Ylatunniste2

Lisätalousarviosta merkittävää tukea Varsinais-Suomelle


Maan hallituksen perjantaina esittämä tämän vuoden ensimmäinen lisätalousarvioesitys sisälsi merkittävän määrän tukea Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Hallituksen esitys vastaa täysin alueem-me tavoitteita valtion suuntaan lukuun ottamatta tekniikan korkeakoulutuksen laajentamista esittämällämme tavalla. Alla listattuna eritellysti maakuntaamme kohdistuvat lisätalousarvion määrärahaesitykset.

- Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa tukevien kasvupilottien toteuttaminen (2 milj. euroa).
- Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen v. 2017–2019 (4 milj. euroa).
- Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luominen (2 milj. euroa) ja toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyönä (12 milj. euroa vuosina 2017–21).
- Lisämääräraha alueellisille ELY-keskuksille (10 kpl) julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin (16,7 milj. euroa). Määrärahalla vastataan akuutteihin talous- ja työllisyystilanteen vaatimuksiin sekä positiiviseen rakennemuutokseen ja vahvistetaan osaavan työvoiman saatavuutta.
- Määrärahojen uudelleenkohdentaminen kasvualojen työvoimakoulutukseen ja valmennukseen.  Yhteistyötä TE‐hallinnon, kuntien, yritysten ja alueiden välillä tiivistetään ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämiseksi, palveluiden tehostamiseksi ja työpaikkojen valtakunnalliseksi markkinoi-miseksi.
- Lisätä liikkuvuusavustuksen käyttöä ja laajentaa sen soveltamisalaa työvoiman liikkuvuuden lisää-miseksi.
- Uudenkaupungin radan sähköistäminen (21 milj. euroa).
- Tiesuunnitelman päivittäminen Vt 9 Turku–Tampere välillä Liedon asema–Aura.
- Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun lisämääräraha (22 milj. euroa) tietohallinnon perustami-seen sekä maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon menoihin.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta yksimielisyys toisessa neuvottelussa

Hallituksen esityksessä maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastus-toimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta ehdotetaan säädettäväksi maakunnan väliaikaisesta valmistelutoimielimestä, joka vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa.

Lakiesityksen mukaan väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ovat viranhaltijoita. Maakunnan liitolle on lakiesityksessä osoitettu neuvottelujen vetovastuu.

Varsinais-Suomessa neuvottelut väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta käynnistettiin maaliskuun 29. päivä järjestetyssä ensimmäisessä neuvottelussa. Tällöin päästiin sopuun toimielimen kokoonpanon paik-kojen lukumäärästä ja jakautumisesta organisaatiokohtaisesti. Varsinais-Suomen liitto pyysi ensimmäisessä neuvottelussa sovitun mukaisesti kunnilta ja muilta organisaatioilta esitykset väliaikaisen toimielimen jäseniksi alueellinen edustavuus ja tasa-arvovaatimukset huomioiden.

Toisessa, 16.5. järjestetyssä neuvottelussa sovittiin yksimielisesti väliaikaisen toimielimen jäsenistön kokoon-pano tehtyjen esitysten pohjalta. Väliaikaisen toimielimen varsinaisiksi edustajiksi sovittiin:

Varsinaiset jäsenet   Varajäsenet
 Aleksi Randell , kaupunginjohtaja, Turku  Tuomas Heikkinen, johtaja, hallintoryhmä, Turku
 Riitta Liuksa, hyvinvointitoimialan johtaja, Turku  Max Lönnqvist, talous- ja hall.joht., hyvinvointitoim., Turku
 Ari Korhonen, kaupunginjohtaja, Raisio  Seija Österberg, kunnanjohtaja, Mynämäki
 Anna Arola-Järvi, hyvinvointipalveluiden johtaja, Kaarina  Esko Poikela, kunnanjohtaja, Lieto
 Atso Vainio, kaupunginjohtaja, Uusikaupunki  Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja, Laitila
 Jari Niemelä, apulaiskaupunginjohtaja, Salo  Taru Nordlund, perusturvajohtaja, Somero
 Anu Helin, kunnanjohtaja, Pöytyä  Jari Rantala, kaupunginjohtaja, Loimaa
Patrik Nygrén, kaupunginjohtaja, Parainen Anneli Pahta, kunnanjohtaja, Kemiönsaari
Seija Aaltonen, erityishuoltopiirin johtaja V-S KTO Sofia Ulfstedt,kuntayhtymän joht., Kårkulla samkommun
Jari Sainio, pelastusjohtaja V-S pelastus Mika Kontio, pelastuspäällikkö, V-S pelastus
Kimmo Puolitaival, ylijohtaja, V-S ELY Else-Maj Laurila, hallintopäällikkö, V-S ELY
Kjell Henrichson, johtaja, V-S TE-toimisto Ullakaisa Nieminen, palvelujohtaja, V-S TE-toimisto
Kari Häkämies, maakuntajohtaja, V-S liitto Petra Määttänen, hallintojohtaja, V-S liitto
Leena Setälä, sairaanhoitopiirin johtaja, VSSHP Petri Virolainen, va. johtajaylilääkäri, VSSHP
Arja Pesonen, talousjohtaja, VSSHP Jari-Pekka Tuominen, hallintojohtaja, VSSHP


Yksimielisyyden syntyminen oli tärkeää, koska lakiesitys sisältää ns. perälautamallin. Mikäli alue ei pääse so-puun – ratkaisu asiassa olisi siirtynyt valtioneuvoston käsiin.

- Tämä olisi tarkoittanut meille alueen neuvottelussa sovittua pienempää kuntaedustusta sekä viivästys-tä valmisteluaikatauluun. Maakuntien joukossa olemme hyvässä aikataulussa väliaikaishallintovalmis-teluissa, toteaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Lakiluonnoksen mukaan maakuntahallitus toteaa neuvottelun lopputuloksen. Asia käsitellään kesäkuun maa-kuntahallituksessa.


Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 767 4364

Työllisyysaste kasvaa kohisten Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystren-di on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysas-te 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa.

Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Työ- ja elinkeinomi-nisteriön ennusteen mukaan työttömyysasteen lasku kiihtyy vuoden 2017 aikana valtakunnallisesti, mikä tar-koittaa, että Varsinais-Suomessa voidaan odottaa vähintään nykyisen työttömyyden laskuvauhdin jatkumista. Työttömyysasteen kehitystrendin voikin olettaa laskevan nykyisestä noin 12 prosentista lähemmäs kymmentä prosenttia vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

 alatunniste
 Ylatunniste2

Varsinais-Suomella odotuksia hallituksen puoliväliriiheen
Maan hallituksen puolivälitarkastelu ja neuvottelu vuosien 2018–2021 julkisen talouden suunnitelmasta pidetään tänään ja huomenna, 24.–25. huhtikuuta. Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen työryhmä on tehnyt työllisyyttä ja kasvua tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen. Esitys pitää sisällään toimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vahvistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies Jari Jokinen luovutti viime torstaina opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille selvityksensä tulokset. Jokinen pohti keinoja, miten koulutuksella vastataan taantuman jälkeisen positiivisen rakennemuutoksen osaamistarpeisiin. Selvityksessään hän esittää 10 toimenpide-ehdotusta, joilla positiivisen rakennemuutoksen osaajapulaa voitaisiin helpottaa.
Jokinen käsitteli selvityksessä koulutusjärjestelmän uudistamista laajasti. Useimmat toimenpide-ehdotukset vaikuttavat nopeasti. Tämä on erityisen hyvä asia, koska osaajatarve on akuutti. Toimenpide-esitykset koulutusjärjestelmän pitkän aikavälin muutoksiin eivät vastaa tavoitteitamme. Ehdotus uudella verkostomaisella tavalla toimivasta Teknillisestä yhteistyöyliopistosta (Finnish Institute of Technology, FIT) herättää paljon kysymyksiä. Pystyykö se vastaamaan yritysten tarpeisiin riittävästi tässä maakunnassa? Selvityksessä ei ole erikseen käsitelty työvoiman liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Niiden osalta Jokinen viittaa valtionvarainministeriön asettamaan kannustinloukut ja alueellinen liikkuminen -työryhmän työhön, joka valmistui 3.3.2017. Jokisen selvitys toimii tausta-aineistona puoliväliriihessä, jossa tehdään poliittiset linjaukset mahdollisista muutoksista tai lisäresursseista alueemme koulutusjärjestelmään.
Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen, sekä kokeilla erilaisia työvoiman liikkumisen ja työn vastaanottamisen kannustimia. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä poistamalla kasvun estei-tä ja rakentamalla valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja.
Linkki: Jokisen raporttiin
Linkki: Työllisyysasteen nostamisen pilottialue / Varsinais-Suomen toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Uuden maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelut käynnissä – organisaatiokohtainen paikkajako sovittu

Hallituksen esityksessä maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta on ehdotettu säädettäväksi maakunnan väliaikaisesta toimielimestä. Se vastaa uuden maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen asti, kunnes maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus aloittavat toimintansa keväällä 2018. Väliaikainen valmistelutoimielin koostuu viranhaltijoista. Maakunnan liitolle on hallituksen esityksessä asetettu tehtävä väliaikaista valmistelutoimielintä koskevien neuvottelujen koolle kutsujana ja neuvottelutuloksen toteajana.
Maakunnan liitto kutsui 29.3.2017 koolle neuvottelun kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-kuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kesken. Neuvottelussa sovittiin väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta seuraavasti:

• Turku 2 ja muu Turun seutu 2
• Salon seutu 1, Vakka-Suomi 1, Loimaan seutu 1 ja Turunmaa 1
• Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2
• Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri 1
• Varsinais-Suomen ELY-keskus 1
• Varsinais-Suomen TE-toimisto 1
• Varsinais-Suomen pelastuslaitos 1
• Varsinais-Suomen liitto 1

Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt em. mainittuja tahoja tekemään esityksensä edustajasta/edustajista sekä varaedustajista maakunnan väliaikaiseen valmistelutoimielimeen. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikai-sen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti lakien tultua voimaan.

Lisätietoja: muutosjohtaja Laura Leppänen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kymmenes Centrum Balticumin Itämeri-foorumi järjestetään 30. toukokuuta

Juhlavuoden Itämeri-foorumin ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen avattu Centrum Balticumin kotisivuilla. Kymmenennen Itämeri-foorumin pääteema on kiristynyt kansainvälinen tilanne ja sen vaikutukset Itämeren alueen taloudelliseen kehitykseen. Foorumin monialaisissa ja korkeatasoisissa keskustelupaneeleissa aihetta käsitellään muun muassa turvallisuuden, vapaakaupan ja ennakoinnin näkökulmasta.
Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitää OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi, joka näkee edessä maltillista kasvua, mutta myös sitä uhkaavia epävarmuustekijöitä: ”Tulevina vuosina OECD ennustaa globaalin kasvun pysyvän maltillisena, ja tämä trendi vaikuttaa myös Itämeren alueella. Analyysimme mukaan geopoliittiset jännitteet ja poliittiset epävarmuustekijät voivat hidastaa alueen kasvua. Viennin monipuolistaminen, globaalien arvoketjujen yläpäähän pyrkiminen sekä inklusiivisen politiikan tukeminen voivat auttaa riskien hallinnassa ja vauhdittaa kokonaisvaltaista kasvua.” Muita puhujia tilaisuudessa ovat Liettuan aikaisempi pääministeri Andrius Kubilius sekä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Vuosittainen Itämerifoorumi kerää kansainvälisiä osallistujia ympäri Itämeren ja tänä vuonna keskustelua käydään englanniksi teeman ”Global storms and the economic development in the Baltic Sea region” ympärillä.

Lisätietoja: kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, p. 040 534 3865

Elinkeinoelämän kehitysnäkymät myönteisiä

Varsinais-Suomen ja koko maan kehitysnäkymissä on tapahtunut selvä käänne myönteiseen suuntaan, mikä tulee ilmi ELY-keskuksen huhtikuun puolivälissä julkaisemasta Alueelliset kehitysnäkymät -raportista. Sekä elinkeinoelämän ja yritystoiminnan että työttömyyden määrän ja rakenteen arvioidaan kehittyvän selvästi myönteiseen suuntaan seuraavan puolen vuoden aikana. Elinkeinoelämän odotuksen vuoden päähän ovat jopa paljon nykyistä paremmat.
Alueellisesti parhaimmat näkymät ovat odotetusti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, joissa molemmissa elinkeinoelämän tulevaisuuden odotukset ovat nykyhetkeen verrattuna paljon paremmat. Myös Loimaan seudulla ja Turunmaalla elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat myönteisiä ja Salonkin seudulla odotukset ovat kääntymässä aiempaa paremmiksi. Tosin lähtötilanne Salossa on muita seutukuntia haastavampi.

Varsinais-Suomi Turun seutu Salon seutu Lomaan seutu Vakka-Suomi Turunmaa
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta
odotukset 6 kk päähän + ++ 0 + ++ +
odotukset 12 kk päähän ++ ++ + + ++ +
Työttömyyden määrä ja rakenne
odotukset 6 kk päähän + + + + + +
odotukset 12 kk päähän + + + + + +
arvoasteikko: ++ Paljon nykyistä parempi, + Nykyistä parempi, 0 Ennallaan, - Nykyistä heikompi, -- Paljon nykyistä heiompi

 

Koko julkaisuun voi tutustua osoitteessa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/alueelliset_kehitysnakymat/alueelliset_kehitysnakymat_-_julkaisut_2017

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 alatunniste
Ylatunniste2 

 Positiivista rakennemuutosta tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen työryhmä on tehnyt työllisyyttä ja kasvua tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen, 24.4.-25.5.2017. Esitys pitää sisällään toimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vahvistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi.

Alueella voimistuva viennin kasvu tulee turvata laajentamalla yliopistotasoista tekniikan koulutusta, vahvistamalla insinöörikoulutusta, tekniikan 2. astetta ja aikuiskoulutusta sekä kehittämällä koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuria. Teollisuuden tarvitsema tekniikan osaamistaso edellyttää nimenomaan alueellisia panostuksia koulutukseen työvoiman liikkuvuuden ollessa vähäistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies arvioi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen sekä teknillisten kumppaniyliopistojen yhteisen koulutuspaketin ehdotusten toteuttamista ja luovuttaa selvityksensä 21.4.2017 mennessä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle.

Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen, sekä kokeilla erilaisia työvoiman liikkumisen ja työn vastaanottamisen kannustimia. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä poistamalla kasvun esteitä ja rakentamalla valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja.

Liite: Työllisyysasteen nostamisen pilottialue / Varsinais-Suomen toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Selvityshenkilö arvioimaan valtion keinoja positiivisen rakennemuutoksen vauhdittamiseen

 Elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysi 22.3.2017 entisen pääministerin Esko Ahon Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen selvityshenkilöksi. Ahon tehtävänä on etsiä keinoja helpottamaan alueen rekrytointeja ja työvoiman liikkuvuutta. Selvitys on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle alkukesän aikana.

Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) tarvitaan välineitä kasvun esteiden poistamiseen ja meri- metalli- ja teknologiateollisuuden tarvitseman osaavan työvoiman saannin varmistamiseen. Alueelle tarvitaan nopeasti välineitä, joilla parannetaan työttömien työnhakijoiden kohtaamista avointen työpaikkojen kanssa sekä kokeiluja, joilla kannustetaan työn vastaanottamiseen. Selvityshenkilön on syytä arvioida: miten meriklusterin voimakkaan kasvuvaiheen hyödyt Suomen kansantaloudelle voidaan varmistaa, millaisella tutkimus- ja kehittämisrahoituksella meriteollisuuden tulevaisuuden innovaatiokyvykkyys ja kilpailukyky varmistetaan sekä miten innovaatioympäristöjä tulee vahvistaa.

Selvityshenkilö Ahon työ on erinomainen väline etsiä ja löytää positiiviseen rakennemuutokseen liittyviä kasvun esteitä ja kiihdyttimiä. Se palvelee Varsinais-Suomea, mutta on samalla koko Suomen hyväksi. Varsinais-Suomen liitto antaa tukensa TEM:n selvityshenkilön työlle.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Yöpymisten määrä kasvussa

Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja.

Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun.

Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

27.3.2017 1

27.3.2017 2

 

 alatunniste
 Ylatunniste2
Saariston yhteysalusliikenne valtion järjestämää ja rahoittamaa myös jatkossa


Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tiedotti 13.2.2017, ettei Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoalueiden liikennepalveluja kehittävää kokeilua aloiteta. Kokeilun yhteyteen kaavaillut yhteysalusliikenteen käyttäjämak-sut jäävät näin toteutumatta. Saariston asukkaille, yrittäjille ja matkailulle uutinen oli erinomainen. Varsinais-Suomen toimijoiden osalta vastustus maksukokeiluun oli yksiselitteisen kielteinen. Mm. maakuntahallitus lau-sui voimakkaasti maksukokeilua vastaan. Lakiehdotuksen kaavaillut kuljetusmaksut eivät olleet kohtuullisia ja olisivat vaarantaneet saariston kehittämisen sekä asukkaiden normaalin elämisen.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner totesi samassa yhteydessä vastuun saariston liikennepalveluiden kehittämisestä siirtyvän maakuntauudistuksen myötä vuoden 2019 alusta maakunnille. Saaristoliikenteelle on valtion tämän vuoden budjetissa osoitettu 18,3 milj. euron määräraha, jolla katetaan yhteysalusten liikennöinti ja mm. laiturien kunnostamista. Määräraha kohdentuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle sekä Kymenlaak-soon. Saaristoliikenteen tämän vuoden määrärahasta n. 90 % eli n. 16,5 milj. euroa kohdentuu Varsinais-Suomeen.

LVM:ssä on viime viikolla valmisteltu saariston kehittämislakiin muutosehdotusta, jossa saaristoliikenne (yh-teysalusliikenne) siirtyy kokonaan maakuntien yleiskatteellisesti hoidettavaksi. Tällöin saaristoliikenne olisi yksi maakunnan järjestämä ylimaakunnallinen tehtävä, jolle ei kuitenkaan osoiteta erillistä rahoitusta. Maakun-nan yleiskatteellinen rahoitus muodostuu yleisistä rahoituksen määräytymiskriteereistä, jotka on kirjattu maa-kuntien rahoituslaki -luonnokseen. Lakiluonnoksessa, joka on päivätty 22.12.2016, on esitetty sosiaali- ja ter-veydenhuollon tehtävien rahoituksen määräytymiskriteerit. Näissä yhtenä kriteerinä on mukana saaristoisuus. Maakuntien muiden tehtävien rahoituksen osalta kriteerejä ei vielä ole päätetty.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pyytänyt Varsinais-Suomen maakuntahallituksen kantaa LVM:n ehdotukseen saaristoliikenteen siirtämiseksi kokonaan maakuntien yleiskatteellisesti hoidettavaksi.

Varsinais-Suomen näkökulmasta saaristoliikenne ylimaakunnallisena tehtävänä on ehdottomasti myös jatkos-sa oltava valtion rahoittamaa ja järjestämää. Toissijaisesti, jos saaristoliikenne lailla määrätään maakunnan tehtäväksi, tulee toiminnalle osoittaa erillisrahoitus. Rahoitus on osoitettava joko kokonaisrahoituksen määräy-tymiskriteerejä muuttamalla tai korvamerkitsemällä tälle toiminnalle erillinen rahoitus.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Positiivinen rakennemuutos vahvistaa työllisyyttä

Varsinais-Suomessa on käynnissä vahva positiivinen rakennemuutos. Mm. Turun telakalle, meriklusterin ali-hankkijoille, Uudenkaupungin autotehtaalle sekä palveluihin ja rakennusalalle tarvitaan seuraavien vuosien aikana tuhansia uusia työntekijöitä. Samoin terveysteknologian tuotanto on kovassa kasvussa. Maakunnassa työttömyys on ollut laskussa jo vuoden verran ja nyt myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on pysähtynyt. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta arvioidaan, että Varsinais-Suomessa saavutetaan 72 % valtakunnallinen työllisyystavoite jo ensi vuonna.

Talouskasvun vauhdittamiseksi perustetussa positiivisen rakennemuutoksen työryhmässä on kartoitettu kehit-tämistoimenpiteitä, joilla työvoiman saatavuuteen liittyviä pullonkauloja ratkotaan. Kasvun esteiden poistami-nen lähtee koulutuksen ja osaamisen vahvistamisesta. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen sekä teknillisten kumppaniyliopistojen koulutuspakettia edistetään alueella yhteistyössä. Tekniikan koulutuk-sen volyymin ja laadun nostaminen teollisuuden edellyttämälle tasolle edellyttää panostuksia koulutukseen kaikilla asteilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö arvioi positiivisen rakennemuutoksen koulutustarpeita ja luovuttaa selvityksensä 21.4.2017 mennessä ministeriölle.

Työvoiman saatavuuden tukemiseksi, myös ammatillisen työvoimakoulutuksen tasoa tulee nostaa, ja turvata erityisesti siirtymäajan rahoitus ammatillisen koulutuksen reformissa. Teollisuusoppilaitosten toimintaedelly-tykset tulee varmistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista päätettäessä. Yritysten rekrytointien onnis-tuminen edellyttää työvoimareservin läpikäyntiä ja työnhakijoiden osaamisen kartoittamista. TE-toimisto tarvit-see lisäresursointia ja käsipareja haasteeseen vastaamisessa. Alueella on voitava pilotoida kokeiluja työn vastaanottamisen kannustamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi.

Liikennejärjestelyitä tukemalla voidaan vauhdittaa alueen positiivista talouskasvua ja parantaa työvoiman liik-kumisen edellytyksiä. Liikenteen kehittämistoimenpiteitä ovat mm. Turun ja Uudenkaupungin välisen työmat-kaliikenteen toteuttaminen, autotehtaan ja telakan liikenneyhteyksien parantaminen, elinkeinoelämän merkittä-vien yhteyksien kehittämishankkeiden käynnistäminen ja Uudenkaupungin radan kehittäminen.

Alueen teollista imua on ruokittava joustavalla ja reagoivalla päätöksenteolla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili viime keskiviikkona Turussa ja vakuuttui alueen vauhdista. Ministeri kertoi, että työ- ja elinkeinoministe-riössä on jo lähdetty selvittämään alueen tarpeita. Maan hallitus tekee huhtikuun lopun puoliväliriihessä työlli-syyttä tukevia ratkaisuja. Positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi ja kehittämistoimenpiteiden toteutta-miseksi tarvitaan päätöksiä valtion erillisrahoituksesta Varsinais-Suomeen. Hallitukselle on esitetty, että työ-voiman voimakkaaseen kysyntään vastataan muodostamalla Varsinais-Suomeen työllisyysasteen nostamisen kokeilualue. Tavoitteena on vahvistaa koko Suomen työllisyyttä ja luoda valtakunnallisesti monistettavia rat-kaisuja työllisyysasteen nostamiseksi.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansanta-louden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapaut-taa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työl-lisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työlli-syysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa takaisin maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan sään-nöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Tyollisyysasteen kehitys1

 

Tyollisyysasteen kehitys2

Alueelliselle energia- ja ilmastotyölle haetaan vahvistusta

Marraskuussa 2016 julkaistiin kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030. Siinä linjataan konkreetti-sia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmasto-tavoitteet vuoteen 2030. EU:ssa on vähennettävä päästöjä ainakin 40 % vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on päästökaupan ulkopuolisia, ns. taakanjakosektorin (liikenne, erillislämmitys, maatalous) päästöjä vähennet-tävä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna.
Varsinais-Suomi on jo aiemmin asettanut tavoitteeksi kulkea kohti hiilineutraaliutta. Tässä työssä edelläkävi-jöinä ovat olleet muun muassa alueen Hiilineutraalit kunnat sekä Turun kaupunki, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040. Valonia kokoaa parhaillaan tilannekatsausta maakunnallisen ilmasto- ja energiastra-tegian 2020 (Luotsi) toteutumisesta, minkä pohjalta voidaan luoda näkemys tulevista toimenpiteistä. Tarve katsaukselle on noussut osana luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaprosessia ja se linkittyy juuri julkaistun kiertotalouden tiekartan toteuttamiseen.
Alueellista energia- ja ilmastotyötä vahvistamaan ja kokoamaan kutsutaan koolle Valonian johdolla yhteistyö-ryhmä, jossa on edustettuina alan keskeiset tahot ja toimijat. Suunnitteilla on myös hankkeita, joiden tarkoi-tuksena on edistää kansallisen ilmastonmuutoksen hillintä- tai sopeutumistyön toimeenpanoa Varsinais-Suomessa. Tavoitteena on muun muassa luoda edellytyksiä puhtaamman teknologian ratkaisuille ja ilmasto-kestäville tuotanto- ja kulutusvalinnoille.
Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p.044 907 5995


Sote- ja maakuntauudistuksesta kerrotaan kansalle Turun messuilla elokuussa

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistus osallistuu 24.-27.8.2017 Turun messuille yhteisellä isolla
osastolla C-hallissa. Osaston teemana on Kimpassa – Allihopa 2019.
- Haluamme tavata kansalaisia, keskustella uudistuksesta ja vastata ihmisiä askarruttaviin kysymyk-siin. Isoissa muutoksissa on tärkeää kertoa asioista ja niiden valmistelusta avoimesti, tavata ihmisiä kasvokkain ja viestiä selkeästi ja visuaalisesti raikkaasti, kertoo Varsinais-Suomen liiton viestintäpääl-likkö Jessica Ålgars-Åkerholm.

Messunäkyvyys on kaikkien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaa-tioiden yhteinen panostus. Eri tahoja edustavat henkilöt päivystävät osastolla, myös kunnat ovat mukana.
Osastolle houkutellaan väkeä muun muassa helpon mutta opettavaisen kilpailun ja upean pääpalkinnon kautta. Eri organisaatioiden asiantuntijat keskustelevat sote- ja maakuntauudistuksesta myös paneelikeskustelussa isolla messulavalla.
Sote- ja maakuntauudistus koskettaa Varsinais-Suomessa noin 23 000 ihmistä, heistä valtaosa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan; vastuu palvelu-jen järjestämisestä siirtyy kunnista maakuntiin 1.1.2019. Uusiin maakuntiin siirtyy tehtäviä kunnista, sairaan-hoitopiireistä, pelastustoimesta, ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista ja maakuntien liitois-ta. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.
Lisätietoja: viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 7755 781

 alatunniste
 Ylatunniste2

Varsinais-Suomen liitto, Smart Blue Regions -projekti ja Turun kaupunki järjestävät Varsinais-Suomen Meripäivän 1.2.2017

Mereen ja ”siniseen kasvuun” liittyvät kysymykset ovat alueemme elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta ydin-kysymyksiä. Merien ja rannikoiden käyttämätön potentiaali luo mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen ja kasvun edistämiseen. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla alueemme merellisten toimin-tojen parissa työskentelevillä on yhteinen näkemys ja tahtotila, kun sekä kansallisella että Euroopan Unionin tasolla ollaan tänäkin vuonna kehittämässä toimintalinjauksia tuleville vuosille.

Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto sekä Smart Blue Regions -hanke järjestävät keskiviikkona 1.2.2017 Turussa tilaisuuden, jonka tavoitteena on päivittää yhteistä tilannekuvaa, tiivistää maakuntamme toimijoiden yhteistyötä sekä antaa lähtölaukaus konkreettiselle asiantuntijatason valmistelutyölle.

Tilaisuuden tavoitteena on osaltaan myös pohjustaa ensimmäistä valtakunnallista meripolitiikan tapahtumaa, joka on suunniteltu järjestettäväksi Turussa toukokuussa 2017, yhteistyössä Valtioneuvoston kanslian kanssa.
Keskustelua tilaisuudessa alustaa erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kansliasta. Alustuksen aiheena on kansallisen yhdennetyn meripolitiikan valmisteluun liittyvät asiat. Soramäki toimii myös Valtioneu-voston hiljattain asettaman Itämeri- ja yhdennetyn meripolitiikan ohjausryhmän sihteerinä. Ohjausryhmän pu-heenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki.

Tilaisuudessa kuullaan alueen keskeisten toimijoiden näkemyksiä yhteistyön kehittämisestä sekä käydään keskustelua aiheesta. Tilaisuuden tavoitteena on sopia yhteisistä askelmerkeistä koskien alueemme toimijoi-den yhteistyötä ja vaikuttamista ajankohtaisiin merellisiin kysymyksiin.

Iltapäivällä Varsinais-Suomen liiton Smart Blue Regions -hanke järjestää erillisen asiantuntijoille suunnatun työpajan jossa keskustelu jatkuu erityisesti vesiosaamisen, meriteollisuuden ja ”sinisen kemian” ympärillä.

Parhaillaan valmistelussa ovat sekä kansallisen yhdennetyn meripolitiikan tulevat suuntaviivat, hallituksen Itämeriselonteon päivitys, meri- ja kalatalousrahaston tulevat rahoitushaut että Euroopan Unionin Blue Growth Agendaan liittyvän Itämeri -toimintasuunnitelman valmistelu. Meripäivän yhteisenä tavoitteena on vaikuttaa siihen, että Turun ja Varsinais-Suomen ääni sekä alueelle elintärkeät asiat saadaan kuuluville tulevaisuuden meripolitiikan muotoilussa.

Tilaisuus järjestetään Scandic Julian Å salissa keskiviikkona 1.2.2017 klo 9.30–16.00.
Lisätietoja: Kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, p. 040 5343 865

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt vuo-den 2016 aikana selvään kasvuun.

Liikevaihdon myönteistä kehitystä on viime vuosina kannatellut palvelujen ja etenkin rakentamisen myönteinen suhdannekehitys, mutta myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan teollisuuden suhdan-nekehityksessä ei vielä näy selvää käännettä, vaikka pitkään jatkunut liikevaihdon lasku onkin pysähtynyt. Oletettavaa kuitenkin on, että etenkin Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvaessa, myös teollisuuden liikevaihto kääntyy kasvu-uralle.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on tek-nologiateollisuuden romahduksen myötä yhä ongelmissa, vaikka havaittavissa on varovainen käänne kasvuun. Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto on pudonnut johtuen paljolti Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäisestä hidastumisesta vuoden 2016 aikana. Muilla seuduilla liikevaihdon kehitys on edennyt viime vuosi-na samaa tahtia koko maakunnan kehityksen kanssa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2017 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

kuva1

 

kuva2

 

kuva3

 

Varsinais-Suomen tiekartta kiertotalouteen julkaistaan sidosryhmätyöskentelyyn - Tiekartta asettaa askelmerkit kiertotalouteen pohjaavalle maakunnalle


Varsinais-Suomen liitossa on yhteistyössä Turun kaupungin ja Sitran kanssa laadittu tiekartta, joka kokoaa yhteen alueen osaamisen, vahvuudet sekä vaadittavat toimenpiteet tulevaisuuden kiertotalousmaakunnalle.

Kiertotaloudessa resursseja ja luonnonvaroja hyödynnetään älykkäästi niin, että niiden sisältämä arvo säilyy tai jopa lisääntyy. Luonnonvarojen jatkuvasti huvetessa kiertotalouteen siirtyminen on välttämättömyys, mutta samalla kiertotalous mahdollistaa Suomessa Sitran mukaan vähintään kolmen miljardin arvonlisän. Onkin tärkeää tunnistaa alueen olemassa olevia potentiaaleja, niin luonnonvaroja, osaamista, palveluita, kuin teollisia sivuvirtoja. Kiertotalouden kärkimaakunnaksi voidaan kuitenkin nousta ainoastaan, jos kaikilla toimialoilla opitaan katsomaan tuotettavia palveluita ja toimintoja uudella tavalla koko tuotantoketju huomioiden.

Kiertotalouden suurin arvopotentiaali on uudenlaisessa suunnittelussa, jossa vähemmillä luonnonvaroilla saadaan luotua tarpeisiin vastaavia tuotteita ja palveluita. Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös kaupunkien ja kuntien houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vahvojen kiertotalouteen nojaavien vientituotteiden syntymiseksi tarvitaan kuntien tarjoamia pilotointimahdollisuuksia, joiden avulla yritykset pääsevät testaamaan tuotteitaan. Kuntien on toimittava aktiivisina mahdollistajina uusille kiertotaloutta tukeville innovaatioille muun muassa avaamalla dataa sekä tekemällä fiksuja, innovatiivisuutta edistäviä hankintoja.

Maakunnallisen kiertotalouden tiekartan painopistejaottelu mukailee Sitran valtakunnallisen tiekartan jaottelua. Varsinais-Suomen tiekartan painopisteet ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Kaikkia painopisteitä läpileikkaavat palveluistaminen, julkiset hankinnat sekä kemian osaaminen.

Tiekarttatyö jatkuu kutsumalla talven ja kevään aikana kokoon keskeisiä sidosryhmiä teemakohtaisiin tapaa-misiin. Sidosryhmätyöskentelyllä tarkennetaan tavoitteita ja toimenpiteitä ja sen myötä yhä useammilla toimi-joilla on mahdollisuus ottaa vahvempi rooli alueellisessa kiertotaloustyössä.

Samanaikaisesti tiekartan kanssa julkaistaan Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivusto osoitteessa www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi . Sivustolle kootaan maakunnan kiertotaloutta toteuttavat innovatiiviset yritysesimerkit ja kuntatoimet. Toimijoiden toivotaan ottavan aktiivisesti yhteyttä sellaisten toimenpiteiden kanssa, joiden he toivoisivat näkyvän sivustolla.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p.044 907 5995

alatunniste