Ylatunniste2

Esko Aho esittää valtion sitoutumista Lounais-Suomen kasvun mahdollisuuksiin

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilö Esko Aho julkisti viime torstaina ehdotuksensa positiivisen raken-nemuutoksen edistämisestä. Elinkeinoministeri Mika Lintilälle luovutetussa raportissa Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa tunnistetaan alueen haasteet sekä tehdään ehdotuksia tarvittavista rakenteellisista toimenpiteistä alueen kasvun pullonkaulojen avaamiseksi.

Raportissa todetaan, että Lounais-Suomen kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin, lisätyövoiman palkkaamista ja lisäpanostuksia huippuosaamiseen. Ehdotuksen sisältämät esitykset on saatava liikkeelle välittömästi. Valtion ja Lounais-Suomen toimijoiden välinen siltasopimus edellyttää määrärahapäätöksiä tarvittavien toimenpiteiden käynnistämiseksi jo jopa tämän viikon budjettiriihessä tai loppuvuoden lisätalousarviossa.

Hallituksen uusia päätöksiä tarvitaan mm. Turun telakan eritasoliittymän parantamisesta sekä E18 Turun kehätien Kausela-Kirismäki 2. vaiheen toteuttamisesta. Pernon eritasoliittymän parantaminen vaatii 1,8 miljoonan euron ja Kausela-Kirismäki nelikaistaistaminen 30 miljoonan euron investoinnin. Ahon raportissa tunnistettu alueen oman väestöpohjan riittämättömyys yhdessä pääkaupunkiseudun potentiaalin kanssa tukee tarvetta Etelä-Suomen yhteiselle työssäkäyntialueelle sekä Tunnin junan vauhdittamista.

Ahon raportti pitää paikallisen kriittisen osaamispääoman rakentamista elintärkeänä Lounais-Suomen teknologiateollisuuden kilpailukyvylle. Alueen oman koulutustarjonnan parantaminen edellyttää Jari Jokisen työryhmän esittämän teknillisen yhteistyöyliopiston verkostomallin toimivuuden jatkuvaa seuraamista ja tarvittaessa oman teknillisen tiedekunnan uudelleen tarkastelua. Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tukea teknologiayritysten koulutus- ja tutkimustarpeita tulee esityksen mukaisesti mahdollistaa erityiskokeiluilla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt edellisen vuoden aikana hyvin voimakkaaseen kasvuun.

Yritysten liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa nyt kaikilla päätoimialoilla, kun teollisuudenkin pitkään jatkunut alamäki on päättynyt. Nopeimmin liikevaihto on kasvanut rakennusalalla, jossa kasvua on ollut lähes 50 % vuoden 2010 tasosta. Palvelualla liikevaihdon tasainen kasvu on niin ikään nopeutunut, ja kaupankin alalla nähdään selvä kasvutrendi joskin hitaampi kuin muilla aloilla.

Teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy selvästi myös liikevaihdon euromääräisessä tarkastelussa. Teollisuuden kuukausittainen liikevaihto läheni pari vuotta sitten jo kaupan lukuja, mutta viimeaikainen tuotannon kasvu on nostanut teollisuuden taas selvästi maakunnan vahvimmaksi toimialaksi. Sen sijaan pitkään tasaisesti kasvanut palveluala lähenee euromääräisesti hiljalleen kaupan alaa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään vuoden vaihteen jälkeen, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2017 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 kuva1

 

kuva2

 

kuva3

 

Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistumassa

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on lähettänyt koulutuksen järjestäjille ehdotukset uusiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi 9.6.2017. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uusitaan osana ammatillisen koulutuksen reformia. HE 39/2017 on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2018. Ministeriö pyysi koulutuksen järjestäjiltä vastineita järjestämislupaehdotuksiin 11.8.2017 mennessä. Päätökset järjestämisluvista tehdään syyskuun 2017 loppuun mennessä edellyttäen, että uusi ammatillisen koulutuksen laki on vahvistettu.

OKM on tekemässä metsäkoneenkuljetuksen järjestämislupiin muutoksia, jotka eivät huomioi Etelä-Suomen kokonaistarvetta. Etelä-Suomesta puuttuu kokonaan koulutuksen järjestämislupa. Ehdotuksen mukaan uusia lupia ollaan myöntämässä neljälle paikkakunnalle: Nurmijärvi, Ähtäri, Kannus ja Ruokolahti. Uudenmaan lisäksi uusi järjestämislupa on perusteltua myöntää myös Varsinais-Suomeen. Peimarin koulutuskuntayhtymä, ammattiopisto Livia on maamme suurin luonnonvara-alan kouluttaja. Oppilaitoksessa on annettu laadukasta metsäalan koulutusta 60 vuotta, ja sen metsäkonekalustoon on viime vuosina tehty investointeja 0,5 miljoonalla eurolla. Ilman koneellisen puunkorjuun lupaa koko metsäalan opetus Liviassa vaarantuu. Peimarin koulutus-kuntayhtymä on hakenut OKM:ltä metsäalan perustutkinnon metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmaa vuonna 2014. Hakemusta täydennetty kolme kertaa vuosina 2015, 2016 ja 2017.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun positiivinen rakennemuutos heijastuu monella alalla osaavan työvoiman pulana. Turun ammatti-instituutti on esittänyt OKM:lle haasteeseen vastaamiseksi työvoimakoulutuksen ja laajennetun oppisopimuskoulutuksen järjestämistehtäviä. Alueella on työttömiä, joista osa on työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, kuten työvoimakoulutuksella, uudelleen työllistettäviä. Turun kaupunki aloitti elokuun alussa yhdessä Raision, Naantalin ja Paimion kanssa työllisyyspalvelukokeilun, jonka tavoitteena on alle 25-vuotiaiden työttömien ja yli vuoden työttömänä olleiden hakijoiden joustava ja nopea eteneminen sekä työllistyminen. Työvoimakoulutuksen toteuttaminen OKM:n kautta valtionosuusrahoitteisena mahdollistaa työvoimakoulutuksen palveluiden uudelleen nostamisen eri aloilla ja alueella tarvittavalle tasolle. Laajennetulla oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvalla pyritään vastaamaan alueelliseen oppisopimuskoulutuskysyntään.

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida on vastineessaan OKM:lle esittänyt tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoa. Koulutuskuntayhtymä toimii Varsinais-Suomen reuna-alueilla pyrkien palvelemaan alueen elinkeinoelämää. Mm. positiivinen rakennemuutos ja sote-uudistus tulevat vaatimaan siirtymävaiheessa paljon kehittämistyötä. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto tarjoaa tähän mahdollisuudet ja palvelee samalla alueen pk-alojen kehittämisestä.

Järjestämislupien uudistamisen yhteydessä OKM:stä on annettu myös ehdotus koulutuksen järjestäjien ensisijaisiksi toiminta-alueiksi. Ehdotettu malli, jossa osalle koulutuksen järjestäjistä on määritelty toiminta-alueiksi koko maakunta ja osalle vain omistajakunnat, tulee ottaa uudelleen tarkasteluun. Malli ei kohtele koulutuksen järjestäjiä tasapuolisesti yhteisten periaatteiden pohjalta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Central Baltic INTERREG IV 2007–2013 -ohjelma suljettu ensimmäisten joukossa

Vaikka Central Baltic -ohjelman edelliskauden hankkeet ovat päättyneet jo kauan sitten, oli kesä vauhdikasta aikaa ohjelman toteutuksesta vastanneille viranomaisille. Euroopan komissio käsitteli ohjelman loppuraportin keväällä ja lähetti kesällä ohjelmalle sulkemisehdotuksensa. Ehdotus vastasi ohjelman esittämiä lukuja ja sisältöä, ja sen perusteella komissio saattoi elokuun puolivälissä virallisesti sulkea ohjelman.

Central Baltic 2007–2013 -ohjelma suljettiin näin ensimmäisten Interreg-ohjelmien joukossa koko Euroopassa. Ohjelman sujuva toteutus ja sulkeminen ovat luoneet hyvän perustan ohjelmakauden 2014–2020 hankkeiden toteutukselle. Yhteistyöohjelman avulla varsinaissuomalaisetkin ovat aktiivisesti päässeet työskentelemään yhteisten haasteiden ja mahdollisuuksien parissa Itämeren alueella. Kun hankkeiden pääpaino on nyt konkreettisissa tuloksissa, ohjelmien vaikutus ulottuu pitkälle yli varsinaisen ohjelmakauden.

Lisää tietoa 2007–2013-kaudella rahoitetuista hankkeista saa hanketietokannasta http://projects.centralbaltic.eu
Lisää tietoa 2014–2020-kaudella rahoitettavista hankkeista saa hanketietokannasta http://database.centralbaltic.eu

Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302


Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu saa jatkoa

Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulun toisen vuorikurssin haku on alkamassa. Kurssi on suunnattu iältään toisen asteen opiskelijoille tai juuri korkea-asteen opintonsa aloittaneille nuorille. Vaikuttajakoulun taustalla on liiton edunvalvontatyön tehostaminen ja vaikuttamisen proaktiivisuuden lisääminen.

Maakuntahallitus päätti perustaa joulukuussa 2015 varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnatun koulutuksen. Ensimmäinen vuosikurssi toteutettiin lukuvuonna 2016–2017, ja siinä oli mukana 25 nuorta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Positiivisten kokemusten perusteella liitto on käynnistämässä seuraavaa vaikuttajakoulun kurssia.

Vaikuttajakoulun kesto on yksi lukuvuosi, joka sisältää kahdeksan-kymmenen koulutustilaisuutta. Koulutus on konkreettista ja käytännönläheistä. Osallistujat tutustuvat mm. vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja päätöksentekoprosesseihin. Toisen vuosikurssin on tarkoitus keskittyä eduskuntaan ja valtioneuvostoon, kunta- ja aluehallintoon, Euroopan unioniin, elinkeinoelämään, oikeuslaitokseen sekä mediaan ja kolmannen sektorin toimijoihin.

Koulutus käynnistyy lokakuussa 2017. Mukaan otetaan 20–25 nuorta ja kurssi on osallistujille maksuton. Nuori voi hakea koulutukseen lähettämällä vapaamuotoisen motivaatiokirjeen ja CV:n. Haku vaikuttajakouluun on auki 1.–15.9.2017.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950


Varsinais-Suomen liiton osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille 6.–8.10.2017

Varsinais-Suomen liitto on vuosittain osallistunut Turun kansainvälisille kirjamessuille ja on mukana messuilla myös vuonna 2017. Tänä vuonna Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto toteuttavat Suomi100 -juhlavuoden ”yhdessä”-teemaa ja osallistuvat kirjamessuille yhteisosastolla. Yhteisen messuosaston teemana on maakuntien merellisyys sekä rikas murreperintö. Osaston tavoitteena on esitellä molempia maakuntia ja samalla saada messukävijä pohtimaan lounaissuomalaista identiteettiä kielen ja merellisyyden kautta. Osastolla kävijät pääsevät jättämään viestilippuihin oman suosikkimurresanansa.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto tuottavat yhdessä kirjamessujen ohjelmatarjontaan kolme mielenkiintoista lavaohjelmaa, jotka ovat saaneet alkunsa kirjamessujen tämän vuoden teeman Yksi maa – monta ääntä innoittamana. Kuultavissa ovat nuorten äänet, sukupolvien äänet sekä meren äänet:

• pe 6.10. klo 10.40–11.00, valtakunnallinen 100visio Nuorten uusi itsenäisyysjulistus-hanke esittäytyy
Suomi tulee saamaan uuden itsenäisyysjulistuksen syksyllä 2017. Nuoret tekevät historiaa. Esillä on Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta saapuneiden visioiden kavalkadi. Millaisena nuoret näkevät tulevaisuutensa? Entä millainen Suomi on vuonna 2117? Tulevaisuuden näkymiä esitellään sanoin, kuvin ja videoin.

• pe 6.10. klo 17.20–18 auditorio, Sananlaskupätle
Luvassa on aimo kattaus satakuntalaisia ja varsinaissuomalaisia sutkautuksia ja elämänmenoa sadan vuoden ajalta - sanoiksi puettuna. Satakunnasta työryhmä, näyttelijät Taina Silkkola, Vesa Kivinen ja Marju Kauppinen ja Varsinais-Suomesta vapaa teatteriryhmä Teatteri Terve Tytön Kati Urho, Laura Hurme sekä Emmi Lovén ovat etsineet perinteisiä sananlaskuja, mutta ovat valmiina keksimään aivan uusiakin! Sananlaskupätlessä mitellään sanoin ja myös maakuntalaulujen säkeistöin.

• su 8.10. klo 11–11.20 Onerva, Meren äänet -keskustelu
Taivassalolainen kirjailija ja runoilija Tuula Sandström sekä raumalainen tietokirjailija ja valokuvaaja Raimo Sundélin keskustelevat teemalla Meren äänet. Kuuntele tarkalla korvalla – tuleeko meri näinkin lähelle messuhallissa? Keskustelun juontaa Selkämeren kansallispuisto -aktiivi Juhani Korpinen.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Ylatunniste2

Varsinais-Suomella merkittävä sopeuttamistarve uudessa maakunnassa

Perlacon Oy:n HT Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela tekivät laskelmat maakunnan liitoille sote- ja maa-kuntauudistuksen talousvaikutuksista kunnissa ja uusissa maakunnissa. Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä. Selvityksen mukaan Varsinais-Suomen maa-kunnan pitää sopeuttaa talouttaan merkittävästi. Samalla niissä maakunnissa, joissa maakunnan sopeuttamis-tarve uudistuksessa on suurin, kuntien tilanne helpottuu eniten.

Selvityksen mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 mrd. euroa. Arvio tukee sote- ja maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Varsinais-Suomessa sopeutustarve on maakuntien suurin -715 €/as. Veroprosentiksi muutettuna so-peutustarve on -4,22 % -yksikköä. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä siinä eivät ole mukana VARHE-maksut (varhaiseläkemenoperusteinen maksu), tietohallinnon lisäkulut eikä palkko-jen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksi-tyisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.

Perlacon Oy:n selvityksen mukaan kuntien talouteen uudistus vaikuttaa positiivisesti. Yli puolet kuntien meno-jen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirtyessä maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoita-vaa. Kuntien kiinteistöveroprosentin merkitys kuntien verotuloista kasvaa uudistuksen myötä kuntien veropro-sentin laskiessa 12,47 %-yksikköä. Kuntien taloutta voi kuitenkin rapauttaa kuntien valtionosuuksien merkittä-vä väheneminen jo ennen uudistuksen toteutumista. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaati-oille, jolloin vaikutus on entistä suurempi. Lisäksi kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituk-sen pienentyessä ja korkoriski kasvaa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten mielikuvaa Varsinais-Suomesta

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki tilasivat Taloustutkimus oy:ltä selvityksen Varsinais-Suomen positii-visen rakennemuutoksen tunnettuudesta Suomessa. Tutkimuksella selvitettiin, miten hyvin alueen viesti voi-makkaasta talouden kasvusta ja työvoiman tarpeesta on saavuttanut muualla Suomessa asuvat. Kysely toteu-tettiin valtakunnallisessa internet-paneelissa, johon osallistui 1 647 työikäistä vastaajaa.

Varsinais-Suomen nykytilannetta tunnettaan keskimääräistä paremmin korkeakoulutettujen ja lähimaakunnissa asuvien keskuudessa. Miehet tuntevat alueen tilannetta naisia paremmin. Mitä paremmin nykytila tunnetaan, sitä positiivisempi mielikuva vastaajalla on Varsinais-Suomesta.

Vain 20 % vastaajista yhdistää Turun positiivisen rakennemuutoksen teemaan. Turku tunnetaan enemmänkin paljon muusta, kuten sen historiasta, Aurajoesta ja merellisyydestä. Uusikaupunki sen sijaan yhdistetään voi-makkaasti autotehtaaseen. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että tekniikan yliopisto-opinnot Turussa kiinnostavat jopa 10 prosenttia alle 35-vuotiaista vastaajista.

Tutkimuksen mukaan 2 % työikäisistä olisi valmis muuttamaan Varsinais-Suomeen työn perässä seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä, jotka katsovat työskentele-vänsä erittäin todennäköisesti maakunnassa lähivuosien aikana. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä. Suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta työn pe-rässä pois. Merkittävimmät syyt muuttohaluttomuuteen ovat käytännöllisiä, mm. perheeseen ja nykyiseen työsuhteeseen liittyviä syitä.

Tutkimuksella taustoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshenkilö Esko Ahon työtä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Esko Ahon selvitys valmistuu 24.8.2017
.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen liikuntapaikkarakentamiseen myönnettiin valtion tukea

Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi 6.6.2017 liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteensä 720 000 euroa. Varsinais-Suomeen avustusta myönnettiin kah-deksalle ja Satakuntaan kahdelle hankkeelle. Avustusten myöntämisen perusteena painotettiin lähiliikunta-paikkoja. Varsinais-Suomessa avustusta saivat Liedossa Agilityurheiluhalli ja Taatilan aktiivikoulu, Paraisilla PIF-Center, Loimaalla Hirvikosken urheilukentän perusparannus, Paimiossa Ville Rahilan kuntoilukeidas, Rus-kolla keskustan lähiliikuntapuisto, Salossa Perniön yleisurheilukentän peruskorjaus ja Turussa Runosmäen skeittipaikan peruskorjaus.

Aiemmin keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Lounais-Suomen aluehallintoviraston esityksestä valtion-avustukset kustannuksiltaan yli 700 000 euron liikuntapaikkahankkeisiin. Varsinais-Suomesta avustusta myönnettiin Alastaron Resylki Oy:n moottoriurheilukeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeeseen 370 000 euroa.

Lisätietoja: suunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429

Turun lentoasema vakiinnuttanut asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana

Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja säilyttämään asemansa selvästi maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liiken-teessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpa-lentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.

Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainväli-senä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansain-välisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lento-asemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuo-tuisella matkustajalla.

Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/


lentoliikenne

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Central Baltic -ohjelman kolmas hakukierros

Central Baltic -ohjelman hallintokomitea hyväksyi 9.6. kolmannelta hakukierrokselta 9 pienhanketta toteutuk-seen ja 32 tavallista hanketta hakukierroksen toiseen vaiheeseen. Pienhankkeille jaettiin yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta. Tavallisten hankkeiden EAKR-osuus toiselle kierrokselle mentäessä on noin 53 miljoonaa euroa. Central Baltic -ohjelmalla on nyt 76 toteutettavaa hanketta. Ohjelman hallintokomitea tekee lopullisen päätöksen toisen kierroksen hankkeista 30.11.2017. Hyväksytyissä pienhankkeissa on mu-kana 3 pääpartneria sekä 2 projektipartneria Varsinais-Suomesta. Tavallisissa hankkeissa toiselle kierrokselle lähtee 5 pääpartneria sekä 12 projektipartneria Varsinais-Suomesta.

Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, p. 044 257 5716

 Ylatunniste2

Lisätalousarviosta merkittävää tukea Varsinais-Suomelle


Maan hallituksen perjantaina esittämä tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvioesitys sisälsi merkittävän määrän tukea Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Hallituksen esitys vastaa täysin alueem-me tavoitteita valtion suuntaan lukuun ottamatta tekniikan korkeakoulutuksen laajentamista esittämällämme tavalla. Alla listattuna eritellysti maakuntaamme kohdistuvat lisätalousarvion määrärahaesitykset.

- Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien kasvupilottien toteuttaminen (2 milj. euroa).
- Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen v. 2017–2019 (4 milj. euroa).
- Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luominen (2 milj. euroa) ja toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyönä (12 milj. euroa vuosina 2017–21).
- Lisämääräraha alueellisille ELY-keskuksille (10 kpl) julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin (16,7 milj. euroa). Määrärahalla vastataan akuutteihin talous- ja työllisyystilanteen vaatimuksiin sekä positiiviseen rakennemuutokseen ja vahvistetaan osaavan työvoiman saatavuutta.
- Määrärahojen uudelleenkohdentaminen kasvualojen työvoimakoulutukseen ja valmennukseen.  Yhteistyötä TE‐hallinnon, kuntien, yritysten ja alueiden välillä tiivistetään ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi, palveluiden tehostamiseksi ja työpaikkojen valtakunnalliseksi markkinoi-miseksi.
- Lisätä liikkuvuusavustuksen käyttöä ja laajentaa sen soveltamisalaa työvoiman liikkuvuuden lisää-miseksi.
- Uudenkaupungin radan sähköistäminen (21 milj. euroa).
- Tiesuunnitelman päivittäminen Vt 9 Turku–Tampere välillä Liedon asema–Aura.
- Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun lisämääräraha (22 milj. euroa) tietohallinnon perustami-seen sekä maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon menoihin.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta yksimielisyys toisessa neuvottelussa

Hallituksen esityksessä maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastus-toimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta ehdotetaan säädettäväksi maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa.

Lakiesityksen mukaan väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ovat viranhaltijoita. Maakunnan liitolle on lakiesityksessä osoitettu neuvottelujen vetovastuu.

Varsinais-Suomessa neuvottelut väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta käynnistettiin maaliskuun 29. päivä järjestetyssä ensimmäisessä neuvottelussa. Tällöin päästiin sopuun toimielimen kokoonpanon paik-kojen lukumäärästä ja jakautumisesta organisaatiokohtaisesti. Varsinais-Suomen liitto pyysi ensimmäisessä neuvottelussa sovitun mukaisesti kunnilta ja muilta organisaatioilta esitykset väliaikaisen toimielimen jäseniksi alueellinen edustavuus ja tasa-arvovaatimukset huomioiden.

Toisessa, 16.5. järjestetyssä neuvottelussa sovittiin yksimielisesti väliaikaisen toimielimen jäsenistön kokoon-pano tehtyjen esitysten pohjalta. Väliaikaisen toimielimen varsinaisiksi edustajiksi sovittiin:

Varsinaiset jäsenet   Varajäsenet
 Aleksi Randell , kaupunginjohtaja, Turku  Tuomas Heikkinen, johtaja, hallintoryhmä, Turku
 Riitta Liuksa, hyvinvointitoimialan johtaja, Turku  Max Lönnqvist, talous- ja hall.joht., hyvinvointitoim., Turku
 Ari Korhonen, kaupunginjohtaja, Raisio  Seija Österberg, kunnanjohtaja, Mynämäki
 Anna Arola-Järvi, hyvinvointipalveluiden johtaja, Kaarina  Esko Poikela, kunnanjohtaja, Lieto
 Atso Vainio, kaupunginjohtaja, Uusikaupunki  Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja, Laitila
 Jari Niemelä, apulaiskaupunginjohtaja, Salo  Taru Nordlund, perusturvajohtaja, Somero
 Anu Helin, kunnanjohtaja, Pöytyä  Jari Rantala, kaupunginjohtaja, Loimaa
Patrik Nygrén, kaupunginjohtaja, Parainen Anneli Pahta, kunnanjohtaja, Kemiönsaari
Seija Aaltonen, erityishuoltopiirin johtaja V-S KTO Sofia Ulfstedt,kuntayhtymän joht., Kårkulla samkommun
Jari Sainio, pelastusjohtaja V-S pelastus Mika Kontio, pelastuspäällikkö, V-S pelastus
Kimmo Puolitaival, ylijohtaja, V-S ELY Else-Maj Laurila, hallintopäällikkö, V-S ELY
Kjell Henrichson, johtaja, V-S TE-toimisto Ullakaisa Nieminen, palvelujohtaja, V-S TE-toimisto
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, V-S liitto Petra Määttänen, hallintojohtaja, V-S liitto
Leena Setälä, sairaanhoitopiirin johtaja, VSSHP Petri Virolainen, va. johtajaylilääkäri, VSSHP
Arja Pesonen, talousjohtaja, VSSHP Jari-Pekka Tuominen, hallintojohtaja, VSSHP


Yksimielisyyden syntyminen oli tärkeää, koska lakiesitys sisältää ns. perälautamallin. Mikäli alue ei pääse so-puun – ratkaisu asiassa olisi siirtynyt valtioneuvoston käsiin.

- Tämä olisi tarkoittanut meille alueen neuvottelussa sovittua pienempää kuntaedustusta sekä viivästys-tä valmisteluaikatauluun. Maakuntien joukossa olemme hyvässä aikataulussa väliaikaishallintovalmis-teluissa, toteaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Lakiluonnoksen mukaan maakuntahallitus toteaa neuvottelun lopputuloksen. Asia käsitellään kesäkuun maa-kuntahallituksessa.


Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 767 4364

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystren-di on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysas-te 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinomi-nisteriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tar-koittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

 
 Ylatunniste2

Varsinais-Suomella odotuksia hallituksen puoliväliriiheen
Maan hallituksen puolivälitarkastelu ja neuvottelu vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmasta pidetään tänään ja huomenna, 24.–25. huhtikuuta. Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen työryhmä on tehnyt työllisyyttä ja kasvua tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen. Esitys pitää sisällään toimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vahvistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies Jari Jokinen luovutti viime torstaina opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille selvityksensä tulokset. Jokinen pohti keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Selvityksessään hän esittää 10 toimenpide-ehdotusta, joilla positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa.
Jokinen käsitteli selvityksessä koulutusjärjestelmän uudistamista laajasti. Useimmat toimenpide-ehdotukset vaikuttavat nopeasti. Tämä on erityisen hyvä asia, koska osaajatarve on akuutti. Toimenpide-esitykset koulutusjärjestelmän pitkän aikavälin muutoksiin eivät vastaa tavoitteitamme. Ehdotus uudella verkostomaisella tavalla toimivasta Teknillisestä yhteistyöyliopistosta (Finnish Institute of Technology, FIT) herättää paljon kysymyksiä. Pystyykö se vastaamaan yritysten tarpeisiin riittävästi tässä maakunnassa? Selvityksessä ei ole erikseen käsitelty työvoiman liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Niiden osalta Jokinen viittaa valtionvarainministeriön asettamaan kannustinloukut ja alueellinen liikkuminen -työryhmän työhön, joka valmistui 3.3.2017. Jokisen selvitys toimii tausta-aineistona puoliväliriihessä, jossa tehdään poliittiset linjaukset mahdollisista muutoksista tai lisäresursseista alueemme koulutusjärjestelmään.
Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen, sekä kokeilla erilaisia työvoiman liikkumisen ja työn vastaanottamisen kannustimia. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä poistamalla kasvun estei-tä ja rakentamalla valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja.
Linkki: Jokisen raporttiin
Linkki: Työllisyysasteen nostamisen pilottialue / Varsinais-Suomen toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Uuden maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelut käynnissä – organisaatiokohtainen paikkajako sovittu

Hallituksen esityksessä maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta on ehdotettu säädettäväksi maakunnan väliaikaisesta toimielimestä. Se vastaa uuden maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus aloittavat toimintansa keväällä 2018. Väliaikainen valmistelutoimielin koostuu viranhaltijoista. Maakunnan liitolle on hallituksen esityksessä asetettu tehtävä väliaikaista valmistelutoimielintä koskevien neuvottelujen koolle kutsujana ja neuvottelutuloksen toteajana.
Maakunnan liitto kutsui 29.3.2017 koolle neuvottelun kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kesken. Neuvottelussa sovittiin väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta seuraavasti:

• Turku 2 ja muu Turun seutu 2
• Salon seutu 1, Vakka-Suomi 1, Loimaan seutu 1 ja Turunmaa 1
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2
• Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri 1
• Varsinais-Suomen ELY-keskus 1
• Varsinais-Suomen TE-toimisto 1
• Varsinais-Suomen pelastuslaitos 1
• Varsinais-Suomen liitto 1

Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt em. mainittuja tahoja tekemään esityksensä edustajasta/edustajista sekä varaedustajista maakunnan väliaikaiseen valmistelutoimielimeen. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikai-sen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti lakien tultua voimaan.

Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kymmenes Centrum Balticumin Itämeri-foorumi järjestetään 30. toukokuuta

Juhlavuoden Itämeri-foorumin ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen avattu Centrum Balticumin kotisivuilla. Kymmenennen Itämeri-foorumin pääteema on kiristynyt kansainvälinen tilanne ja sen vaikutukset Itämeren alueen taloudelliseen kehitykseen. Foorumin monialaisissa ja korkeatasoisissa keskustelupaneeleissa aihetta käsitellään muun muassa turvallisuuden, vapaakaupan ja ennakoinnin näkökulmasta.
Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi, joka näkee edessä maltillista kasvua, mutta myös sitä uhkaavia epävarmuustekijöitä: ”Tulevina vuosina OECD ennustaa globaalin kasvun pysyvän maltillisena, ja tämä trendi vaikuttaa myös Itämeren alueella. Analyysimme mukaan geopoliittiset jännitteet ja poliittiset epävarmuustekijät voivat hidastaa alueen kasvua. Viennin monipuolistaminen, globaalien arvoketjujen yläpäähän pyrkiminen sekä inklusiivisen politiikan tukeminen voivat auttaa riskien hallinnassa ja vauhdittaa kokonaisvaltaista kasvua.” Muita puhujia tilaisuudessa ovat Liettuan aikaisempi pääministeri Andrius Kubilius sekä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Vuosittainen Itämerifoorumi kerää kansainvälisiä osallistujia ympäri Itämeren ja tänä vuonna keskustelua käydään englanniksi teeman ”Global storms and the economic development in the Baltic Sea region” ympärillä.

Lisätietoja: kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, p. 040 534 3865

Elinkeinoelämän kehitysnäkymät myönteisiä

Varsinais-Suomen ja koko maan kehitysnäkymissä on tapahtunut selvä käänne myönteiseen suuntaan, mikä tulee ilmi ELY-keskuksen huhtikuun puolivälissä julkaisemasta Alueelliset kehitysnäkymät -raportista. Sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan että työttömyyden määrän ja rakenteen arvioidaan kehittyvän selvästi myönteiseen suuntaan seuraavan puolen vuoden aikana. Elinkeinoelämän odotuksen vuoden päähän ovat jopa paljon nykyistä paremmat.
Alueellisesti parhaimmat näkymät ovat odotetusti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, joissa molemmissa elinkeinoelämän tulevaisuuden odotukset ovat nykyhetkeen verrattuna paljon paremmat. Myös Loimaan seudulla ja Turunmaalla elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat myönteisiä ja Salonkin seudulla odotukset ovat kääntymässä aiempaa paremmiksi. Tosin lähtötilanne Salossa on muita seutukuntia haastavampi.

Varsinais-Suomi Turun seutu Salon seutu Lomaan seutu Vakka-Suomi Turunmaa
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta
odotukset 6 kk päähän + ++ 0 + ++ +
odotukset 12 kk päähän ++ ++ + + ++ +
Työttömyyden määrä ja rakenne
odotukset 6 kk päähän + + + + + +
odotukset 12 kk päähän + + + + + +
arvoasteikko: ++ Paljon nykyistä parempi, + Nykyistä parempi, 0 Ennallaan, - Nykyistä heikompi, -- Paljon nykyistä heiompi

 

Koko julkaisuun voi tutustua osoitteessa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/alueelliset_kehitysnakymat/alueelliset_kehitysnakymat_-_julkaisut_2017

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 alatunniste
Ylatunniste2 

 Positiivista rakennemuutosta tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen työryhmä on tehnyt työllisyyttä ja kasvua tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen, 24.4.-25.5.2017. Esitys pitää sisällään toimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vahvistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi.

Alueella voimistuva viennin kasvu tulee turvata laajentamalla yliopistotasoista tekniikan koulutusta, vahvistamalla insinöörikoulutusta, tekniikan 2. astetta ja aikuiskoulutusta sekä kehittämällä koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuria. Teollisuuden tarvitsema tekniikan osaamistaso edellyttää nimenomaan alueellisia panostuksia koulutukseen työvoiman liikkuvuuden ollessa vähäistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies arvioi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen sekä teknillisten kumppaniyliopistojen yhteisen koulutuspaketin ehdotusten toteuttamista ja luovuttaa selvityksensä 21.4.2017 mennessä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen, sekä kokeilla erilaisia työvoiman liikkumisen ja työn vastaanottamisen kannustimia. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä poistamalla kasvun esteitä ja rakentamalla valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja.

Liite: Työllisyysasteen nostamisen pilottialue / Varsinais-Suomen toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Selvityshenkilö arvioimaan valtion keinoja positiivisen rakennemuutoksen vauhdittamiseen

 Elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysi 22.3.2017 entisen pääministerin Esko Ahon Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen selvityshenkilöksi. Ahon tehtävänä on etsiä keinoja helpottamaan alueen rekrytointeja ja työvoiman liikkuvuutta. Selvitys on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle alkukesän aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) tarvitaan välineitä kasvun esteiden poistamiseen ja meri- metalli- ja teknologiateollisuuden tarvitseman osaavan työvoiman saannin varmistamiseen. Alueelle tarvitaan nopeasti välineitä, joilla parannetaan työttömien työnhakijoiden kohtaamista avointen työpaikkojen kanssa sekä kokeiluja, joilla kannustetaan työn vastaanottamiseen. Selvityshenkilön on syytä arvioida: miten meriklusterin voimakkaan kasvuvaiheen hyödyt Suomen kansantaloudelle voidaan varmistaa, millaisella tutkimus- ja kehittämisrahoituksella meriteollisuuden tulevaisuuden innovaatiokyvykkyys ja kilpailukyky varmistetaan sekä miten innovaatioympäristöjä tulee vahvistaa.

Selvityshenkilö Ahon työ on erinomainen väline etsiä ja löytää positiiviseen rakennemuutokseen liittyviä kasvun esteitä ja kiihdyttimiä. Se palvelee Varsinais-Suomea, mutta on samalla koko Suomen hyväksi. Varsinais-Suomen liitto antaa tukensa TEM:n selvityshenkilön työlle.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Yöpymisten määrä kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

27.3.2017 1

27.3.2017 2

 

 alatunniste