Ylatunniste2

JANNE VIRTANEN ON VARSINAIS-SUOMEN LIITON UUSI EDUNVALVONTAJOHTAJA
Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204

Maakuntahallitus päätti yksimielisesti valita edunvalvontajohtajan virkaan vt edunvalvontajohtaja Janne Virtasen. Virka julistettiin haettavaksi entisen edunvalvontajohtajan Lauri Palmusen siirryttyä eläkkeelle 31.8.2015.
Haastateltavien valinnassa painotettiin toimintaympäristön tuntemusta, maakunnan edunvalvontaan liittyvää työkokemusta ja perehtyneisyyttä sekä johtamis- ja yhteistyötaitoja.
Virkaa haki 19 henkilöä. Haastatteluryhmä valitsi haastatteluun seuraavat viisi henkilöä:

Lauri Heikkilä, filosofian tohtori, Marttila
Kirsi Kostia, kauppatieteiden tohtori, Raisio
Jyrki Lumiainen, filosofian maisteri, Masku
Carita Maisila, hallintotieteiden maisteri, Turku
Janne Virtanen, diplomi-insinööri, Paimio

Varsinais-Suomen liitossa kehittämispäällikkönä toiminut diplomi-insinööri Janne Virtanen on tehnyt vuosia edunvalvontatyötä mm. eduskunnan suuntaan. Työssä on painottunut liikennehankkeiden edunvalvonta - viime vuosina ennen kaikkea kasitien kunnostaminen, Tunnin juna ja saariston liikenneyhteydet.

- Edunvalvonta on kestävyyslaji, jossa voittoa ei ratkaista väliaikarastilla, toteaa Virtanen – itsekin innokas suunnistaja. Virtasen organisointikyvystä kertoo mm. se seikka, että hän toimi kesän 2015 Jukolan viestin, Louna-Jukolan kilpailunjohtajana.

Janne Virtanen korostaa, että edunvalvonta on yhteistyötä.

- Itse koen, että tunnelin päässä on valoa. Aina kannattaa yrittää.

KASVUKÄYTÄVISSÄ SUOMEN TULEVAISUUS
Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204

Hallitusohjelman yhtenä kärkihanketoimenpiteenä on alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen. Toimenpidettä toteutetaan mm. määrittelemällä Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeiset kasvukäytävät. Helsinki–Tampere käytävä on tässä sarjassa tällä hetkellä ykkönen. Varsinais-Suomelle keskeinen pohjoinen kasvukäytävä Turku–Helsinki ja siihen liittyvät kansainväliset yhteydet Skandinaviaan ja Pietariin luovat Suomen toisen merkittävän käytävän, joka on perusteltua kärkihanketoimenpiteeseen sisällyttää.

Pohjoinen kasvukäytävä ei ole tässä kärkihankevalmistelussa saanut toistaiseksi riittävästi huomiota. Toivottavasti maan hallitus linjauksessaan ottaa asian vakavasti ja näkee käytävän merkityksen koko Suomen hyväksi. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva ja maakuntajohtaja Kari Häkämies käyvät asiasta neuvotteluja.

LAKIMUUTOS LISÄÄ MAAKUNTIEN JA KUNTIEN VASTUUTA KAAVOITUKSESSA
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056

Ympäristöministeriö pyytää Varsinais-Suomen liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Luonnoksessa luovuttaisiin nykyisestä menettelystä, jossa ympäristöministeriö vahvistaa sekä maakuntakaavat että kuntien yhteiset yleiskaavat. Lakimuutoksen tavoitteena on

- nopeuttaa maakuntakaavoitukseen ja kuntien yhteiseen yleiskaavoitukseen liittyvää päätöksentekoa ja muutoksenhakua,
- valtakunnallisten intressien ennakointi ja oikea-aikainen huomioon ottaminen sekä
- yhdenmukaistaa eri kaavatasojen muutoksenhakumenettelyt.

Lakiluonnoksessa korostetaan maakunnan liittojen itsehallinnollista roolia maankäytön suunnittelussa. Muutos lisää maakuntien ja kuntien vastuuta kaavoituksessa sekä tarvetta viranomaisten väliseen yhteistyöhön kaavoja laadittaessa. Valitukset käsittelisi ympäristöministeriön sijaan hallinto-oikeus. Päätöksistä olisi jatkovalitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus toteaa, että voimassa olevan lain mukaan maakuntakaavassa esitetään ja sovitetaan yhteen valtakunnalliset, maakunnalliset ja useampaa kuin yhtä kuntaa koskevat yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavoilla välitetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen ja muuhun suunnitteluun. Maakuntien liitoilla on tärkeä valtakunnallisen aluerakenteen suunnittelijan rooli - tätä roolia ei pidä muutoksella heikentää.

Maakuntakaavoituksella on valtakunnallisen aluerakenteen ja intressien suunnittelutehtävä, jota ympäristöministeriö on koordinoinut. Ympäristöministeriö on vahvistusvaiheessa toiminut eri ministeriöiden usein varsin ristiriitaistenkin näkemysten yhteen sovittajana. Vaikeimmissa tapauksissa ratkaisu on tehty valtioneuvostossa.

Esitetyn muutoksen tullessa voimaan jää tämä tehtävä yksin maakuntien liitoille. Onnistuakseen vuorovaikutuksen eri ministeriöiden kanssa tulee olla aitoa ja välitöntä, mikä lisää kaavavalmistelussa tarvittavaa aikaa ja resursseja. Ministeriöiden kynnys valittaa maakuntavaltuuston kaavapäätöksistä saattaa madaltua, jos vuorovaikutuksessa ei onnistuta.

Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että maakuntakaavoitusta kehitetään. Ympäristöministeriön valvontatehtävien poistuminen edistää maakuntakaavoituksen valtakunnallista kehittämistyötä ja sen koordinointia.

 alatunniste