Ylatunniste2

 Pakolaisten sijoittaminen Varsinais-Suomen kunnissa

Neuvottelut kuntapaikkojen osalta ovat Varsinais-Suomessa käynnissä. Varsinais-Suomen ELY -keskuksen esitykset kunnille ovat lähteneet siitä, että nyt sovitaan seuraavien kolmen vuoden aikana sijoitettavista pakolaisista. Pääsääntönä on, että sijoitettavat pakolaiset ovat oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Lähtökohtaisesti vastaanottokeskusten sijaintikuntiin sijoitetaan oleskeluluvan saaneita. Turun kaupungin osalta neuvottelut odottavat mm. tietoa tulevasta valtion paketista suurille kaupungeille.

Alaikäisten osalta vaihtoehtoina ovat perheryhmäkoti ja tuettu asuminen. Nuoret joutuvat odottamaan vapautuvia vuokra-asuntoja, mutta se ei vähäisten hakijamäärien vuoksi ole suuri ongelma. Perheryhmäkotien osalta neuvottelut ovat pisimmällä Loimaalla, Salossa ja Maskussa. Turun osalta neuvottelut ovat käynnistymässä. Kaikissa tapauksissa tarvitaan ensin kunnan hyväksyntä joko vanhan sopimuksen laajentamiseksi tai uuden tekemiseksi. Ensimmäiset yksiköt voisivat aloittaa kesän jälkeen syys-lokakuussa.

Kunnat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet myönteisesti pakolaisten vastaanottoon ja uusina ovat mukaan tulleet Laitila ja Paimio. Monessa kunnassa asiaa käsitellään huhti-toukokuun aikana. Ennakkotietojen mukaan Kaarina, Lieto, Naantali ja Raisio olisivat lisäämässä vastaanottoaan, mutta lopulliset päätökset tehdään kuntien valtuustoissa. Turun kaupungin osalta ratkaisevassa asemassa on valtion tukipaketti.

Lisätiedot: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY -keskus, 0295 022 617

Tunnin junan suunnittelusta Liikenneviraston suurin suunnitteluhanke – Turun kehätien kehittämisestä päätetään MAL-prosessissa

Sipilän hallitus päätti viimeviikkoisessa kehysriihessä 40 miljoonan euron määrärahasta Tunnin junan jatko-suunnitteluun. Hankkeessa välille Salo–Turku rakennetaan kaksoisraide, Espoon ja Salon välille toteutetaan uusi rata ja pääkaupunkiseudulla toteutetaan Espoon kaupunkirata. Nyt myönnetyllä rahoituksella käynnistetään ratalain mukainen yleissuunnitelma, joka tarkentaa ratalinjauksen yksityiskohtaista sijaintia ja kustannusarviota, rakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä radan liikenteellisiä ja teknisiä ratkaisuja. Koko ratalinjauksella on lainvoimainen maakuntakaava. Ratayhteyden suunnitteluun haetaan EU:n TEN-T-rahoitusta, jota on mahdollista saada puolet suunnittelun kustannuksista.

Tunnin juna on Liikenneviraston lähiajan merkittävin suunnittelukohde. Yleissuunnitelma laaditaan tämän halli-tuskauden kuluessa, ja investointipäätöksen aika on seuraavan hallituskauden aikana.

Kehysriihessä 5.4.2016 kirjattiin Turun kehätien osalta seuraavaa: ”MAL-neuvottelujen yhteydessä ratkaistaan vielä valtion mahdollinen osallistuminen Turun kehätien rahoitukseen”. Kehysriihen jälkeen pidetyssä Turun kaupunkiseudun MAL-sopimusneuvotteluissa keskiviikkona 13.4. käsiteltiin Turun Kehätien rakentamisrahoitusta. Hanke on kirjattu sopimusluonnokseen, mutta MAL-sopimukset vaativat tältä osin vielä valtioneuvoston periaatepäätöksen. Seuraavaksi sopimusluonnoksen käsittelevät kuntien valtuustot. Valtion sitoutuminen MAL-sopimuksiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimiin kasvu- ja vyöhykesopimuksiin vahvistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä toukokuussa. Sopimusten allekirjoittaminen ja voimaantulo tapahtuu osa-puolten hyväksymisen jälkeen kesäkuun alkupuolella.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Valtion rahoitusta Pidä Saaristo Siistinä ry:n alusinvestointiin?

Pidä Saaristo Siistinä ry on veneilijöiden valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka tarjoaa veneilijöille ja saaristo-laisille jätehuoltopalveluja. Yhdistys ylläpitää saaristomeren alueen siisteyttä M/S Roope huoltoaluksella. Roope on rakennettu vuonna 1980 ja on käytännössä jo nyt elinkaarensa lopussa.

Ympäristöministeriö on jättänyt ehdotuksen viime viikolla valtion toiseen lisätalousarvioon 0,5 milj. euron määrärahasta alusinvestointiin, jolla voidaan korvata M/S Roope. Uuden aluksen pääasiallinen käyttö on jätehuolto, mutta sitä voidaan hyödyntää myös pelastustyössä ja öljyntorjunnassa. Uuden aluksen hankintahinta on 1,4 milj. euroa. Valtion määrärahan lisäksi Pidä Saaristo Siistinä ry on kerännyt omarahoitusosuutta vuosittaisesta toimintarahasta sekä järjestää parhaillaan erillisen varainhankintakampanjan.

Eduskunnan ympäristövaliokunta suhtautui määrärahan myöntöön yksimielisen positiivisesti viime vuoden lopulla, kun se käsitteli valtion tämän vuoden talousarviota. Määräraha ei kuitenkaan lopulta sisältynyt hyväksyttyyn talousarvioon. Lisätalousarvio on parhaillaan valtionvarainministeriön valmistelussa ja tulee eduskunnan päätettäväksi toukokuun aikana. Toivottavasti saamme määrärahalle myönteisen päätöksen!

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Pelastustoimen uudistus käynnistynyt osana itsehallintoalueiden perustamista

Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeri Petteri Orpo on asettanut hankkeen (15.12.2015–31.12.2018) pelastustoimen uudistamiseksi. Alueemme edustajaksi hankkeen ohjausryhmään on pelastusylijohtajan päätöksellä 12.4.2016 nimetty pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomen pelastuslaitok-selta.

Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana itsehallintoalueiden perustamista. Pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa niin, että tehtävät siirtyvät kunnilta itsehallinnollisille alueille vuoden 2019 alusta.

Pelastustoimen ja ensihoidon järjestävät jatkossa yhteistyöalueittain viisi maakuntaa. Käytännössä pelastus-laitoksia on jatkossa viisi (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) nykyisten 22 alueellisen pelastuslaitoksen sijasta. Pelastustoimen näkökulmasta uudistus tarkoittaa, että Varsinais-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat jatkossa Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Satakunnan pelastuslaitos, Pohjanmaan pelastuslaitos sekä osa Pietarsaari-Kokkolan pelastuslaitosta. Maakuntien yhteistyöalueista säädetään tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämislaeissa.

Lisätiedot: pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, p. (02) 2633 1100

 alatunniste
 Ylatunniste2

 

Turun lentoaseman matkustajamäärän kasvupotentiaali matkustajavuodossa Helsinki-Vantaalle

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki selvittivät yhteistyössä Varsinais-Suomen yrittäjien sekä Turun ja Rauman kauppakamarien kanssa Turun lentoaseman käyttöä ja kehittämistarpeita sekä liikematkustajien reittivalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin marras-joulukuussa 2015 ja se suunnattiin ensisijaisesti yrittäjien ja kauppakamarien jäsenyrityksille sekä maakunnan korkeakoulujen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 000 henkilöä, pääosin yrityksistä.

Kyselyn perusteella yritykset pitävät Turun lentoasemaa erittäin tärkeänä alueen kilpailukyvyn kannalta. Liikematkustajat korostivat vastauksissaan lähilentoaseman palvelujen sujuvuutta – lentoaseman läheistä sijaintia, hyviä kulkuyhteyksiä lentoasemalle sekä nopeaa läpimenoaikaa lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa. Helsinki-Vantaan valintaan lähtölentoasemaksi vaikuttavat puolestaan parempi lentoyhteystarjonta, sopivammat aikataulut sekä edullisemmat hinnat. Helsinki-Vantaalle matkustetaan pääsääntöisesti (69 % liikematkustajista) omalla autolla, mikä kasvattaa matka-aikaa sekä kustannuksia.

Potentiaalia Turun lentoaseman käyttäjämäärän kasvattamiseen löytyy Helsinki-Vantaan lähtölentoasemaksi valitsevista. Nykyisen, noin 200 000 vuosittaisen liikematkan ”vuotoa” Helsinki-Vantaalle tyrehdyttäisi tehokkaimmin Turusta lähtevien lentoyhteyksien hinnoitteluun vaikuttaminen sekä lentoyhteyksien aikataulujen sovittaminen paremmin liikematkustajia palveleviksi. Turun lentoaseman kehittämisen tavoitteena on positiivisen kierteen aikaansaaminen. Tuloksia hyödynnetään lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien sekä matkaketjujen kehittämistyössä alueen toimijoiden yhteistyönä.

lentoasema

 

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh. 040 767 4364

 

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitus

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistäminen sisältää kolme työkalua: 1) ennakoidun rakennemuutoksen toimet (ERM), 2) valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset ja 3) valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden rakentamisen.
Toimenpiteisiin on käytössä yhteensä 30 milj. euron määräraha vuosille 2016–2018 (keskimäärin 10 milj. euroa vuosittain, vuodelle 2016 9 milj. euroa). Määrärahasta noin puolet suunnataan ennakoidun rakennemuutoksen toimiin sekä yhteensä noin puolet kasvusopimusten ja kasvuvyöhykkeiden toteuttamiseen.

aiko

 

Ennakoidun rakennemuutoksen hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakuntien ennakoivaa rakennemuutosta koskevat suunnitelmat on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön helmikuussa. Ennakoivan rakennemuutoksen AIKO-rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnan liitoille. Maakunnan liitot tekevät päätökset rahoitettavista hankkeista.

Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen keskittymällä muutamiin strategisiin kehittämisen kärkiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut jatkoneuvotteluihin kahdeksantoista kasvusopimusesityksen joukosta Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Joensuun esitykset. Pääkaupunkiseudun kanssa solmitaan kasvusopimus osana metropolipolitiikkaa. Kaupunkien kasvusopimusten AIKO-rahoitus suunnataan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liiton tulee rahoittaa hanke, jos se on sopimuksen ja lain mukainen.

Kasvuvyöhykkeiden kehittäminen on uusi aluekehittämisen työkalu. Valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, saada työvoima liikkeelle ja sujuvoittaa työssäkäyntiä yli kuntarajojen. Valtio solmii strategisen sopimuksen vyöhykkeiden kehittämiseksi kahden kasvuvyöhykkeen kanssa. Parhaillaan käydään jatkoneuvotteluja Helsingistä Tampereelle ulottuvan Suomen kasvukäytävän sekä Etelä-Suomen itä-länsisuuntaisen Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen kanssa. Kasvuvyöhykkeiden AIKO-rahoitus osoitetaan vyöhykkeen alueella sijaitsevalle maakunnan liitolle. Maakunnan liitto myöntää vyöhykesopimusta toteuttaville hankkeille rahoituksen.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630

 

Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston ajankohtaiskatsaus

Yleissivistävä opetus – opetussuunnitelmien muutos, digitalisaation haasteet ja lukioiden valinnaisempi tuntijako

Perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen, mikä johtaa mittavaan muutokseen toimintakulttuurissa. Tähän liittyvät mm. digitalisaatio (resurssi- ja laitteistohaasteet: oppilaiden omat koneet vai koulun koneet?), siirtyminen sirpalemaisuudesta kokonaisuuksiin (mm. ilmiöoppimisen muodot) sekä opettajien ja opiskelijoiden roolin muutos (opettajasta ohjaaja, opiskelijasta aktiivinen toimija, tiimityöskentely ym). Uusien oppimismuotojen edellyttämien materiaalien saatavuus sekä opettajien ammattitaitokysymykset ovat tässä yhteydessä ajankohtaisia.

Lukioissa sähköinen ylioppilastutkinto otetaan vaiheittain käyttöön syksyn 2016 ylioppilastutkinnosta alkaen. Syksyllä 2016 filosofian, maantieteen ja saksan kielen kokeet tehdään sähköisesti. Viimeisenä mukaan tulee matematiikan koe keväällä 2019. Huhtikuun 4. päivänä 2016 järjestetään sähköisen ylioppilastutkinnon valtakunnallinen harjoituskoe. Sähköisen ylioppilastutkinnon katastrofiharjoitus pidetään lukioissa kevään 2016 aikana. Tarkemmin: www.digabi.fi.

Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukioissa 1.8.2016 alkaen. Opetussuunnitelman perusteet 2015 ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 julkaistiin syksyllä. Opetussuunnitelmatyö on käynnissä lukioissa. Tarkemmin: www.oph.fi.

Opetusministeriö on käynnistämässä ensi syksynä yhdessä opetushallituksen kanssa Uusi lukio – uskalla kokeilla -ohjelmaa. Opiskelijan kannalta suurin muutos on valinnaisempi tuntijako. Reaaliaineet on jaettu kahteen koriin: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin. Pakollisia reaaliaineita olisivat vain uskonto/elämänkatsomustieto ja terveystieto (yhden kurssin verran), koska ko. aineet on mainittu lukiolaissa. Opiskelijan tulee valita kummastakin korista vähintään yhdeksän reaalikurssia. Kokeilutuntijaossa pakollisia kursseja on siten enää 32–37 (uudessa opetussuunnitelmassa 47–51). Kolmivuotiseen kokeiluun on määrä valita enintään 50 lukiota. Luvat tullevat hakuun helmi-maaliskuussa.

II asteen ammatillinen koulutus – rahoitusmalli ja resurssit mullistuvat 2018

Vuosien 2013–2017 kuluessa ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus pienenee yhteensä n. 25 %. Rahoitusleikkauksista suurin toteutetaan 2017, silloin ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksia leikataan n. 12 %. Toteutettavat säästöt ovat pysyviä ja vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen vuosia eteenpäin. Tämä johtaa opetuksen toteuttamistapojen muutokseen, mutta tulee näkymään myös opetushenkilökunnan vähenemisenä (esim. www.amke.fi). Toisaalta myös nuorisoikäluokan pienentyminen vaikuttaa asiaan.

Ammatillista koulutusta ohjaava rahoitus- ja toimintalainsäädännön uudistustyö on käynnissä. Lakien on määrä tulla voimaan 2018.

Opettajien työ- ja virkaehtosopimukset ovat jääneet ajasta jälkeen, neuvottelut niiden tuomisesta nykyistä toimintaa vastaavalle tasolle ovat käynnissä. Tavoitteena on löytää työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken toteuttamiskelpoinen kokonaistyöaikaratkaisu.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrä on vähenemässä mm. työvoimakoulutuksen rahoituksen supistumisen johdosta. Työvoimakoulutuksen siirtyminen työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle sisältää vielä avoimia kysymyksiä mm. rahoituksen kokonaismäärän ja siirtymäkauden rahoituksen osalta. Vallitsevan käsityksen mukaan koulutukset eivät saa jatkua vuodenvaihteen 2017–2018 yli. Haasteena on miten koulutuksen tarpeessa oleva työtön työnhakija ja koulutus saadaan kohtaamaan?

Verkko-oppimisen edellytyksiä tulisi kaikin tavoin vahvistaa ja verkossa tapahtuvan opetuksen oppimateriaalia tulisi kehittää. Myös ammatillisen opettajankoulutuksen sisältöä tulisi uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin tuleviin isoihin muutoksiin. Työpaikkaohjaajien koulutusta tulee edelleen vahvasti tukea. Hallituksen verkko-oppimisen kehittämiseen suuntaama rahoitus ei koske ammatillista koulutusta.

Lisäksi on vielä avoinna miten hyödynnetään ammatillisesta koulutuksesta tarpeettomiksi jäävien kiinteistöjen järkevä käyttö muuhun kuin opetustarkoituksen.

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia on uudistettu ja niitä uudistetaan parhaillaankin. Valitettavasti opetussuunnitelmat ja niiden tavoitteet on laadittu oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Kun koulutusta siirretään enemmän työpaikoille, pitäisi tämän näkyä myös opetussuunnitelmien sisällössä ja tavoitteessa. Oletettavasti mm. opetuksen laaja-alaisuus ei tulevaisuudessa toteudu kuten nykyisin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja tukea reformin toimeenpanoa sekä arvioida reformissa tehtävien toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia. Projektiryhmän tehtävänä on organisoida ja koordinoida ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteiden valmistelua hallituksen kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Ryhmien toimikausi kestää 31.12.2018 asti.

Ammattikorkeakoulut – lähtökohtana laaja strateginen yhteistyö alueellisesti

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on hallituksen keskeinen tavoite osaamisen ja koulutuksen laadun nostamiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi. Ammattikorkeakoulurintamalla tämä tarkoittaa rakenteiden kehittämistä, johon nyt kiinnitetään sisällöllisiä asioita enemmän huomiota. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on vähennetty ja seuraavalla rahoituskaudella rahoitusmallissa on mukana lisääntynyt strategiarahoitus, sen osuus muuttuu kahdesta kuuteen prosenttiin. Kasvanut strategiarahoituksen osuus vähentää läpinäkyvien tuloksellisuusmittareiden perusteella jaettavan valtionosuuden määrää, jota näin ollen ei ole mahdollista ennakoida etukäteen.

Rakenteelliseen kehittämiseen liittyen esillä on Tampereen malli, jossa muodostetaan Tampere3-yliopistokonserni. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi. Lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi uuden yliopiston omistukseen siten, että ne muodostaisivat yhden yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden. Tampereen malli perustuu ajatukselle kahdesta rinnakkaisesta toimijasta. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on omat profiilinsa ja niiden mukaiset erityiset osaamisen alueet vaikka niiden tutkintojärjestelmää ei kuitenkaan olla muuttamassa. Samaan malliin perustuvaa rakenteellista kehittämistä Tampereen lisäksi on menossa muissakin kaupungeissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä tapahtuu sekä Rovaniemellä että Lappeenrannassa. Turun ammattikorkeakoulussa rakenteellinen kehittäminen liittyy TFT (Turku Future Technologies) kuviossa mukana olemiseen. Lisäksi terveysalan toimintoja keskitetään Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP), Turun ammattikorkeakoulun ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta rakenteilla oleviin uusiin opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatiloihin Turun Kupittaan kampusalueelle rakentuvalle terveyskampukselle. Turun ammattikorkeakoulun näkemyksen mukaan strategista rakenteellista kehittämistä tulisi tarkastella myös koulutusten ja työelämän sisällöllisistä ja toiminnallisista näkökulmista. Tällä hetkellä kansallinen painopiste vaikuttaa olevan hallinnollisten rakenteiden muutoksissa.

Vuoden 2016 aikana ammattikorkeakoulut käyvät OKM:n kanssa tavoiteneuvottelut. Ammattikorkeakoulut ovat jättäneet ministeriöön tavoitesopimusehdotuksensa. Varsinaiset neuvottelut käydään syksyllä. Aiemmin ammattikorkeakouluille määriteltiin aloituspaikat, joiden perusteella kunkin korkeakoulun opiskelijamäärän määräytyi. Jatkossa ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät pohjautuvat tutkintokattopohjaiseen määrittelyyn. OPM on esittänyt erityistä karsimistarvetta olevan sekä kulttuurialan koulutuksessa että kaupan ja hallinnon alan (tradenomit) koulutuksessa. Suurten ammattikorkeakoulujen näkemys on, että koulutusta tulisi keskittää kasvukeskuksiin riittävän laajoihin monialaisiin korkeakouluyksiköihin. Tällöin opiskelijoille syntyy jo opintojen aikana aktiivinen suhde alueen elinvoimaiseen työelämään ja oppilaitos pystyy mahdollistamaan opiskelijalle vaihtoehtoisia oppimisväyliä sekä korkeatasoisen ohjauksen. Turun ammattikorkeakoulun tavoitesopimusehdotuksessa linjataan, että ammattikorkeakoulun kaikki alat tulisi säilyä vähintään samalla koulutusvolyymillä. Sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan koulutuksissa katsotaan olevan lisäystarvetta.

Yliopistot – profiloituminen ja yhteistyöverkostot korostuvat

Turun yliopisto on laatinut uuden strategian, joka kattaa kauden 2016–2020. Yliopiston kaikki tieteenalat kattava kansainvälinen tutkimuksenarviointi valmistui vuodenvaihteessa.

Yliopisto on solminut strategisen kumppanuussopimuksen Åbo Akademin kanssa sekä toisen Tampereen, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Sopimusten pohjalta kehitetään yliopistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Pinnalla oleva asia on sopimuskauden 2017–2020 sopimusneuvotteluihin valmistautuminen. Neuvottelut käydään toukokuussa, näihin liittyen ministeriölle on toimitettu yliopiston uusi strategia sekä esitykset tutkintotavoitteiksi, valtakunnallisiksi tehtäviksi sekä sopimusluonnoksen yliopistokohtaisiksi teksteiksi.

Yliopiston saama valtionrahoitus vuodelle 2016 aleni edellisestä vuodesta n. 7,5 milj. euroa. Henkilöstömenoina rahoituksen aleneminen vastaa n. 180 htv:n vähennystarvetta. Yliopisto on käynnistänyt talouden kehittämis- ja sopeuttamisohjelman, jonka tavoitteena on mm. menojen sopeuttaminen alentuneeseen rahoitukseen ilman henkilöstön irtisanomisia. Yliopistossa käynnistettiin vuonna 2012 tilaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää yliopiston käytössä olevia tiloja 10–15 % ja ohjata tätä kautta resursseja tiloista varsinaiseen toimintaan. Tilaohjelma saadaan toteutettua suunnitelman mukaisena, sillä yliopisto pystyy vuoden 2016 loppuun mennessä vähentämään käytössään olevia tiloja 28 577 m2, joka on 12,7 % lähtötilanteesta.

Turun yliopisto, Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat sopineet tekniikan koulutuksen lisäämisestä länsirannikolla. Sopimuksen myötä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa aletaan kouluttaa konetekniikan ja automatiikan/robotiikan diplomi-insinöörejä.

Yliopisto profiloituu yrittäjyysyliopistona ja lisää yrittäjyystietoisuutta sekä yrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Yliopistolle on laadittu yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyden strategia 2015, jonka tavoitteena on vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja koko yhteisössä. Yliopiston tavoitteena on, että pitkällä tähtäimellä koulutusvienti muodostaisi merkittävän osan yliopiston täydentävästä rahoituksesta. Koulutusvientitoimintaa on tämän vuoksi kehitetty ja toiminta on järjestäytynyt. Yliopisto toteuttaa koulutusvientiään koulutusvientiyhtiöiden Finland University Oy:n ja Nordic Institute of Dental Education Oy:n kautta.

Åbo Akademin strategiassa vuosille 2015–2020 korostuu toiminnan nykyistä vahvempi profiloituminen yliopiston keskeisille 3–5 vahvuusalueelle. Lähtökohtana on, että näillä painopistealoilla on myös kansainvälistä ja laajempaa strategista merkitystä. Näitä vahvuusalueita ovat vähemmistötutkimus, molekyyliprosessit ja materiaaliteknologia sekä lääkekehitys ja diagnostiikka. Jälkimmäistä kehitetään pitkälti yhdessä Turun yliopiston kanssa. Åbo Akademi on läpikäynyt merkittävän hallinnollisen muutoksen vuoden 2015 alusta lukien. Tiedekuntien määrää on vähennetty ja myös henkilöstöä on jouduttu vähentämään. Valtiontalouden säästöjen takia henkilöstövähennykset jatkuvat. Lisäksi on samanaikaisesti uudistettu sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ylempien tutkintojen osalta tehdään entistä enemmän yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi Akademi panostaa opetushenkilöstön ammattitaidon ja opetusympäristön kehittämiseen. Åbo Akademi on tehnyt esityksensä opetus- ja kulttuuriministeriön sopimusneuvotteluihin lähtökohtanaan oma strategiansa, tehdyt koulutustarvelaskelmat sekä ruotsinkielisen että alueellisten työmarkkinoiden kysyntäarviot.

Lisätietoja: Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto:
Yksikön päällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY -keskus, puh. 029 5022 651 ja
erikoissuunnittelija Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto, puh. 040 7760 310

 

European Maritime Day Conference Turussa 18.–19.5.2016

Turku isännöi Euroopan merkittävintä merikonferenssia 18.–19. toukokuuta 2016 konferenssikeskus Logomossa yhdessä Euroopan komission ja Suomen valtion kanssa. Euroopan meripäivän konferenssin (European Maritime Day Conference, EMD) odotetaan tuovan Turkuun noin tuhat meriasioiden parissa toimivaa asiantuntijaa ja päättäjää eripuolilta Eurooppaa. Teemana Turussa on Investing in competitive Blue Growth – smart and sustainable solutions.

Englanninkielisen Meripäivän konferenssin temaattisia istuntoja on viisi:

1. Investing in blue growth
2. Improving ocean governance
3. Boosting skills development
4. Harnessing clean energy
5. Facilitating joint roadmaps

Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden merialan toimijoille esitellä toimintaansa Networking Villagessa sekä Enterprise Europe Networkin järjestämässä matchmaking-tilaisuudessa, joihin voi osallistua avoimen haun kautta. Konferenssivierailla on mahdollisuus tutustua Turun seudun meriosaamiseen ilmoittautumalla erikseen järjestettäville vierailukäynneille. Euroopan Meripäivän ohjelma jatkuu viikonloppuna 20.–22.5.2016 yleisöpäivän monipuolisella ohjelmalla kaikenikäisille.

Vuosittaisen meripäivän tavoitteena on korostaa meriympäristön ja merellisen taloudellisen toiminnan suurta merkitystä Euroopalle. Euroopan meripäivää (European Maritime Day, EMD) on vietetty vuodesta 2008 alkaen aina toukokuun 20. päivän tienoilla Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston päätöksellä.

Varsinais-Suomen liitto osallistuu tapahtumaan järjestämällä workshopin teemalla ”Facilitating joint roadmaps”, sekä omalla ständillään Logomossa. Lisäksi liiton hanke Smart Blue regions sekä Central Baltic -ohjelma esittäytyvät ständeillä Logomossa.

Tapahtuman sivut: http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/maritimeday/en/turku-2016

Ilmoittautuminen tapahtumaan on auki osoitteessa: https://scic.ec.europa.eu/fmi/ezreg/EMD2016/registration.
Paikkoja on rajoitetusti joten ilmoittautuminen kannattaa tehdä pikaisesti.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Sonja Palhus, puh. 040 534 3865

 

 alatunniste
 Ylatunniste2


Varsinais-Suomeen ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma


Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen hankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin sekä toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin.

Kaupunkien kasvusopimusesitykset sekä kasvukäytävähakemukset on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuun lopussa. Maakunnat laativat osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa ennakoivaa ra-kennemuutosta koskevan suunnitelman helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä 29.2.2016.

Varautumissuunnitelman tulee sisältää alueen muutosjoustavuuden analyysin, riskialueiden/-toimialojen tunnistamisen ja suunnitelman riskeihin varautumisesta sekä suunnitelman alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen käytöstä ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Muutosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin.

Varsinais-Suomi on mm. monipuolisen elinkeinorakenteen kautta hyvin puskuroitu rakennemuutosta vastaan. Seutukunnista parhaassa asemassa on Turun seutukunta. Varsinais-Suomessa on paljon kokemusta perinteisestä äkilliseen rakennemuutokseen liittyvästä työskentelystä meriteollisuuden sekä Nokian/Microsoftin kaut-ta. Tässä yhteydessä on rakennettu luottamukselliset välit toimijoiden kesken. Ennakoiva rakennemuutostyöskentely vaatii perinteisen tilastoanalyysin lisäksi jatkuvaa dialogia eri toimijoiden kanssa.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella vauhditetaan kokeiluja

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluontoisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut.

Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian mukaisesti etusijalla ovat hankkeet, joissa jo hakuvaiheessa pystytään osoittamaan yhdessä tekeminen ja useamman toimijan mukanaolo. Rahoituksen luonteeseen sisältyy myös riskinotto – varmanpäälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia.

AIKO-rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016. Rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnille. Ennakoidun rakennemuutoksen AIKO-rahoituksen hankkeista päättävät maakunnan liitot.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630


Kuntaliitto ehdottaa väliaikaisen rahoitusmallin luomista uusiin maakuntiin


Kuntaliitto nosti lausunnossaan (4.2.2016) hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi esille erityisesti seuraavat näkökulmat:

- Hallituksen aluejakolinjaus kaipaa selkeyttämistä järjestämisvastuun osalta sekä toisiin itsehallintoalueisiin tukeutuvien alueiden hallinnon osalta (18 maakuntaa / 15 sote-aluetta).
- Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava kuntien ja alueiden elinvoimasta ja turvattava riittävä rahoitus kuntiin jääviin tehtäviin. Kunnan on voitava itse päättää, mihin itsehallintoalueeseen se haluaa kuulua samalla huolehtien, että kaikki tulevat itsehallintoalueet ovat toimintakykyisiä.
- Itsehallintoalueilla tulee olla alueellaan merkittävää itsenäistä päätösvaltaa. Valtion ohjauksen tulee olla luonteeltaan strategista. Itsehallintoalueiden ja alueen kuntien on voitava sopia keskenään muiden kuin itsehallintolaissa niille osoitettujen tehtävien siirrosta.
- Itsehallinnolliset alueet tarvitsevat riittävän rahoituksen tehtäviinsä. Rahoituksen tulee ensi vaiheessa tapahtua valtiollisen veron tai maksun kautta ja valtakunnallisesti tasattuna. Kuntaliitto ehdottaa väliaikaisen rahoitusmallin käyttöönottoa, joka perustuisi palvelulupaukseen ja järjestämispäätökseen, itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen sekä valtakunnalliseen rahoituskehykseen ja itsehallintoalueiden valtionosuus-/rahoitusjärjestelmään.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 2013 204 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

Monipuolinen elinkeinorakenne lisää Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta


Muutosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin. Muutosjoustava alue on immuuni ulkoisille häiriöille, kykenee palautumaan nopeasti muutostilanteissa ennalleen ja sopeutuu tehokkaasti toimintaympäristön muutoksiin. Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta on analysoitu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaa varten. Suunnitelmassa muutosjoustavuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, joista tässä esitellään elinkeinorakenteen monipuolisuutta koskevat tulokset.

Elinkeinorakenteen monipuolisuus on yksi tärkeimmistä mittareista alueiden muutosjoustavuutta tarkasteltaessa. Jos alueen tuotanto on vahvasti sidoksissa yhteen toimialaan, on se luonnollisesti haavoittuvaisempi tuotantorakenteen muutoksille kuin hyvin monipuolisen elinkeinorakenteen alueet. Elinkeinorakenteen monipuolisuutta tarkastellaan indeksillä, jossa tuotantorakenteeltaan monipuoliset alueet saavat pieniä arvoja ja yksipuoliset suuria. Tässä analyysissä tarkastellaan kaikkia toimialoja pois lukien toimialat, joiden työpaikoista valta-osa on julkisella sektorilla (julkinen hallinto, sote, koulutus ja yhdyskuntahuolto).

Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on erittäin monipuolinen, sillä indeksin arvo on käytännössä samalla tasolla kuin koko maassa. Myös muissa suurissa maakunnissa on hyvin monipuolinen elinkeinorakenne. Pirkanmaan elinkeinorakenne on hieman Varsinais-Suomea monipuolisempi ja Uudenmaan hieman yksipuolisempi, mutta erot maakuntien välillä on pieniä. Uudenmaan aavistuksen yksipuolisempaa toimialarakennetta selittää tukkukaupan melko suuri osuus (9 %) työpaikoista.

Seutukunnittain tarkasteltuna Turun seudun elinkeinorakenne on yhtä monipuolinen kuin koko Varsinais-Suomen, eikä analyysi tunnista yhtään selvää toimialaa, joka kasvaisi merkittävästi muita suuremmaksi. Telakkateollisuuden työpaikat kuitenkin jakautuvat useille eri toimialoille, jolloin telakan työllisyysvaikutus ei tule analyysissä vahvasti esiin. Telakkateollisuudella on kuitenkin kokonaisuudessaan suuri merkitys Turun seudun rakennemuutosherkkyyteen, ja alan joutuessa vaikeuksiin työllisyysvaikutukset ulottuisivat laajasti alueen elinkeinoihin.

Vakka-Suomi on analyysin mukaan Varsinais-Suomen seutukunnista toiseksi muutosjoustavin. Vakka-Suomen elinkeinorakenteessa on kuitenkin vahva paino autoteollisuudella, ja analyysissä käytetyissä vuoden 2013 luvuissa toimiala oli vielä selvästi tämänhetkistä pienempi. Uudenkaupungin autotehtaan näyttäytyykin selvästi Vakka-Suomen merkittävimpänä rakennemuutosriskinä. Salon seudun monipuolisuutta vähentää edelleen elektroniikkateollisuuden korostuminen alueen työpaikoissa. Ala on muodostanut Salon seudulla merkittävän rakennemuutosriskin, mikä on tosin jo pääosin toteutunut. Uudemmissa tilastoissa seudun elinkeinorakenteen monipuolisuus tuleekin kasvamaan.

Turunmaan elinkeinorakenteen monipuolisuutta vähentää ennen kaikkea työpaikkojen voimakas painottuminen (14 %) mineraalituotteiden valmistukseen. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärille rakentunut klusteri on potentiaalisesti haavoittuvainen alalla tapahtuville tuotantoympäristön muutoksille. Loimaan seutu on elinkeinorakenteeltaan Varsinais-Suomen yksipuolisin seutukunta, ja seudun työpaikkajakaumassa korostuvat voimak-kaasti kasvinviljely ja kotieläintalous (17 %) sekä koneiden ja laitteiden valmistus (12 %). Molemmat toimialat ovat Loimaan seudulla kuitenkin huomattavan pienyrityspainotteisia, mikä pienentää niihin liittyvää rakennemuutosriskiä.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

elinkeinorakenne hhi

elinkeinorakenne osuudet

Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta


Varsinais-Suomen voimassa oleva vahvistettu maakuntakaava on kaikilta osin nyt myös lainvoimainen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 29.1.2016 kaikki ympäristöministeriön tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätöksestä tehdyt valitukset.

Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava

Vaihemaakuntakaavan laatimisessa ollaan siirtymässä ehdotusvaiheeseen. Luonnoksesta saatuun palautteeseen (48 lausuntoa, 20 mielipidettä) on laadittu vastineet, joita käsiteltiin maankäyttöjaostossa 12.2.2016. Asia tuodaan maakuntahallituksen maaliskuun kokoukseen hyväksymistä ja lähetekeskustelua varten. Kevään aikana laaditaan kaavaehdotus yhteistyössä maakunnan kuntien ja sidosryhmien kanssa. Kaavaehdotusta valmistellaan voimassa oleviin säännöksiin tukeutuen, mutta käynnissä olevia maankäyttö- ja rakennuslain tarkistusten etenemistä ja mahdollista vaikutusta seurataan aktiivisesti. Kaavaehdotus toimitetaan uusimuo-toiselle lausuntokierrokselle kesälomakauden jälkeen.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on ohjelmointi- ja tavoitteiden määrittelyvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee jaostokäsittelyyn ja asetetaan nähtäville huhtikuussa, jonka jälkeen pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.

Lisätiedot: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Tunnin juna toteuttaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteita – selvitykset tukevat yleissuunnitelman laatimista


Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkolan tutkimus Tunnin junan kansantaloudellisista vaikutuksista julkaistiin torstaina 11.2.2016. Piekkola arvioi tutkimuksessaan Tunnin junan aluetaloudellisia vaikutuksia sen kautta, miten uusi nopea junayhteys vaikuttaisi yritysten toimeliaisuuteen ja talouskasvuun.

Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat vuosittain 30 miljoonaa euroa. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma luovat yhteensä 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Investointi Tunnin junaan maksaisi näin ollen itsensä takaisin jo 20 vuodessa.

Suuret ja paljon julkisuutta saavat liikenneinvestoinnit tuovat myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Nopeampi väestönkasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat kasvattavat työperäistä matkustusta ennustetusta. Uusi nopea junayhteys tuottaa maankäyttömahdollisuuksia Espoolle, Lohjalle ja Salolle. Turun seudulla Tunnin juna vauhdittaisi kaavoitus- ja rakennushankkeita erityisesti Turku–Kupittaa–Skanssi–Itäharju-alueella.

Tutkimuksen lehdistötilaisuudessa Osmo Soininvaara esitti, että Etelä-Suomen kasvualueiden osaamispotentiaali on saatava täysimääräisesti käyttöön – osaamisperustaisen talouden tarkasteluissa pelkkä Helsinki–Tampere ei riitä, vaan myös Turun potentiaali on saatava täysin hyödynnettyä! Tunnin juna edistää helppoa vuorovaikutusta ja pendelöintiä ja luo edellytykset Suomen kasvulle. Piekkolan tutkimus antaa tukea sille, että verkottuminen yritystoiminnassa voi tapahtua laajalla metropolialueella, joka kattaa Helsingin, Turun ja Tampereen kasvukeskukset. Tunnin junan hyödyt jakaantuvat siten koko Etelä-Suomen kasvualueiden eduksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön kasvuvyöhykekilpailuun hakemuksensa jättäneen Pohjoinen kasvuvyöhyke -toimijaverkoston 13 eteläsuomalaisen kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyön tavoitteena on tukea Etelä-Suomen elinvoimaisuutta, kasvuhakuisuutta ja strategista kehittämistä alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Tunnin juna vahvistaa Etelä-Suomen yhtenäistä työmarkkina-aluetta ja työvoiman liikkuvuutta. Tämä tukee vahvasti myös Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen tavoitteita.

Tunnin junan aluetaloudellisia ja liikenteellisiä vaikutuksia on nyt tarkasteltu kolmessa eri selvityksessä. Tehdyt tarkastelut tukevat hankkeen jatkosuunnitteluna ratalain mukaisen yleissuunnitelman laatimista koko rata-välille Turku-Helsinki. Yleissuunnitteluun on hyödynnettävä saatavilla olevaa EU:n TEN-T/CEF-tukea, jota on tarjolla 50 % suunnittelukustannuksista, koska Tunnin juna on osa EU:n hyväksymää TEN-T-ydinverkkokäytävää.

Mm. valtiovarainvaliokunta esitti kantaneen mietinnössään (VaVM 16/2015 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016: ”EU-rahoitus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi toimii aktiivisesti hyödyntääkseen myös EU-rahoituksen mahdollisuudet; näitä ovat mm. Euroopan strategisten investointien rahasto ja TEN-T-tuki.” ja ”Valiokunta painottaa, että päätökset uusista hankkeista tulee tehdä kansallisesti niin, että niihin liittyvät TEN-T-tukihakemukset ehtivät vuosien 2016 - 2017 taitteeseen ajoittu-vaan hakuun.”.

Suomi on tämän ohjelmakauden (2014 - 2020) kahden ensimmäisen vuoden aikana pystynyt hyödyntämään TEN-T/CEF-tukea vain 77 milj. euroa. Esimerkiksi Ruotsin saama tuki on ollut vastaavana aikana 472 milj. euroa. On arvioitu, että Suomi voisi saada koko ohjelmakaudella TEN-T/CEF-tukea ainakin 500 milj. euroa. Tuki edellyttää aina myös merkittävää kansallista rahoitusta ja käytännössä tuki voi kohdistua vain ratahank-keisiin. Tunnin junan suunnittelu ja Espoon kaupunkiradan rakentaminen tunnin junan ensimmäisenä investointivaiheena juuri nyt on hyvin perusteltu. Hankkeen koko Etelä-Suomeen kohdentuvat laaja-alaiset hyödyt ovat kiistattomat ja TEN-T/CEF-tuen merkittävä osuus saattaa olla ainutkertaisesti käytössä vain juuri nyt.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

Varsinais-Suomen yrittäjien maakuntaennuste vuodelle 2016 kertoo positiivisista odotuksista

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste vuodelle 2016 -kyselyyn vastasi yli tuhat varsinaissuomalaista pk-yrittäjää. Kyselyn tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaisten yrittäjien luottamus talouteen on kohentunut merkittävästi ja yritysten kasvuodotukset ovat nousseet selvästi viime vuodesta. Yrittäjät arvioivat yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden sekä henkilökunnan ja investointien määrän kehittyvän suotuisasti vuoden 2016 aikana. Jopa 41 % vastaajista odottaa liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2016 aikana.

Yli puolet varsinaissuomalaisista yrittäjistä pitää oman kuntansa yritysilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä. Par-haana kunnan toimitilojen ja tonttien saatavuutta pidetään Turun seudulla Liedossa, jossa 80 % vastaajista pitää tonttien ja toimitilojen saatavuutta vähintään hyvänä. Myös Kaarinan tonttien ja toimitilojen saatavuutta pidettiin erinomaisena.

Työllistämismahdollisuuksien osalta eniten odotusarvoja oli 10–49 henkeä työllistävillä yrityksillä. Lisäksi sekä yksinyrittäjät että 2–9 henkilöä työllistävät näkevät parannusta viime vuoteen työllistämismahdollisuuksissaan. Tulokset vahvistavat käsitystä pk-yritysten roolista uusien työpaikkojen luomisessa Varsinais-Suomessa – Maakuntaennusteen tulokset enteilevät edelleen tuhansia uusia pk-yritysten luomia uusia työpaikkoja Varsi-nais-Suomeen.

Lähde: Varsinais-Suomen yrittäjät (2016). Varsinais-Suomen maakuntaennuste vuodelle 2016.
http://www.yrittajat.fi/File/db8f452a-4513-4154-a899-eb8fee8f670a/Varsinais-Suomen%20Maakuntaennuste.pdf

Lisätiedot: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364


Väyläverkon korjausvelkaa taitetaan 600 milj. eurolla – osin kehittämisinvestointien kustannuksella


Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Liikenneviraston arvion mukaan väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018, josta 100 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun. Rahoituksella vastataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin.

Korjausvelkaohjelman laati Liikennevirasto yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja se löytyy Liikenne-viraston sivuilla: www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma Liikenneverkolla on korjausvelan lisäksi paljon parantamistarpeita, joihin ei tällä rahoituksella pystytty vastaamaan. Korjausvelkaa ei ole uusien väylien rakentaminen, liittymien parantaminen, lisäkaistat tai lisäraiteet. Näitä hankkeita toteutetaan kehittämisinvestointien kautta.

Korjausvelkaohjelmasta kohdentuu tieverkon hankkeita Varsinais-Suomen ELY -keskuksen alueelle (Varsinais-Suomi ja Satakunta) noin 35,5 milj. eurolla vuosien 2016–2018 aikana. Ohjelmasta ei Varsinais-Suomeen kohdennu vesiväylä- tai rataverkon parantamishankkeita. Rantarataa, Kirkkonummi-Karjaa osuudelle parannetaan 10 milj. eurolla, joka varmistaa radan käytettävyyttä sekä liikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että nyt päätetyn 600 milj. euron lisäksi tällä hallituskaudella kohdennetaan vielä 364 milj. euroa korjausvelkaan. Päätös näistä hankkeista tehdään myöhemmin.

Suomessa on käynnistetty hallituskausittain noin 1,2–2 mrd. euron kehittämisinvestoinnit, mutta tehtyjen päätösten valossa tämän hallituskauden investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi. Matala investointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perusväylänpitoon vuosina 2017–2019 sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vielä 240 milj. eurolla vuosina 2019–2020. Panostuk-set perusväylänpitoon ovat välttämättömiä, mutta kehittämishankkeiden tärkeys taloudellisen kasvun edistäjinä ovat merkittäviä.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Tietopalvelujen roolia liiton virastossa vahvistettu

Varsinais-Suomen liiton tietopalveluja on vahvistettu perustamalla liiton virastoon edunvalvonta ja kuntapalvelu -vastuualueelle tietopalveluryhmä. Ryhmää vetää tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Ryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Maakuntastrategiassa merkittävässä roolissa oleva aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on jatkossa osa tietopalveluryhmän toimintaa. Aluetietopalvelun kehittäminen on ollut oikeansuuntainen hanke. Se on herättänyt muilla alueilla kiinnostusta ja vastaavia alueellisen tiedon palveluja on suunnitteilla myös muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen liitto etsii rooliaan osana digitalisaatiota ja haluaa olla edelläkävijänä kehittämässä alueellisen tiedon infrastruktuureja. Tietopalveluryhmä osaltaan jäntevöittää liiton tätä toimintaa. Jatkossa pystymme entistä paremmin tarjoamaan ajankohtaisia tietopalveluja ja analyysejä liiton sidosryhmille ja tukemaan liiton muun toiminnan tietotarpeita.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

 alatunniste
Ylatunniste2 

 

Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen kuntien yhteiskokous 14.1.2016

Varsinais-Suomen liitto ja maakunnan kunnat pitivät yhteiskokouksen Turun Messukeskuksessa 14.1.2016. Kokouksen tarkoituksena oli sopia Soten ja itsehallintoalueelle tulevien muiden tehtävien valmistelun aloittamisesta.

Tilaisuudessa kuultiin Turun kaupungin palkkaaman tri Antti Parpon, maakuntajohtaja Kari Häkämiehen, kaupunginjohtaja Aleksi Randellin ja maakunnan viiden seutukunnan puheenvuorot.

Kokouksessa päätettiin asiaa valmisteltavan niin, että Antti Parpon johdolla käynnistetään Sote-projekti, Varsinais-Suomen liiton vastatessa itsehallintoalueelle (maakuntahallintoon) tulevien muiden tehtävien valmistelusta. Seuraava yhteiskokous on tarkoitus pitää maaliskuussa 2016. Varsinais-Suomen liitto on kutsunut poliittisten puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat neuvotteluun 29.1.2016.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies esittelee asian seikkaperäisemmin kokouksessa.

 

Kumppanuusajattelulle vahva tuki Varsinais-Suomen toimijoilta

Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Loka–marraskuussa 2015 toisen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä lähes neljä viidestä vastaajasta kannatti Varsinais-Suomen kehittämistä yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kumppanuusajattelun kannatus on myös kasvanut selvästi edellisestä barometristä.

 

 Strategian visio

 

Vastuullisuus parhaiten edistyt kärkiteema

Maakuntastrategian ytimen muodostaa neljä kärkiteemaa: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Vastaajat olivat selvästi eniten samaa mieltä vastuullisuus-teeman väittämien kanssa. Erityisesti tekeminen ja yrittäminen nähtiin maakunnassa arvostettuina ja sisäistettyinä toimintatapoina. Yhteistyö-taidot-teeman osalta noin kolmasosa vastaajista oli väittämien kanssa samaa mieltä. Vaikka suurin osa vastaajista pitää kumppanuutta hyvänä lähtökohtana maakunnan kehittämiselle, näkevät he kuitenkin yhteistyössä paljon kehitettävää.

Kumppanuusfoorumi toimiva väline maakunnan kehittämiseen

Kumppanuusfoorumi on maakuntastrategian päätoimenpide, jonka pohjana on avoin tieto ja toimijoiden välinen kanssakäyminen. Kumppanuusfoorumin keskeisenä toimintamuotona ovat kumppanuustapaamiset. Vastaajista suurin osa piti kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena. Enemmistö vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ideoita ja toimintamalleja. Sen sijaan vain 20 prosenttia vastaajista piti aluetietopalvelua alueen toimijoiden jokapäiväisenä työkaluna. Tosin kyselyn toteutusajankohtana aluetietopalvelu (Lounaistieto.fi) oli ollut toiminnassa vain kaksi kuukautta.

Toimenpiteiden toteutuminen edistynyt vuoden aikana

Maakuntastrategian neljään kärkiteemaan liittyy kumppanuusfoorumin lisäksi yhteensä 25 toimenpidettä. Vastaajien mukaan maakuntastrategian toimenpiteet ovat edistyneet pääsääntöisesti joko hieman tai kohtalaisesti. Vastaajien mukaan parhaiten ovat edistyneet avoimen tiedon käyttöön (R4) koulutusosaamiseen (S4) ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen (S5) liittyvät toimenpiteet. Selvästi heikoimmin arvioitiin edistyneen maa-hanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä painottava toimenpide (R3), jonka osalta yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei sen toteuttaminen ole edennyt ollenkaan. Edellisen barometrin vastauksiin verrattuna vastaajien arviot lähes kaikkien toimenpiteiden edistymisestä olivat parantuneet. Tulos on varsin odotettava, sillä vuoden 2014 barometrin aikaan toimenpiteiden toteuttaminen oli vasta alkamassa.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaistiedon sivuilla (www.varsinais-suomi.fi/maakuntastrategia / www.lounaistieto.fi).

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Sisäministeri Petteri Orpo puhui maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä käsitelleessä seminaarissa 13.1.2016

Varsinais-Suomen liitto, SPR Varsinais-Suomen piiri ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät keskiviikkona 13.1.2016 lähes 200 osallistujaa keränneen seminaarin, jonka sisältönä olivat erilaiset keinot maahanmuuttajien työllistymisen tehostamiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi. Tilaisuudessa puhunut sisäministeri Petteri Orpo korosti työllistymisen kynnysten madaltamista mahdollisimman paljon ja samalla avoimen yhteiskunnan toimintaperiaatteita. Hän totesi myös että kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö vaan pysyvä kehityssuunta maailman ilmiöistä johtuen. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio totesi avauspuheenvuorossaan tapahtuman lähtökohtana olleen maakuntastrategian linjaukset ja toimenpiteet ja maahanmuuton alueelliset mahdollisuudet. Tilaisuudessa puhuivat myös maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula.

Seminaarin yhteydessä esiteltiin laajasti maahanmuuttajille suunnattuja konkreettisia hankkeita ja koulutusta, joiden tavoitteena on edistää työllistymistä ja monipuolisen osaamisen hyödyntämistä. Kaikki uudet kehittämisideat tähtäävät siihen, että turvapaikanhakijaksi hyväksytyn henkilön polku koulutukseen ja työelämään olisi mahdollisimman lyhyt ja joustava. Toisaalta jo olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen esimerkiksi suomalaisten vientiyritysten palveluksessa tulee varmistaa. Useat esitellyt pilottihankkeet ja toimenpiteet tähtäävät juuri näihin tuloksiin. Seminaarin lopussa yhteenvedon tehnyt ELY -keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival peräänkuulutti laajaa ideointia maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi ja osaamiskapasiteetin hyödyntämiseksi.

Tilaisuuden esitykset ja videokooste löytyvät: www.varsinais-suomi.fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, puh. 040 071 5786 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh. 040 776 0310

 

#Kesäduunaa2016 – Kampanja kesätyöllistämisen edistämiseksi käynnistynyt

Varsinaissuomalaiset yritykset haastetaan mukaan kampanjaan, jonka tavoitteena on työllistää kesällä 2016 mahdollisimman suuri joukko 15–18-vuotiaita nuoria. Kampanjan toteuttavat Salon Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen liitto ja Turun ammattikorkeakoulu. Tarkoituksena on tukea nuorten mahdollisuuksia saada työkokemusta ja oppia työelämän perusteita aikana, jolloin työllisyystilanne maassa on erittäin vaikea. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Kampanjassa yrittäjät ja nuoret saatetaan yhteen. Kampanjaan mukaan ilmoittautuneelle nuorelle lähetetään yhteystiedot lähialueensa yrityksestä, joka on ilmoittautunut mukaan tarjoamaan kesätyöpaikkoja. Nuori ottaa itse yhteyttä yritykseen ja osapuolet sopivat jatkosta. Työllistyneille nuorille tarjotaan kampanjan osana perustiedot työelämän pelisäännöistä. Työsopimuksen pituuden ja maksettavan korvauksen sopivat yrittäjä ja nuori keskenään. Tavoitteena on vähintään kahden viikon pituinen työjakso.

Haastekampanja perustuu Salon yrittäjien vuosina 2014 – 2015 toteuttamaan malliin, jossa Salossa työllistettiin satoja nuoria alueen pk-yrityksiin. Kampanja perustuu vahvasti myös Varsinais-Suomen maakuntastrategian nuoria ja koulutusta koskeviin toimenpiteisiin ja Turun ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön kehittämiseen. Vuoden 2016 parhaalle kesätyöllistäjälle myönnetään erityinen huomionosoitus syksyllä 2016.

#kesäduunaa2016
http://www.varsinais-suomi.fi/kesaduunaa2016
Liiton sivuilla tämän viikon aikana

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, puh. 040 071 5786 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh. 040 776 0310

 

Rakentamisen ja palvelujen liikevaihto kasvussa

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on ollut viime aikoina tasaista. Vuoden 2012 alussa alkanut tuotannon lasku pysähtyi vuonna 2014, jonka jälkeen muutokset kokonaistuotannossa ovat olleet vähäisiä. Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos oli viime vuoden huhti–syyskuussa hienoisessa kasvussa, kun koko maassa yritysten liikevaihto väheni 1,4 prosenttia. Koko maan kehitystä heikensi erityisesti Uusimaa, jossa liikevaihto tippui 4,3 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna.

Vaikka liikevaihdon keskimääräinen kehitys on ollut maakunnassa melko tasaista, on toimialojen välillä merkittäviä eroja. Palvelu- ja rakennusaloilla liikevaihdon kasvu on ollut vuoden 2015 aikana nopeaa, mutta teollisuustuotanto näyttäisi yhä supistuvan, joskaan ei enää yhtä nopeasti kuin muutama vuosi sitten. Kaupan kehitys seuraa melko tarkasti liikevaihdon kokonaiskehitystä, eikä alalla ole tapahtunut voimakkaita muutoksia ylös- tai alaspäin useaan vuoteen.

Myös seutukunnittain tarkasteltuna yritysten liikevaihdon kehitys on tasoittunut. Vuonna 2012 alkanut seutukuntien tuotannon nopea eriytyminen näyttää pysähtyneen. Vaikka Vakka-Suomessa liikevaihto on kasvanut huhti–syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna ja sekä Salossa että Turunmaalla laskenut, on liikevaihdon kehitystrendi hyvin tasainen jokaisessa seutukunnassa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1liikevaihdon suhdannekuvaaja

2liikevaihdon keskimaarainen vuosimuutos

 3liikevaihdon suhdannekuvaaja

 alatunniste
Ylatunniste2 

 

 

 

 Tarasti valmistelee alue- ja maakuntahallinnon uudistamista

 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on asettanut ministeri Lauri Tarastin selvityshenkilöksi valmistelemaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista. Hankkeen toimikausi on 8.12.2015 - 15.2.2016. Tarastin tehtävänä on hallituksen tulevan yhteensovituslinjauksen valmistelu. Selvityshenkilön ehdotuksen perusteluineen ja arviointeineen tulee olla hallituksen käytettävissä viimeistään 22. tammikuuta. Hallitus tekee yhteensovituspäätöksen aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä tammikuun 2016 viimeisellä viikolla.


Selvityshenkilö selvittää hallituksen linjausta yksityiskohtaisemmin ne valtion aluehallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin perustettaville itsehallintoalueille. Tämän lisäksi hän arvioi, onko näissä tehtävissä mahdollisesti kokonaan tai osittain kunnille siirrettävissä olevia tehtäviä sekä kartoittaa tehtävien hoitamiseen käytetyt resurssit. Selvityshenkilön tulee selvittää maakuntien liittojen tehtävien siirron ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien mahdollisen siirtämisen toteuttaminen itsehallintoalueille. Tämän lisäksi selvityshenkilö arvioi edellä mainittujen tehtävien siirtojen vaikutukset valtion aluehallintoon ja keskushallintoon sekä erityisesti ELY-keskuksiin ja aluehallintovirastoihin. Selvitysten ja arviointien perusteella valmistellaan ehdotus lainsäädännön periaatteiksi itsehallintoalueiden tehtävistä itsehallintoaluelain valmistelua varten.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos

Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan keskiviikkona 9.12.2015 lain toisessa käsittelyssä äänestysten jälkeen hallituksen esityksen (HE114/2015 vp) maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Muutoksella luovutaan maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen aiemmasta vahvistusmenettelystä. Lain on tarkoitus tulla voi-maan vuoden 2016 alusta ilman erityisiä siirtymäsäännöksiä.
Muutos tuo Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaprosessiin valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksen mukaisesti uuden ehdotusvaiheen lausuntokierroksen ao. ministeriöiden kuulemiseksi ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa.

 

Tuleva prosessi

 Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Örön kehittäminen puolivälissä

Metsähallitus sai vuonna 2014 valtioneuvoston päätöksellä rahoitusta Örön sata vuotta vanhan linnakkeen muuttamiseksi luontomatkailukeskukseksi. Vuoden 2015 alussa saari ja sen kuutisenkymmentä taloa siirtyivät Metsähallituksen hallintaan. Kesään mennessä rakennettiin saareen uusi vierasvenesatama, armeijan ruokala kunnostettiin ravintolaksi sekä Örön puutaloihin kunnostettiin eritasoisia majoitustiloja yli sadan vuodepaikan verran. Lisäksi kaksi retkeilyreittiä opasteineen otettiin käyttöön ja koulutettiin joukko oppaita. Nämä toiminnat vuokrattiin yritykselle, jolla on paljon kokemusta saaristomatkailusta ja venesatamien palveluista. Saarella toimi myös kaksi pienempää yritystä ja useiden muiden yritysten kanssa on neuvotteluja käynnissä. Metsähallitus vastaa saaren kunnallistekniikasta ja alueiden hoidosta. Örö kuuluu osana Saaristomeren kansallispuistoon.

Saari avattiin yleisölle kesäkuun alussa ja siellä kävi kesän ja alkusyksyn aikana 25 000 vierasta, jotka tulivat sinne omilla veneillään, yksityisillä vuoroveneillä, taksiveneillä ja yhteysaluksella, joka ajoi saareen kaksi kertaa viikossa. Opastetuille retkille osallistui 5 000 ihmistä kesän aikana. Palaute kävijöiltä on ollut erittäin myönteistä, mikä rohkaisee jatkamaan Örön kehittämistä.

Syksyn aikana Metsähallitus on jatkanut saaren kehittämiseen tähtääviä investointeja: sataman yhteyteen on valmistumassa uusi sauna, kaksi suurta lämpökeskusta on korvattu maalämpölaitoksilla ja uusi jäteveden puhdistamo valmistuu kevääseen mennessä. Suunnittelu on käynnissä vanhan komendantin talon (tunnetaan nimellä Silmä) muuttamiseksi ympärivuotiseen asuinkäyttöön sekä 1950-luvun rivitalon saneeraamiseksi. Metsähallitus on myös hakemassa Central Baltic -rahoitusta saaren pienemmän kasarmialueen, ns. kuuden tuuman alueen tykkien, bunkkereiden ja luolien käyttöön ottamiseksi kulttuurimatkailun ja toiminnallisen luontomatkailun kohteena.

Suurin ja tärkein seuraava investointikohde on kahdentoista tuuman kasarmin muutostyö 18 huoneen kasarmihotelliksi. Kunnostustyö on suunniteltu alkavaksi tammikuussa 2016. Ennen töiden aloittamista Metsähallituksen ja hotelliyrittäjän tulee saada varmuus siitä, miten liikenne saareen hoidetaan.

Metsähallitus on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen, että matkailutoiminnan edellytysten turvaamiseksi vuonna 2016 ministeriö myöntäisi liikenteeseen tappiotakausta 67 000 euroa. Tuella voitaisiin järjestää jopa 360 erilaista ympärivuotista laivavuoroa Kasnäsistä Öröhön yhdistämällä markkinapohjainen ja tuettu liikenne joustavin aikatauluratkaisuin, käyttämällä joustavasti erilaista kalustoa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti sekä ottamalla käyttöön maksut matkustajilta ja autoilta.

Örön liikenteen uusista ratkaisumalleista saadut kokemukset voisivatkin palvella liikenne- ja viestintäministeriön pyrkimyksiä asiakaspohjaisiin ratkaisuihin ja kustannusten vähentämiseen. Ehdotettu malli on erittäin kustannustehokas, sillä se maksaisi enintään yhden kolmasosan vuoden 2015 kustannuksista, mutta samalla palvelutaso nousisi merkittävästi.

Varsinais-Suomen liitto teetti yhdessä ELY-keskuksen kanssa kesällä 2014 Turun yliopiston merenkulkualan tutkimus- ja koululutuskeskuksella erillisselvityksen Örön liikennöinnin järjestelyvaihtoehdoista. Selvityksen keskeisin johtopäätös oli, että Örön osin tai kokonaan valtion kustannuksella hoidettava yhteysalus- ja huolto-liikenne tulisi ratkaista tasapuolisesti Vänön-Örön-Hiittisten -saaristoaluetta kokonaisuutena palvelevana ja kehittävänä. Örön vuoden 2016 liikennöinti on joka tapauksessa ratkaistava tavalla tai toisella. Nyt on sopiva hetki avoimesti etsiä ja kokeilla malleja, jotka palvelevat koko saariston ympärivuotista saavutettavuutta.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Merimetsokannan yhteispohjoismaisesta hallinnosta seminaari Turussa

Pohjoismainen saaristoyhteistyö järjesti seminaarin kasvaneen merimetsokannan aiheuttamista vaikutuksista ja mahdollisuuksista rajoittaa merimetsokantaa ja kannan leviämistä. Seminaari pidettiin kaksiosaisena Turussa Forum Marinumissa 23.-24.11.2015. Seminaarin ensimmäinen päivä oli varattu alustuksille ja toinen päivä workshopille, jonka tavoitteena oli yhteisen pohjoismaisen hallintomallin rakentaminen merimetsokannan sää-telylle. Alustuksiin osallistui n. 80 henkilöä ja workshopiin n. 30 henkilöä.

Seminaariesiintyjät esittivät huolensa merimetsokannan voimakkaasta kasvusta ja reviirin laajenemisesta sekä siitä, ettei ongelmaan ole uskallettu avoimessa hengessä tarttua. Lisäksi ympäristöviranomaisten tapaa suhtautua merimetsokysymykseen vähätellen ja usein omista luontointresseistään tarkastellen pidettiin ongelmallisena ja esteenä itse ongelman ratkaisemiseksi.

Luontotutkijat huomaavat merimetsokysymyksessä paljon yhtymäkohtia esim. hylkeisiin ja suteen liittyviin konflikteihin eri intressiryhmien välillä; subjektiivinen näkemys on usein vallitseva. Tutkijat eivät kuitenkaan kiistä, etteikö merimetso aiheuttaisi sekä taloudellisia ja ympäristöllisiä että sosiaalisia vaikutuksia.

Seminaarin tuloksena syntyi workshop-työskentelyyn pohjautunut loppuraportti, joka on tarkoitus luovuttaa ministeri Tiilikaisen kokoamalle merimetsotyöryhmälle apuvälineeksi. Raportissa ehdotetaan yhteisen pohjoismaisen mallin luomista merimetson hallinnalle sekä tuodaan esiin niitä keinoja, joilla merimetsokantaa on pyritty kontrolloimaan esim. Tanskassa ja Skotlannissa. Loppuraportin yksi tärkeä sanoma on, että merimetso pitäisi pyrkiä pitämään poissa sisävesiltä, joihin se ei Suomessa ole vielä levinnyt. Järvissä ja joissa merimet-son paikalliset vaikutukset ovat vielä voimakkaammat.

Seminaariraportti ja muu aineisto on luettavissa pohjoismaisen saaristoyhteistyön kotisivulla osoitteessa http://www.skargardssamarbetet.org/sv/aktuellt/44-kontakt

Lisätietoja: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistavat valtio, kuntien ja alueiden väliset sopimukset valmisteluvaiheessa

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesti kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista tuetaan kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Instrumentteja on työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeri-ön hallinnonaloilla. Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistetaan muun muassa ennakoivan rakenne-muutoksen toimilla, kasvusopimuksilla ja kasvuvyöhykesopimuksilla sekä MAL-sopimuksilla (maankäyttö, asuminen ja liikenne).

Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakunta laatii osana maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmaa ennakoidun rakenne-muutoksen suunnitelman (ns. varautumissuunnitelma), joka on perusta myös ERM-rahoituksen käytölle maakunnassa. Suunnitelman tulee perustua maakuntaohjelmaan, valtakunnallisiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin, alueen älykkään erikoistumisen strategiaan sekä sisältää vahva ennakoiva lähestymistapa. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (varautumissuunnitelma) päivitettynä osaksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle 29.2.2016 mennessä.

Kaupunkien kanssa tehtävien kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimukset kohdennetaan nykyisiä kasvusopimuksia paremmin muutamiin kehittämisen kärkiin. Kaupunkien itse valitsemia teemoja voi olla yhdestä kahteen. Tässä vaiheessa Turun kaupungin vetämänä tehdään valmistelua seuraavien teemojen osalta: Life Science, kiertotalous, meriklusteri, matkailu ja Tunnin juna. Valittujen teemojen lisäksi kaupunkien tulee vastata innovatiivisia julkisia hankintoja ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin.

Kaupunkien kasvusopimusehdotukset on kytkettävä kaupungin strategian toteuttamiseen ja kaupungin on sitouduttava omarahoitusosuudella toteutettaviin hankkeisiin. Hakemuksen tekemisestä vastaa keskuskaupunki, joka kokoaa alueen muut tarvittavat toimijat mukaan. Kasvusopimus tehdään korkeintaan kuuden par-haan ehdotuksen kanssa. Päätökset solmittavista sopimuksista tekee TEM. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) osalta valtio tekee kasvusopimuksen suoraan neuvottelumenettelyllä.

Valtion ja kasvuvyöhykkeiden välisten sopimusten tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen eri alueiden ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Sopimusmenettelyllä tuetaan kasvuvyöhykkeiden strategista kehittämistä. Lähtökohtana on kehittää kasvuvyöhykkeitä toiminnallisina kokonaisuuksina, yli hallinnollisten rajojen ja olemassa olevia liikennejärjestelmiä hyödyntäen. Kasvuvyöhykkeen tulee olla kansallisesti merkittävä, ja sen tulee sijaita kahden tai useamman maakunnan alueella. Kasvuvyöhykkeet valitsevat strategiset painopisteensä (1–2), ja niiden tulee tukea hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Digitalisaation hyödyntäminen ja vyöhykkeen toiminnallisuuden kehittäminen ovat arvioitavien kriteerien keskeiset painopisteet.

Pohjoinen kasvuvyöhyke -konseptia valmistellaan kasvuvyöhykekilpailuun kuuden maakunnan alueella Satakunnasta Etelä-Karjalaan. Valmistelua tehdään Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton johdolla. Suurimmat kaupungit ja maakuntien liitot on kutsuttu yhteistyöhön mukaan.

Sekä kasvu- että kasvuvyöhykesopimushakemukset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuun 2016 loppuun mennessä, jonka jälkeen valitaan jatkoneuvotteluihin mukaan hyväksyttävät ehdotukset. Jatkoon pääsee kasvusopimuksista korkeintaan 6 ehdotusta ja kasvuvyöhykkeistä 1–2 ehdotusta. Sopimukset valittavien kanssa tehdään vuosille 2016–2018.


Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan siten, että se mahdollistaa kestävän liikkumisen edistämisen ja hyödyntää olemassa olevia ja tulevia hyviä joukkoliikennevyöhykkeitä. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Kestävien kulkumuotojen houkuttelevuutta lisätään ja edistetään tietoon perustuvien digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä.

Turun seudulla MAL-sopimuksen lähtökohtana ovat kaupunkiseudulla vuonna 2012 hyväksytty rakennemalli 2035 ja sen toteuttamiseksi kuntien vuosina 2014–2015 hyväksymät kuntakohtaiset kaavoitusohjelmat liitteenään seudullinen ohjelma, seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sopimus on jatkoa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle MAL-aiesopimukselle 2012–2015.

Turun seudulla tavoitteena sopimukselle on, että sopimusmenettelyn avulla;

- Vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia.
- Edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta.
- Edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kehittymistä tukevien hankkeiden toteutusta.

MAL-sopimusluonnos on rakennettu kolmelle integroidulle teemalle (elinvoimainen seutu, vahvat yhdyskunnat sekä sujuva arki), joiden tavoitteista on muodostettu konkreettiset toimenpiteet. Keskeisenä haasteena on saada muodostettua valtio-osapuolten yhteinen näkemys ja sitoutuminen.

Sopimusosapuolet ovat valtion puolelta ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Turun kaupunkiseudun kunnista mukana ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Varsinais-Suomen liiton rooli sopimusosapuolena ratkaistaan luottamusmieskäsittelyn yhteydessä.

Luonnoksen valmistelusta on vastannut Turun, Kaarinan ja Raision kaupunkien, Varsinais-Suomen ELY:n ja Varsinais-Suomen liiton edustajista muodostettu valmistelutyöryhmä. Luonnoksen sisältöä on käsitelty Turun kaupunkiseudun MAL-ryhmässä sekä valmistelukokouksissa, joihin ovat osallistuneet em. lisäksi ministeriöi-den, liikenneviraton ja ARA:n edustajat.

Kunnat ja maakunnan liitto käyvät lähetekeskustelua ja antavat lausuntonsa MAL-sopimusluonnoksesta 20.1.2016 mennessä. Sopimuksen sisältö viimeistellään talven aikana mm. valtion ja kuntien välisessä neuvotteluryhmässä. Lopullinen muotoilu on päätettävissä maaliskuun kehysriihen jälkeen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee sopimusta ennen kuntien hyväksymistä ja Valtioneuvoston periaatepäätöstä.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 7674364, suunnittelujohtaja Heikki Saarento,
p. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630

 alatunniste