Ylatunniste2

Varsinais-Suomen liitto, Smart Blue Regions -projekti ja Turun kaupunki järjestävät Varsinais-Suomen Meripäivän 1.2.2017

Mereen ja ”siniseen kasvuun” liittyvät kysymykset ovat alueemme elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta ydin-kysymyksiä. Merien ja rannikoiden käyttämätön potentiaali luo mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen ja kasvun edistämiseen. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla alueemme merellisten toimin-tojen parissa työskentelevillä on yhteinen näkemys ja tahtotila, kun sekä kansallisella että Euroopan Unionin tasolla ollaan tänäkin vuonna kehittämässä toimintalinjauksia tuleville vuosille.

Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto sekä Smart Blue Regions -hanke järjestävät keskiviikkona 1.2.2017 Turussa tilaisuuden, jonka tavoitteena on päivittää yhteistä tilannekuvaa, tiivistää maakuntamme toimijoiden yhteistyötä sekä antaa lähtölaukaus konkreettiselle asiantuntijatason valmistelutyölle.

Tilaisuuden tavoitteena on osaltaan myös pohjustaa ensimmäistä valtakunnallista meripolitiikan tapahtumaa, joka on suunniteltu järjestettäväksi Turussa toukokuussa 2017, yhteistyössä Valtioneuvoston kanslian kanssa.
Keskustelua tilaisuudessa alustaa erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kansliasta. Alustuksen aiheena on kansallisen yhdennetyn meripolitiikan valmisteluun liittyvät asiat. Soramäki toimii myös Valtioneu-voston hiljattain asettaman Itämeri- ja yhdennetyn meripolitiikan ohjausryhmän sihteerinä. Ohjausryhmän pu-heenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki.

Tilaisuudessa kuullaan alueen keskeisten toimijoiden näkemyksiä yhteistyön kehittämisestä sekä käydään keskustelua aiheesta. Tilaisuuden tavoitteena on sopia yhteisistä askelmerkeistä koskien alueemme toimijoi-den yhteistyötä ja vaikuttamista ajankohtaisiin merellisiin kysymyksiin.

Iltapäivällä Varsinais-Suomen liiton Smart Blue Regions -hanke järjestää erillisen asiantuntijoille suunnatun työpajan jossa keskustelu jatkuu erityisesti vesiosaamisen, meriteollisuuden ja ”sinisen kemian” ympärillä.

Parhaillaan valmistelussa ovat sekä kansallisen yhdennetyn meripolitiikan tulevat suuntaviivat, hallituksen Itämeriselonteon päivitys, meri- ja kalatalousrahaston tulevat rahoitushaut että Euroopan Unionin Blue Growth Agendaan liittyvän Itämeri -toimintasuunnitelman valmistelu. Meripäivän yhteisenä tavoitteena on vaikuttaa siihen, että Turun ja Varsinais-Suomen ääni sekä alueelle elintärkeät asiat saadaan kuuluville tulevaisuuden meripolitiikan muotoilussa.

Tilaisuus järjestetään Scandic Julian Å salissa keskiviikkona 1.2.2017 klo 9.30–16.00.
Lisätietoja: Kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, p. 040 5343 865

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt vuo-den 2016 aikana selvään kasvuun.

Liikevaihdon myönteistä kehitystä on viime vuosina kannatellut palvelujen ja etenkin rakentamisen myönteinen suhdannekehitys, mutta myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan teollisuuden suhdan-nekehityksessä ei vielä näy selvää käännettä, vaikka pitkään jatkunut liikevaihdon lasku onkin pysähtynyt. Oletettavaa kuitenkin on, että etenkin Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvaessa, myös teollisuuden liikevaihto kääntyy kasvu-uralle.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on tek-nologiateollisuuden romahduksen myötä yhä ongelmissa, vaikka havaittavissa on varovainen käänne kasvuun. Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto on pudonnut johtuen paljolti Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäisestä hidastumisesta vuoden 2016 aikana. Muilla seuduilla liikevaihdon kehitys on edennyt viime vuosi-na samaa tahtia koko maakunnan kehityksen kanssa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2017 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

kuva1

 

kuva2

 

kuva3

 

Varsinais-Suomen tiekartta kiertotalouteen julkaistaan sidosryhmätyöskentelyyn - Tiekartta asettaa askelmerkit kiertotalouteen pohjaavalle maakunnalle


Varsinais-Suomen liitossa on yhteistyössä Turun kaupungin ja Sitran kanssa laadittu tiekartta, joka kokoaa yhteen alueen osaamisen, vahvuudet sekä vaadittavat toimenpiteet tulevaisuuden kiertotalousmaakunnalle.

Kiertotaloudessa resursseja ja luonnonvaroja hyödynnetään älykkäästi niin, että niiden sisältämä arvo säilyy tai jopa lisääntyy. Luonnonvarojen jatkuvasti huvetessa kiertotalouteen siirtyminen on välttämättömyys, mutta samalla kiertotalous mahdollistaa Suomessa Sitran mukaan vähintään kolmen miljardin arvonlisän. Onkin tärkeää tunnistaa alueen olemassa olevia potentiaaleja, niin luonnonvaroja, osaamista, palveluita, kuin teollisia sivuvirtoja. Kiertotalouden kärkimaakunnaksi voidaan kuitenkin nousta ainoastaan, jos kaikilla toimialoilla opitaan katsomaan tuotettavia palveluita ja toimintoja uudella tavalla koko tuotantoketju huomioiden.

Kiertotalouden suurin arvopotentiaali on uudenlaisessa suunnittelussa, jossa vähemmillä luonnonvaroilla saadaan luotua tarpeisiin vastaavia tuotteita ja palveluita. Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös kaupunkien ja kuntien houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vahvojen kiertotalouteen nojaavien vientituotteiden syntymiseksi tarvitaan kuntien tarjoamia pilotointimahdollisuuksia, joiden avulla yritykset pääsevät testaamaan tuotteitaan. Kuntien on toimittava aktiivisina mahdollistajina uusille kiertotaloutta tukeville innovaatioille muun muassa avaamalla dataa sekä tekemällä fiksuja, innovatiivisuutta edistäviä hankintoja.

Maakunnallisen kiertotalouden tiekartan painopistejaottelu mukailee Sitran valtakunnallisen tiekartan jaottelua. Varsinais-Suomen tiekartan painopisteet ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Kaikkia painopisteitä läpileikkaavat palveluistaminen, julkiset hankinnat sekä kemian osaaminen.

Tiekarttatyö jatkuu kutsumalla talven ja kevään aikana kokoon keskeisiä sidosryhmiä teemakohtaisiin tapaa-misiin. Sidosryhmätyöskentelyllä tarkennetaan tavoitteita ja toimenpiteitä ja sen myötä yhä useammilla toimi-joilla on mahdollisuus ottaa vahvempi rooli alueellisessa kiertotaloustyössä.

Samanaikaisesti tiekartan kanssa julkaistaan Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivusto osoitteessa www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi . Sivustolle kootaan maakunnan kiertotaloutta toteuttavat innovatiiviset yritysesimerkit ja kuntatoimet. Toimijoiden toivotaan ottavan aktiivisesti yhteyttä sellaisten toimenpiteiden kanssa, joiden he toivoisivat näkyvän sivustolla.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p.044 907 5995

alatunniste
 Ylatunniste2

Positiivista talouskasvua vauhditetaan yhteisillä toimenpiteillä
Positiivisen rakennemuutoksen työryhmän perustaminen nostettiin esiin maakunnan yhteistyöryhmässä mar-raskuun lopussa. Keskeisenä taustatekijänä oli Uudenkaupungin autotehtaan sekä Turun telakan ja sen ali-hankkijaverkoston voimakkaasti kasvava työvoiman tarve. Valmistavan teollisuuden positiivinen kokonaistilan-ne heijastuu laajasti koko maakuntaan. Työryhmään koottiin edustajia mm. alueen yrityksistä, kunnista, oppi-laitoksista, aluehallinnosta sekä poliittisista vaikuttajista.
Työryhmä aloitti työskentelynsä joulukuun puolivälissä. Ensimmäisessä kokouksessa käydyn tilannekuvan pohjalta työskentelyä täsmennetään neljän teeman avulla. Nämä ovat asuminen, työvoimakoulutus, työvoiman liikkuminen, pendelöinti ja liikennejärjestelyt sekä työvoiman saatavuus. Teemojen sisälle kootaan nopeasti toteutettavia ja pidemmän aikavälin toimenpiteitä. Esitykset kootaan tammikuun puoliväliin mennessä.
Osa toimenpiteistä on alueella itse toteutettavia, mutta niihin tulee sisältymään esityksiä myös valtionhallinnol-le. Valtion päätöksenteolta vaaditaan ketteryyttä uudenlaisessa positiivisen kasvun tilanteessa. Varsinais-Suomi voi toimia tässä asiassa pilottialueena koko Suomelle. Maakunnan kannalta on tärkeää yhtenäinen viestintä alueen ulkopuolisille toimijoille. Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 23.1.2017.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204 ja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta
Helsingin Sanomat kirjoitti 12.12. koko aukeaman jutun Tampereen lentoaseman kasvusuunnitelmista, johon Turun Sanomat vastasi seuraavana päivänä artikkelilla siitä, miten Turun lentoasema on tänä vuonna kirk-kaasti ohittanut Tampereen matkustajamäärissä. Turun Sanomien johtopäätös on oikea, sillä Turun lentoase-man matkustajamäärä tulee tänä vuonna olemaan n. 325 000, kun Tampereella jäädään arviolta vain n. 210 000 matkustajaan.
Turun osalta kasvua tulee olemaan yli 10 000 matkustajan verran, mutta Tampereen luku lähes puolittuu edel-lisvuotisesta noin 150 000 matkustajan vähentyessä. Turku menestyy etenkin kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikenteessä Turku on selvästi Tamperetta edellä. Turun lentoasema ylitti 200 000 suo-raan ulkomaille suuntaavan lentomatkustajan rajan jo marraskuussa, kun Tampereella koko vuoden kansain-välisen lentoliikenteen luku on jäämässä vain reiluun 120 000 matkustajaan.
Tampereen lentoaseman matkustajamäärä on laskenut tasaisesti viime vuosina, joskin varsinainen romahdus on tapahtunut vasta tänä vuonna. Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat puolestaan olleet huomattavan tasaisia sen jälkeen, kun Ryanair vetäytyi Turusta vuoden 2012 jälkeen. Matkustajamäärän vakautta ja viime-aikaista kasvua voi pitää hyvänä osoituksena Turun lentoaseman vetovoimaisuudesta aikana, jolloin monet muut Etelä-Suomen pienet ja keksisuuret lentoasemat ovat olleet suurissa vaikeuksissa.
Turun vakaa kehitys kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta etenkin muiden kuin Ryanairin kaltaisten halpa-lentoyhtiöiden keskuudessa, joiden reittiverkoston suunnittelu perustuu kaluston siirtämiseen nopeasti tuottoi-simmiksi arvioiduille reiteille. Pitkäjänteisyys ja reittien pysyvyys onkin tärkeää lentoasemien kehittämisen kannalta. Ihmiset eivät opi käyttämään lentoasemaa, mikäli mahdollisuudet reittitarjonnan hyödyntämiseen vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Etenkin liikematkustajille lentoaseman vetovoima ja perinteisten lentoyhtiöiden reittitarjonta on tärkeää.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294. Varsinais-Suomen liiton ajantasainen len-toliikenteen seuranta löytyy osoitteesta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/liikennetilastot/

 

 

Matkustajamaaran kehitys

 

Kesäduunaa-kampanja käynnistyy jälleen
#Kesäduunaa-kampanjassa haastetaan varsinaissuomalaiset yrittäjät konkreettiseen toimintaan nuorten hy-väksi. Varsinais-Suomen liiton, Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sekä Salon yrittäjien Kesä-duunaa 2016 -kampanja oli menestys. Tuloksena oli runsaat 200 kesätyöpaikkaa, ja paljon tyytyväisiä nuoria sekä työnantajia.
Kesäduunaa-toimintaa on uudistettu ja suunta on kohti kesää 2017. #Kesäduunaa-kampanja on nyt osa laa-jempaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukemaa kesäduunipolku 2013 -hanketta, jossa tavoitteena on nuor-ten työelämäkynnyksen madaltaminen kesätöiden ja liitännäisten tukitoimien avulla. #Kesäduunaa-kampanjan tavoitteena on työllistää kesällä 2017 mahdollisimman suuri joukko 15–18-vuotiaita nuoria Varsinais-Suomessa. Näin tuetaan nuorten mahdollisuuksia saada työkokemusta ja oppia työelämän perusteita. Yrityk-set saavat kesäsijaisia ja mahdollisesti tulevaisuudessa hyviä työntekijöitä. Alkuvuonna 2017 on tavoitteena löytää yritykset, jotka ovat halukkaita tarjoamaan tämän kampanjan kautta kesätyömahdollisuuksia nuorille. Kun kesätyöpaikkoja on riittävästi tarjolla, kohdennetaan kampanja painotetummin nuoriin myöhemmin kevääl-lä 2017.

Lisätietoja: http://www.varsinais-suomi.fi/fi/kesaduunaa , erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310 ja
erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p. 0400 715 786

alatunniste
Ylatunniste2 

Varsinais-Suomi tuo valoa koko Suomeen

Uudenkaupungin Valmet Automotiven autotehtaan ja Turun Meyerin telakan tilaukset tuovat positiivisia haas-teita alueelle voimakkaan työvoiman kysynnän takia. Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstömäärä kasvaa ensi vuonna 1 100 henkilöllä 2 600 henkilöön. Lisätyövoimaa rekrytoidaan neljässä erässä vuoden 2016–17 aikana. Rekrytointi kohdistuu laajasti koko Suomeen. Työvoimaa tarvitaan hitsaamoon, maalaamoon, kokoon-panoon ja logistiikkaan.

Turun Meyerin telakan tilauskanta yltää vuoteen 2024 ja sen arvo on noussut noin 7 miljardiin euroon. Telakan tilaukset työllistävät koko verkostossa 7 000 henkeä ja työvoiman tarve tulee jopa kaksinkertaistumaan vuo-teen 2020 mennessä. Alihankkijaverkostolla on myös suoraa vientiä Eurooppaan ja Aasiaan.

Osa rekrytoiduista koulutetaan yrityksissä suoraan tehtäviinsä, mutta myös osaavan työvoiman saatavuuteen on panostettava. Varsinais-Suomessa tähdätään työvoimavälityksen räätälöityyn palveluun. Osana kasvuyri-tysten kasvuohjelmaa on käynnistetty meri- ja autoteollisuuden työnvälityksen tehostamishanke. ELY-keskus ja työvoimahallinto panostavat lisäkoulutustarpeisiin ja tekevät työtä työvoiman etsimiseksi valtakunnallisesti. Turun kaupunki on käynnistänyt kattavan valmistelutyön koulutuksen uudistamiseksi. Varsinais-Suomen stra-tegisena tavoitteena on teknillisen alan korkeakouluyhteistyön vahvistaminen maakunnassa.

Työvoiman tarjontaa on vahvistettava työvoiman liikkumista kehittämällä. Maakunnan seutujen hyvin erilainen työllisyystilanne kannustaa yhtenäisen työssäkäyntialueen luomiseen. Samaan aikaan kun Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas tarvitsevat työvoimaa, on Salossa yhä merkittävää työpaikkavajausta. Alussa toimiva linja-autoliikenne vastaa parhaiten seudut ylittävään työmatkaliikenteen tarpeeseen, mutta pidemmällä tähtäimellä raideliikenteen merkitys kasvaa. Tavoite Uudenkaupungin radan sähköistyksestä nousee kärkeen, kun punnitaan henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen sujuvaa kulkemista Turun seudun ja Uudenkaupungin välil-lä. Radan sähköistys liittyy vahvasti tunnin junan suunnitteluun, joka tuo ratkaistavaksi Turun ratapihan turval-lisuuden.

Rekrytointia tehdään myös maakunnan ja Suomen rajojen ulkopuolelta, joten Varsinais-Suomen kuntien on pystyttävä vastaamaan asuntojen riittävään ja monipuoliseen tarjontaan. Kunnissa on panostettava asumisen ja elämisen houkuttelevuuteen ja vuokra-asuntojen tarjontaan.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakuntastrategian kumppanuusvisiolle

Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Barometrikysely tulokset antavat vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä strategian vision ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.

Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Vaikka maakunnan kehittäminen yhteistyöllä ja kumppanuudella sai kiitosta, kaivattiin vastauksissa lisää konkreettisia saavutuksia ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskeisyyttä.

Barometrin vastaajista 75 % piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapa-na kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. Vain joka neljäs vastaaja arvioi, että aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna, mutta monet näkivät palvelussa huomattavaa potentiaalia.

Kumppanuusbarometri on vuosittainen verkkokysely, joka toteutettiin kolmatta kertaa lokakuussa 2016. Kyse-ly lähetettiin yhteensä lähes 700 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 188 henkilöä (27 %). Kumppanuusbarometrin tarkemmat tulokset julkaistaan vuoden vaihteessa.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

kumppanuus

Central Baltic -ohjelman hankkeiden tietokanta

Central Baltic -ohjelman hankkeita esittelevä tietokanta julkaistiin elokuussa 2016. Tietokanta sisältää käyn-nissä olevien hankkeiden perustiedot, kuten keston, budjetin sekä kuvauksen ja lisäksi listauksen partnereista sekä medianäkyvyydestä. Tietokannassa voi lisäksi tarkastella muun muassa rahoituksen jakautumista sekä tutustua partnereiden sijoittumiseen maittain. Tiedot noudetaan pääosin automaattisesti ohjelman käyttämästä sähköisestä järjestelmästä. Tietokantaa kehitetään vuoden 2017 aikana, jolloin parannetaan toimivuutta sekä lisätään toiminteita, joita on havaittu tarvittavan.

Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, puh. 044 257 5716

Turun seudun tapahtumatiedot avattu kaikkien hyödynnettäväksi

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki julkaisivat lokakuussa avoimen Linked Events -tapahtumarajapinnan. Se on kehitetty Varsinais-Suomen tapahtumatietojen tehokkaaseen ja ajantasaiseen välitykseen.

Rajapinnan avulla tapahtumia koskevat tiedot voidaan jakaa esimerkiksi mobiilisovelluksiin ja verkkopalvelui-hin teknisesti yhtenäisessä muodossa, mikä parantaa huomattavasti tietojen käytettävyyttä ja turvaa tietojen ajantasaisuuden. Rajapinta on täysin avoin, eli tietojen hyödyntäminen on mahdollista esimerkiksi liiketoimin-nan kehittämisessä.

Tällä hetkellä rajapinta tarjoaa Turun seudun tapahtumakalenterin tiedot. Jatkossa tietoa on tarkoitus kerätä kuntien ohella mahdollisimman laajalta toimijajoukolta, kuten yhdistyksiltä, matkailutoimijoilta, seurakunnilta ja korkeakouluilta. Tavoitteena on luoda yhtenäinen ja ajantasainen, koko Varsinais-Suomen kattava tapahtumien tietolähde ja sitä kautta vahvistaa tapahtumien näkyvyyttä sekä helpottaa tiedon saatavuutta.

Turku on suomalaisista kaupungeista toinen, jonka tapahtumatiedot tarjoillaan rajapinnan kautta ajantasaisesti ja avoimesti. Rajapinnan avaus on toteutettu osana 6Aika avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta, jossa myös Varsinais-Suomen liitto on mukana.

Lisätietoja: projektisuunnittelija Esa Halsti, puh. 040 728 1621

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää uudistetuista tavoitteista keväällä 2017. Voimassa olevat tavoitteet perustuvat 30.11.2000 tekemään ja 13.11.2008 osittain tarkistamaan päätökseen.

Tavoitteet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin ja aiempaa paremmin alueidenkäytön valta-kunnallisiin haasteisiin. Valmistelun lähtökohtina ovat maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin tulokset sekä hallitusohjelman linjaukset. Niiden mukaan tavoitteiden tulisi olla nykyistä konkreettisempia ja koskea nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on asettanut yhteistyöryhmän valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden uudistamista varten. Työryhmän toimikausi on 17.3.2016–28.2.2017 ja siinä ovat edustettui-na ministeriöt, maakuntien liitot, Suomen Kuntaliitto ja ELY-keskukset. Yhteistyöryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Timo Korhonen.

Uudistus tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Valmisteluun liittyy ympäristöar-viointi sekä ympäristöselostuksen laatiminen. Viranomaistahoilla ja yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipitei-tä ja näkemyksiä valmistelun eri vaiheissa.

31.10.2016 järjestettiin sidosryhmätilaisuus laajalle kutsutulle asiantuntijajoukolle keskustelemaan ja kommen-toimaan tämänhetkisiä VAT-aihioita, joita on yhteensä 21 kpl. Aihiot on jäsennelty neljän teemakokonaisuuden alle:
1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
2. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
3. Tehokkaat valtakunnalliset liikenneyhteydet
4. Toimintavarma energiahuolto

Keskusteluissa esille nousseet päänäkökulmat olivat – osin valmistelun lähtökohtien mukaisesti – tavoiteaihi-oiden valtakunnallisuus, alueidenkäytöllinen ulottuvuus sekä suhde erityislainsäädäntöön (toteutuuko tavoite jo ilman päällekkäistä VAT-kirjausta). Osaa aihioista pidettiin myös liian triviaaleina, hyvän suunnittelun yleisinä periaatteina.

Todennäköistä on, että tavoitteiden määrä tulee valmistelun edetessä vähenemään. Tämä tuli selvästi esille työryhmän puheenjohtajan paikalla olleille esittämissä haasteissa. Toivottavaa on, etteivät tavoitteet samanai-kaisesti pyöristy ja menetä sitä konkreettisuutta, jota tässä prosessissa lähtökohtaisesti on haettu.

Tilaisuuden jälkeen ympäristöministeriö avasi webropol-kyselyn, joka oli hallituksen asettamien aikataulutavoit-teiden vuoksi auki ainoastaan kaksi viikkoa 11.11.2016 asti. Lausunnoille tavoitteet tulevat helmikuun 2017 aikana.

Valmisteluaineisto: www.ym.fi/vat-uudistus

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh 040 720 3056

 alatunniste
 Ylatunniste2
 

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, vaihemaakuntakaavojen eteneminen, suunnittelufoorumi 9.12.2016

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, josta maakuntahallitus lausui elokuussa, on ympäristöministeriöstä saadun väli-aikatiedon mukaan etenemässä marraskuussa eduskunnan käsittelyyn. Lausuntoversion pykälämuotoiluihin ei ole odotettavissa muutoksia. Ainoastaan perustelutekstejä ollaan saadun palautteen perusteella täydentämässä. Vähit-täiskaupan suuryksikön alarajaksi on tulossa 4 000 k-m2 ja saavutettavuus korvaa laadun kaupan sijaintikriteereinä. Valmistelun tavoitteena on, että lainmuutos tulisi voimaan alkukeväästä.

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan kaupan kysymykset joudu-taan lain muutoksen vuoksi ratkaisemaan uudelleen. Kaavaehdotus tullaan valmistelemaan ja käsittelemään maan-käyttöjaostossa ja maakuntahallituksessa vuoden vaihteen jälkeen niin, että siitä voidaan heti muutoksen voimaan tultua pyytää lausunnot (MRA 13 §). Lausuntokierroksen jälkeen ehdotusta tarvittaessa tarkistetaan ja se asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olon jälkeen kaavaehdotus viedään maakuntahallituksen kautta maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Lisätietoja maakunta-arkitehti Kaisa Äijö.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmistelumateriaali tullaan asettamaan nähtä-ville talven aikana. Valmistelumateriaali koostuu kaavaprosessia avaavista teemakartoista ja selvityksistä. Lisätietoja luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap.

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki järjestävät yhdessä kaavoitusta sekä laajemmin alue- ja yhdyskuntaraken-teen kysymyksiä käsittelevän suunnittelufoorumin perjantaina 9.12.2016. Tilaisuuden kutsut tulevat Lyyti-järjestelmän kautta ohjelman varmistuttua.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Työpaikkakato pysähtymässä tänä vuonna

Työpaikkojen määrä on laskenut tasaisesti Varsinais-Suomesta vuodesta 2011. Vuoden 2014 loppuun mennessä työpaikkoja oli hävinnyt lähes 10 000, ja niiden määrä oli tuolloin samalla tasolla kuin vuonna 1999, vaikka maakun-nan asukasluku on samana aikana kasvanut lähes 30 000 asukkaalla. Varsinais-Suomen liitossa tehdyn ennusteen mukaan työpaikkojen väheneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän kuluvan vuoden aikana.

Jos koko maakunnan työpaikkamäärä on vuoden 1999 tasolla, ovat seutukunnittaiset erot kuitenkin suuria. Vain Turun seudulla työpaikkamäärä on ollut koko 15 vuoden tarkastelujaksolla korkeampi kuin lähtövuotena. Loimaan, Turun-maan ja Vakka-Suomen seuduilla työpaikkamäärä on hieman alemmalla tasolla kuin 1999, mutta Vakka-Suomessa ainoana seutukuntana viimeaikainen kehitys on ollut nousujohteista. Sen sijaan Salon seudulla työpaikkamäärä on romahtanut yli 20 % alemmalle tasolle kuin vuonna 1999. Salon seudulla työpaikkaennuste näyttää kuitenkin aavis-tuksen myönteisemmältä kuin muissa seutukunnissa.

Työpaikkamäärän tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen tietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä tilastointihetkestä (joulukuun 2014 tiedot syyskuussa 2016). Pitkän tilastoviiveen vuoksi Varsinais-Suomen liitossa on laadittu työpaikkaennuste, joka perustuu toteutuneeseen työttömyyskehitykseen. Ennusteisiin liittyy aina epävarmuutta, mutta yleisesti työttömyys- ja työpaikkakehityksen välinen yhteys on voimakas, mikä lisää ennusteen luotettavuutta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Tyopaikkojen maara samalla tasollaTyopaikkojen maara kasvanut

 alatunniste
Ylatunniste2 

Valtion talousarvioesityksessä määrärahoja Varsinais-Suomeen
Valtiovarainministeri Petteri Orpon talousarvioesitys vuodelle 2017 julkistettiin reilu viikko sitten. Budjetin loppusumma on 55 mrd. euroa, jossa kasvua tähän vuoteen on 0,8 mrd. euroa. Esitys on 5,9 mrd. euroa alijäämäinen. Valtionvelka nousee v. 2017 yhteensä 111 mrd. euroon. Varsinais-Suomen näkökulmasta budjettiesitys sisältää useita maakunnan kannalta positiivisia asioita. Huhtikuun kehysriihessä linjatulle Tunnin junan suunnittelulle esitetään budjettiesityksessä 10 milj. euron määrärahaa. Pidä Saaristo Siistinä ry:lle esitetään 0,5 milj. euron määrärahaa alushankintaan.

Hallitusohjelmassa linjattiin liikenneverkkojen korjausvelan vähentämiseen lisärahoitusta. Hallitus päätti helmi-kuussa 600 milj. euron ja kesäkuussa 364 milj. euron hankeohjelmat vuosille 2016–18. Valtaosa näistä hank-keista toteutetaan budjetin perusväylänpidon momentilta. Budjettikirjassa lähes 1,3 mrd. euron perusväylänpidon momentin sisältöä eri hankkeisiin ei eritellä. Momentti sisältänee kuitenkin hallituksen linjaamat korjausvelan hankeohjelmat. Näihin ohjelmiin sisältyi Varsinais-Suomesta mm. seuraavat hankkeet: Turun kehätie Kausela-Kirismäki 1. vaihe 30 M€, VT9 risteysten parantamista, VT8 ohituskaista, Kyrön alikulkusilta. Näiden kaikkien rakentaminen ei käynnistyne vielä 2017, vaan vasta vuonna 2018. Mm. siksi, että valtiovarainministeriön ehdotuksessa liikenneväylien korjausvelkaan osoitetaan budjettiesityksessä 100 milj. euroa vähemmän kuin liikenne- ja viestintäministeriö on ehdottanut.

Vuonna 2013 myönnetty 92,5 milj. euron valtuus valtatie 8 Turku-Pori -yhteysvälihankkeen toteutumiselle näkyy budjettiesityksessä 6,9 milj. euron määrärahana. Kasitien parantaminen tämän valtuuden osalta päättyy ensi vuoteen, jolloin yhteysvälihankkeen 1. vaihe lopullisesti valmistuu. Kehittämistarpeita kuitenkin jää, esimerkiksi Laitilan kohdan eritasoratkaisut, joiden toteuttamisen määrärahaa tulee tavoitella tulevissa budjeteissa. Uusien kehittämisinvestointien saaminen liikkeelle on vaikeaa, koska budjetin kehykset ovat tiukat. Pitää muistaa, että mm. E18 Muurla-Lohja moottoritien rakentaminen elinkaarimaalilla vaatii ensi vuoden talousarviosta 43 milj. euron määrärahan, vaikka tie valmistui liikenteelle jo v. 2009.

Hallitus linjasi kehysriihessä huhtikuussa 40 milj. euroa Tunnin junan suunnitteluun. Budjettiesityksessä vuodelle 2017 osoitetaan tähän suunnitteluun 10 milj. euroa. Suunnittelua vetää Liikennevirasto, joka yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa määrittelee tämän vuoden aikana suunnittelun yksityiskohtaisen sisällön. Vuonna 2017 käynnistetään itse suunnittelu, joka kestää noin neljä vuotta. Määrärahalla laaditaan mm. ratalain mukainen yleissuunnitelma, joka tarkentaa lainvoimaisen maakuntakaavan pohjalta ratalinjauksen yksityiskohtaista sijaintia ja kustannusarviota, rakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä radan liikenteellisiä ja teknisiä ratkaisuja. Suunnitteluun osoitettu rahoitus, 40 miljoonaa euroa, kuulostaa suunnitteluhankkeena suurelta. Se on kuitenkin vain noin kaksi prosenttia investointikustannuksesta. Tunnin junan tämän vaiheen suunnitteluun on mahdollista saada EU-rahoitusta jopa 50 prosenttia eli 20 miljoonaa euroa. Suunnittelun valmistuttua seuraavalla hallituskaudella on investointipäätöksen aika.

Viime viikolla käytiin valtiovarainministeriön ja ministeriöiden väliset talousarvioneuvottelut. Talousarvion valmistelu etenee siten, että hallituksen budjettiriihi on elo-syyskuun vaihteessa ja hallituksen esitys vuoden 2017 talousarvioksi julkistetaan 19. syyskuuta.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Pohjoinen kasvuvyöhyke-hankekokonaisuus käynnistyi
Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi keväällä laaja-alaisesti valmistellun Pohjoisen kasvuvyöhykehankkeen osaksi ns. AIKO-rahoitusta (alueelliset innovaatiot ja kokeilut). Hankkeessa ovat mukana maakunnat ja suurimmat kaupungit Satakunnasta aina Etelä-Karjalaan saakka. Varsinais-Suomesta maakunnan liiton ohella hankekokonaisuuteen ovat sitoutuneet Turun, Uudenkaupungin ja Salon kaupungit. Hankkeen kautta tullaan rahoittamaan yhteistyöalueen kannalta keskeisiä, kasvuvyöhykesopimuksessa kuvattuja kehittämishankkeita. Pääpaino tulee olemaan erityisesti logistiikka-alaan liittyvissä hankkeissa. Rahoituksen kohdentumisesta yksittäisille hankkeille päättää kaikista mukana olevien organisaatioiden edustajista koostuva ohjausryhmä, viral-liset päätökset tekee Uudenmaan liitto. Valtion AIKO-rahoitusta on vuodelle 2016 käytettävissä 270 000 €, vastaava summa osoitetaan myös vuosille 2017 ja 2018. Mukana oleva toimijoiden omarahoitus kattaa vuotuisista kustannuksista n. 50 %. Ensimmäinen haku on tarkoitus avata jo kuluvan syksyn aikana.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen,
puh. 0400 715 786

Turku Suomen ensimmäiseksi CIVITAS-kaupungiksi - liitto kehittää kestävää liikkumista kansainväli-sessä yhteistyössä
Varsinais-Suomen liitto on mukana varsinaissuomalaisten kumppaneidensa kanssa syyskuun alussa käynnistyvässä kansainvälisessä hankkeessa (Civitas Eccentric), jossa kehitetään sähköistä liikennettä, yhteiskäyttöauto- ja pyöräpalveluja sekä liikkuminen palveluna -konseptia Turun seudulla.
Hankkeen rahoitus tulee Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta. Hankkeen rahoitusprosentti julkishallinnollisille tahoille on 100 %. Nelivuotisen hankkeen budjetti on lähes 18 000 000 euroa, josta Turun hanke-kumppaneiden osuus on yli 3 200 000 euroa. Varsinais-Suomen liiton osuus on noin 214 000 euroa.
Turussa hanke kehittää erityisesti Itäharju-Kupittaan sekä keskustan kestävää liikkumista. Kupittaalle luodaan Liikkumispiste joka yhdistää yhteiskäyttöpyörät, yhteiskäyttöautot ja joukkoliikenteen. Turun keskustaa kehite-tään polkupyörien yhteiskäyttöpalveluiden osalta. Yliopistokampuksen kävely- ja pyöräilyyhteyttä Kupittaa-Itäharju alueeseen parannetaan. Koko seudulla hanke edistää joukkoliikenteen informaatio- ja maksujärjestelmien kehitystyötä. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan biokaasun käyttöä ja edistetään biokaasun käytön lisään-tymistä logistiikassa.
Liiton varsinaissuomalaisina kumppaneina hankkeessa ovat Turun kaupunki, Union of Baltic Cities (UBC), Turun ammattikorkeakoulu, Westerm Systems Oy, Turun Kaupunkiliikenne Oy sekä Gasum Biovakka Oy. Lisäksi hankkeessa on mukana kansainvälisiä kumppaneita Espanjasta, Ruotsista, Saksasta sekä Bulgariasta.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh. 040 7674364, hankejohtaja Stella Aaltonen (Turun kau-punki), puh. 044 907 5983

Maakuntaohjelmien vertaisarvioinnilla kohti vaikuttavampaa strategiaprosessia
Kolmen suurimman maakunnan, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntastrategioiden laki-sääteinen väliarviointi laadittiin vertaisarvioinnilla kevään 2016 aikana. Tavoitteena oli strategioiden ja
-ohjelmien kehittäminen ja laadun varmistaminen ja toisaalta tulevaisuuteen varautuminen seuraavissa suunnit-teluprosesseissa. Vaikka sinänsä prosessi ja sen tavoitteet on nykyisessä suunnittelujärjestelmässä ja alue-kehityslaissa kuvattu hyvin, oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon eri maakuntien strategiat erosivat toisis-taan niin sisällön, esitystavan kuin painotustenkin osalta. Uudenmaan strategiaa voi luonnehtia systemaatti-simmaksi asiakirjaksi, Pirkanmaan strategian tarinallisuutta pidettiin hyvänä ja lukijaystävällisenä lähestymis-tapana, Varsinais-Suomen ominaispiirre ja vahvuus oli kumppanuuteen perustuvassa toimintamallissa. Pro-sessi oli loistava oppimis- ja yhteistyöprosessi mukana olleille asiantuntijoille ja vertaisarviointi menetelmänä on selkeästi lisäarvoa tuottava menetelmä erityisesti strategia-asiakirjojen – ja menetelmien arviointiin.
Saadut tulokset esiteltiin keväällä sidosryhmille suunnatussa tilaisuudessa ja edelleen keskushallinnon edusta-jille (TEM, OKM, YM, LVM) elokuussa. Samalla pohjustettiin liittojen näkemyksiä aluesuunnittelujärjestelmän kehittämistarpeista erityisesti uuteen maakuntahallintoon siirryttäessä. Tämän tuloksena annettiin TEM:lle myös kolmen suurimman maakunnan aluekehitysviranomaisten yhteinen lausunto TEM:n kyselyyn aluesuun-nittelujärjestelmän uudistamisesta.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen,
puh. 0400 715 786

 alatunniste