Ylatunniste2

Varsinais-Suomella merkittävä sopeuttamistarve uudessa maakunnassa

Perlacon Oy:n HT Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela tekivät laskelmat maakunnan liitoille sote- ja maa-kuntauudistuksen talousvaikutuksista kunnissa ja uusissa maakunnissa. Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä. Selvityksen mukaan Varsinais-Suomen maa-kunnan pitää sopeuttaa talouttaan merkittävästi. Samalla niissä maakunnissa, joissa maakunnan sopeuttamis-tarve uudistuksessa on suurin, kuntien tilanne helpottuu eniten.

Selvityksen mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 mrd. euroa. Arvio tukee sote- ja maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Varsinais-Suomessa sopeutustarve on maakuntien suurin -715 €/as. Veroprosentiksi muutettuna so-peutustarve on -4,22 % -yksikköä. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä siinä eivät ole mukana VARHE-maksut (varhaiseläkemenoperusteinen maksu), tietohallinnon lisäkulut eikä palkko-jen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksi-tyisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.

Perlacon Oy:n selvityksen mukaan kuntien talouteen uudistus vaikuttaa positiivisesti. Yli puolet kuntien meno-jen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirtyessä maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoita-vaa. Kuntien kiinteistöveroprosentin merkitys kuntien verotuloista kasvaa uudistuksen myötä kuntien veropro-sentin laskiessa 12,47 %-yksikköä. Kuntien taloutta voi kuitenkin rapauttaa kuntien valtionosuuksien merkittä-vä väheneminen jo ennen uudistuksen toteutumista. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaati-oille, jolloin vaikutus on entistä suurempi. Lisäksi kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituk-sen pienentyessä ja korkoriski kasvaa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten mielikuvaa Varsinais-Suomesta

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki tilasivat Taloustutkimus oy:ltä selvityksen Varsinais-Suomen positii-visen rakennemuutoksen tunnettuudesta Suomessa. Tutkimuksella selvitettiin, miten hyvin alueen viesti voi-makkaasta talouden kasvusta ja työvoiman tarpeesta on saavuttanut muualla Suomessa asuvat. Kysely toteu-tettiin valtakunnallisessa internet-paneelissa, johon osallistui 1 647 työikäistä vastaajaa.

Varsinais-Suomen nykytilannetta tunnettaan keskimääräistä paremmin korkeakoulutettujen ja lähimaakunnissa asuvien keskuudessa. Miehet tuntevat alueen tilannetta naisia paremmin. Mitä paremmin nykytila tunnetaan, sitä positiivisempi mielikuva vastaajalla on Varsinais-Suomesta.

Vain 20 % vastaajista yhdistää Turun positiivisen rakennemuutoksen teemaan. Turku tunnetaan enemmänkin paljon muusta, kuten sen historiasta, Aurajoesta ja merellisyydestä. Uusikaupunki sen sijaan yhdistetään voi-makkaasti autotehtaaseen. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että tekniikan yliopisto-opinnot Turussa kiinnostavat jopa 10 prosenttia alle 35-vuotiaista vastaajista.

Tutkimuksen mukaan 2 % työikäisistä olisi valmis muuttamaan Varsinais-Suomeen työn perässä seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä, jotka katsovat työskentele-vänsä erittäin todennäköisesti maakunnassa lähivuosien aikana. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä. Suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta työn pe-rässä pois. Merkittävimmät syyt muuttohaluttomuuteen ovat käytännöllisiä, mm. perheeseen ja nykyiseen työsuhteeseen liittyviä syitä.

Tutkimuksella taustoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshenkilö Esko Ahon työtä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Esko Ahon selvitys valmistuu 24.8.2017
.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen liikuntapaikkarakentamiseen myönnettiin valtion tukea

Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi 6.6.2017 liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteensä 720 000 euroa. Varsinais-Suomeen avustusta myönnettiin kah-deksalle ja Satakuntaan kahdelle hankkeelle. Avustusten myöntämisen perusteena painotettiin lähiliikunta-paikkoja. Varsinais-Suomessa avustusta saivat Liedossa Agilityurheiluhalli ja Taatilan aktiivikoulu, Paraisilla PIF-Center, Loimaalla Hirvikosken urheilukentän perusparannus, Paimiossa Ville Rahilan kuntoilukeidas, Rus-kolla keskustan lähiliikuntapuisto, Salossa Perniön yleisurheilukentän peruskorjaus ja Turussa Runosmäen skeittipaikan peruskorjaus.

Aiemmin keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Lounais-Suomen aluehallintoviraston esityksestä valtion-avustukset kustannuksiltaan yli 700 000 euron liikuntapaikkahankkeisiin. Varsinais-Suomesta avustusta myönnettiin Alastaron Resylki Oy:n moottoriurheilukeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeeseen 370 000 euroa.

Lisätietoja: suunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429

Turun lentoasema vakiinnuttanut asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja säilyttämään asemansa selvästi maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liiken-teessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpa-lentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainväli-senä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansain-välisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lento-asemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuo-tuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/


lentoliikenne

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Central Baltic -ohjelman kolmas hakukierros

Central Baltic -ohjelman hallintokomitea hyväksyi 9.6. kolmannelta hakukierrokselta 9 pienhanketta toteutuk-seen ja 32 tavallista hanketta hakukierroksen toiseen vaiheeseen. Pienhankkeille jaettiin yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta. Tavallisten hankkeiden EAKR-osuus toiselle kierrokselle mentäessä on noin 53 miljoonaa euroa. Central Baltic -ohjelmalla on nyt 76 toteutettavaa hanketta. Ohjelman hallintokomitea tekee lopullisen päätöksen toisen kierroksen hankkeista 30.11.2017. Hyväksytyissä pienhankkeissa on mu-kana 3 pääpartneria sekä 2 projektipartneria Varsinais-Suomesta. Tavallisissa hankkeissa toiselle kierrokselle lähtee 5 pääpartneria sekä 12 projektipartneria Varsinais-Suomesta.

Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, p. 044 257 5716

 Ylatunniste2

Lisätalousarviosta merkittävää tukea Varsinais-Suomelle


Maan hallituksen perjantaina esittämä tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvioesitys sisälsi merkittävän määrän tukea Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Hallituksen esitys vastaa täysin alueem-me tavoitteita valtion suuntaan lukuun ottamatta tekniikan korkeakoulutuksen laajentamista esittämällämme tavalla. Alla listattuna eritellysti maakuntaamme kohdistuvat lisätalousarvion määrärahaesitykset.

- Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien kasvupilottien toteuttaminen (2 milj. euroa).
- Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen v. 2017–2019 (4 milj. euroa).
- Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luominen (2 milj. euroa) ja toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyönä (12 milj. euroa vuosina 2017–21).
- Lisämääräraha alueellisille ELY-keskuksille (10 kpl) julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin (16,7 milj. euroa). Määrärahalla vastataan akuutteihin talous- ja työllisyystilanteen vaatimuksiin sekä positiiviseen rakennemuutokseen ja vahvistetaan osaavan työvoiman saatavuutta.
- Määrärahojen uudelleenkohdentaminen kasvualojen työvoimakoulutukseen ja valmennukseen.  Yhteistyötä TE‐hallinnon, kuntien, yritysten ja alueiden välillä tiivistetään ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi, palveluiden tehostamiseksi ja työpaikkojen valtakunnalliseksi markkinoi-miseksi.
- Lisätä liikkuvuusavustuksen käyttöä ja laajentaa sen soveltamisalaa työvoiman liikkuvuuden lisää-miseksi.
- Uudenkaupungin radan sähköistäminen (21 milj. euroa).
- Tiesuunnitelman päivittäminen Vt 9 Turku–Tampere välillä Liedon asema–Aura.
- Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun lisämääräraha (22 milj. euroa) tietohallinnon perustami-seen sekä maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon menoihin.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta yksimielisyys toisessa neuvottelussa

Hallituksen esityksessä maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastus-toimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta ehdotetaan säädettäväksi maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa.

Lakiesityksen mukaan väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ovat viranhaltijoita. Maakunnan liitolle on lakiesityksessä osoitettu neuvottelujen vetovastuu.

Varsinais-Suomessa neuvottelut väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta käynnistettiin maaliskuun 29. päivä järjestetyssä ensimmäisessä neuvottelussa. Tällöin päästiin sopuun toimielimen kokoonpanon paik-kojen lukumäärästä ja jakautumisesta organisaatiokohtaisesti. Varsinais-Suomen liitto pyysi ensimmäisessä neuvottelussa sovitun mukaisesti kunnilta ja muilta organisaatioilta esitykset väliaikaisen toimielimen jäseniksi alueellinen edustavuus ja tasa-arvovaatimukset huomioiden.

Toisessa, 16.5. järjestetyssä neuvottelussa sovittiin yksimielisesti väliaikaisen toimielimen jäsenistön kokoon-pano tehtyjen esitysten pohjalta. Väliaikaisen toimielimen varsinaisiksi edustajiksi sovittiin:

Varsinaiset jäsenet   Varajäsenet
 Aleksi Randell , kaupunginjohtaja, Turku  Tuomas Heikkinen, johtaja, hallintoryhmä, Turku
 Riitta Liuksa, hyvinvointitoimialan johtaja, Turku  Max Lönnqvist, talous- ja hall.joht., hyvinvointitoim., Turku
 Ari Korhonen, kaupunginjohtaja, Raisio  Seija Österberg, kunnanjohtaja, Mynämäki
 Anna Arola-Järvi, hyvinvointipalveluiden johtaja, Kaarina  Esko Poikela, kunnanjohtaja, Lieto
 Atso Vainio, kaupunginjohtaja, Uusikaupunki  Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja, Laitila
 Jari Niemelä, apulaiskaupunginjohtaja, Salo  Taru Nordlund, perusturvajohtaja, Somero
 Anu Helin, kunnanjohtaja, Pöytyä  Jari Rantala, kaupunginjohtaja, Loimaa
Patrik Nygrén, kaupunginjohtaja, Parainen Anneli Pahta, kunnanjohtaja, Kemiönsaari
Seija Aaltonen, erityishuoltopiirin johtaja V-S KTO Sofia Ulfstedt,kuntayhtymän joht., Kårkulla samkommun
Jari Sainio, pelastusjohtaja V-S pelastus Mika Kontio, pelastuspäällikkö, V-S pelastus
Kimmo Puolitaival, ylijohtaja, V-S ELY Else-Maj Laurila, hallintopäällikkö, V-S ELY
Kjell Henrichson, johtaja, V-S TE-toimisto Ullakaisa Nieminen, palvelujohtaja, V-S TE-toimisto
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, V-S liitto Petra Määttänen, hallintojohtaja, V-S liitto
Leena Setälä, sairaanhoitopiirin johtaja, VSSHP Petri Virolainen, va. johtajaylilääkäri, VSSHP
Arja Pesonen, talousjohtaja, VSSHP Jari-Pekka Tuominen, hallintojohtaja, VSSHP


Yksimielisyyden syntyminen oli tärkeää, koska lakiesitys sisältää ns. perälautamallin. Mikäli alue ei pääse so-puun – ratkaisu asiassa olisi siirtynyt valtioneuvoston käsiin.

- Tämä olisi tarkoittanut meille alueen neuvottelussa sovittua pienempää kuntaedustusta sekä viivästys-tä valmisteluaikatauluun. Maakuntien joukossa olemme hyvässä aikataulussa väliaikaishallintovalmis-teluissa, toteaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Lakiluonnoksen mukaan maakuntahallitus toteaa neuvottelun lopputuloksen. Asia käsitellään kesäkuun maa-kuntahallituksessa.


Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 767 4364

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystren-di on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysas-te 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinomi-nisteriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tar-koittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

 
 Ylatunniste2

Varsinais-Suomella odotuksia hallituksen puoliväliriiheen
Maan hallituksen puolivälitarkastelu ja neuvottelu vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmasta pidetään tänään ja huomenna, 24.–25. huhtikuuta. Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen työryhmä on tehnyt työllisyyttä ja kasvua tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen. Esitys pitää sisällään toimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vahvistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies Jari Jokinen luovutti viime torstaina opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille selvityksensä tulokset. Jokinen pohti keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Selvityksessään hän esittää 10 toimenpide-ehdotusta, joilla positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa.
Jokinen käsitteli selvityksessä koulutusjärjestelmän uudistamista laajasti. Useimmat toimenpide-ehdotukset vaikuttavat nopeasti. Tämä on erityisen hyvä asia, koska osaajatarve on akuutti. Toimenpide-esitykset koulutusjärjestelmän pitkän aikavälin muutoksiin eivät vastaa tavoitteitamme. Ehdotus uudella verkostomaisella tavalla toimivasta Teknillisestä yhteistyöyliopistosta (Finnish Institute of Technology, FIT) herättää paljon kysymyksiä. Pystyykö se vastaamaan yritysten tarpeisiin riittävästi tässä maakunnassa? Selvityksessä ei ole erikseen käsitelty työvoiman liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Niiden osalta Jokinen viittaa valtionvarainministeriön asettamaan kannustinloukut ja alueellinen liikkuminen -työryhmän työhön, joka valmistui 3.3.2017. Jokisen selvitys toimii tausta-aineistona puoliväliriihessä, jossa tehdään poliittiset linjaukset mahdollisista muutoksista tai lisäresursseista alueemme koulutusjärjestelmään.
Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen, sekä kokeilla erilaisia työvoiman liikkumisen ja työn vastaanottamisen kannustimia. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä poistamalla kasvun estei-tä ja rakentamalla valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja.
Linkki: Jokisen raporttiin
Linkki: Työllisyysasteen nostamisen pilottialue / Varsinais-Suomen toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Uuden maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelut käynnissä – organisaatiokohtainen paikkajako sovittu

Hallituksen esityksessä maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta on ehdotettu säädettäväksi maakunnan väliaikaisesta toimielimestä. Se vastaa uuden maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus aloittavat toimintansa keväällä 2018. Väliaikainen valmistelutoimielin koostuu viranhaltijoista. Maakunnan liitolle on hallituksen esityksessä asetettu tehtävä väliaikaista valmistelutoimielintä koskevien neuvottelujen koolle kutsujana ja neuvottelutuloksen toteajana.
Maakunnan liitto kutsui 29.3.2017 koolle neuvottelun kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kesken. Neuvottelussa sovittiin väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta seuraavasti:

• Turku 2 ja muu Turun seutu 2
• Salon seutu 1, Vakka-Suomi 1, Loimaan seutu 1 ja Turunmaa 1
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2
• Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri 1
• Varsinais-Suomen ELY-keskus 1
• Varsinais-Suomen TE-toimisto 1
• Varsinais-Suomen pelastuslaitos 1
• Varsinais-Suomen liitto 1

Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt em. mainittuja tahoja tekemään esityksensä edustajasta/edustajista sekä varaedustajista maakunnan väliaikaiseen valmistelutoimielimeen. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikai-sen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti lakien tultua voimaan.

Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kymmenes Centrum Balticumin Itämeri-foorumi järjestetään 30. toukokuuta

Juhlavuoden Itämeri-foorumin ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen avattu Centrum Balticumin kotisivuilla. Kymmenennen Itämeri-foorumin pääteema on kiristynyt kansainvälinen tilanne ja sen vaikutukset Itämeren alueen taloudelliseen kehitykseen. Foorumin monialaisissa ja korkeatasoisissa keskustelupaneeleissa aihetta käsitellään muun muassa turvallisuuden, vapaakaupan ja ennakoinnin näkökulmasta.
Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi, joka näkee edessä maltillista kasvua, mutta myös sitä uhkaavia epävarmuustekijöitä: ”Tulevina vuosina OECD ennustaa globaalin kasvun pysyvän maltillisena, ja tämä trendi vaikuttaa myös Itämeren alueella. Analyysimme mukaan geopoliittiset jännitteet ja poliittiset epävarmuustekijät voivat hidastaa alueen kasvua. Viennin monipuolistaminen, globaalien arvoketjujen yläpäähän pyrkiminen sekä inklusiivisen politiikan tukeminen voivat auttaa riskien hallinnassa ja vauhdittaa kokonaisvaltaista kasvua.” Muita puhujia tilaisuudessa ovat Liettuan aikaisempi pääministeri Andrius Kubilius sekä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Vuosittainen Itämerifoorumi kerää kansainvälisiä osallistujia ympäri Itämeren ja tänä vuonna keskustelua käydään englanniksi teeman ”Global storms and the economic development in the Baltic Sea region” ympärillä.

Lisätietoja: kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, p. 040 534 3865

Elinkeinoelämän kehitysnäkymät myönteisiä

Varsinais-Suomen ja koko maan kehitysnäkymissä on tapahtunut selvä käänne myönteiseen suuntaan, mikä tulee ilmi ELY-keskuksen huhtikuun puolivälissä julkaisemasta Alueelliset kehitysnäkymät -raportista. Sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan että työttömyyden määrän ja rakenteen arvioidaan kehittyvän selvästi myönteiseen suuntaan seuraavan puolen vuoden aikana. Elinkeinoelämän odotuksen vuoden päähän ovat jopa paljon nykyistä paremmat.
Alueellisesti parhaimmat näkymät ovat odotetusti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, joissa molemmissa elinkeinoelämän tulevaisuuden odotukset ovat nykyhetkeen verrattuna paljon paremmat. Myös Loimaan seudulla ja Turunmaalla elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat myönteisiä ja Salonkin seudulla odotukset ovat kääntymässä aiempaa paremmiksi. Tosin lähtötilanne Salossa on muita seutukuntia haastavampi.

Varsinais-Suomi Turun seutu Salon seutu Lomaan seutu Vakka-Suomi Turunmaa
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta
odotukset 6 kk päähän + ++ 0 + ++ +
odotukset 12 kk päähän ++ ++ + + ++ +
Työttömyyden määrä ja rakenne
odotukset 6 kk päähän + + + + + +
odotukset 12 kk päähän + + + + + +
arvoasteikko: ++ Paljon nykyistä parempi, + Nykyistä parempi, 0 Ennallaan, - Nykyistä heikompi, -- Paljon nykyistä heiompi

 

Koko julkaisuun voi tutustua osoitteessa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/alueelliset_kehitysnakymat/alueelliset_kehitysnakymat_-_julkaisut_2017

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 alatunniste
Ylatunniste2 

 Positiivista rakennemuutosta tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen työryhmä on tehnyt työllisyyttä ja kasvua tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen, 24.4.-25.5.2017. Esitys pitää sisällään toimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vahvistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi.

Alueella voimistuva viennin kasvu tulee turvata laajentamalla yliopistotasoista tekniikan koulutusta, vahvistamalla insinöörikoulutusta, tekniikan 2. astetta ja aikuiskoulutusta sekä kehittämällä koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuria. Teollisuuden tarvitsema tekniikan osaamistaso edellyttää nimenomaan alueellisia panostuksia koulutukseen työvoiman liikkuvuuden ollessa vähäistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies arvioi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen sekä teknillisten kumppaniyliopistojen yhteisen koulutuspaketin ehdotusten toteuttamista ja luovuttaa selvityksensä 21.4.2017 mennessä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen, sekä kokeilla erilaisia työvoiman liikkumisen ja työn vastaanottamisen kannustimia. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä poistamalla kasvun esteitä ja rakentamalla valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja.

Liite: Työllisyysasteen nostamisen pilottialue / Varsinais-Suomen toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Selvityshenkilö arvioimaan valtion keinoja positiivisen rakennemuutoksen vauhdittamiseen

 Elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysi 22.3.2017 entisen pääministerin Esko Ahon Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen selvityshenkilöksi. Ahon tehtävänä on etsiä keinoja helpottamaan alueen rekrytointeja ja työvoiman liikkuvuutta. Selvitys on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle alkukesän aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) tarvitaan välineitä kasvun esteiden poistamiseen ja meri- metalli- ja teknologiateollisuuden tarvitseman osaavan työvoiman saannin varmistamiseen. Alueelle tarvitaan nopeasti välineitä, joilla parannetaan työttömien työnhakijoiden kohtaamista avointen työpaikkojen kanssa sekä kokeiluja, joilla kannustetaan työn vastaanottamiseen. Selvityshenkilön on syytä arvioida: miten meriklusterin voimakkaan kasvuvaiheen hyödyt Suomen kansantaloudelle voidaan varmistaa, millaisella tutkimus- ja kehittämisrahoituksella meriteollisuuden tulevaisuuden innovaatiokyvykkyys ja kilpailukyky varmistetaan sekä miten innovaatioympäristöjä tulee vahvistaa.

Selvityshenkilö Ahon työ on erinomainen väline etsiä ja löytää positiiviseen rakennemuutokseen liittyviä kasvun esteitä ja kiihdyttimiä. Se palvelee Varsinais-Suomea, mutta on samalla koko Suomen hyväksi. Varsinais-Suomen liitto antaa tukensa TEM:n selvityshenkilön työlle.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Yöpymisten määrä kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

27.3.2017 1

27.3.2017 2

 

 alatunniste
 Ylatunniste2
Saariston yhteysalusliikenne valtion järjestämää ja rahoittamaa myös jatkossa


Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tiedotti 13.2.2017, ettei Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoalueiden liikennepalveluja kehittävää kokeilua aloiteta. Kokeilun yhteyteen kaavaillut yhteysalusliikenteen käyttäjämak-sut jäävät näin toteutumatta. Saariston asukkaille, yrittäjille ja matkailulle uutinen oli erinomainen. Varsinais-Suomen toimijoiden osalta vastustus maksukokeiluun oli yksiselitteisen kielteinen. Mm. maakuntahallitus lau-sui voimakkaasti maksukokeilua vastaan. Lakiehdotuksen kaavaillut kuljetusmaksut eivät olleet kohtuullisia ja olisivat vaarantaneet saariston kehittämisen sekä asukkaiden normaalin elämisen.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner totesi samassa yhteydessä vastuun saariston liikennepalveluiden kehittämisestä siirtyvän maakuntauudistuksen myötä vuoden 2019 alusta maakunnille. Saaristoliikenteelle on valtion tämän vuoden budjetissa osoitettu 18,3 milj. euron määräraha, jolla katetaan yhteysalusten liikennöinti ja mm. laiturien kunnostamista. Määräraha kohdentuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle sekä Kymenlaak-soon. Saaristoliikenteen tämän vuoden määrärahasta n. 90 % eli n. 16,5 milj. euroa kohdentuu Varsinais-Suomeen.

LVM:ssä on viime viikolla valmisteltu saariston kehittämislakiin muutosehdotusta, jossa saaristoliikenne (yh-teysalusliikenne) siirtyy kokonaan maakuntien yleiskatteellisesti hoidettavaksi. Tällöin saaristoliikenne olisi yksi maakunnan järjestämä ylimaakunnallinen tehtävä, jolle ei kuitenkaan osoiteta erillistä rahoitusta. Maakun-nan yleiskatteellinen rahoitus muodostuu yleisistä rahoituksen määräytymiskriteereistä, jotka on kirjattu maa-kuntien rahoituslaki -luonnokseen. Lakiluonnoksessa, joka on päivätty 22.12.2016, on esitetty sosiaali- ja ter-veydenhuollon tehtävien rahoituksen määräytymiskriteerit. Näissä yhtenä kriteerinä on mukana saaristoisuus. Maakuntien muiden tehtävien rahoituksen osalta kriteerejä ei vielä ole päätetty.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pyytänyt Varsinais-Suomen maakuntahallituksen kantaa LVM:n ehdotukseen saaristoliikenteen siirtämiseksi kokonaan maakuntien yleiskatteellisesti hoidettavaksi.

Varsinais-Suomen näkökulmasta saaristoliikenne ylimaakunnallisena tehtävänä on ehdottomasti myös jatkos-sa oltava valtion rahoittamaa ja järjestämää. Toissijaisesti, jos saaristoliikenne lailla määrätään maakunnan tehtäväksi, tulee toiminnalle osoittaa erillisrahoitus. Rahoitus on osoitettava joko kokonaisrahoituksen määräy-tymiskriteerejä muuttamalla tai korvamerkitsemällä tälle toiminnalle erillinen rahoitus.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Positiivinen rakennemuutos vahvistaa työllisyyttä

Varsinais-Suomessa on käynnissä vahva positiivinen rakennemuutos. Mm. Turun telakalle, meriklusterin ali-hankkijoille, Uudenkaupungin autotehtaalle sekä palveluihin ja rakennusalalle tarvitaan seuraavien vuosien aikana tuhansia uusia työntekijöitä. Samoin terveysteknologian tuotanto on kovassa kasvussa. Maakunnassa työttömyys on ollut laskussa jo vuoden verran ja nyt myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on pysähtynyt. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta arvioidaan, että Varsinais-Suomessa saavutetaan 72 % valtakunnallinen työllisyystavoite jo ensi vuonna.

Talouskasvun vauhdittamiseksi perustetussa positiivisen rakennemuutoksen työryhmässä on kartoitettu kehit-tämistoimenpiteitä, joilla työvoiman saatavuuteen liittyviä pullonkauloja ratkotaan. Kasvun esteiden poistami-nen lähtee koulutuksen ja osaamisen vahvistamisesta. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen sekä teknillisten kumppaniyliopistojen koulutuspakettia edistetään alueella yhteistyössä. Tekniikan koulutuk-sen volyymin ja laadun nostaminen teollisuuden edellyttämälle tasolle edellyttää panostuksia koulutukseen kaikilla asteilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö arvioi positiivisen rakennemuutoksen koulutustarpeita ja luovuttaa selvityksensä 21.4.2017 mennessä ministeriölle.

Työvoiman saatavuuden tukemiseksi, myös ammatillisen työvoimakoulutuksen tasoa tulee nostaa, ja turvata erityisesti siirtymäajan rahoitus ammatillisen koulutuksen reformissa. Teollisuusoppilaitosten toimintaedelly-tykset tulee varmistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista päätettäessä. Yritysten rekrytointien onnis-tuminen edellyttää työvoimareservin läpikäyntiä ja työnhakijoiden osaamisen kartoittamista. TE-toimisto tarvit-see lisäresursointia ja käsipareja haasteeseen vastaamisessa. Alueella on voitava pilotoida kokeiluja työn vastaanottamisen kannustamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi.

Liikennejärjestelyitä tukemalla voidaan vauhdittaa alueen positiivista talouskasvua ja parantaa työvoiman liik-kumisen edellytyksiä. Liikenteen kehittämistoimenpiteitä ovat mm. Turun ja Uudenkaupungin välisen työmat-kaliikenteen toteuttaminen, autotehtaan ja telakan liikenneyhteyksien parantaminen, elinkeinoelämän merkittä-vien yhteyksien kehittämishankkeiden käynnistäminen ja Uudenkaupungin radan kehittäminen.

Alueen teollista imua on ruokittava joustavalla ja reagoivalla päätöksenteolla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili viime keskiviikkona Turussa ja vakuuttui alueen vauhdista. Ministeri kertoi, että työ- ja elinkeinoministe-riössä on jo lähdetty selvittämään alueen tarpeita. Maan hallitus tekee huhtikuun lopun puoliväliriihessä työlli-syyttä tukevia ratkaisuja. Positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi ja kehittämistoimenpiteiden toteutta-miseksi tarvitaan päätöksiä valtion erillisrahoituksesta Varsinais-Suomeen. Hallitukselle on esitetty, että työ-voiman voimakkaaseen kysyntään vastataan muodostamalla Varsinais-Suomeen työllisyysasteen nostamisen kokeilualue. Tavoitteena on vahvistaa koko Suomen työllisyyttä ja luoda valtakunnallisesti monistettavia rat-kaisuja työllisyysasteen nostamiseksi.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansanta-louden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapaut-taa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työl-lisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työlli-syysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa takaisin maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan sään-nöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Tyollisyysasteen kehitys1

 

Tyollisyysasteen kehitys2

Alueelliselle energia- ja ilmastotyölle haetaan vahvistusta

Marraskuussa 2016 julkaistiin kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030. Siinä linjataan konkreetti-sia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmasto-tavoitteet vuoteen 2030. EU:ssa on vähennettävä päästöjä ainakin 40 % vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on päästökaupan ulkopuolisia, ns. taakanjakosektorin (liikenne, erillislämmitys, maatalous) päästöjä vähennet-tävä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna.
Varsinais-Suomi on jo aiemmin asettanut tavoitteeksi kulkea kohti hiilineutraaliutta. Tässä työssä edelläkävi-jöinä ovat olleet muun muassa alueen Hiilineutraalit kunnat sekä Turun kaupunki, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040. Valonia kokoaa parhaillaan tilannekatsausta maakunnallisen ilmasto- ja energiastra-tegian 2020 (Luotsi) toteutumisesta, minkä pohjalta voidaan luoda näkemys tulevista toimenpiteistä. Tarve katsaukselle on noussut osana luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaprosessia ja se linkittyy juuri julkaistun kiertotalouden tiekartan toteuttamiseen.
Alueellista energia- ja ilmastotyötä vahvistamaan ja kokoamaan kutsutaan koolle Valonian johdolla yhteistyö-ryhmä, jossa on edustettuina alan keskeiset tahot ja toimijat. Suunnitteilla on myös hankkeita, joiden tarkoi-tuksena on edistää kansallisen ilmastonmuutoksen hillintä- tai sopeutumistyön toimeenpanoa Varsinais-Suomessa. Tavoitteena on muun muassa luoda edellytyksiä puhtaamman teknologian ratkaisuille ja ilmasto-kestäville tuotanto- ja kulutusvalinnoille.
Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p.044 907 5995


Sote- ja maakuntauudistuksesta kerrotaan kansalle Turun messuilla elokuussa

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistus osallistuu 24.-27.8.2017 Turun messuille yhteisellä isolla
osastolla C-hallissa. Osaston teemana on Kimpassa – Allihopa 2019.
- Haluamme tavata kansalaisia, keskustella uudistuksesta ja vastata ihmisiä askarruttaviin kysymyk-siin. Isoissa muutoksissa on tärkeää kertoa asioista ja niiden valmistelusta avoimesti, tavata ihmisiä kasvokkain ja viestiä selkeästi ja visuaalisesti raikkaasti, kertoo Varsinais-Suomen liiton viestintäpääl-likkö Jessica Ålgars-Åkerholm.

Messunäkyvyys on kaikkien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaa-tioiden yhteinen panostus. Eri tahoja edustavat henkilöt päivystävät osastolla, myös kunnat ovat mukana.
Osastolle houkutellaan väkeä muun muassa helpon mutta opettavaisen kilpailun ja upean pääpalkinnon kautta. Eri organisaatioiden asiantuntijat keskustelevat sote- ja maakuntauudistuksesta myös paneelikeskustelussa isolla messulavalla.
Sote- ja maakuntauudistus koskettaa Varsinais-Suomessa noin 23 000 ihmistä, heistä valtaosa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan; vastuu palvelu-jen järjestämisestä siirtyy kunnista maakuntiin 1.1.2019. Uusiin maakuntiin siirtyy tehtäviä kunnista, sairaan-hoitopiireistä, pelastustoimesta, ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista ja maakuntien liitois-ta. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.
Lisätietoja: viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 7755 781

 alatunniste