Ylatunniste2
 

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, vaihemaakuntakaavojen eteneminen, suunnittelufoorumi 9.12.2016

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, josta maakuntahallitus lausui elokuussa, on ympäristöministeriöstä saadun väli-aikatiedon mukaan etenemässä marraskuussa eduskunnan käsittelyyn. Lausuntoversion pykälämuotoiluihin ei ole odotettavissa muutoksia. Ainoastaan perustelutekstejä ollaan saadun palautteen perusteella täydentämässä. Vähit-täiskaupan suuryksikön alarajaksi on tulossa 4 000 k-m2 ja saavutettavuus korvaa laadun kaupan sijaintikriteereinä. Valmistelun tavoitteena on, että lainmuutos tulisi voimaan alkukeväästä.

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan kaupan kysymykset joudu-taan lain muutoksen vuoksi ratkaisemaan uudelleen. Kaavaehdotus tullaan valmistelemaan ja käsittelemään maan-käyttöjaostossa ja maakuntahallituksessa vuoden vaihteen jälkeen niin, että siitä voidaan heti muutoksen voimaan tultua pyytää lausunnot (MRA 13 §). Lausuntokierroksen jälkeen ehdotusta tarvittaessa tarkistetaan ja se asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotus viedään maakuntahallituksen kautta maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Lisätietoja maakunta-arkitehti Kaisa Äijö.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelumateriaali tullaan asettamaan nähtä-ville talven aikana. Valmistelumateriaali koostuu kaavaprosessia avaavista teemakartoista ja selvityksistä. Lisätietoja luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap.

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki järjestävät yhdessä kaavoitusta sekä laajemmin alue- ja yhdyskuntaraken-teen kysymyksiä käsittelevän suunnittelufoorumin perjantaina 9.12.2016. Tilaisuuden kutsut tulevat Lyyti-järjestelmän kautta ohjelman varmistuttua.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Työpaikkakato pysähtymässä tänä vuonna

Työpaikkojen määrä on laskenut tasaisesti Varsinais-Suomesta vuodesta 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä työpaikkoja oli hävinnyt lähes 10 000, ja niiden määrä oli tuolloin samalla tasolla kuin vuonna 1999, vaikka maakun-nan asukasluku on samana aikana kasvanut lähes 30 000 asukkaalla. Varsinais-Suomen liitossa tehdyn ennusteen mukaan työpaikkojen väheneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän kuluvan vuoden aikana.

Jos koko maakunnan työpaikkamäärä on vuoden 1999 tasolla, ovat seutukunnittaiset erot kuitenkin suuria. Vain Turun seudulla työpaikkamäärä on ollut koko 15 vuoden tarkastelujaksolla korkeampi kuin lähtövuotena. Loimaan, Turun-maan ja Vakka-Suomen seuduilla työpaikkamäärä on hieman alemmalla tasolla kuin 1999, mutta Vakka-Suomessa ainoana seutukuntana viimeaikainen kehitys on ollut nousujohteista. Sen sijaan Salon seudulla työpaikkamäärä on romahtanut yli 20 % alemmalle tasolle kuin vuonna 1999. Salon seudulla työpaikkaennuste näyttää kuitenkin aavis-tuksen myönteisemmältä kuin muissa seutukunnissa.

Työpaikkamäärän tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointihetkestä (joulukuun 2014 tiedot syyskuussa 2016). Pitkän tilastoviiveen vuoksi Varsinais-Suomen liitossa on laadittu työpaikkaennuste, joka perustuu toteutuneeseen työttömyyskehitykseen. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, mutta yleisesti työttömyys- ja työpaikkakehityksen välinen yhteys on voimakas, mikä lisää ennusteen luotettavuutta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Tyopaikkojen maara samalla tasollaTyopaikkojen maara kasvanut

 alatunniste
Ylatunniste2 

Valtion talousarvioesityksessä määrärahoja Varsinais-Suomeen
Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioesitys vuodelle 2017 julkistettiin reilu viikko sitten. Budjetin loppusumma on 55 mrd. euroa, jossa kasvua tähän vuoteen on 0,8 mrd. euroa. Esitys on 5,9 mrd. euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee v. 2017 yhteensä 111 mrd. euroon. Varsinais-Suomen näkökulmasta budjettiesitys sisältää useita maakunnan kannalta positiivisia asioita. Huhtikuun kehysriihessä linjatulle Tunnin junan suunnittelulle esitetään budjettiesityksessä 10 milj. euron määrärahaa. Pidä Saaristo Siistinä ry:lle esitetään 0,5 milj. euron määrärahaa alushankintaan.

Hallitusohjelmassa linjattiin liikenneverkkojen korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta. Hallitus päätti helmi-kuussa 600 milj. euron ja kesäkuussa 364 milj. euron hankeohjelmat vuosille 2016–18. Valtaosa näistä hank-keista toteutetaan budjetin perusväylänpidon momentilta. Budjettikirjassa lähes 1,3 mrd. euron perusväylänpidon momentin sisältöä eri hankkeisiin ei eritellä. Momentti sisältänee kuitenkin hallituksen linjaamat korjausvelan hankeohjelmat. Näihin ohjelmiin sisältyi Varsinais-Suomesta mm. seuraavat hankkeet: Turun kehätie Kausela-Kirismäki 1. vaihe 30 M€, VT9 risteysten parantamista, VT8 ohituskaista, Kyrön alikulkusilta. Näiden kaikkien rakentaminen ei käynnistyne vielä 2017, vaan vasta vuonna 2018. Mm. siksi, että valtiovarainministeriön ehdotuksessa liikenneväylien korjausvelkaan osoitetaan budjettiesityksessä 100 milj. euroa vähemmän kuin liikenne- ja viestintäministeriö on ehdottanut.

Vuonna 2013 myönnetty 92,5 milj. euron valtuus valtatie 8 Turku-Pori -yhteysvälihankkeen toteutumiselle näkyy budjettiesityksessä 6,9 milj. euron määrärahana. Kasitien parantaminen tämän valtuuden osalta päättyy ensi vuoteen, jolloin yhteysvälihankkeen 1. vaihe lopullisesti valmistuu. Kehittämistarpeita kuitenkin jää, esimerkiksi Laitilan kohdan eritasoratkaisut, joiden toteuttamisen määrärahaa tulee tavoitella tulevissa budjeteissa. Uusien kehittämisinvestointien saaminen liikkeelle on vaikeaa, koska budjetin kehykset ovat tiukat. Pitää muistaa, että mm. E18 Muurla-Lohja moottoritien rakentaminen elinkaarimaalilla vaatii ensi vuoden talousarviosta 43 milj. euron määrärahan, vaikka tie valmistui liikenteelle jo v. 2009.

Hallitus linjasi kehysriihessä huhtikuussa 40 milj. euroa Tunnin junan suunnitteluun. Budjettiesityksessä vuodelle 2017 osoitetaan tähän suunnitteluun 10 milj. euroa. Suunnittelua vetää Liikennevirasto, joka yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa määrittelee tämän vuoden aikana suunnittelun yksityiskohtaisen sisällön. Vuonna 2017 käynnistetään itse suunnittelu, joka kestää noin neljä vuotta. Määrärahalla laaditaan mm. ratalain mukainen yleissuunnitelma, joka tarkentaa lainvoimaisen maakuntakaavan pohjalta ratalinjauksen yksityiskohtaista sijaintia ja kustannusarviota, rakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä radan liikenteellisiä ja teknisiä ratkaisuja. Suunnitteluun osoitettu rahoitus, 40 miljoonaa euroa, kuulostaa suunnitteluhankkeena suurelta. Se on kuitenkin vain noin kaksi prosenttia investointikustannuksesta. Tunnin junan tämän vaiheen suunnitteluun on mahdollista saada EU-rahoitusta jopa 50 prosenttia eli 20 miljoonaa euroa. Suunnittelun valmistuttua seuraavalla hallituskaudella on investointipäätöksen aika.

Viime viikolla käytiin valtiovarainministeriön ja ministeriöiden väliset talousarvioneuvottelut. Talousarvion valmistelu etenee siten, että hallituksen budjettiriihi on elo-syyskuun vaihteessa ja hallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Pohjoinen kasvuvyöhyke-hankekokonaisuus käynnistyi
Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi keväällä laaja-alaisesti valmistellun Pohjoisen kasvuvyöhykehankkeen osaksi ns. AIKO-rahoitusta (alueelliset innovaatiot ja kokeilut). Hankkeessa ovat mukana maakunnat ja suurimmat kaupungit Satakunnasta aina Etelä-Karjalaan saakka. Varsinais-Suomesta maakunnan liiton ohella hankekokonaisuuteen ovat sitoutuneet Turun, Uudenkaupungin ja Salon kaupungit. Hankkeen kautta tullaan rahoittamaan yhteistyöalueen kannalta keskeisiä, kasvuvyöhykesopimuksessa kuvattuja kehittämishankkeita. Pääpaino tulee olemaan erityisesti logistiikka-alaan liittyvissä hankkeissa. Rahoituksen kohdentumisesta yksittäisille hankkeille päättää kaikista mukana olevien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä, viral-liset päätökset tekee Uudenmaan liitto. Valtion AIKO-rahoitusta on vuodelle 2016 käytettävissä 270 000 €, vastaava summa osoitetaan myös vuosille 2017 ja 2018. Mukana oleva toimijoiden omarahoitus kattaa vuotuisista kustannuksista n. 50 %. Ensimmäinen haku on tarkoitus avata jo kuluvan syksyn aikana.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen,
puh. 0400 715 786

Turku Suomen ensimmäiseksi CIVITAS-kaupungiksi - liitto kehittää kestävää liikkumista kansainväli-sessä yhteistyössä
Varsinais-Suomen liitto on mukana varsinaissuomalaisten kumppaneidensa kanssa syyskuun alussa käynnistyvässä kansainvälisessä hankkeessa (Civitas Eccentric), jossa kehitetään sähköistä liikennettä, yhteiskäyttöauto- ja pyöräpalveluja sekä liikkuminen palveluna -konseptia Turun seudulla.
Hankkeen rahoitus tulee Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Hankkeen rahoitusprosentti julkishallinnollisille tahoille on 100 %. Nelivuotisen hankkeen budjetti on lähes 18 000 000 euroa, josta Turun hanke-kumppaneiden osuus on yli 3 200 000 euroa. Varsinais-Suomen liiton osuus on noin 214 000 euroa.
Turussa hanke kehittää erityisesti Itäharju-Kupittaan sekä keskustan kestävää liikkumista. Kupittaalle luodaan Liikkumispiste joka yhdistää yhteiskäyttöpyörät, yhteiskäyttöautot ja joukkoliikenteen. Turun keskustaa kehite-tään polkupyörien yhteiskäyttöpalveluiden osalta. Yliopistokampuksen kävely- ja pyöräilyyhteyttä Kupittaa-Itäharju alueeseen parannetaan. Koko seudulla hanke edistää joukkoliikenteen informaatio- ja maksujärjestelmien kehitystyötä. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan biokaasun käyttöä ja edistetään biokaasun käytön lisään-tymistä logistiikassa.
Liiton varsinaissuomalaisina kumppaneina hankkeessa ovat Turun kaupunki, Union of Baltic Cities (UBC), Turun ammattikorkeakoulu, Westerm Systems Oy, Turun Kaupunkiliikenne Oy sekä Gasum Biovakka Oy. Lisäksi hankkeessa on mukana kansainvälisiä kumppaneita Espanjasta, Ruotsista, Saksasta sekä Bulgariasta.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh. 040 7674364, hankejohtaja Stella Aaltonen (Turun kau-punki), puh. 044 907 5983

Maakuntaohjelmien vertaisarvioinnilla kohti vaikuttavampaa strategiaprosessia
Kolmen suurimman maakunnan, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntastrategioiden laki-sääteinen väliarviointi laadittiin vertaisarvioinnilla kevään 2016 aikana. Tavoitteena oli strategioiden ja
-ohjelmien kehittäminen ja laadun varmistaminen ja toisaalta tulevaisuuteen varautuminen seuraavissa suunnit-teluprosesseissa. Vaikka sinänsä prosessi ja sen tavoitteet on nykyisessä suunnittelujärjestelmässä ja alue-kehityslaissa kuvattu hyvin, oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon eri maakuntien strategiat erosivat toisis-taan niin sisällön, esitystavan kuin painotustenkin osalta. Uudenmaan strategiaa voi luonnehtia systemaatti-simmaksi asiakirjaksi, Pirkanmaan strategian tarinallisuutta pidettiin hyvänä ja lukijaystävällisenä lähestymis-tapana, Varsinais-Suomen ominaispiirre ja vahvuus oli kumppanuuteen perustuvassa toimintamallissa. Pro-sessi oli loistava oppimis- ja yhteistyöprosessi mukana olleille asiantuntijoille ja vertaisarviointi menetelmänä on selkeästi lisäarvoa tuottava menetelmä erityisesti strategia-asiakirjojen – ja menetelmien arviointiin.
Saadut tulokset esiteltiin keväällä sidosryhmille suunnatussa tilaisuudessa ja edelleen keskushallinnon edusta-jille (TEM, OKM, YM, LVM) elokuussa. Samalla pohjustettiin liittojen näkemyksiä aluesuunnittelujärjestelmän kehittämistarpeista erityisesti uuteen maakuntahallintoon siirryttäessä. Tämän tuloksena annettiin TEM:lle myös kolmen suurimman maakunnan aluekehitysviranomaisten yhteinen lausunto TEM:n kyselyyn aluesuun-nittelujärjestelmän uudistamisesta.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen,
puh. 0400 715 786

 alatunniste
 Ylatunniste2

Ammatillisen koulutuksen reformi
Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden toimeenpanoa koskevan suunnitelman (15.4.2016) mukaisesti uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö ja puretaan päällekkäisyyksiä yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys.
Lisäksi toteutetaan ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä siirtymällä yhteen tapaan osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Osaaminen osoitettaisiin näyttämällä se pääsääntöisesti käytännön työtilanteissa. Samalla selkeytetään henkilökohtaistamiseen liittyviä prosesseja siten, että ne soveltuvat kaikille asiakasryhmille. Lisäksi otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Tavoitteena on muodostaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen eri muodoista opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kannalta selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Uudistusta tuetaan myös perustamalla uudet työelämätoimikunnat ja ennakointifoorumit.
Opetushallinnon ohjaamalle ja rahoittamalle ammatilliselle koulutukselle tulee myös uusia tehtäviä, jotka vaikuttavat koulutuksen tarjontaan ja ohjaukseen. Vuoden 2018 alusta lukien tutkintoon ja niiden osiin valmistava työvoimakoulutus sekä osa työvoimakoulutuksena toteutetusta tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan osana ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja rahoituksen perusjärjestelmää ja sitä hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta ja reformi on kokonaisuudessaan toteutettu saman vuoden loppuun mennessä.
Hallitusohjelman mukaisesti osana ammatillisen koulutuksen reformia vuodesta 2017 lähtien toteutetaan rahoituksen tason vähentäminen. Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on päättänyt pienentää julkisia menoja, joista julkisen talouden suunnitelman mukaisesti ammatilliseen koulutukseen kohdentuu 190 miljoonan euron säästö. Lisäksi nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennetut määräaikaiset valtionavustukset poistuvat vuoden 2018 alusta ja määräaikaiset nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamisohjelma päättyvät vuoden 2018 lopussa.

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus tulee olemaan noin 215 miljoonaa euroa pienempi vuonna 2018 kuin se on vuonna 2016. Edellä mainittujen lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan työvoimakoulutuksen määrärahataso on laskeva.
Kokonaisuudistusta voidaan pitää samanaikaisesti sekä hyvin tarpeellisena ja haastavana. Reformi sisältää lukuisia haasteellisia elementtejä niin koulutuksen käytännön toteuttamisen (mm. työpaikalla tapahtuva oppiminen), tutkintojen uudistuksen kuin rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistuksen osalta.
Koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta virtaviivaistetaan. Ohjausjärjestelmässä painottuvat tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus, mikä puolestaan vaikuttaa koulutustarjonnan pitkäjänteisyyteen ja ennakointiin. Reformi haastaa myös osaltaan nykyisen järjestäjäverkon. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja saatavuuden varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehit-tämisohjelman. Ohjelman puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin yhdistymisiin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten.
Tarkemmin:
http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/index.html

Lisätietoja: maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto: yksikön päällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY -keskus, puh. 029 5022 651 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto,
puh. 040 7760 310

Varsinais-Suomeen rahoitusta alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016–2018. Valtioneuvosto on päättänyt AIKO-rahoituksen alueellisesta jaosta vuodelle 2016. Varsinais-Suomen liitto sai ennakoidun rakennemuutoksen rahoitusta 273 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta 558 000 euroa. Lisäksi Uudenmaan liiton kautta myönnettävälle Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle kohdennettiin 270 000 euroa.
AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.
Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksen strategiset teemat koskevat kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittämistä erityisesti Turun kampus- ja tiedepuiston alueelle sekä teollisuuden symbioosien tukemista, joissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa ja parhaimmassa tapauksessa kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita. Kasvusopimusta toteuttamassa ovat myös alueen korkeakoulut.
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimus kokoaa yhteen 13 kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavaksi verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä-Karjalaan. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Kasvuvyöhykkeellä on erittäin vahva kansainvälinen ulottuvuus välittömine yhteyksineen Tukholmaan, Baltiaan ja Pietariin. Turun kaupunki koordinoi Pohjoinen kasvuvyöhyke -verkostoa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630

CB-rahoitusta 18 uudelle hankkeelle
Central Baltic -ohjelma jakaa noin 20,5 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaa yhteensä 18 uudelle hankkeelle.
Hankkeet, joissa päätoteuttajana toimii varsinaissuomalainen taho, keskittyvät muun muassa meripelastuskoulutuksen kehittämiseen (OnBoard-Med), matkailun edistämiseen ja matkailukauden pidentämiseen (St. Olav Waterway) sekä palveluiden parantamiseen pienvenesatamissa (FamilyPorts). Varsinaissuomalaisia päätoteuttajia on hyväksyttyjen hankkeiden joukossa 5 ja osatoteuttajia 7. Hankkeille, joiden pää- tai osatoteuttaja on Varsinais-Suomesta, on varattu yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaa.
Hyväksytyt hankkeet ovat osa Central Baltic –ohjelman toista hakukierrosta, jonka puitteissa on jo aiemmin hyväksytty 7 pienhanketta. Lista kaikista hyväksytyistä hankkeista löytyy Central Balticin www-sivuilta: http://centralbaltic.eu/content/steering-committee-has-accepted-new-projects
Lisätietoja: Communication Officer Ari Brozinski, puh. 044 257 5716

Maankäyttö- ja rakennuslain muutospaketti lausunnoille
Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitetaan ja normeja puretaan. Lainvalmistelua ohjannut ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luonnos hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muu-tokseksi lähti lausuntokierrokselle 22.6.2016. Lausuntojen määräaika on 31.8.2016. Varsinais-Suomen liiton lausunto valmistellaan maakuntahallituksen elokuun kokoukseen.

Lainvalmistelussa käsiteltävät asiat:

- Yleiskaavan laajempi käyttö rakentamisen perusteena.
- Hajarakentamisen helpottaminen.
- Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottaminen.
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoikeuden rajaaminen.
- Päätösprosessien lyhentäminen.
- Kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn keventäminen keskusta-alueilla.
- Täydennysrakentamisen ja rakennusten käyttötarkoituksen muutosten helpottaminen sekä kaavamenettelyn keventäminen.
- Pienimuotoisen piharakentamisen ja uusiutuvan energian laitteiden sijoittumisen sujuvoittaminen.

Maakuntahallintoa ja maakuntakaavoitusta sivuavat muutokset koskevat kaupan suuryksiköiden sääntelyä:

- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:n vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että suuryksikön pinta-alaraja nostettaisiin 2 000 neliömetristä 4 000 neliömetriin.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulisi maakuntakaavassa osoittaa vain kaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Kaupan laatu/toimiala ei jatkossa rajaisi kaupan sijoittumista.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c §:n 1 momentissa luovuttaisiin vähittäiskaupan laatuluokituksesta kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka olisi edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö voitaisiin kuitenkin sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon.

Esitetyillä maankäyttö- ja rakennuslain kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn muutoksilla on voimaan tullessaan suoria vaikutuksia mm. maakuntakaavassa osoitettavien kaupan alueiden mitoitukseen, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan määrittelyyn sekä mahdollisesti valmisteluaikatauluun.
Lain valmistelijoiden tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan 1.3.2017. Siirtymäsäännösten mukaan uudet säännökset koskisivat niitä maakuntakaavoja, jotka eivät olisi olleet ehdotuksena nähtävillä ennen lain voimaantuloa. Jos liitossa nyt valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava asetetaan alkuperäisen aikataulutavoitteen mukaisesti nähtäville syksyn 2016 aikana, tulee se valmistella ja hyväksyä voimassa olevien säädösten mukaisena.
www.ym.fi/mrlmuutokset
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankayton_ja_rakentamisen_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Kaavoitusta_ja_rakentamista_sujuvoittava(39728)

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Tukea Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeille maakunnassa – haku on auki
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, Varsinais-Suomen liitto koordinoi maakunnan Suomi 100 -ohjelmatyötä. Valtioneuvoston kans-lia koordinoi ja organisoi valtakunnallisesti juhlavuoden valmisteluja. Juhlavuoden tavoitteena on tarkastella mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa - yhdessä. Tapahtumien tulee toteuttaa hankkeen sisällöllisiä tavoitteita. Vuodesta tehdään kokemuksellinen ja elämyksellinen. Juhlavuosi on tarkoitettu kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville.
Varsinaissuomalaisille hankkeille voi juuri nyt hakea maakunnan liiton hankeavustusta. Avustusta voivat hakea mm. kunnat, seurakunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt. Turun kaupunki koordinoi ohjelmatyötä Turun kaupungin alueelle ja liitto muualla Varsinais-Suomessa. Maakunnan ensimmäinen aluetukihaku on parhaillaan käynnissä ja päättyy 9.9.2016. Vuoden 2017 alussa tullaan järjestämään toinen hakukierros.

Lisää tietoa Varsinais-Suomen hankehausta löytyy: www.varsinais-suomi.fi/suomi100
Lisätietoja: aluekoordinaattori Hannele Hartikainen, puh. 040 7202 163.

alatunniste 
Ylatunniste2 

Euroopan meripäivät Turussa 18.–19.5.2016


Euroopan komissio, Suomen valtio ja Turun kaupunki järjestävät vuotuiset Euroopan meripäivät Turussa 18.–19.5.2016. Tapahtuma kokoaa yhteen merialan toimijoita ympäri Euroopan keskustelemaan, verkostoitumaan ja suunnittelemaan tulevaa. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään Logomossa, johon odotetaan yli tuhatta osallistujaa. Meripäivien teema on “Investing in competitive blue growth - smart and sustainable soluti-ons” joten tiedossa on erittäin ajankohtaisia keskusteluja ja esitelmiä meriteemoihin liittyen. Englanninkielisen konferenssin tavoitteena on korostaa meriympäristön ja merellisen taloudellisen toiminnan suurta merkitystä Euroopalle.

Varsinais-Suomen liitto on tapahtumassa vahvasti mukana. Liitto esittäytyy, ja erityisesti esittelee, Varsinais-Suomen vahvuuksia ständillään Logomon aulassa koko konferenssin ajan. Lisäksi liitto yhteistyökumppaneineen on vastuussa työpajan ”Blue growth value chains and smart specialisation” järjestämisestä 18.5.2016 klo 10:45–12:15. Tilaisuudessa pohditaan alueiden ja yritysten roolia kansainvälisten arvoketjujen muodostamisessa sekä kartoitetaan eri rahoitusmahdollisuuksia kehittämistoimiin.

Virallisen konferenssin lisäksi Meripäivät valtaavat kaupungin 20.–22.5 jolloin Turussa järjestetään runsaasti avoimia yleisötapahtumia kaikille kiinnostuneille. Viikonlopun monipuolinen ohjelma alkaa perjantaina Suomen Joutsenen edustalla, jossa myös Turun filharmoninen orkesteri ja Turun musiikkijuhlat toteuttavat hyväntekeväisyyskonsertin alkaen klo 18. Muu ohjelma pitää sisällään mm. perinteisen Sukelluksen päivän, alusvierailu-ja ja Jokisataman avajaiset. Lisätietoa tapahtumista löytyy täältä: https://www.turku.fi/emd2016

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3865, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Häkämies ja Puolitaival puheenjohtajiksi maakuntauudistuksen kansallisen tason valmisteluryhmiin

Valtiovarainministeriö asetti 22.4. maakuntauudistuksen ja aluehallintouudistamisen projektiryhmän, jota johtaa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Projektiryhmä valmistelee maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhteensovitusta sekä tehtäväsiirtoja ja rahoituskysymyksiä.

Projektiryhmällä on kuusi valmisteluryhmää, joiden puheenjohtajistossa varsinaissuomalaiset ovat hyvin edustettuina. Maakuntahallinnon ohjauksen ja rahoituksen valmisteluryhmän puheenjohtajaksi nimettiin maakuntajohtaja Kari Häkämies Varsinais-Suomen liitosta. Ryhmän tehtävänä on mm. valmistella maakuntien ohjausjärjestelmää ja laatia ehdotus maakuntien rahoitusjärjestelmästä sekä määrärahasiirroista. Henkilöstösiirrot valtiolta -valmisteluryhmää luotsaa ylijohtaja Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta. Ryhmän tehtävänä on mm. valmistella ehdotukset siirtyvästä henkilöstöstä, sen asemasta ja palvelussuhteista uudistuksessa. Muut valmisteluryhmät ovat Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä, Maakuntadigi
-valmisteluryhmä, Alueellisten varautumistehtävien valmisteluryhmä sekä Valtakunnallisen aluehallintoviraston valmisteluryhmä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 2013 204 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen,
p. 040 767 4364, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vaikuttajakoulussa innokkaita nuoria – ensimmäinen tapaaminen pidetty

Varsinais-Suomen maakuntahallitus perusti joulukuussa 2015 varsinaissuomalaisille, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille lukioikäisille ja juuri opintonsa aloittaneille nuorille suunnatun Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun. Koulutukseen valittiin 25 henkilöä, jotka valitut tahot nimesivät keskuudestaan. Koulutus on maksuton, kestää noin vuoden ja sisältää n. kahdeksan koulutustilaisuutta.

Vaikuttajakoulussa osallistujat tutustuvat vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja saavutettuihin tuloksiin. He saavat monipuolista tietoa eduskunnasta, valtioneuvostosta, ministeriöistä ja valtion hallinnosta yleensä. Lisäksi käsitellään aluehallintoa ja kuntia, EU:ta sekä ulkopolitiikkaa. Koulussa tutustutaan mm. lain säätämiseen, vaaleihin, oikeuslaitokseen ja työmarkkinajärjestöjen toimintaan. Kouluttajina toimivat eri alojen ammattilaiset, nuoret vaikuttajat sekä kokeneet valtiomiehet.

Koulutuksen ohjelmarunko koottiin Varsinais-Suomen liiton virkamiestyönä, mutta sitä räätälöidään ja viimeistellään jokaista tapaamiskertaa varten yhdessä koulutukseen osallistujien kanssa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla huhtikuussa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Petri Virtanen luennoi aiheesta ”Tulevaisuuden johtaja”. Toisella tapaamiskerralla kesäkuussa olemme Turun kaupungin vieraina tutustumassa kunnalliseen päätöksentekoprosessiin ja haastattelemassa eri puolueiden nuoria kuntapoliitikkoja. Nuoret ovat itse toivoneet koulutukselta mm. luentoja, tutustumiskäyntejä ja esiintymiskoulutusta. Näitä pyrimme mahdollisuuksien mukaan järjestämään.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lounaistieto edistää tiedon avoimuutta lainsäädännön viiveistä huolimatta

Tiedon avoimuus nähdään tärkeänä osana länsimaista yhteiskuntaa, ja etenkin julkisella rahalla tuotetun tiedon tulisi olla avointa. Tiedon avoimuutta edistetään myös EU:n toimesta. Julkisen sektorin tietojen avoimuutta koskeva direktiivi (2013/37/EU) määrittelee säännöksiä, joiden avulla yritysten ja kansalaisten on helpompi saada viranomaisten hallussa olevaa tietoa käyttöön. Suomi on kuitenkin saanut Euroopan komissiolta huomautuksen viime kuun lopulla direktiivin hitaasta täytäntöönpanosta.

Vaikka tiedon avoimuus on sementoitunut hitaasti kansalliseen lainsäädäntöön, tehdään Varsinais-Suomessa uraauurtavaa työtä tiedon avoimuuden edistämisessä. Maakuntastrategiaan pohjautuva aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on Suomessa ainutlaatuinen tiedon välityskanava, jonka tavoitteena on paitsi tiedon avoin saatavuus, myös päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen ja erilaisten verkostojen yhteisenä tietopohjana toimiminen.

Lounaistieto toimii Lounais-Suomen yhteisenä avoimen datan jakelukanavana ja esimerkiksi Lounaistiedon tilastopalvelu on toteutettu alusta asti avoimuuden lähtökohdista. Tästä esimerkkinä, että kaikki palvelun tilastokuviot on toteutettu niin, että ne on mahdollista upottaa osaksi mitä tahansa muuta nettisivua. Erityisesti kunnille räätälöidyt tilastoupotukset on otettu hyvin vastaan, ja tilastokuvaajat on toimitettu jo useimpiin Varsinais-Suomen kuntiin.

Lisätietoja: hankesuunnittelija Juha Pulmuranta, p. 040 509 1043, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 alatunniste
 Ylatunniste2

 Pakolaisten sijoittaminen Varsinais-Suomen kunnissa

Neuvottelut kuntapaikkojen osalta ovat Varsinais-Suomessa käynnissä. Varsinais-Suomen ELY -keskuksen esitykset kunnille ovat lähteneet siitä, että nyt sovitaan seuraavien kolmen vuoden aikana sijoitettavista pakolaisista. Pääsääntönä on, että sijoitettavat pakolaiset ovat oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Lähtökohtaisesti vastaanottokeskusten sijaintikuntiin sijoitetaan oleskeluluvan saaneita. Turun kaupungin osalta neuvottelut odottavat mm. tietoa tulevasta valtion paketista suurille kaupungeille.

Alaikäisten osalta vaihtoehtoina ovat perheryhmäkoti ja tuettu asuminen. Nuoret joutuvat odottamaan vapautuvia vuokra-asuntoja, mutta se ei vähäisten hakijamäärien vuoksi ole suuri ongelma. Perheryhmäkotien osalta neuvottelut ovat pisimmällä Loimaalla, Salossa ja Maskussa. Turun osalta neuvottelut ovat käynnistymässä. Kaikissa tapauksissa tarvitaan ensin kunnan hyväksyntä joko vanhan sopimuksen laajentamiseksi tai uuden tekemiseksi. Ensimmäiset yksiköt voisivat aloittaa kesän jälkeen syys-lokakuussa.

Kunnat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet myönteisesti pakolaisten vastaanottoon ja uusina ovat mukaan tulleet Laitila ja Paimio. Monessa kunnassa asiaa käsitellään huhti-toukokuun aikana. Ennakkotietojen mukaan Kaarina, Lieto, Naantali ja Raisio olisivat lisäämässä vastaanottoaan, mutta lopulliset päätökset tehdään kuntien valtuustoissa. Turun kaupungin osalta ratkaisevassa asemassa on valtion tukipaketti.

Lisätiedot: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY -keskus, 0295 022 617

Tunnin junan suunnittelusta Liikenneviraston suurin suunnitteluhanke – Turun kehätien kehittämisestä päätetään MAL-prosessissa

Sipilän hallitus päätti viimeviikkoisessa kehysriihessä 40 miljoonan euron määrärahasta Tunnin junan jatko-suunnitteluun. Hankkeessa välille Salo–Turku rakennetaan kaksoisraide, Espoon ja Salon välille toteutetaan uusi rata ja pääkaupunkiseudulla toteutetaan Espoon kaupunkirata. Nyt myönnetyllä rahoituksella käynnistetään ratalain mukainen yleissuunnitelma, joka tarkentaa ratalinjauksen yksityiskohtaista sijaintia ja kustannusarviota, rakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä radan liikenteellisiä ja teknisiä ratkaisuja. Koko ratalinjauksella on lainvoimainen maakuntakaava. Ratayhteyden suunnitteluun haetaan EU:n TEN-T-rahoitusta, jota on mahdollista saada puolet suunnittelun kustannuksista.

Tunnin juna on Liikenneviraston lähiajan merkittävin suunnittelukohde. Yleissuunnitelma laaditaan tämän halli-tuskauden kuluessa, ja investointipäätöksen aika on seuraavan hallituskauden aikana.

Kehysriihessä 5.4.2016 kirjattiin Turun kehätien osalta seuraavaa: ”MAL-neuvottelujen yhteydessä ratkaistaan vielä valtion mahdollinen osallistuminen Turun kehätien rahoitukseen”. Kehysriihen jälkeen pidetyssä Turun kaupunkiseudun MAL-sopimusneuvotteluissa keskiviikkona 13.4. käsiteltiin Turun Kehätien rakentamisrahoitusta. Hanke on kirjattu sopimusluonnokseen, mutta MAL-sopimukset vaativat tältä osin vielä valtioneuvoston periaatepäätöksen. Seuraavaksi sopimusluonnoksen käsittelevät kuntien valtuustot. Valtion sitoutuminen MAL-sopimuksiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimiin kasvu- ja vyöhykesopimuksiin vahvistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä toukokuussa. Sopimusten allekirjoittaminen ja voimaantulo tapahtuu osa-puolten hyväksymisen jälkeen kesäkuun alkupuolella.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Valtion rahoitusta Pidä Saaristo Siistinä ry:n alusinvestointiin?

Pidä Saaristo Siistinä ry on veneilijöiden valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka tarjoaa veneilijöille ja saaristo-laisille jätehuoltopalveluja. Yhdistys ylläpitää saaristomeren alueen siisteyttä M/S Roope huoltoaluksella. Roope on rakennettu vuonna 1980 ja on käytännössä jo nyt elinkaarensa lopussa.

Ympäristöministeriö on jättänyt ehdotuksen viime viikolla valtion toiseen lisätalousarvioon 0,5 milj. euron määrärahasta alusinvestointiin, jolla voidaan korvata M/S Roope. Uuden aluksen pääasiallinen käyttö on jätehuolto, mutta sitä voidaan hyödyntää myös pelastustyössä ja öljyntorjunnassa. Uuden aluksen hankintahinta on 1,4 milj. euroa. Valtion määrärahan lisäksi Pidä Saaristo Siistinä ry on kerännyt omarahoitusosuutta vuosittaisesta toimintarahasta sekä järjestää parhaillaan erillisen varainhankintakampanjan.

Eduskunnan ympäristövaliokunta suhtautui määrärahan myöntöön yksimielisen positiivisesti viime vuoden lopulla, kun se käsitteli valtion tämän vuoden talousarviota. Määräraha ei kuitenkaan lopulta sisältynyt hyväksyttyyn talousarvioon. Lisätalousarvio on parhaillaan valtionvarainministeriön valmistelussa ja tulee eduskunnan päätettäväksi toukokuun aikana. Toivottavasti saamme määrärahalle myönteisen päätöksen!

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Pelastustoimen uudistus käynnistynyt osana itsehallintoalueiden perustamista

Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeri Petteri Orpo on asettanut hankkeen (15.12.2015–31.12.2018) pelastustoimen uudistamiseksi. Alueemme edustajaksi hankkeen ohjausryhmään on pelastusylijohtajan päätöksellä 12.4.2016 nimetty pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomen pelastuslaitok-selta.

Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana itsehallintoalueiden perustamista. Pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa niin, että tehtävät siirtyvät kunnilta itsehallinnollisille alueille vuoden 2019 alusta.

Pelastustoimen ja ensihoidon järjestävät jatkossa yhteistyöalueittain viisi maakuntaa. Käytännössä pelastus-laitoksia on jatkossa viisi (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) nykyisten 22 alueellisen pelastuslaitoksen sijasta. Pelastustoimen näkökulmasta uudistus tarkoittaa, että Varsinais-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat jatkossa Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Satakunnan pelastuslaitos, Pohjanmaan pelastuslaitos sekä osa Pietarsaari-Kokkolan pelastuslaitosta. Maakuntien yhteistyöalueista säädetään tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämislaeissa.

Lisätiedot: pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, p. (02) 2633 1100

 alatunniste