuuriperintöarvot liiketoiminnassaan. Hankkeessa tehdään mm. nykyisen palvelutarjonnan riittävyyden arviointi. Tavoitteena on myös parantaa kansallispuiston saavutettavuutta sekä kehittää Saaristomeren kansallispuiston ja Teijon kansallispuiston yhteistyötä

Turun museokeskukselle/Varsinais-Suomen maakuntamuseolle myönnetään hankkeeseen "Menestyvä Parainen - Kulttuuriympäristötietoa kaikille" 25 500 euroa. Tavoitteena on parantaa Paraisten alueen vetovoimaisuutta saattamalla museon tietovarantoja eri toimijoiden käyttöön. Hankkeessa etsitään yrityskumppaneita ja ideoidaan tapoja hyödyntää aineistoa alueen markkinoinnissa ja matkailukonseptien kehittämisessä.

Varsinais-Suomen liitolle myönnetään hankkeeseen " Lounais-Suomen aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys" 45 850 euroa. Aluetietopalvelu on tietoperusta tulevan maakuntaohjelman päätoimenpiteeksi valitulle kumppanuusfoorumille. Foorumi yhdistää alueen ihmiset ja tiedon. Merkittävä osa palvelua on maakuntastrategian seurantaa toteuttava kumppanuusbarometri. Aluetietopalvelu luo puitteet myös kansalaisportaalille. Palvelut ja sovellukset käyttävät raaka-aineinaan eri organisaatioiden ja verkostojen tuottamaa julkista dataa. Tiedon määrän hallintaan ja löytämiseen tarvitaan nykyistä selkeämpiä järjestelmiä ja pelisääntöjä. Niiden avulla voidaan tarjota palveluita paremmin mm. alueen viranomaisille ja kunnille sekä kuntalaisille ja yrityksille.

Varsinais-Suomen liiton hankkeelle "Europe Direct-tiedotuspiste Varsinais-Suomi" myönnetään kehittämisrahaa 75 000 euroa. Varsinais-Suomen liitossa on toiminut vuoden 2013 alusta asti Euroopan komission ylläpitämään, euroopanlaajuiseen verkostoon kuuluva EU-tiedotuspiste. Liitto haki pistettä itselleen sen jälkeen, kun Ulkoministeriö lakkautti maakunnalliset Eurooppatiedotus -pisteensä. Keskeiset tehtävät ovat kansalaisille suunnattu tiedottaminen ajankohtaisista EU-asioista, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa, sekä kansalaisten EU-aiheisiin kysymyksiin vastaaminen.

EAKR-RAHOITUSTA MYÖNNETTIIN TARVASJOEN TYLLIN YRITYSALUEEN LIIKENNETURVALLISUUTEEN
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen p. 040 7760 630

Tarvasjoen kunnalle myönnetään projektille "Tyllin teollisuusalueen kehittäminen" 5 280 euroa. Projektissa parannetaan Tyllin yritysalueen liikenneturvallisuutta, yritysten logistia yhteyksiä ja toimintaedellytyksiä. Tyllin risteysalue valaistaan, lisätään alueen kyltitystä ja levennetään risteystä. Hanke parantaa 10-tien liikenneturvallisuutta. Kasvava yritysalue tarvitsee toimivat liikennejärjestelyt. Niillä tuetaan alueen kasvua ja mahdollistetaan olemassa olevien yritysten toimintaa tukevien yritysten sijoittumista alueelle.

 

 alatunniste