Ylatunniste2 

LISÄTIETOJA alla olevista aiheista: maakuntajohtaja Juho Savo, p. 0400 485 333

MAAKUNTAJOHTAJAEHDOKKAITA HAASTATTELEE RYHMÄ, JOSSA ON JOKA PUOLUEEN EDUSTUS
Lisätietoja: maakuntajohtaja Juho Savo, p. 0400 485 333

Maakuntajohtaja Juho Savo jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. Maakuntajohtajan vapautuvaa virkaa on hakenut 16 henkilöä. Hakijat ovat:

Johtava tutkija Toni Ahlqvist, Tarvasjoki
Office Manager Teijo Alakahri, Turku
Tutkija Faris Alsuhail, Helsinki
Liiketoimintajohtaja Jyri Arponen, Turku
Ylijohtaja Kari Häkämies, Masku
Yksikön päällikkö, Tero Jokilehto, Tampere
Hallintojohtaja Hannu Kallio, Turku
Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte, Raisio
Erikoistutkija Eija Koskivaara, Turku
Kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi, Salo
Maatalousyrittäjä, eMBA Pekka Myllymäki, Mynämäki
Hallintojohtaja Jukka Mäkilä, Pori
Kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri Riikka Pakarinen, Espoo
Ammattistarttiopettaja Tiina Perho, Loimaa
Teknisen toimen ja maankäytön johtaja Juha Prittinen, Hämeenlinna
Kehittämispäällikkö Janne Virtanen, Paimio

Maakuntahallitus päätti viran täyttämisen jatkovalmistelusta. Hallitus perusti hakijoiden haastatteluryhmän, johon kuuluvat pj Mika Maaskola (sd), Pauliina Haijanen (kok) ja Jani Kurvinen (kesk). Lisäksi ryhmään kutsuttiin joka hallituspuolueesta yksi maakuntahallituksen jäsen: Juhani Pilpola (ps), Mari Saario (vihreät), Stefan Wallin (rkp) ja Nina Söderlund (vas).
Haastattelut voivat lähteä käyntiin jo nyt, mutta tieto valituista haastateltavista viedään lokakuun maakuntahallitukseen tiedoksi, jolloin hallitus voi ehdottaa lisää haastateltavia. Soveltuvuustestit tehdään vasta hallituksen kokouksen (20.10.) jälkeen. Tavoitteena on, että hallitus ehdottaa uutta maakuntajohtajaa maakuntavaltuustolle kokouksessaan 17.11.2014 Lopullisen valinnan tekee maakuntavaltuusto 8.12.

VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIA OSOITTAA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITYSTARPEET
Lisätietoja: liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Varsinais-Suomen liikennestrategia hyväksyttiin maakuntahallituksessa. Strategia on Varsinais-Suomen liiton, Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön ja Varsinais-Suomen ELY -keskuksen yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa valmistelema. Liikennestrategiatyössä on laadittu maakuntatasolle toimijoiden yhteiseen tahtotilaan perustuva liikennejärjestelmän kehittämisohjelma. Se osoittaa keskeiset liikennejärjestelmän kehitystarpeet seuraavissa teemoissa:

• VARSINAIS-SUOMI OSANA EUROOPPAA JA PORTTINA SKANDINAVIAAN
o Kilpailukykyiset meri- ja lentoyhteydet:
-edunvalvonta maakunnan satamien ja laivayhteyksien kilpailukyvyn turvaamiseksi
-elinkeinoelämän tarpeita hyvin palvelevat lentoyhteydet lähialueen keskuskentille ja edelleen muualle maailmaan
-satamat ja lentoasema osana TEN-ydinverkkokäytävää ja Pohjoista kasvuvyöhykettä

• TEHOKKAAT RANNIKON JA SISÄMAAN YHTEYDET – LIIKENTEEN PÄÄSUUNTIEN KEHITTÄMISPOLUT
o Helsingin yhteyksien nopeuttaminen:
- ratayhteyden ja junaliikenteen vaiheittainen kehittämi¬nen, tavoitteena nopeutuva yhteys pääkaupunkiseudulle ja vahva Turku–Salo–Lohja–Helsinki-työmarkkinavyöhyke
- elinkeinoelämän kuljetuksille kriittisen Turun Kehätien (kt 40/E18) ja satamayhteyksien toimivuuden turvaami¬nen
- rata ja tie osana TEN-ydinverkkokäytävää ja Pohjoista kasvuvyöhykettä
o Sisämaan yhteyksien vahvistaminen:
- Toijalan radan ja junaliikenteen vaiheittainen kehittä¬minen, tavoitteena tavaraliikenteen tehostaminen sekä Turusta Loimaan kautta Tampereelle ja Hämeenlinnaan ulottuvan työmarkkinavyöhykkeen vahvistaminen
- valtatien 9 heikon liikenneturvallisuuden parantaminen ja valtatien 10 ratkaisut Liedon kohdalla
o Länsirannikon kehitysvyöhyke:
- valtatien 8 turvallisuuden ja toimivuuden varmistava kehittämispolku vastauksena Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seutujen metalli- ja meriklusteriin tukeutuvan teknologiateollisuuden ja satamien työvoima- ja kuljetustarpeisiin

• TOIMIVAT ALUEELLISET JA PAIKALLISET YHTEYDET
o Valtion perusväylänpidon rahoitustason nosto ja alueellisen liikkumavaran lisääminen
o Joukkoliikenteen voimakas kehittäminen
o Saaristoliikenteen uudistaminen

• KESTÄVÄ JA TURVALLINEN LIIKENNE
o Kävely ja pyöräily ykköseksi kaupunkialueilla ja taajamissa
o Varsinais-Suomi liikenneturvallisuuden edelläkävijäksi

Toimenpiteitä edistetään perustamalla liikenteen kumppanuusfoorumi. Varsinais-Suomen liitto kutsuu fooru¬miin edustajat kunnista, Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta sekä aiheiden vaatiessa myös Liikennevirastosta ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Liikennestrategia löytyy:
http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/liikennejaerjestelmaesuunnittelu

TYKSIN KANSALLISEN TASON HUIPPUOSAAMINEN TULEE TURVATA UUDESSA SOTE-LAISSA
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, puh. 0400 864 604

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa sote-laista.
Liitto katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteuttaminen on välttämätöntä palveluiden turvaamiseksi kansalaisille tulevina vuosikymmeninä. Mallista riippumatta asiakkaille on turvattava mahdollisuus lähipalveluiden hyödyntämiseen, toimiviin hoitoketjuihin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin.

Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueista muodostuvan sote-alueen nimeksi sopii Varsinais-Suomen liiton mielestä parhaiten Länsirannikon sosiaali- ja terveydenhuollon alue.

Turun yliopistollisen keskussairaalan huippuosaamisen turvaaminen ja edistäminen sekä lääketieteellisen koulutuksen jatkuvuus ovat elintärkeitä, maakuntahallitus painottaa. Tulevan sote-alueen on määriteltävä ne lääketieteen alat, joilla Turussa halutaan olla kansallisen tason huippuosaajia ja joilla toimintoja tulee Suomen tasolla keskittää TYKS:iin. Lakiesitys ei nyt käsittele lainkaan yliopistollisen keskussairaalan asemaa sote-alueessa. Tältä osin lakia on täydennettävä.

Sote-kuntayhtymän valtuusto ehdotetaan valittavaksi samalla tavoin kuin maakunnan liittojen valtuustot nykyisin valitaan. Valtuuston jäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja eri ryhmien ääniosuuksien tulee vastata ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa tulosta. jokaisella kunnalla tulee olla vähintään yksi edustaja.
Valtuuston valinta näiden ehtojen mukaisesti tulee sote-alueilla olemaan erittäin vaikeata. Valtuuston valintaa koskeva kohta tulee irrottaa sote-lain valmistelusta ja selvittää erikseen miten kuntapohjaisten maakunnallisten ja sitä suurempien elinten valinta voidaan kansanvallan periaatteita noudattaen toteuttaa.
Maakuntahallitus keskusteli tulevan suuren sote-valtuuston demokratiahaasteista ja lisäsi lausuntoon, Nina Söderlundin (vas) ehdottamana, että tuleva sote-valtuusto voitaisiin valita suoralla kansanvaalilla.

 alatunniste