Ylatunniste2

Positiivista talouskasvua vauhditetaan yhteisillä toimenpiteillä
Positiivisen rakennemuutoksen työryhmän perustaminen nostettiin esiin maakunnan yhteistyöryhmässä mar-raskuun lopussa. Keskeisenä taustatekijänä oli Uudenkaupungin autotehtaan sekä Turun telakan ja sen ali-hankkijaverkoston voimakkaasti kasvava työvoiman tarve. Valmistavan teollisuuden positiivinen kokonaistilan-ne heijastuu laajasti koko maakuntaan. Työryhmään koottiin edustajia mm. alueen yrityksistä, kunnista, oppi-laitoksista, aluehallinnosta sekä poliittisista vaikuttajista.
Työryhmä aloitti työskentelynsä joulukuun puolivälissä. Ensimmäisessä kokouksessa käydyn tilannekuvan pohjalta työskentelyä täsmennetään neljän teeman avulla. Nämä ovat asuminen, työvoimakoulutus, työvoiman liikkuminen, pendelöinti ja liikennejärjestelyt sekä työvoiman saatavuus. Teemojen sisälle kootaan nopeasti toteutettavia ja pidemmän aikavälin toimenpiteitä. Esitykset kootaan tammikuun puoliväliin mennessä.
Osa toimenpiteistä on alueella itse toteutettavia, mutta niihin tulee sisältymään esityksiä myös valtionhallinnol-le. Valtion päätöksenteolta vaaditaan ketteryyttä uudenlaisessa positiivisen kasvun tilanteessa. Varsinais-Suomi voi toimia tässä asiassa pilottialueena koko Suomelle. Maakunnan kannalta on tärkeää yhtenäinen viestintä alueen ulkopuolisille toimijoille. Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 23.1.2017.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204 ja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta
Helsingin Sanomat kirjoitti 12.12. koko aukeaman jutun Tampereen lentoaseman kasvusuunnitelmista, johon Turun Sanomat vastasi seuraavana päivänä artikkelilla siitä, miten Turun lentoasema on tänä vuonna kirk-kaasti ohittanut Tampereen matkustajamäärissä. Turun Sanomien johtopäätös on oikea, sillä Turun lentoase-man matkustajamäärä tulee tänä vuonna olemaan n. 325 000, kun Tampereella jäädään arviolta vain n. 210 000 matkustajaan.
Turun osalta kasvua tulee olemaan yli 10 000 matkustajan verran, mutta Tampereen luku lähes puolittuu edel-lisvuotisesta noin 150 000 matkustajan vähentyessä. Turku menestyy etenkin kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikenteessä Turku on selvästi Tamperetta edellä. Turun lentoasema ylitti 200 000 suo-raan ulkomaille suuntaavan lentomatkustajan rajan jo marraskuussa, kun Tampereella koko vuoden kansain-välisen lentoliikenteen luku on jäämässä vain reiluun 120 000 matkustajaan.
Tampereen lentoaseman matkustajamäärä on laskenut tasaisesti viime vuosina, joskin varsinainen romahdus on tapahtunut vasta tänä vuonna. Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat puolestaan olleet huomattavan tasaisia sen jälkeen, kun Ryanair vetäytyi Turusta vuoden 2012 jälkeen. Matkustajamäärän vakautta ja viime-aikaista kasvua voi pitää hyvänä osoituksena Turun lentoaseman vetovoimaisuudesta aikana, jolloin monet muut Etelä-Suomen pienet ja keksisuuret lentoasemat ovat olleet suurissa vaikeuksissa.
Turun vakaa kehitys kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta etenkin muiden kuin Ryanairin kaltaisten halpa-lentoyhtiöiden keskuudessa, joiden reittiverkoston suunnittelu perustuu kaluston siirtämiseen nopeasti tuottoi-simmiksi arvioiduille reiteille. Pitkäjänteisyys ja reittien pysyvyys onkin tärkeää lentoasemien kehittämisen kannalta. Ihmiset eivät opi käyttämään lentoasemaa, mikäli mahdollisuudet reittitarjonnan hyödyntämiseen vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Etenkin liikematkustajille lentoaseman vetovoima ja perinteisten lentoyhtiöiden reittitarjonta on tärkeää.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294. Varsinais-Suomen liiton ajantasainen len-toliikenteen seuranta löytyy osoitteesta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/liikennetilastot/

 

 

Matkustajamaaran kehitys

 

Kesäduunaa-kampanja käynnistyy jälleen
#Kesäduunaa-kampanjassa haastetaan varsinaissuomalaiset yrittäjät konkreettiseen toimintaan nuorten hy-väksi. Varsinais-Suomen liiton, Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sekä Salon yrittäjien Kesä-duunaa 2016 -kampanja oli menestys. Tuloksena oli runsaat 200 kesätyöpaikkaa, ja paljon tyytyväisiä nuoria sekä työnantajia.
Kesäduunaa-toimintaa on uudistettu ja suunta on kohti kesää 2017. #Kesäduunaa-kampanja on nyt osa laa-jempaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukemaa kesäduunipolku 2013 -hanketta, jossa tavoitteena on nuor-ten työelämäkynnyksen madaltaminen kesätöiden ja liitännäisten tukitoimien avulla. #Kesäduunaa-kampanjan tavoitteena on työllistää kesällä 2017 mahdollisimman suuri joukko 15–18-vuotiaita nuoria Varsinais-Suomessa. Näin tuetaan nuorten mahdollisuuksia saada työkokemusta ja oppia työelämän perusteita. Yrityk-set saavat kesäsijaisia ja mahdollisesti tulevaisuudessa hyviä työntekijöitä. Alkuvuonna 2017 on tavoitteena löytää yritykset, jotka ovat halukkaita tarjoamaan tämän kampanjan kautta kesätyömahdollisuuksia nuorille. Kun kesätyöpaikkoja on riittävästi tarjolla, kohdennetaan kampanja painotetummin nuoriin myöhemmin kevääl-lä 2017.

Lisätietoja: http://www.varsinais-suomi.fi/fi/kesaduunaa , erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310 ja
erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p. 0400 715 786

alatunniste
Ylatunniste2 

Varsinais-Suomi tuo valoa koko Suomeen

Uudenkaupungin Valmet Automotiven autotehtaan ja Turun Meyerin telakan tilaukset tuovat positiivisia haas-teita alueelle voimakkaan työvoiman kysynnän takia. Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstömäärä kasvaa ensi vuonna 1 100 henkilöllä 2 600 henkilöön. Lisätyövoimaa rekrytoidaan neljässä erässä vuoden 2016–17 aikana. Rekrytointi kohdistuu laajasti koko Suomeen. Työvoimaa tarvitaan hitsaamoon, maalaamoon, kokoon-panoon ja logistiikkaan.

Turun Meyerin telakan tilauskanta yltää vuoteen 2024 ja sen arvo on noussut noin 7 miljardiin euroon. Telakan tilaukset työllistävät koko verkostossa 7 000 henkeä ja työvoiman tarve tulee jopa kaksinkertaistumaan vuo-teen 2020 mennessä. Alihankkijaverkostolla on myös suoraa vientiä Eurooppaan ja Aasiaan.

Osa rekrytoiduista koulutetaan yrityksissä suoraan tehtäviinsä, mutta myös osaavan työvoiman saatavuuteen on panostettava. Varsinais-Suomessa tähdätään työvoimavälityksen räätälöityyn palveluun. Osana kasvuyri-tysten kasvuohjelmaa on käynnistetty meri- ja autoteollisuuden työnvälityksen tehostamishanke. ELY-keskus ja työvoimahallinto panostavat lisäkoulutustarpeisiin ja tekevät työtä työvoiman etsimiseksi valtakunnallisesti. Turun kaupunki on käynnistänyt kattavan valmistelutyön koulutuksen uudistamiseksi. Varsinais-Suomen stra-tegisena tavoitteena on teknillisen alan korkeakouluyhteistyön vahvistaminen maakunnassa.

Työvoiman tarjontaa on vahvistettava työvoiman liikkumista kehittämällä. Maakunnan seutujen hyvin erilainen työllisyystilanne kannustaa yhtenäisen työssäkäyntialueen luomiseen. Samaan aikaan kun Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas tarvitsevat työvoimaa, on Salossa yhä merkittävää työpaikkavajausta. Alussa toimiva linja-autoliikenne vastaa parhaiten seudut ylittävään työmatkaliikenteen tarpeeseen, mutta pidemmällä tähtäimellä raideliikenteen merkitys kasvaa. Tavoite Uudenkaupungin radan sähköistyksestä nousee kärkeen, kun punnitaan henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen sujuvaa kulkemista Turun seudun ja Uudenkaupungin välil-lä. Radan sähköistys liittyy vahvasti tunnin junan suunnitteluun, joka tuo ratkaistavaksi Turun ratapihan turval-lisuuden.

Rekrytointia tehdään myös maakunnan ja Suomen rajojen ulkopuolelta, joten Varsinais-Suomen kuntien on pystyttävä vastaamaan asuntojen riittävään ja monipuoliseen tarjontaan. Kunnissa on panostettava asumisen ja elämisen houkuttelevuuteen ja vuokra-asuntojen tarjontaan.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakuntastrategian kumppanuusvisiolle

Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Barometrikysely tulokset antavat vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä strategian vision ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.

Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Vaikka maakunnan kehittäminen yhteistyöllä ja kumppanuudella sai kiitosta, kaivattiin vastauksissa lisää konkreettisia saavutuksia ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskeisyyttä.

Barometrin vastaajista 75 % piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapa-na kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. Vain joka neljäs vastaaja arvioi, että aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna, mutta monet näkivät palvelussa huomattavaa potentiaalia.

Kumppanuusbarometri on vuosittainen verkkokysely, joka toteutettiin kolmatta kertaa lokakuussa 2016. Kyse-ly lähetettiin yhteensä lähes 700 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 188 henkilöä (27 %). Kumppanuusbarometrin tarkemmat tulokset julkaistaan vuoden vaihteessa.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

kumppanuus

Central Baltic -ohjelman hankkeiden tietokanta

Central Baltic -ohjelman hankkeita esittelevä tietokanta julkaistiin elokuussa 2016. Tietokanta sisältää käyn-nissä olevien hankkeiden perustiedot, kuten keston, budjetin sekä kuvauksen ja lisäksi listauksen partnereista sekä medianäkyvyydestä. Tietokannassa voi lisäksi tarkastella muun muassa rahoituksen jakautumista sekä tutustua partnereiden sijoittumiseen maittain. Tiedot noudetaan pääosin automaattisesti ohjelman käyttämästä sähköisestä järjestelmästä. Tietokantaa kehitetään vuoden 2017 aikana, jolloin parannetaan toimivuutta sekä lisätään toiminteita, joita on havaittu tarvittavan.

Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, puh. 044 257 5716

Turun seudun tapahtumatiedot avattu kaikkien hyödynnettäväksi

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki julkaisivat lokakuussa avoimen Linked Events -tapahtumarajapinnan. Se on kehitetty Varsinais-Suomen tapahtumatietojen tehokkaaseen ja ajantasaiseen välitykseen.

Rajapinnan avulla tapahtumia koskevat tiedot voidaan jakaa esimerkiksi mobiilisovelluksiin ja verkkopalvelui-hin teknisesti yhtenäisessä muodossa, mikä parantaa huomattavasti tietojen käytettävyyttä ja turvaa tietojen ajantasaisuuden. Rajapinta on täysin avoin, eli tietojen hyödyntäminen on mahdollista esimerkiksi liiketoimin-nan kehittämisessä.

Tällä hetkellä rajapinta tarjoaa Turun seudun tapahtumakalenterin tiedot. Jatkossa tietoa on tarkoitus kerätä kuntien ohella mahdollisimman laajalta toimijajoukolta, kuten yhdistyksiltä, matkailutoimijoilta, seurakunnilta ja korkeakouluilta. Tavoitteena on luoda yhtenäinen ja ajantasainen, koko Varsinais-Suomen kattava tapahtumien tietolähde ja sitä kautta vahvistaa tapahtumien näkyvyyttä sekä helpottaa tiedon saatavuutta.

Turku on suomalaisista kaupungeista toinen, jonka tapahtumatiedot tarjoillaan rajapinnan kautta ajantasaisesti ja avoimesti. Rajapinnan avaus on toteutettu osana 6Aika avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta, jossa myös Varsinais-Suomen liitto on mukana.

Lisätietoja: projektisuunnittelija Esa Halsti, puh. 040 728 1621

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää uudistetuista tavoitteista keväällä 2017. Voimassa olevat tavoitteet perustuvat 30.11.2000 tekemään ja 13.11.2008 osittain tarkistamaan päätökseen.

Tavoitteet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin ja aiempaa paremmin alueidenkäytön valta-kunnallisiin haasteisiin. Valmistelun lähtökohtina ovat maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin tulokset sekä hallitusohjelman linjaukset. Niiden mukaan tavoitteiden tulisi olla nykyistä konkreettisempia ja koskea nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on asettanut yhteistyöryhmän valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden uudistamista varten. Työryhmän toimikausi on 17.3.2016–28.2.2017 ja siinä ovat edustettui-na ministeriöt, maakuntien liitot, Suomen Kuntaliitto ja ELY-keskukset. Yhteistyöryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Timo Korhonen.

Uudistus tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Valmisteluun liittyy ympäristöar-viointi sekä ympäristöselostuksen laatiminen. Viranomaistahoilla ja yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipitei-tä ja näkemyksiä valmistelun eri vaiheissa.

31.10.2016 järjestettiin sidosryhmätilaisuus laajalle kutsutulle asiantuntijajoukolle keskustelemaan ja kommen-toimaan tämänhetkisiä VAT-aihioita, joita on yhteensä 21 kpl. Aihiot on jäsennelty neljän teemakokonaisuuden alle:
1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
2. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
3. Tehokkaat valtakunnalliset liikenneyhteydet
4. Toimintavarma energiahuolto

Keskusteluissa esille nousseet päänäkökulmat olivat – osin valmistelun lähtökohtien mukaisesti – tavoiteaihi-oiden valtakunnallisuus, alueidenkäytöllinen ulottuvuus sekä suhde erityislainsäädäntöön (toteutuuko tavoite jo ilman päällekkäistä VAT-kirjausta). Osaa aihioista pidettiin myös liian triviaaleina, hyvän suunnittelun yleisinä periaatteina.

Todennäköistä on, että tavoitteiden määrä tulee valmistelun edetessä vähenemään. Tämä tuli selvästi esille työryhmän puheenjohtajan paikalla olleille esittämissä haasteissa. Toivottavaa on, etteivät tavoitteet samanai-kaisesti pyöristy ja menetä sitä konkreettisuutta, jota tässä prosessissa lähtökohtaisesti on haettu.

Tilaisuuden jälkeen ympäristöministeriö avasi webropol-kyselyn, joka oli hallituksen asettamien aikataulutavoit-teiden vuoksi auki ainoastaan kaksi viikkoa 11.11.2016 asti. Lausunnoille tavoitteet tulevat helmikuun 2017 aikana.

Valmisteluaineisto: www.ym.fi/vat-uudistus

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh 040 720 3056

 alatunniste
 Ylatunniste2
 

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, vaihemaakuntakaavojen eteneminen, suunnittelufoorumi 9.12.2016

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, josta maakuntahallitus lausui elokuussa, on ympäristöministeriöstä saadun väli-aikatiedon mukaan etenemässä marraskuussa eduskunnan käsittelyyn. Lausuntoversion pykälämuotoiluihin ei ole odotettavissa muutoksia. Ainoastaan perustelutekstejä ollaan saadun palautteen perusteella täydentämässä. Vähit-täiskaupan suuryksikön alarajaksi on tulossa 4 000 k-m2 ja saavutettavuus korvaa laadun kaupan sijaintikriteereinä. Valmistelun tavoitteena on, että lainmuutos tulisi voimaan alkukeväästä.

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan kaupan kysymykset joudu-taan lain muutoksen vuoksi ratkaisemaan uudelleen. Kaavaehdotus tullaan valmistelemaan ja käsittelemään maan-käyttöjaostossa ja maakuntahallituksessa vuoden vaihteen jälkeen niin, että siitä voidaan heti muutoksen voimaan tultua pyytää lausunnot (MRA 13 §). Lausuntokierroksen jälkeen ehdotusta tarvittaessa tarkistetaan ja se asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotus viedään maakuntahallituksen kautta maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Lisätietoja maakunta-arkitehti Kaisa Äijö.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelumateriaali tullaan asettamaan nähtä-ville talven aikana. Valmistelumateriaali koostuu kaavaprosessia avaavista teemakartoista ja selvityksistä. Lisätietoja luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap.

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki järjestävät yhdessä kaavoitusta sekä laajemmin alue- ja yhdyskuntaraken-teen kysymyksiä käsittelevän suunnittelufoorumin perjantaina 9.12.2016. Tilaisuuden kutsut tulevat Lyyti-järjestelmän kautta ohjelman varmistuttua.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Työpaikkakato pysähtymässä tänä vuonna

Työpaikkojen määrä on laskenut tasaisesti Varsinais-Suomesta vuodesta 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä työpaikkoja oli hävinnyt lähes 10 000, ja niiden määrä oli tuolloin samalla tasolla kuin vuonna 1999, vaikka maakun-nan asukasluku on samana aikana kasvanut lähes 30 000 asukkaalla. Varsinais-Suomen liitossa tehdyn ennusteen mukaan työpaikkojen väheneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän kuluvan vuoden aikana.

Jos koko maakunnan työpaikkamäärä on vuoden 1999 tasolla, ovat seutukunnittaiset erot kuitenkin suuria. Vain Turun seudulla työpaikkamäärä on ollut koko 15 vuoden tarkastelujaksolla korkeampi kuin lähtövuotena. Loimaan, Turun-maan ja Vakka-Suomen seuduilla työpaikkamäärä on hieman alemmalla tasolla kuin 1999, mutta Vakka-Suomessa ainoana seutukuntana viimeaikainen kehitys on ollut nousujohteista. Sen sijaan Salon seudulla työpaikkamäärä on romahtanut yli 20 % alemmalle tasolle kuin vuonna 1999. Salon seudulla työpaikkaennuste näyttää kuitenkin aavis-tuksen myönteisemmältä kuin muissa seutukunnissa.

Työpaikkamäärän tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointihetkestä (joulukuun 2014 tiedot syyskuussa 2016). Pitkän tilastoviiveen vuoksi Varsinais-Suomen liitossa on laadittu työpaikkaennuste, joka perustuu toteutuneeseen työttömyyskehitykseen. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, mutta yleisesti työttömyys- ja työpaikkakehityksen välinen yhteys on voimakas, mikä lisää ennusteen luotettavuutta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Tyopaikkojen maara samalla tasollaTyopaikkojen maara kasvanut

 alatunniste
Ylatunniste2 

Valtion talousarvioesityksessä määrärahoja Varsinais-Suomeen
Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioesitys vuodelle 2017 julkistettiin reilu viikko sitten. Budjetin loppusumma on 55 mrd. euroa, jossa kasvua tähän vuoteen on 0,8 mrd. euroa. Esitys on 5,9 mrd. euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee v. 2017 yhteensä 111 mrd. euroon. Varsinais-Suomen näkökulmasta budjettiesitys sisältää useita maakunnan kannalta positiivisia asioita. Huhtikuun kehysriihessä linjatulle Tunnin junan suunnittelulle esitetään budjettiesityksessä 10 milj. euron määrärahaa. Pidä Saaristo Siistinä ry:lle esitetään 0,5 milj. euron määrärahaa alushankintaan.

Hallitusohjelmassa linjattiin liikenneverkkojen korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta. Hallitus päätti helmi-kuussa 600 milj. euron ja kesäkuussa 364 milj. euron hankeohjelmat vuosille 2016–18. Valtaosa näistä hank-keista toteutetaan budjetin perusväylänpidon momentilta. Budjettikirjassa lähes 1,3 mrd. euron perusväylänpidon momentin sisältöä eri hankkeisiin ei eritellä. Momentti sisältänee kuitenkin hallituksen linjaamat korjausvelan hankeohjelmat. Näihin ohjelmiin sisältyi Varsinais-Suomesta mm. seuraavat hankkeet: Turun kehätie Kausela-Kirismäki 1. vaihe 30 M€, VT9 risteysten parantamista, VT8 ohituskaista, Kyrön alikulkusilta. Näiden kaikkien rakentaminen ei käynnistyne vielä 2017, vaan vasta vuonna 2018. Mm. siksi, että valtiovarainministeriön ehdotuksessa liikenneväylien korjausvelkaan osoitetaan budjettiesityksessä 100 milj. euroa vähemmän kuin liikenne- ja viestintäministeriö on ehdottanut.

Vuonna 2013 myönnetty 92,5 milj. euron valtuus valtatie 8 Turku-Pori -yhteysvälihankkeen toteutumiselle näkyy budjettiesityksessä 6,9 milj. euron määrärahana. Kasitien parantaminen tämän valtuuden osalta päättyy ensi vuoteen, jolloin yhteysvälihankkeen 1. vaihe lopullisesti valmistuu. Kehittämistarpeita kuitenkin jää, esimerkiksi Laitilan kohdan eritasoratkaisut, joiden toteuttamisen määrärahaa tulee tavoitella tulevissa budjeteissa. Uusien kehittämisinvestointien saaminen liikkeelle on vaikeaa, koska budjetin kehykset ovat tiukat. Pitää muistaa, että mm. E18 Muurla-Lohja moottoritien rakentaminen elinkaarimaalilla vaatii ensi vuoden talousarviosta 43 milj. euron määrärahan, vaikka tie valmistui liikenteelle jo v. 2009.

Hallitus linjasi kehysriihessä huhtikuussa 40 milj. euroa Tunnin junan suunnitteluun. Budjettiesityksessä vuodelle 2017 osoitetaan tähän suunnitteluun 10 milj. euroa. Suunnittelua vetää Liikennevirasto, joka yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa määrittelee tämän vuoden aikana suunnittelun yksityiskohtaisen sisällön. Vuonna 2017 käynnistetään itse suunnittelu, joka kestää noin neljä vuotta. Määrärahalla laaditaan mm. ratalain mukainen yleissuunnitelma, joka tarkentaa lainvoimaisen maakuntakaavan pohjalta ratalinjauksen yksityiskohtaista sijaintia ja kustannusarviota, rakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä radan liikenteellisiä ja teknisiä ratkaisuja. Suunnitteluun osoitettu rahoitus, 40 miljoonaa euroa, kuulostaa suunnitteluhankkeena suurelta. Se on kuitenkin vain noin kaksi prosenttia investointikustannuksesta. Tunnin junan tämän vaiheen suunnitteluun on mahdollista saada EU-rahoitusta jopa 50 prosenttia eli 20 miljoonaa euroa. Suunnittelun valmistuttua seuraavalla hallituskaudella on investointipäätöksen aika.

Viime viikolla käytiin valtiovarainministeriön ja ministeriöiden väliset talousarvioneuvottelut. Talousarvion valmistelu etenee siten, että hallituksen budjettiriihi on elo-syyskuun vaihteessa ja hallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Pohjoinen kasvuvyöhyke-hankekokonaisuus käynnistyi
Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi keväällä laaja-alaisesti valmistellun Pohjoisen kasvuvyöhykehankkeen osaksi ns. AIKO-rahoitusta (alueelliset innovaatiot ja kokeilut). Hankkeessa ovat mukana maakunnat ja suurimmat kaupungit Satakunnasta aina Etelä-Karjalaan saakka. Varsinais-Suomesta maakunnan liiton ohella hankekokonaisuuteen ovat sitoutuneet Turun, Uudenkaupungin ja Salon kaupungit. Hankkeen kautta tullaan rahoittamaan yhteistyöalueen kannalta keskeisiä, kasvuvyöhykesopimuksessa kuvattuja kehittämishankkeita. Pääpaino tulee olemaan erityisesti logistiikka-alaan liittyvissä hankkeissa. Rahoituksen kohdentumisesta yksittäisille hankkeille päättää kaikista mukana olevien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä, viral-liset päätökset tekee Uudenmaan liitto. Valtion AIKO-rahoitusta on vuodelle 2016 käytettävissä 270 000 €, vastaava summa osoitetaan myös vuosille 2017 ja 2018. Mukana oleva toimijoiden omarahoitus kattaa vuotuisista kustannuksista n. 50 %. Ensimmäinen haku on tarkoitus avata jo kuluvan syksyn aikana.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen,
puh. 0400 715 786

Turku Suomen ensimmäiseksi CIVITAS-kaupungiksi - liitto kehittää kestävää liikkumista kansainväli-sessä yhteistyössä
Varsinais-Suomen liitto on mukana varsinaissuomalaisten kumppaneidensa kanssa syyskuun alussa käynnistyvässä kansainvälisessä hankkeessa (Civitas Eccentric), jossa kehitetään sähköistä liikennettä, yhteiskäyttöauto- ja pyöräpalveluja sekä liikkuminen palveluna -konseptia Turun seudulla.
Hankkeen rahoitus tulee Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Hankkeen rahoitusprosentti julkishallinnollisille tahoille on 100 %. Nelivuotisen hankkeen budjetti on lähes 18 000 000 euroa, josta Turun hanke-kumppaneiden osuus on yli 3 200 000 euroa. Varsinais-Suomen liiton osuus on noin 214 000 euroa.
Turussa hanke kehittää erityisesti Itäharju-Kupittaan sekä keskustan kestävää liikkumista. Kupittaalle luodaan Liikkumispiste joka yhdistää yhteiskäyttöpyörät, yhteiskäyttöautot ja joukkoliikenteen. Turun keskustaa kehite-tään polkupyörien yhteiskäyttöpalveluiden osalta. Yliopistokampuksen kävely- ja pyöräilyyhteyttä Kupittaa-Itäharju alueeseen parannetaan. Koko seudulla hanke edistää joukkoliikenteen informaatio- ja maksujärjestelmien kehitystyötä. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan biokaasun käyttöä ja edistetään biokaasun käytön lisään-tymistä logistiikassa.
Liiton varsinaissuomalaisina kumppaneina hankkeessa ovat Turun kaupunki, Union of Baltic Cities (UBC), Turun ammattikorkeakoulu, Westerm Systems Oy, Turun Kaupunkiliikenne Oy sekä Gasum Biovakka Oy. Lisäksi hankkeessa on mukana kansainvälisiä kumppaneita Espanjasta, Ruotsista, Saksasta sekä Bulgariasta.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh. 040 7674364, hankejohtaja Stella Aaltonen (Turun kau-punki), puh. 044 907 5983

Maakuntaohjelmien vertaisarvioinnilla kohti vaikuttavampaa strategiaprosessia
Kolmen suurimman maakunnan, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntastrategioiden laki-sääteinen väliarviointi laadittiin vertaisarvioinnilla kevään 2016 aikana. Tavoitteena oli strategioiden ja
-ohjelmien kehittäminen ja laadun varmistaminen ja toisaalta tulevaisuuteen varautuminen seuraavissa suunnit-teluprosesseissa. Vaikka sinänsä prosessi ja sen tavoitteet on nykyisessä suunnittelujärjestelmässä ja alue-kehityslaissa kuvattu hyvin, oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon eri maakuntien strategiat erosivat toisis-taan niin sisällön, esitystavan kuin painotustenkin osalta. Uudenmaan strategiaa voi luonnehtia systemaatti-simmaksi asiakirjaksi, Pirkanmaan strategian tarinallisuutta pidettiin hyvänä ja lukijaystävällisenä lähestymis-tapana, Varsinais-Suomen ominaispiirre ja vahvuus oli kumppanuuteen perustuvassa toimintamallissa. Pro-sessi oli loistava oppimis- ja yhteistyöprosessi mukana olleille asiantuntijoille ja vertaisarviointi menetelmänä on selkeästi lisäarvoa tuottava menetelmä erityisesti strategia-asiakirjojen – ja menetelmien arviointiin.
Saadut tulokset esiteltiin keväällä sidosryhmille suunnatussa tilaisuudessa ja edelleen keskushallinnon edusta-jille (TEM, OKM, YM, LVM) elokuussa. Samalla pohjustettiin liittojen näkemyksiä aluesuunnittelujärjestelmän kehittämistarpeista erityisesti uuteen maakuntahallintoon siirryttäessä. Tämän tuloksena annettiin TEM:lle myös kolmen suurimman maakunnan aluekehitysviranomaisten yhteinen lausunto TEM:n kyselyyn aluesuun-nittelujärjestelmän uudistamisesta.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen,
puh. 0400 715 786

 alatunniste
 Ylatunniste2

Ammatillisen koulutuksen reformi
Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden toimeenpanoa koskevan suunnitelman (15.4.2016) mukaisesti uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö ja puretaan päällekkäisyyksiä yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys.
Lisäksi toteutetaan ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä siirtymällä yhteen tapaan osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Osaaminen osoitettaisiin näyttämällä se pääsääntöisesti käytännön työtilanteissa. Samalla selkeytetään henkilökohtaistamiseen liittyviä prosesseja siten, että ne soveltuvat kaikille asiakasryhmille. Lisäksi otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Tavoitteena on muodostaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen eri muodoista opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kannalta selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Uudistusta tuetaan myös perustamalla uudet työelämätoimikunnat ja ennakointifoorumit.
Opetushallinnon ohjaamalle ja rahoittamalle ammatilliselle koulutukselle tulee myös uusia tehtäviä, jotka vaikuttavat koulutuksen tarjontaan ja ohjaukseen. Vuoden 2018 alusta lukien tutkintoon ja niiden osiin valmistava työvoimakoulutus sekä osa työvoimakoulutuksena toteutetusta tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan osana ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja rahoituksen perusjärjestelmää ja sitä hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta ja reformi on kokonaisuudessaan toteutettu saman vuoden loppuun mennessä.
Hallitusohjelman mukaisesti osana ammatillisen koulutuksen reformia vuodesta 2017 lähtien toteutetaan rahoituksen tason vähentäminen. Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on päättänyt pienentää julkisia menoja, joista julkisen talouden suunnitelman mukaisesti ammatilliseen koulutukseen kohdentuu 190 miljoonan euron säästö. Lisäksi nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennetut määräaikaiset valtionavustukset poistuvat vuoden 2018 alusta ja määräaikaiset nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamisohjelma päättyvät vuoden 2018 lopussa.

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus tulee olemaan noin 215 miljoonaa euroa pienempi vuonna 2018 kuin se on vuonna 2016. Edellä mainittujen lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan työvoimakoulutuksen määrärahataso on laskeva.
Kokonaisuudistusta voidaan pitää samanaikaisesti sekä hyvin tarpeellisena ja haastavana. Reformi sisältää lukuisia haasteellisia elementtejä niin koulutuksen käytännön toteuttamisen (mm. työpaikalla tapahtuva oppiminen), tutkintojen uudistuksen kuin rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistuksen osalta.
Koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta virtaviivaistetaan. Ohjausjärjestelmässä painottuvat tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus, mikä puolestaan vaikuttaa koulutustarjonnan pitkäjänteisyyteen ja ennakointiin. Reformi haastaa myös osaltaan nykyisen järjestäjäverkon. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja saatavuuden varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehit-tämisohjelman. Ohjelman puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin yhdistymisiin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten.
Tarkemmin:
http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/index.html

Lisätietoja: maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto: yksikön päällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY -keskus, puh. 029 5022 651 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto,
puh. 040 7760 310

Varsinais-Suomeen rahoitusta alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016–2018. Valtioneuvosto on päättänyt AIKO-rahoituksen alueellisesta jaosta vuodelle 2016. Varsinais-Suomen liitto sai ennakoidun rakennemuutoksen rahoitusta 273 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta 558 000 euroa. Lisäksi Uudenmaan liiton kautta myönnettävälle Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle kohdennettiin 270 000 euroa.
AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.
Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksen strategiset teemat koskevat kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittämistä erityisesti Turun kampus- ja tiedepuiston alueelle sekä teollisuuden symbioosien tukemista, joissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa ja parhaimmassa tapauksessa kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita. Kasvusopimusta toteuttamassa ovat myös alueen korkeakoulut.
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimus kokoaa yhteen 13 kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavaksi verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä-Karjalaan. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Kasvuvyöhykkeellä on erittäin vahva kansainvälinen ulottuvuus välittömine yhteyksineen Tukholmaan, Baltiaan ja Pietariin. Turun kaupunki koordinoi Pohjoinen kasvuvyöhyke -verkostoa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630

CB-rahoitusta 18 uudelle hankkeelle
Central Baltic -ohjelma jakaa noin 20,5 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaa yhteensä 18 uudelle hankkeelle.
Hankkeet, joissa päätoteuttajana toimii varsinaissuomalainen taho, keskittyvät muun muassa meripelastuskoulutuksen kehittämiseen (OnBoard-Med), matkailun edistämiseen ja matkailukauden pidentämiseen (St. Olav Waterway) sekä palveluiden parantamiseen pienvenesatamissa (FamilyPorts). Varsinaissuomalaisia päätoteuttajia on hyväksyttyjen hankkeiden joukossa 5 ja osatoteuttajia 7. Hankkeille, joiden pää- tai osatoteuttaja on Varsinais-Suomesta, on varattu yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaa.
Hyväksytyt hankkeet ovat osa Central Baltic –ohjelman toista hakukierrosta, jonka puitteissa on jo aiemmin hyväksytty 7 pienhanketta. Lista kaikista hyväksytyistä hankkeista löytyy Central Balticin www-sivuilta: http://centralbaltic.eu/content/steering-committee-has-accepted-new-projects
Lisätietoja: Communication Officer Ari Brozinski, puh. 044 257 5716

Maankäyttö- ja rakennuslain muutospaketti lausunnoille
Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitetaan ja normeja puretaan. Lainvalmistelua ohjannut ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luonnos hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muu-tokseksi lähti lausuntokierrokselle 22.6.2016. Lausuntojen määräaika on 31.8.2016. Varsinais-Suomen liiton lausunto valmistellaan maakuntahallituksen elokuun kokoukseen.

Lainvalmistelussa käsiteltävät asiat:

- Yleiskaavan laajempi käyttö rakentamisen perusteena.
- Hajarakentamisen helpottaminen.
- Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottaminen.
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoikeuden rajaaminen.
- Päätösprosessien lyhentäminen.
- Kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn keventäminen keskusta-alueilla.
- Täydennysrakentamisen ja rakennusten käyttötarkoituksen muutosten helpottaminen sekä kaavamenettelyn keventäminen.
- Pienimuotoisen piharakentamisen ja uusiutuvan energian laitteiden sijoittumisen sujuvoittaminen.

Maakuntahallintoa ja maakuntakaavoitusta sivuavat muutokset koskevat kaupan suuryksiköiden sääntelyä:

- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:n vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että suuryksikön pinta-alaraja nostettaisiin 2 000 neliömetristä 4 000 neliömetriin.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulisi maakuntakaavassa osoittaa vain kaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Kaupan laatu/toimiala ei jatkossa rajaisi kaupan sijoittumista.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c §:n 1 momentissa luovuttaisiin vähittäiskaupan laatuluokituksesta kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka olisi edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö voitaisiin kuitenkin sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon.

Esitetyillä maankäyttö- ja rakennuslain kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn muutoksilla on voimaan tullessaan suoria vaikutuksia mm. maakuntakaavassa osoitettavien kaupan alueiden mitoitukseen, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan määrittelyyn sekä mahdollisesti valmisteluaikatauluun.
Lain valmistelijoiden tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan 1.3.2017. Siirtymäsäännösten mukaan uudet säännökset koskisivat niitä maakuntakaavoja, jotka eivät olisi olleet ehdotuksena nähtävillä ennen lain voimaantuloa. Jos liitossa nyt valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava asetetaan alkuperäisen aikataulutavoitteen mukaisesti nähtäville syksyn 2016 aikana, tulee se valmistella ja hyväksyä voimassa olevien säädösten mukaisena.
www.ym.fi/mrlmuutokset
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankayton_ja_rakentamisen_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Kaavoitusta_ja_rakentamista_sujuvoittava(39728)

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Tukea Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeille maakunnassa – haku on auki
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, Varsinais-Suomen liitto koordinoi maakunnan Suomi 100 -ohjelmatyötä. Valtioneuvoston kans-lia koordinoi ja organisoi valtakunnallisesti juhlavuoden valmisteluja. Juhlavuoden tavoitteena on tarkastella mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa - yhdessä. Tapahtumien tulee toteuttaa hankkeen sisällöllisiä tavoitteita. Vuodesta tehdään kokemuksellinen ja elämyksellinen. Juhlavuosi on tarkoitettu kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville.
Varsinaissuomalaisille hankkeille voi juuri nyt hakea maakunnan liiton hankeavustusta. Avustusta voivat hakea mm. kunnat, seurakunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt. Turun kaupunki koordinoi ohjelmatyötä Turun kaupungin alueelle ja liitto muualla Varsinais-Suomessa. Maakunnan ensimmäinen aluetukihaku on parhaillaan käynnissä ja päättyy 9.9.2016. Vuoden 2017 alussa tullaan järjestämään toinen hakukierros.

Lisää tietoa Varsinais-Suomen hankehausta löytyy: www.varsinais-suomi.fi/suomi100
Lisätietoja: aluekoordinaattori Hannele Hartikainen, puh. 040 7202 163.

alatunniste