Ylatunniste2 

 Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasva-nut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensim-mäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakun-nallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella.

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdan-teen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden touko-kuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskotta-van alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla esti-maateilla.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

Lounaispaikka palkittiin laadukkaista paikkatiedon rajapintapalveluista

Spatineo Oy palkitsi Paikkatietomarkkinoilla laadukkaita paikkatiedon rajapintapalveluita tarjoavia julkishallin-non organisaatioita Quality Award Sertificate -kunniakirjoillaan. Lounaispaikka sijoittui toiseksi kuntien ja alu-eellisten organisaatioiden luokassa, jossa ensimmäinen palkinto meni Hyvinkään kaupungille. Valtionhallinnon organisaatioista palkittiin Tilastokeskus ja Museovirasto. Kriteereinä olivat rajapintapalvelun saatavuus sekä kuvauksen laatu.

Lounaispaikka tarjoaa INSPIRE-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita 17 maakunnan liitolle sekä alueensa kunnille. Keskitetyn palvelun myötä toimijat välttyvät erityisosaamista vaativien rajapintojen toteutukselta, mikä helpottaa erityisesti pienten kuntien työtä. Rajapintatekniikat mahdollistavat ajantasaisten tietoaineistojen siir-ron eri palveluihin, ja avoimesti saatavilla olevat aineistot ovat kaikkien käytettävissä. Lounaispaikan rajapinta-palveluihin sisältyy esimerkiksi maakuntakaavoja ja asemakaavoja.

Paikkatietopalveluiden laadunvarmentamiseen liittyviä palveluita toteuttava Spatineo Oy jakaa palkintoja vuo-sittain. Palkinnot jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Lisätietoja: verkostokoordinaattori Sara Tamsaari, p. 040 5077 109

 

Ylatunniste2 
 

Siltasopimus pureutuu kasvun esteisiin positiivisessa rakennemuutoksessa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvitysmies Esko Aho esitti elokuussa Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa -raportissaan valtion ja Lounais-Suomen välistä siltasopimusta. Hallitus sitoutui budjettiriihessään siltasopimuksen toteuttamiseen.

TEM asetti 10.10.2017 työryhmän valmistelemaan ja seuraamaan valtion ja Lounais-Suomen välistä sopimusta kasvun mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Työryhmässä on 10 jäsentä: viisi Lounais-Suomen ja viisi valtion edustajaa sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Työryhmän toimikausi päättyy hallituskauden päättyessä. Ryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä. Työryhmää avustaa alueen ja valtion välinen sihteeristö.

Toimenpiteitä kasvun esteiden ratkomiseksi etsitään Ahon raportissa määriteltyjen siltasopimuksen teemojen ympäriltä: työvoiman saatavuus, saavutettavuus, koulutus, T&K, markkinointi ja tietopohja. Alueella sopimuksen valmistelua tehdään Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisellä yhteistyöllä. Alueella kerätään toimenpiteitä kasvun esteiden ratkaisemiseksi. Toimenpiteet voivat olla lainsäädännöllisiä tai määrärahoja tarvitsevia. Sopimuksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Maan hallitus linjasi syksyn budjettiriihessä, että valtion määrärahojen osalta sopimus toteutetaan olevien kehysten puitteissa. Sopimuksen tarkempi sisältö ja muoto määrittyvät prosessin edetessä. Siltasopimuksen poliittisesta seurannasta vastaa kilpailukykyaliministeriryhmä.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö mukana positiivisen rakennemuutoksen erityistoimien rahoituksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) erityisavustuksen haku Lounais-Suomeen ammatillisen koulutuksen rakennemuutospilottien käynnistämiseksi on avattu. Erityisavustus on tarkoitettu kohdennettavaksi ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin, joissa tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön erityisesti Lounais-Suomen rakennemuutostilanteessa syntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin vastaamiseen soveltuvia toimintamalleja. Hanke toteutetaan yhtenä verkostohankkeena ja se on tarkoitettu Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimiville ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan omaaville järjestäjille. OKM voi käyttää avustuksiin yhteensä
2 miljoonaa euroa. Hakuaika on 10.10.2017 - 15.11.2017.


Lisätietoa: http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/erityisavustus-ammatillisen-koulutuksen-rakennemuutospilottien-kaynnistamiseksi-lounais-suomessa

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310

 

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Vakka-Suomen asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vielä vuoden alussa seutukunnan väestö oli laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesän jälkeen asukasluku kasvoi jo lähes kahden prosentin vuosivauhtia. Vakka-Suomen suhteellinen väestönkasvu onkin ohittanut Turun seudun tasaisen kasvuvauhdin, vaikka on muistettava, että absoluuttisena väestönkasvuna mitattuna suurin osa maakunnan uusista asukkaista sijoittuu yhä Turun seudulle. Muiden seutukuntien asukasluku on ollut viimeaikoina selkeästi laskusuuntaista.

Positiivinen rakennemuutos näkyy siinä, että Vakka-Suomen väestönkasvun selvä veturi on Uusikaupunki, joka on noussut seudun nopeimmin kasvavaksi kunnaksi. Uudenkaupungin kasvu heijastuu kuitenkin myös muihin seudun kuntiin, joiden kaikkien asukasluvun kehitys on nousujohteista. Tämä koskee myös Vakka-Suomen maalaismaisempia kuntia, jotka muualla Varsinais-Suomessa kärsivät lähes poikkeuksetta muuttotappiosta.

Uudenkaupungin väestökasvu johtuu yksinomaa muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, sillä maahanmuuton ja luonnollisen väestönmuutoksen kehitys on pysynyt vakaasti ennallaan. Valmet Automotiven vuoden alussa toteuttama massiivinen rekrytointikampanja näyttää tuoneen siis merkittävästi uusia muuttajia paitsi Uuteenkaupunkiin, myös muualle Vakka-Suomeen. Nopea väestönkasvu herättääkin kysymyksen siitä, pystyykö seudun asuntotarjonta vastaamaan kasvavan muuttoliikkeen aiheuttamaan kysyntään.

 taulukko1

 taulukko2

 taulukko3

 

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

 

II asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat on päätetty

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista 6.10.2017. Lupien uusiminen on osa ammatillisen koulutuksen reformia. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja eräät liitännäiset lait on vahvistettu eduskunnassa 11.8.2017 ja asetukset 9.10.2017. Uusi laki ja II asteen uudistus astuu voimaan 1.1.2018.

Lupia myönnettiin valtakunnallisesti yhteensä 144 koulutuksen järjestäjälle. Lupa myönnettiin myös kolmelle uudelle hakijalle. Yhtään lupaa ei peruutettu muuten kuin järjestäjän hakemuksesta. Nämä peruutukset liittyvät järjestäjien kesken tapahtuviin fuusioihin. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen järjestämislupaan, joka kattaa nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen luvat. Nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat muutettiin automaattisesti uuden ammatillisen koulutuksen lain mukaisiksi järjestämisluviksi. Nykyiset järjestämisluvat uudistettiin uuden lain siirtymäsäännösten mukaisesti siten, että lähtökohtana oli koulutuksen järjestäjän nykyinen toiminta. Uudet järjestämisluvat eivät siten aiheuta merkittäviä muutoksia koulutuksen järjestäjien tarjontaan. Uudessa tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa päätetään mm. tutkinnoista, joita koulutuksen järjestäjällä on oikeus myöntää ja joihin se voi järjestää tutkintokou-lutusta, opetus- ja tutkintokielestä, ensisijaisesta toiminta-alueesta sekä opiskelijavuosien vähimmäismäärästä. Jatkossa koulutuksen järjestäjä voi järjestää oppisopimuskoulutusta kaikissa järjestämisluvan mukaisissa tutkinnoissa. Osa työvoimakoulutuksesta siirtyy ensi vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Uusina tehtävinä oli mahdollisuus hakea lupaa työvoimakoulutuksen, laajennetun oppisopimuskoulutuksen ja vankilaopetuksen järjestämiseen.

Varsinais-Suomessa kaikki nykyiset koulutuksenjärjestäjät (16 kpl) jatkavat lähes entisin ehdoin ja valtaosin haetuin koulutusohjelmin. Varsinais-Suomeen tuli yhteensä 10 työvoimakoulutuslupaa. Varsinais-Suomeen tuli yksi uusi koulutuksen järjestäjä, Suomen Nosturikoulutus Oy, joka sai myös työvoimakoulutusluvan. Lisäksi sekä Meyer Turku Oy:n ja Valmet Automotiven ammattioppilaitokset saivat järjestämisluvat.

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ammatillisen-koulutuksen-uudistetut-jarjestamisluvat-myonnettiin


Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310

 

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu käynnistyy tänään

Varsinais-Suomen liitto käynnisti haun vaikuttajakoulun toiselle vuosikurssille syyskuussa. Valituksi tuli 25 nuorta eri puolilta maakuntaa. Iältään nuoret ovat toisen asteen tai korkeakouluopiskelijoita. Vaikuttajakoulu käynnistyy ensimmäisellä tapaamisella tänään. Tapaaminen on johdantoa tulevaan lukuvuoteen sekä tutustumista kuntapäätöksentekoon.

Ensimmäisenä kurssipäivänä vaikuttajakoulu vierailee Turun kaupungintalolla, tapaa kuntapäättäjiä ja seuraa kaupunginvaltuuston kokousta. Syksyn ohjelmassa on myös vierailu eduskuntaan ja sosiaali- ja terveysministeriöön sekä perehtymistä aluehallintoon ja maakuntauudistukseen. Kevääksi on suunnitteilla EU-politiikkaa, tutustumista oikeuslaitokseen, elinkeinoelämään ja järjestötyöhön sekä viestintään.

Vaikuttajakoulun taustalla on maakuntahallituksen päätös joulukuussa 2015 perustaa varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnattu koulutus. Ensimmäisellä vuosikurssilla nuoret antoivat positiivista palautetta kokonaisuudesta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Vaikuttajakoulu on osa liiton edunvalvonnan kehittämistä.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 Ylatunniste2

Esko Aho esittää valtion sitoutumista Lounais-Suomen kasvun mahdollisuuksiin

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilö Esko Aho julkisti viime torstaina ehdotuksensa positiivisen raken-nemuutoksen edistämisestä. Elinkeinoministeri Mika Lintilälle luovutetussa raportissa Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa tunnistetaan alueen haasteet sekä tehdään ehdotuksia tarvittavista rakenteellisista toimenpiteistä alueen kasvun pullonkaulojen avaamiseksi.

Raportissa todetaan, että Lounais-Suomen kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin, lisätyövoiman palkkaamista ja lisäpanostuksia huippuosaamiseen. Ehdotuksen sisältämät esitykset on saatava liikkeelle välittömästi. Valtion ja Lounais-Suomen toimijoiden välinen siltasopimus edellyttää määrärahapäätöksiä tarvittavien toimenpiteiden käynnistämiseksi jo jopa tämän viikon budjettiriihessä tai loppuvuoden lisätalousarviossa.

Hallituksen uusia päätöksiä tarvitaan mm. Turun telakan eritasoliittymän parantamisesta sekä E18 Turun kehätien Kausela-Kirismäki 2. vaiheen toteuttamisesta. Pernon eritasoliittymän parantaminen vaatii 1,8 miljoonan euron ja Kausela-Kirismäki nelikaistaistaminen 30 miljoonan euron investoinnin. Ahon raportissa tunnistettu alueen oman väestöpohjan riittämättömyys yhdessä pääkaupunkiseudun potentiaalin kanssa tukee tarvetta Etelä-Suomen yhteiselle työssäkäyntialueelle sekä Tunnin junan vauhdittamista.

Ahon raportti pitää paikallisen kriittisen osaamispääoman rakentamista elintärkeänä Lounais-Suomen teknologiateollisuuden kilpailukyvylle. Alueen oman koulutustarjonnan parantaminen edellyttää Jari Jokisen työryhmän esittämän teknillisen yhteistyöyliopiston verkostomallin toimivuuden jatkuvaa seuraamista ja tarvittaessa oman teknillisen tiedekunnan uudelleen tarkastelua. Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tukea teknologiayritysten koulutus- ja tutkimustarpeita tulee esityksen mukaisesti mahdollistaa erityiskokeiluilla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt edellisen vuoden aikana hyvin voimakkaaseen kasvuun.

Yritysten liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa nyt kaikilla päätoimialoilla, kun teollisuudenkin pitkään jatkunut alamäki on päättynyt. Nopeimmin liikevaihto on kasvanut rakennusalalla, jossa kasvua on ollut lähes 50 % vuoden 2010 tasosta. Palvelualla liikevaihdon tasainen kasvu on niin ikään nopeutunut, ja kaupankin alalla nähdään selvä kasvutrendi joskin hitaampi kuin muilla aloilla.

Teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy selvästi myös liikevaihdon euromääräisessä tarkastelussa. Teollisuuden kuukausittainen liikevaihto läheni pari vuotta sitten jo kaupan lukuja, mutta viimeaikainen tuotannon kasvu on nostanut teollisuuden taas selvästi maakunnan vahvimmaksi toimialaksi. Sen sijaan pitkään tasaisesti kasvanut palveluala lähenee euromääräisesti hiljalleen kaupan alaa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään vuoden vaihteen jälkeen, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2017 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 kuva1

 

kuva2

 

kuva3

 

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistumassa

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on lähettänyt koulutuksen järjestäjille ehdotukset uusiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi 9.6.2017. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uusitaan osana ammatillisen koulutuksen reformia. HE 39/2017 on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2018. Ministeriö pyysi koulutuksen järjestäjiltä vastineita järjestämislupaehdotuksiin 11.8.2017 mennessä. Päätökset järjestämisluvista tehdään syyskuun 2017 loppuun mennessä edellyttäen, että uusi ammatillisen koulutuksen laki on vahvistettu.

OKM on tekemässä metsäkoneenkuljetuksen järjestämislupiin muutoksia, jotka eivät huomioi Etelä-Suomen kokonaistarvetta. Etelä-Suomesta puuttuu kokonaan koulutuksen järjestämislupa. Ehdotuksen mukaan uusia lupia ollaan myöntämässä neljälle paikkakunnalle: Nurmijärvi, Ähtäri, Kannus ja Ruokolahti. Uudenmaan lisäksi uusi järjestämislupa on perusteltua myöntää myös Varsinais-Suomeen. Peimarin koulutuskuntayhtymä, ammattiopisto Livia on maamme suurin luonnonvara-alan kouluttaja. Oppilaitoksessa on annettu laadukasta metsäalan koulutusta 60 vuotta, ja sen metsäkonekalustoon on viime vuosina tehty investointeja 0,5 miljoonalla eurolla. Ilman koneellisen puunkorjuun lupaa koko metsäalan opetus Liviassa vaarantuu. Peimarin koulutus-kuntayhtymä on hakenut OKM:ltä metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmaa vuonna 2014. Hakemusta täydennetty kolme kertaa vuosina 2015, 2016 ja 2017.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun positiivinen rakennemuutos heijastuu monella alalla osaavan työvoiman pulana. Turun ammatti-instituutti on esittänyt OKM:lle haasteeseen vastaamiseksi työvoimakoulutuksen ja laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtäviä. Alueella on työttömiä, joista osa on työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, kuten työvoimakoulutuksella, uudelleen työllistettäviä. Turun kaupunki aloitti elokuun alussa yhdessä Raision, Naantalin ja Paimion kanssa työllisyyspalvelukokeilun, jonka tavoitteena on alle 25-vuotiaiden työttömien ja yli vuoden työttömänä olleiden hakijoiden joustava ja nopea eteneminen sekä työllistyminen. Työvoimakoulutuksen toteuttaminen OKM:n kautta valtionosuusrahoitteisena mahdollistaa työvoimakoulutuksen palveluiden uudelleen nostamisen eri aloilla ja alueella tarvittavalle tasolle. Laajennetulla oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvalla pyritään vastaamaan alueelliseen oppisopimuskoulutuskysyntään.

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida on vastineessaan OKM:lle esittänyt tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa. Koulutuskuntayhtymä toimii Varsinais-Suomen reuna-alueilla pyrkien palvelemaan alueen elinkeinoelämää. Mm. positiivinen rakennemuutos ja sote-uudistus tulevat vaatimaan siirtymävaiheessa paljon kehittämistyötä. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto tarjoaa tähän mahdollisuudet ja palvelee samalla alueen pk-alojen kehittämisestä.

Järjestämislupien uudistamisen yhteydessä OKM:stä on annettu myös ehdotus koulutuksen järjestäjien ensisijaisiksi toiminta-alueiksi. Ehdotettu malli, jossa osalle koulutuksen järjestäjistä on määritelty toiminta-alueiksi koko maakunta ja osalle vain omistajakunnat, tulee ottaa uudelleen tarkasteluun. Malli ei kohtele koulutuksen järjestäjiä tasapuolisesti yhteisten periaatteiden pohjalta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Central Baltic INTERREG IV 2007–2013 -ohjelma suljettu ensimmäisten joukossa

Vaikka Central Baltic -ohjelman edelliskauden hankkeet ovat päättyneet jo kauan sitten, oli kesä vauhdikasta aikaa ohjelman toteutuksesta vastanneille viranomaisille. Euroopan komissio käsitteli ohjelman loppuraportin keväällä ja lähetti kesällä ohjelmalle sulkemisehdotuksensa. Ehdotus vastasi ohjelman esittämiä lukuja ja sisältöä, ja sen perusteella komissio saattoi elokuun puolivälissä virallisesti sulkea ohjelman.

Central Baltic 2007–2013 -ohjelma suljettiin näin ensimmäisten Interreg-ohjelmien joukossa koko Euroopassa. Ohjelman sujuva toteutus ja sulkeminen ovat luoneet hyvän perustan ohjelmakauden 2014–2020 hankkeiden toteutukselle. Yhteistyöohjelman avulla varsinaissuomalaisetkin ovat aktiivisesti päässeet työskentelemään yhteisten haasteiden ja mahdollisuuksien parissa Itämeren alueella. Kun hankkeiden pääpaino on nyt konkreettisissa tuloksissa, ohjelmien vaikutus ulottuu pitkälle yli varsinaisen ohjelmakauden.

Lisää tietoa 2007–2013-kaudella rahoitetuista hankkeista saa hanketietokannasta http://projects.centralbaltic.eu
Lisää tietoa 2014–2020-kaudella rahoitettavista hankkeista saa hanketietokannasta http://database.centralbaltic.eu

Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302


Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu saa jatkoa

Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulun toisen vuorikurssin haku on alkamassa. Kurssi on suunnattu iältään toisen asteen opiskelijoille tai juuri korkea-asteen opintonsa aloittaneille nuorille. Vaikuttajakoulun taustalla on liiton edunvalvontatyön tehostaminen ja vaikuttamisen proaktiivisuuden lisääminen.

Maakuntahallitus päätti perustaa joulukuussa 2015 varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnatun koulutuksen. Ensimmäinen vuosikurssi toteutettiin lukuvuonna 2016–2017, ja siinä oli mukana 25 nuorta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Positiivisten kokemusten perusteella liitto on käynnistämässä seuraavaa vaikuttajakoulun kurssia.

Vaikuttajakoulun kesto on yksi lukuvuosi, joka sisältää kahdeksan-kymmenen koulutustilaisuutta. Koulutus on konkreettista ja käytännönläheistä. Osallistujat tutustuvat mm. vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja päätöksentekoprosesseihin. Toisen vuosikurssin on tarkoitus keskittyä eduskuntaan ja valtioneuvostoon, kunta- ja aluehallintoon, Euroopan unioniin, elinkeinoelämään, oikeuslaitokseen sekä mediaan ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Koulutus käynnistyy lokakuussa 2017. Mukaan otetaan 20–25 nuorta ja kurssi on osallistujille maksuton. Nuori voi hakea koulutukseen lähettämällä vapaamuotoisen motivaatiokirjeen ja CV:n. Haku vaikuttajakouluun on auki 1.–15.9.2017.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950


Varsinais-Suomen liiton osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille 6.–8.10.2017

Varsinais-Suomen liitto on vuosittain osallistunut Turun kansainvälisille kirjamessuille ja on mukana messuilla myös vuonna 2017. Tänä vuonna Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto toteuttavat Suomi100 -juhlavuoden ”yhdessä”-teemaa ja osallistuvat kirjamessuille yhteisosastolla. Yhteisen messuosaston teemana on maakuntien merellisyys sekä rikas murreperintö. Osaston tavoitteena on esitellä molempia maakuntia ja samalla saada messukävijä pohtimaan lounaissuomalaista identiteettiä kielen ja merellisyyden kautta. Osastolla kävijät pääsevät jättämään viestilippuihin oman suosikkimurresanansa.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto tuottavat yhdessä kirjamessujen ohjelmatarjontaan kolme mielenkiintoista lavaohjelmaa, jotka ovat saaneet alkunsa kirjamessujen tämän vuoden teeman Yksi maa – monta ääntä innoittamana. Kuultavissa ovat nuorten äänet, sukupolvien äänet sekä meren äänet:

• pe 6.10. klo 10.40–11.00, valtakunnallinen 100visio Nuorten uusi itsenäisyysjulistus-hanke esittäytyy
Suomi tulee saamaan uuden itsenäisyysjulistuksen syksyllä 2017. Nuoret tekevät historiaa. Esillä on Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta saapuneiden visioiden kavalkadi. Millaisena nuoret näkevät tulevaisuutensa? Entä millainen Suomi on vuonna 2117? Tulevaisuuden näkymiä esitellään sanoin, kuvin ja videoin.

• pe 6.10. klo 17.20–18 auditorio, Sananlaskupätle
Luvassa on aimo kattaus satakuntalaisia ja varsinaissuomalaisia sutkautuksia ja elämänmenoa sadan vuoden ajalta - sanoiksi puettuna. Satakunnasta työryhmä, näyttelijät Taina Silkkola, Vesa Kivinen ja Marju Kauppinen ja Varsinais-Suomesta vapaa teatteriryhmä Teatteri Terve Tytön Kati Urho, Laura Hurme sekä Emmi Lovén ovat etsineet perinteisiä sananlaskuja, mutta ovat valmiina keksimään aivan uusiakin! Sananlaskupätlessä mitellään sanoin ja myös maakuntalaulujen säkeistöin.

• su 8.10. klo 11–11.20 Onerva, Meren äänet -keskustelu
Taivassalolainen kirjailija ja runoilija Tuula Sandström sekä raumalainen tietokirjailija ja valokuvaaja Raimo Sundélin keskustelevat teemalla Meren äänet. Kuuntele tarkalla korvalla – tuleeko meri näinkin lähelle messuhallissa? Keskustelun juontaa Selkämeren kansallispuisto -aktiivi Juhani Korpinen.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Ylatunniste2

Varsinais-Suomella merkittävä sopeuttamistarve uudessa maakunnassa

Perlacon Oy:n HT Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela tekivät laskelmat maakunnan liitoille sote- ja maa-kuntauudistuksen talousvaikutuksista kunnissa ja uusissa maakunnissa. Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä. Selvityksen mukaan Varsinais-Suomen maa-kunnan pitää sopeuttaa talouttaan merkittävästi. Samalla niissä maakunnissa, joissa maakunnan sopeuttamis-tarve uudistuksessa on suurin, kuntien tilanne helpottuu eniten.

Selvityksen mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 mrd. euroa. Arvio tukee sote- ja maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Varsinais-Suomessa sopeutustarve on maakuntien suurin -715 €/as. Veroprosentiksi muutettuna so-peutustarve on -4,22 % -yksikköä. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä siinä eivät ole mukana VARHE-maksut (varhaiseläkemenoperusteinen maksu), tietohallinnon lisäkulut eikä palkko-jen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksi-tyisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.

Perlacon Oy:n selvityksen mukaan kuntien talouteen uudistus vaikuttaa positiivisesti. Yli puolet kuntien meno-jen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirtyessä maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoita-vaa. Kuntien kiinteistöveroprosentin merkitys kuntien verotuloista kasvaa uudistuksen myötä kuntien veropro-sentin laskiessa 12,47 %-yksikköä. Kuntien taloutta voi kuitenkin rapauttaa kuntien valtionosuuksien merkittä-vä väheneminen jo ennen uudistuksen toteutumista. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaati-oille, jolloin vaikutus on entistä suurempi. Lisäksi kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituk-sen pienentyessä ja korkoriski kasvaa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten mielikuvaa Varsinais-Suomesta

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki tilasivat Taloustutkimus oy:ltä selvityksen Varsinais-Suomen positii-visen rakennemuutoksen tunnettuudesta Suomessa. Tutkimuksella selvitettiin, miten hyvin alueen viesti voi-makkaasta talouden kasvusta ja työvoiman tarpeesta on saavuttanut muualla Suomessa asuvat. Kysely toteu-tettiin valtakunnallisessa internet-paneelissa, johon osallistui 1 647 työikäistä vastaajaa.

Varsinais-Suomen nykytilannetta tunnettaan keskimääräistä paremmin korkeakoulutettujen ja lähimaakunnissa asuvien keskuudessa. Miehet tuntevat alueen tilannetta naisia paremmin. Mitä paremmin nykytila tunnetaan, sitä positiivisempi mielikuva vastaajalla on Varsinais-Suomesta.

Vain 20 % vastaajista yhdistää Turun positiivisen rakennemuutoksen teemaan. Turku tunnetaan enemmänkin paljon muusta, kuten sen historiasta, Aurajoesta ja merellisyydestä. Uusikaupunki sen sijaan yhdistetään voi-makkaasti autotehtaaseen. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että tekniikan yliopisto-opinnot Turussa kiinnostavat jopa 10 prosenttia alle 35-vuotiaista vastaajista.

Tutkimuksen mukaan 2 % työikäisistä olisi valmis muuttamaan Varsinais-Suomeen työn perässä seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä, jotka katsovat työskentele-vänsä erittäin todennäköisesti maakunnassa lähivuosien aikana. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä. Suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta työn pe-rässä pois. Merkittävimmät syyt muuttohaluttomuuteen ovat käytännöllisiä, mm. perheeseen ja nykyiseen työsuhteeseen liittyviä syitä.

Tutkimuksella taustoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshenkilö Esko Ahon työtä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Esko Ahon selvitys valmistuu 24.8.2017
.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen liikuntapaikkarakentamiseen myönnettiin valtion tukea

Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi 6.6.2017 liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteensä 720 000 euroa. Varsinais-Suomeen avustusta myönnettiin kah-deksalle ja Satakuntaan kahdelle hankkeelle. Avustusten myöntämisen perusteena painotettiin lähiliikunta-paikkoja. Varsinais-Suomessa avustusta saivat Liedossa Agilityurheiluhalli ja Taatilan aktiivikoulu, Paraisilla PIF-Center, Loimaalla Hirvikosken urheilukentän perusparannus, Paimiossa Ville Rahilan kuntoilukeidas, Rus-kolla keskustan lähiliikuntapuisto, Salossa Perniön yleisurheilukentän peruskorjaus ja Turussa Runosmäen skeittipaikan peruskorjaus.

Aiemmin keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Lounais-Suomen aluehallintoviraston esityksestä valtion-avustukset kustannuksiltaan yli 700 000 euron liikuntapaikkahankkeisiin. Varsinais-Suomesta avustusta myönnettiin Alastaron Resylki Oy:n moottoriurheilukeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeeseen 370 000 euroa.

Lisätietoja: suunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429

Turun lentoasema vakiinnuttanut asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja säilyttämään asemansa selvästi maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liiken-teessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpa-lentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainväli-senä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansain-välisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lento-asemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuo-tuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/


lentoliikenne

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Central Baltic -ohjelman kolmas hakukierros

Central Baltic -ohjelman hallintokomitea hyväksyi 9.6. kolmannelta hakukierrokselta 9 pienhanketta toteutuk-seen ja 32 tavallista hanketta hakukierroksen toiseen vaiheeseen. Pienhankkeille jaettiin yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta. Tavallisten hankkeiden EAKR-osuus toiselle kierrokselle mentäessä on noin 53 miljoonaa euroa. Central Baltic -ohjelmalla on nyt 76 toteutettavaa hanketta. Ohjelman hallintokomitea tekee lopullisen päätöksen toisen kierroksen hankkeista 30.11.2017. Hyväksytyissä pienhankkeissa on mu-kana 3 pääpartneria sekä 2 projektipartneria Varsinais-Suomesta. Tavallisissa hankkeissa toiselle kierrokselle lähtee 5 pääpartneria sekä 12 projektipartneria Varsinais-Suomesta.

Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, p. 044 257 5716

 Ylatunniste2

Lisätalousarviosta merkittävää tukea Varsinais-Suomelle


Maan hallituksen perjantaina esittämä tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvioesitys sisälsi merkittävän määrän tukea Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Hallituksen esitys vastaa täysin alueem-me tavoitteita valtion suuntaan lukuun ottamatta tekniikan korkeakoulutuksen laajentamista esittämällämme tavalla. Alla listattuna eritellysti maakuntaamme kohdistuvat lisätalousarvion määrärahaesitykset.

- Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien kasvupilottien toteuttaminen (2 milj. euroa).
- Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen v. 2017–2019 (4 milj. euroa).
- Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luominen (2 milj. euroa) ja toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyönä (12 milj. euroa vuosina 2017–21).
- Lisämääräraha alueellisille ELY-keskuksille (10 kpl) julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin (16,7 milj. euroa). Määrärahalla vastataan akuutteihin talous- ja työllisyystilanteen vaatimuksiin sekä positiiviseen rakennemuutokseen ja vahvistetaan osaavan työvoiman saatavuutta.
- Määrärahojen uudelleenkohdentaminen kasvualojen työvoimakoulutukseen ja valmennukseen.  Yhteistyötä TE‐hallinnon, kuntien, yritysten ja alueiden välillä tiivistetään ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi, palveluiden tehostamiseksi ja työpaikkojen valtakunnalliseksi markkinoi-miseksi.
- Lisätä liikkuvuusavustuksen käyttöä ja laajentaa sen soveltamisalaa työvoiman liikkuvuuden lisää-miseksi.
- Uudenkaupungin radan sähköistäminen (21 milj. euroa).
- Tiesuunnitelman päivittäminen Vt 9 Turku–Tampere välillä Liedon asema–Aura.
- Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun lisämääräraha (22 milj. euroa) tietohallinnon perustami-seen sekä maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon menoihin.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta yksimielisyys toisessa neuvottelussa

Hallituksen esityksessä maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastus-toimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta ehdotetaan säädettäväksi maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa.

Lakiesityksen mukaan väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ovat viranhaltijoita. Maakunnan liitolle on lakiesityksessä osoitettu neuvottelujen vetovastuu.

Varsinais-Suomessa neuvottelut väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta käynnistettiin maaliskuun 29. päivä järjestetyssä ensimmäisessä neuvottelussa. Tällöin päästiin sopuun toimielimen kokoonpanon paik-kojen lukumäärästä ja jakautumisesta organisaatiokohtaisesti. Varsinais-Suomen liitto pyysi ensimmäisessä neuvottelussa sovitun mukaisesti kunnilta ja muilta organisaatioilta esitykset väliaikaisen toimielimen jäseniksi alueellinen edustavuus ja tasa-arvovaatimukset huomioiden.

Toisessa, 16.5. järjestetyssä neuvottelussa sovittiin yksimielisesti väliaikaisen toimielimen jäsenistön kokoon-pano tehtyjen esitysten pohjalta. Väliaikaisen toimielimen varsinaisiksi edustajiksi sovittiin:

Varsinaiset jäsenet   Varajäsenet
 Aleksi Randell , kaupunginjohtaja, Turku  Tuomas Heikkinen, johtaja, hallintoryhmä, Turku
 Riitta Liuksa, hyvinvointitoimialan johtaja, Turku  Max Lönnqvist, talous- ja hall.joht., hyvinvointitoim., Turku
 Ari Korhonen, kaupunginjohtaja, Raisio  Seija Österberg, kunnanjohtaja, Mynämäki
 Anna Arola-Järvi, hyvinvointipalveluiden johtaja, Kaarina  Esko Poikela, kunnanjohtaja, Lieto
 Atso Vainio, kaupunginjohtaja, Uusikaupunki  Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja, Laitila
 Jari Niemelä, apulaiskaupunginjohtaja, Salo  Taru Nordlund, perusturvajohtaja, Somero
 Anu Helin, kunnanjohtaja, Pöytyä  Jari Rantala, kaupunginjohtaja, Loimaa
Patrik Nygrén, kaupunginjohtaja, Parainen Anneli Pahta, kunnanjohtaja, Kemiönsaari
Seija Aaltonen, erityishuoltopiirin johtaja V-S KTO Sofia Ulfstedt,kuntayhtymän joht., Kårkulla samkommun
Jari Sainio, pelastusjohtaja V-S pelastus Mika Kontio, pelastuspäällikkö, V-S pelastus
Kimmo Puolitaival, ylijohtaja, V-S ELY Else-Maj Laurila, hallintopäällikkö, V-S ELY
Kjell Henrichson, johtaja, V-S TE-toimisto Ullakaisa Nieminen, palvelujohtaja, V-S TE-toimisto
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, V-S liitto Petra Määttänen, hallintojohtaja, V-S liitto
Leena Setälä, sairaanhoitopiirin johtaja, VSSHP Petri Virolainen, va. johtajaylilääkäri, VSSHP
Arja Pesonen, talousjohtaja, VSSHP Jari-Pekka Tuominen, hallintojohtaja, VSSHP


Yksimielisyyden syntyminen oli tärkeää, koska lakiesitys sisältää ns. perälautamallin. Mikäli alue ei pääse so-puun – ratkaisu asiassa olisi siirtynyt valtioneuvoston käsiin.

- Tämä olisi tarkoittanut meille alueen neuvottelussa sovittua pienempää kuntaedustusta sekä viivästys-tä valmisteluaikatauluun. Maakuntien joukossa olemme hyvässä aikataulussa väliaikaishallintovalmis-teluissa, toteaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Lakiluonnoksen mukaan maakuntahallitus toteaa neuvottelun lopputuloksen. Asia käsitellään kesäkuun maa-kuntahallituksessa.


Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 767 4364

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystren-di on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysas-te 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinomi-nisteriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tar-koittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294