Ylatunniste2

Ammatillisen koulutuksen reformi
Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa toteutetaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden toimeenpanoa koskevan suunnitelman (15.4.2016) mukaisesti uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö ja puretaan päällekkäisyyksiä yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys.
Lisäksi toteutetaan ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä kevennetään tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa tutkintoja laaja-alaistamalla ja erillisten tutkintojen määrää vähentämällä sekä siirtymällä yhteen tapaan osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Osaaminen osoitettaisiin näyttämällä se pääsääntöisesti käytännön työtilanteissa. Samalla selkeytetään henkilökohtaistamiseen liittyviä prosesseja siten, että ne soveltuvat kaikille asiakasryhmille. Lisäksi otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, jonka tavoitteena on mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti. Tavoitteena on muodostaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen eri muodoista opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kannalta selkeä ja johdonmukainen kokonaisuus. Uudistusta tuetaan myös perustamalla uudet työelämätoimikunnat ja ennakointifoorumit.
Opetushallinnon ohjaamalle ja rahoittamalle ammatilliselle koulutukselle tulee myös uusia tehtäviä, jotka vaikuttavat koulutuksen tarjontaan ja ohjaukseen. Vuoden 2018 alusta lukien tutkintoon ja niiden osiin valmistava työvoimakoulutus sekä osa työvoimakoulutuksena toteutetusta tutkintoon johtamattomasta ammatillisesta koulutuksesta toteutetaan osana ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja rahoituksen perusjärjestelmää ja sitä hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta ja reformi on kokonaisuudessaan toteutettu saman vuoden loppuun mennessä.
Hallitusohjelman mukaisesti osana ammatillisen koulutuksen reformia vuodesta 2017 lähtien toteutetaan rahoituksen tason vähentäminen. Julkisen talouden vakauttamiseksi hallitus on päättänyt pienentää julkisia menoja, joista julkisen talouden suunnitelman mukaisesti ammatilliseen koulutukseen kohdentuu 190 miljoonan euron säästö. Lisäksi nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennetut määräaikaiset valtionavustukset poistuvat vuoden 2018 alusta ja määräaikaiset nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistamisohjelma päättyvät vuoden 2018 lopussa.

Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitus tulee olemaan noin 215 miljoonaa euroa pienempi vuonna 2018 kuin se on vuonna 2016. Edellä mainittujen lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan työvoimakoulutuksen määrärahataso on laskeva.
Kokonaisuudistusta voidaan pitää samanaikaisesti sekä hyvin tarpeellisena ja haastavana. Reformi sisältää lukuisia haasteellisia elementtejä niin koulutuksen käytännön toteuttamisen (mm. työpaikalla tapahtuva oppiminen), tutkintojen uudistuksen kuin rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistuksen osalta.
Koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta virtaviivaistetaan. Ohjausjärjestelmässä painottuvat tuloksellisuus, laatu ja vaikuttavuus, mikä puolestaan vaikuttaa koulutustarjonnan pitkäjänteisyyteen ja ennakointiin. Reformi haastaa myös osaltaan nykyisen järjestäjäverkon. Ammatillisen koulutuksen palvelukyvyn ja saatavuuden varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehit-tämisohjelman. Ohjelman puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin yhdistymisiin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten.
Tarkemmin:
http://www.minedu.fi/osaaminenjakoulutus/ammattikoulutusreformi/index.html

Lisätietoja: maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto: yksikön päällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY -keskus, puh. 029 5022 651 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto,
puh. 040 7760 310

Varsinais-Suomeen rahoitusta alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin
Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016–2018. Valtioneuvosto on päättänyt AIKO-rahoituksen alueellisesta jaosta vuodelle 2016. Varsinais-Suomen liitto sai ennakoidun rakennemuutoksen rahoitusta 273 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta 558 000 euroa. Lisäksi Uudenmaan liiton kautta myönnettävälle Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle kohdennettiin 270 000 euroa.
AIKO-rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.
Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Kasvusopimuksen strategiset teemat koskevat kansainvälisesti vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittämistä erityisesti Turun kampus- ja tiedepuiston alueelle sekä teollisuuden symbioosien tukemista, joissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa ja parhaimmassa tapauksessa kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita. Kasvusopimusta toteuttamassa ovat myös alueen korkeakoulut.
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimus kokoaa yhteen 13 kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavaksi verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä-Karjalaan. Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Kasvuvyöhykkeellä on erittäin vahva kansainvälinen ulottuvuus välittömine yhteyksineen Tukholmaan, Baltiaan ja Pietariin. Turun kaupunki koordinoi Pohjoinen kasvuvyöhyke -verkostoa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630

CB-rahoitusta 18 uudelle hankkeelle
Central Baltic -ohjelma jakaa noin 20,5 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaa yhteensä 18 uudelle hankkeelle.
Hankkeet, joissa päätoteuttajana toimii varsinaissuomalainen taho, keskittyvät muun muassa meripelastuskoulutuksen kehittämiseen (OnBoard-Med), matkailun edistämiseen ja matkailukauden pidentämiseen (St. Olav Waterway) sekä palveluiden parantamiseen pienvenesatamissa (FamilyPorts). Varsinaissuomalaisia päätoteuttajia on hyväksyttyjen hankkeiden joukossa 5 ja osatoteuttajia 7. Hankkeille, joiden pää- tai osatoteuttaja on Varsinais-Suomesta, on varattu yhteensä noin 7,8 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaa.
Hyväksytyt hankkeet ovat osa Central Baltic –ohjelman toista hakukierrosta, jonka puitteissa on jo aiemmin hyväksytty 7 pienhanketta. Lista kaikista hyväksytyistä hankkeista löytyy Central Balticin www-sivuilta: http://centralbaltic.eu/content/steering-committee-has-accepted-new-projects
Lisätietoja: Communication Officer Ari Brozinski, puh. 044 257 5716

Maankäyttö- ja rakennuslain muutospaketti lausunnoille
Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitetaan ja normeja puretaan. Lainvalmistelua ohjannut ympäristöministeriön asettama työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luonnos hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muu-tokseksi lähti lausuntokierrokselle 22.6.2016. Lausuntojen määräaika on 31.8.2016. Varsinais-Suomen liiton lausunto valmistellaan maakuntahallituksen elokuun kokoukseen.

Lainvalmistelussa käsiteltävät asiat:

- Yleiskaavan laajempi käyttö rakentamisen perusteena.
- Hajarakentamisen helpottaminen.
- Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisen helpottaminen.
- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoikeuden rajaaminen.
- Päätösprosessien lyhentäminen.
- Kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn keventäminen keskusta-alueilla.
- Täydennysrakentamisen ja rakennusten käyttötarkoituksen muutosten helpottaminen sekä kaavamenettelyn keventäminen.
- Pienimuotoisen piharakentamisen ja uusiutuvan energian laitteiden sijoittumisen sujuvoittaminen.

Maakuntahallintoa ja maakuntakaavoitusta sivuavat muutokset koskevat kaupan suuryksiköiden sääntelyä:

- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:n vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että suuryksikön pinta-alaraja nostettaisiin 2 000 neliömetristä 4 000 neliömetriin.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus tulisi maakuntakaavassa osoittaa vain kaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Kaupan laatu/toimiala ei jatkossa rajaisi kaupan sijoittumista.
- Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c §:n 1 momentissa luovuttaisiin vähittäiskaupan laatuluokituksesta kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka olisi edelleen keskusta-alue. Suuryksikkö voitaisiin kuitenkin sijoittaa myös muualle edellyttäen, että kaupan palvelujen saavutettavuus otetaan sijoituksen perusteena huomioon.

Esitetyillä maankäyttö- ja rakennuslain kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn muutoksilla on voimaan tullessaan suoria vaikutuksia mm. maakuntakaavassa osoitettavien kaupan alueiden mitoitukseen, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan määrittelyyn sekä mahdollisesti valmisteluaikatauluun.
Lain valmistelijoiden tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan 1.3.2017. Siirtymäsäännösten mukaan uudet säännökset koskisivat niitä maakuntakaavoja, jotka eivät olisi olleet ehdotuksena nähtävillä ennen lain voimaantuloa. Jos liitossa nyt valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava asetetaan alkuperäisen aikataulutavoitteen mukaisesti nähtäville syksyn 2016 aikana, tulee se valmistella ja hyväksyä voimassa olevien säädösten mukaisena.
www.ym.fi/mrlmuutokset
http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankayton_ja_rakentamisen_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/Kaavoitusta_ja_rakentamista_sujuvoittava(39728)

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Tukea Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden hankkeille maakunnassa – haku on auki
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017, Varsinais-Suomen liitto koordinoi maakunnan Suomi 100 -ohjelmatyötä. Valtioneuvoston kans-lia koordinoi ja organisoi valtakunnallisesti juhlavuoden valmisteluja. Juhlavuoden tavoitteena on tarkastella mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa - yhdessä. Tapahtumien tulee toteuttaa hankkeen sisällöllisiä tavoitteita. Vuodesta tehdään kokemuksellinen ja elämyksellinen. Juhlavuosi on tarkoitettu kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville.
Varsinaissuomalaisille hankkeille voi juuri nyt hakea maakunnan liiton hankeavustusta. Avustusta voivat hakea mm. kunnat, seurakunnat, yhdistykset, seurat, järjestöt. Turun kaupunki koordinoi ohjelmatyötä Turun kaupungin alueelle ja liitto muualla Varsinais-Suomessa. Maakunnan ensimmäinen aluetukihaku on parhaillaan käynnissä ja päättyy 9.9.2016. Vuoden 2017 alussa tullaan järjestämään toinen hakukierros.

Lisää tietoa Varsinais-Suomen hankehausta löytyy: www.varsinais-suomi.fi/suomi100
Lisätietoja: aluekoordinaattori Hannele Hartikainen, puh. 040 7202 163.

alatunniste 
Ylatunniste2 

Euroopan meripäivät Turussa 18.–19.5.2016


Euroopan komissio, Suomen valtio ja Turun kaupunki järjestävät vuotuiset Euroopan meripäivät Turussa 18.–19.5.2016. Tapahtuma kokoaa yhteen merialan toimijoita ympäri Euroopan keskustelemaan, verkostoitumaan ja suunnittelemaan tulevaa. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään Logomossa, johon odotetaan yli tuhatta osallistujaa. Meripäivien teema on “Investing in competitive blue growth - smart and sustainable soluti-ons” joten tiedossa on erittäin ajankohtaisia keskusteluja ja esitelmiä meriteemoihin liittyen. Englanninkielisen konferenssin tavoitteena on korostaa meriympäristön ja merellisen taloudellisen toiminnan suurta merkitystä Euroopalle.

Varsinais-Suomen liitto on tapahtumassa vahvasti mukana. Liitto esittäytyy, ja erityisesti esittelee, Varsinais-Suomen vahvuuksia ständillään Logomon aulassa koko konferenssin ajan. Lisäksi liitto yhteistyökumppaneineen on vastuussa työpajan ”Blue growth value chains and smart specialisation” järjestämisestä 18.5.2016 klo 10:45–12:15. Tilaisuudessa pohditaan alueiden ja yritysten roolia kansainvälisten arvoketjujen muodostamisessa sekä kartoitetaan eri rahoitusmahdollisuuksia kehittämistoimiin.

Virallisen konferenssin lisäksi Meripäivät valtaavat kaupungin 20.–22.5 jolloin Turussa järjestetään runsaasti avoimia yleisötapahtumia kaikille kiinnostuneille. Viikonlopun monipuolinen ohjelma alkaa perjantaina Suomen Joutsenen edustalla, jossa myös Turun filharmoninen orkesteri ja Turun musiikkijuhlat toteuttavat hyväntekeväisyyskonsertin alkaen klo 18. Muu ohjelma pitää sisällään mm. perinteisen Sukelluksen päivän, alusvierailu-ja ja Jokisataman avajaiset. Lisätietoa tapahtumista löytyy täältä: https://www.turku.fi/emd2016

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3865, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Häkämies ja Puolitaival puheenjohtajiksi maakuntauudistuksen kansallisen tason valmisteluryhmiin

Valtiovarainministeriö asetti 22.4. maakuntauudistuksen ja aluehallintouudistamisen projektiryhmän, jota johtaa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti. Projektiryhmä valmistelee maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon yhteensovitusta sekä tehtäväsiirtoja ja rahoituskysymyksiä.

Projektiryhmällä on kuusi valmisteluryhmää, joiden puheenjohtajistossa varsinaissuomalaiset ovat hyvin edustettuina. Maakuntahallinnon ohjauksen ja rahoituksen valmisteluryhmän puheenjohtajaksi nimettiin maakuntajohtaja Kari Häkämies Varsinais-Suomen liitosta. Ryhmän tehtävänä on mm. valmistella maakuntien ohjausjärjestelmää ja laatia ehdotus maakuntien rahoitusjärjestelmästä sekä määrärahasiirroista. Henkilöstösiirrot valtiolta -valmisteluryhmää luotsaa ylijohtaja Kimmo Puolitaival Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta. Ryhmän tehtävänä on mm. valmistella ehdotukset siirtyvästä henkilöstöstä, sen asemasta ja palvelussuhteista uudistuksessa. Muut valmisteluryhmät ovat Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä, Maakuntadigi
-valmisteluryhmä, Alueellisten varautumistehtävien valmisteluryhmä sekä Valtakunnallisen aluehallintoviraston valmisteluryhmä.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 2013 204 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen,
p. 040 767 4364, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vaikuttajakoulussa innokkaita nuoria – ensimmäinen tapaaminen pidetty

Varsinais-Suomen maakuntahallitus perusti joulukuussa 2015 varsinaissuomalaisille, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille lukioikäisille ja juuri opintonsa aloittaneille nuorille suunnatun Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun. Koulutukseen valittiin 25 henkilöä, jotka valitut tahot nimesivät keskuudestaan. Koulutus on maksuton, kestää noin vuoden ja sisältää n. kahdeksan koulutustilaisuutta.

Vaikuttajakoulussa osallistujat tutustuvat vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja saavutettuihin tuloksiin. He saavat monipuolista tietoa eduskunnasta, valtioneuvostosta, ministeriöistä ja valtion hallinnosta yleensä. Lisäksi käsitellään aluehallintoa ja kuntia, EU:ta sekä ulkopolitiikkaa. Koulussa tutustutaan mm. lain säätämiseen, vaaleihin, oikeuslaitokseen ja työmarkkinajärjestöjen toimintaan. Kouluttajina toimivat eri alojen ammattilaiset, nuoret vaikuttajat sekä kokeneet valtiomiehet.

Koulutuksen ohjelmarunko koottiin Varsinais-Suomen liiton virkamiestyönä, mutta sitä räätälöidään ja viimeistellään jokaista tapaamiskertaa varten yhdessä koulutukseen osallistujien kanssa. Ensimmäisellä tapaamiskerralla huhtikuussa Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Petri Virtanen luennoi aiheesta ”Tulevaisuuden johtaja”. Toisella tapaamiskerralla kesäkuussa olemme Turun kaupungin vieraina tutustumassa kunnalliseen päätöksentekoprosessiin ja haastattelemassa eri puolueiden nuoria kuntapoliitikkoja. Nuoret ovat itse toivoneet koulutukselta mm. luentoja, tutustumiskäyntejä ja esiintymiskoulutusta. Näitä pyrimme mahdollisuuksien mukaan järjestämään.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lounaistieto edistää tiedon avoimuutta lainsäädännön viiveistä huolimatta

Tiedon avoimuus nähdään tärkeänä osana länsimaista yhteiskuntaa, ja etenkin julkisella rahalla tuotetun tiedon tulisi olla avointa. Tiedon avoimuutta edistetään myös EU:n toimesta. Julkisen sektorin tietojen avoimuutta koskeva direktiivi (2013/37/EU) määrittelee säännöksiä, joiden avulla yritysten ja kansalaisten on helpompi saada viranomaisten hallussa olevaa tietoa käyttöön. Suomi on kuitenkin saanut Euroopan komissiolta huomautuksen viime kuun lopulla direktiivin hitaasta täytäntöönpanosta.

Vaikka tiedon avoimuus on sementoitunut hitaasti kansalliseen lainsäädäntöön, tehdään Varsinais-Suomessa uraauurtavaa työtä tiedon avoimuuden edistämisessä. Maakuntastrategiaan pohjautuva aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on Suomessa ainutlaatuinen tiedon välityskanava, jonka tavoitteena on paitsi tiedon avoin saatavuus, myös päätöksenteon tietopohjan vahvistaminen ja erilaisten verkostojen yhteisenä tietopohjana toimiminen.

Lounaistieto toimii Lounais-Suomen yhteisenä avoimen datan jakelukanavana ja esimerkiksi Lounaistiedon tilastopalvelu on toteutettu alusta asti avoimuuden lähtökohdista. Tästä esimerkkinä, että kaikki palvelun tilastokuviot on toteutettu niin, että ne on mahdollista upottaa osaksi mitä tahansa muuta nettisivua. Erityisesti kunnille räätälöidyt tilastoupotukset on otettu hyvin vastaan, ja tilastokuvaajat on toimitettu jo useimpiin Varsinais-Suomen kuntiin.

Lisätietoja: hankesuunnittelija Juha Pulmuranta, p. 040 509 1043, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 alatunniste
 Ylatunniste2

 Pakolaisten sijoittaminen Varsinais-Suomen kunnissa

Neuvottelut kuntapaikkojen osalta ovat Varsinais-Suomessa käynnissä. Varsinais-Suomen ELY -keskuksen esitykset kunnille ovat lähteneet siitä, että nyt sovitaan seuraavien kolmen vuoden aikana sijoitettavista pakolaisista. Pääsääntönä on, että sijoitettavat pakolaiset ovat oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Lähtökohtaisesti vastaanottokeskusten sijaintikuntiin sijoitetaan oleskeluluvan saaneita. Turun kaupungin osalta neuvottelut odottavat mm. tietoa tulevasta valtion paketista suurille kaupungeille.

Alaikäisten osalta vaihtoehtoina ovat perheryhmäkoti ja tuettu asuminen. Nuoret joutuvat odottamaan vapautuvia vuokra-asuntoja, mutta se ei vähäisten hakijamäärien vuoksi ole suuri ongelma. Perheryhmäkotien osalta neuvottelut ovat pisimmällä Loimaalla, Salossa ja Maskussa. Turun osalta neuvottelut ovat käynnistymässä. Kaikissa tapauksissa tarvitaan ensin kunnan hyväksyntä joko vanhan sopimuksen laajentamiseksi tai uuden tekemiseksi. Ensimmäiset yksiköt voisivat aloittaa kesän jälkeen syys-lokakuussa.

Kunnat ovat pääsääntöisesti suhtautuneet myönteisesti pakolaisten vastaanottoon ja uusina ovat mukaan tulleet Laitila ja Paimio. Monessa kunnassa asiaa käsitellään huhti-toukokuun aikana. Ennakkotietojen mukaan Kaarina, Lieto, Naantali ja Raisio olisivat lisäämässä vastaanottoaan, mutta lopulliset päätökset tehdään kuntien valtuustoissa. Turun kaupungin osalta ratkaisevassa asemassa on valtion tukipaketti.

Lisätiedot: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY -keskus, 0295 022 617

Tunnin junan suunnittelusta Liikenneviraston suurin suunnitteluhanke – Turun kehätien kehittämisestä päätetään MAL-prosessissa

Sipilän hallitus päätti viimeviikkoisessa kehysriihessä 40 miljoonan euron määrärahasta Tunnin junan jatko-suunnitteluun. Hankkeessa välille Salo–Turku rakennetaan kaksoisraide, Espoon ja Salon välille toteutetaan uusi rata ja pääkaupunkiseudulla toteutetaan Espoon kaupunkirata. Nyt myönnetyllä rahoituksella käynnistetään ratalain mukainen yleissuunnitelma, joka tarkentaa ratalinjauksen yksityiskohtaista sijaintia ja kustannusarviota, rakentamisen vaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä radan liikenteellisiä ja teknisiä ratkaisuja. Koko ratalinjauksella on lainvoimainen maakuntakaava. Ratayhteyden suunnitteluun haetaan EU:n TEN-T-rahoitusta, jota on mahdollista saada puolet suunnittelun kustannuksista.

Tunnin juna on Liikenneviraston lähiajan merkittävin suunnittelukohde. Yleissuunnitelma laaditaan tämän halli-tuskauden kuluessa, ja investointipäätöksen aika on seuraavan hallituskauden aikana.

Kehysriihessä 5.4.2016 kirjattiin Turun kehätien osalta seuraavaa: ”MAL-neuvottelujen yhteydessä ratkaistaan vielä valtion mahdollinen osallistuminen Turun kehätien rahoitukseen”. Kehysriihen jälkeen pidetyssä Turun kaupunkiseudun MAL-sopimusneuvotteluissa keskiviikkona 13.4. käsiteltiin Turun Kehätien rakentamisrahoitusta. Hanke on kirjattu sopimusluonnokseen, mutta MAL-sopimukset vaativat tältä osin vielä valtioneuvoston periaatepäätöksen. Seuraavaksi sopimusluonnoksen käsittelevät kuntien valtuustot. Valtion sitoutuminen MAL-sopimuksiin sekä työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimiin kasvu- ja vyöhykesopimuksiin vahvistetaan valtioneuvoston periaatepäätöksellä toukokuussa. Sopimusten allekirjoittaminen ja voimaantulo tapahtuu osa-puolten hyväksymisen jälkeen kesäkuun alkupuolella.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Valtion rahoitusta Pidä Saaristo Siistinä ry:n alusinvestointiin?

Pidä Saaristo Siistinä ry on veneilijöiden valtakunnallinen ympäristöjärjestö, joka tarjoaa veneilijöille ja saaristo-laisille jätehuoltopalveluja. Yhdistys ylläpitää saaristomeren alueen siisteyttä M/S Roope huoltoaluksella. Roope on rakennettu vuonna 1980 ja on käytännössä jo nyt elinkaarensa lopussa.

Ympäristöministeriö on jättänyt ehdotuksen viime viikolla valtion toiseen lisätalousarvioon 0,5 milj. euron määrärahasta alusinvestointiin, jolla voidaan korvata M/S Roope. Uuden aluksen pääasiallinen käyttö on jätehuolto, mutta sitä voidaan hyödyntää myös pelastustyössä ja öljyntorjunnassa. Uuden aluksen hankintahinta on 1,4 milj. euroa. Valtion määrärahan lisäksi Pidä Saaristo Siistinä ry on kerännyt omarahoitusosuutta vuosittaisesta toimintarahasta sekä järjestää parhaillaan erillisen varainhankintakampanjan.

Eduskunnan ympäristövaliokunta suhtautui määrärahan myöntöön yksimielisen positiivisesti viime vuoden lopulla, kun se käsitteli valtion tämän vuoden talousarviota. Määräraha ei kuitenkaan lopulta sisältynyt hyväksyttyyn talousarvioon. Lisätalousarvio on parhaillaan valtionvarainministeriön valmistelussa ja tulee eduskunnan päätettäväksi toukokuun aikana. Toivottavasti saamme määrärahalle myönteisen päätöksen!

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Pelastustoimen uudistus käynnistynyt osana itsehallintoalueiden perustamista

Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeri Petteri Orpo on asettanut hankkeen (15.12.2015–31.12.2018) pelastustoimen uudistamiseksi. Alueemme edustajaksi hankkeen ohjausryhmään on pelastusylijohtajan päätöksellä 12.4.2016 nimetty pelastusjohtaja Jari Sainio Varsinais-Suomen pelastuslaitok-selta.

Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana itsehallintoalueiden perustamista. Pelastustoimen uudistuksen on tarkoitus edetä yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa niin, että tehtävät siirtyvät kunnilta itsehallinnollisille alueille vuoden 2019 alusta.

Pelastustoimen ja ensihoidon järjestävät jatkossa yhteistyöalueittain viisi maakuntaa. Käytännössä pelastus-laitoksia on jatkossa viisi (Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi) nykyisten 22 alueellisen pelastuslaitoksen sijasta. Pelastustoimen näkökulmasta uudistus tarkoittaa, että Varsinais-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat jatkossa Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Satakunnan pelastuslaitos, Pohjanmaan pelastuslaitos sekä osa Pietarsaari-Kokkolan pelastuslaitosta. Maakuntien yhteistyöalueista säädetään tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämislaeissa.

Lisätiedot: pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, p. (02) 2633 1100

 alatunniste
 Ylatunniste2

 

Turun lentoaseman matkustajamäärän kasvupotentiaali matkustajavuodossa Helsinki-Vantaalle

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki selvittivät yhteistyössä Varsinais-Suomen yrittäjien sekä Turun ja Rauman kauppakamarien kanssa Turun lentoaseman käyttöä ja kehittämistarpeita sekä liikematkustajien reittivalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin marras-joulukuussa 2015 ja se suunnattiin ensisijaisesti yrittäjien ja kauppakamarien jäsenyrityksille sekä maakunnan korkeakoulujen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 000 henkilöä, pääosin yrityksistä.

Kyselyn perusteella yritykset pitävät Turun lentoasemaa erittäin tärkeänä alueen kilpailukyvyn kannalta. Liikematkustajat korostivat vastauksissaan lähilentoaseman palvelujen sujuvuutta – lentoaseman läheistä sijaintia, hyviä kulkuyhteyksiä lentoasemalle sekä nopeaa läpimenoaikaa lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa. Helsinki-Vantaan valintaan lähtölentoasemaksi vaikuttavat puolestaan parempi lentoyhteystarjonta, sopivammat aikataulut sekä edullisemmat hinnat. Helsinki-Vantaalle matkustetaan pääsääntöisesti (69 % liikematkustajista) omalla autolla, mikä kasvattaa matka-aikaa sekä kustannuksia.

Potentiaalia Turun lentoaseman käyttäjämäärän kasvattamiseen löytyy Helsinki-Vantaan lähtölentoasemaksi valitsevista. Nykyisen, noin 200 000 vuosittaisen liikematkan ”vuotoa” Helsinki-Vantaalle tyrehdyttäisi tehokkaimmin Turusta lähtevien lentoyhteyksien hinnoitteluun vaikuttaminen sekä lentoyhteyksien aikataulujen sovittaminen paremmin liikematkustajia palveleviksi. Turun lentoaseman kehittämisen tavoitteena on positiivisen kierteen aikaansaaminen. Tuloksia hyödynnetään lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien sekä matkaketjujen kehittämistyössä alueen toimijoiden yhteistyönä.

lentoasema

 

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh. 040 767 4364

 

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitus

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistäminen sisältää kolme työkalua: 1) ennakoidun rakennemuutoksen toimet (ERM), 2) valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset ja 3) valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden rakentamisen.
Toimenpiteisiin on käytössä yhteensä 30 milj. euron määräraha vuosille 2016–2018 (keskimäärin 10 milj. euroa vuosittain, vuodelle 2016 9 milj. euroa). Määrärahasta noin puolet suunnataan ennakoidun rakennemuutoksen toimiin sekä yhteensä noin puolet kasvusopimusten ja kasvuvyöhykkeiden toteuttamiseen.

aiko

 

Ennakoidun rakennemuutoksen hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakuntien ennakoivaa rakennemuutosta koskevat suunnitelmat on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön helmikuussa. Ennakoivan rakennemuutoksen AIKO-rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnan liitoille. Maakunnan liitot tekevät päätökset rahoitettavista hankkeista.

Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen keskittymällä muutamiin strategisiin kehittämisen kärkiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut jatkoneuvotteluihin kahdeksantoista kasvusopimusesityksen joukosta Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Joensuun esitykset. Pääkaupunkiseudun kanssa solmitaan kasvusopimus osana metropolipolitiikkaa. Kaupunkien kasvusopimusten AIKO-rahoitus suunnataan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liiton tulee rahoittaa hanke, jos se on sopimuksen ja lain mukainen.

Kasvuvyöhykkeiden kehittäminen on uusi aluekehittämisen työkalu. Valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, saada työvoima liikkeelle ja sujuvoittaa työssäkäyntiä yli kuntarajojen. Valtio solmii strategisen sopimuksen vyöhykkeiden kehittämiseksi kahden kasvuvyöhykkeen kanssa. Parhaillaan käydään jatkoneuvotteluja Helsingistä Tampereelle ulottuvan Suomen kasvukäytävän sekä Etelä-Suomen itä-länsisuuntaisen Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen kanssa. Kasvuvyöhykkeiden AIKO-rahoitus osoitetaan vyöhykkeen alueella sijaitsevalle maakunnan liitolle. Maakunnan liitto myöntää vyöhykesopimusta toteuttaville hankkeille rahoituksen.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630

 

Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston ajankohtaiskatsaus

Yleissivistävä opetus – opetussuunnitelmien muutos, digitalisaation haasteet ja lukioiden valinnaisempi tuntijako

Perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen, mikä johtaa mittavaan muutokseen toimintakulttuurissa. Tähän liittyvät mm. digitalisaatio (resurssi- ja laitteistohaasteet: oppilaiden omat koneet vai koulun koneet?), siirtyminen sirpalemaisuudesta kokonaisuuksiin (mm. ilmiöoppimisen muodot) sekä opettajien ja opiskelijoiden roolin muutos (opettajasta ohjaaja, opiskelijasta aktiivinen toimija, tiimityöskentely ym). Uusien oppimismuotojen edellyttämien materiaalien saatavuus sekä opettajien ammattitaitokysymykset ovat tässä yhteydessä ajankohtaisia.

Lukioissa sähköinen ylioppilastutkinto otetaan vaiheittain käyttöön syksyn 2016 ylioppilastutkinnosta alkaen. Syksyllä 2016 filosofian, maantieteen ja saksan kielen kokeet tehdään sähköisesti. Viimeisenä mukaan tulee matematiikan koe keväällä 2019. Huhtikuun 4. päivänä 2016 järjestetään sähköisen ylioppilastutkinnon valtakunnallinen harjoituskoe. Sähköisen ylioppilastutkinnon katastrofiharjoitus pidetään lukioissa kevään 2016 aikana. Tarkemmin: www.digabi.fi.

Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukioissa 1.8.2016 alkaen. Opetussuunnitelman perusteet 2015 ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 julkaistiin syksyllä. Opetussuunnitelmatyö on käynnissä lukioissa. Tarkemmin: www.oph.fi.

Opetusministeriö on käynnistämässä ensi syksynä yhdessä opetushallituksen kanssa Uusi lukio – uskalla kokeilla -ohjelmaa. Opiskelijan kannalta suurin muutos on valinnaisempi tuntijako. Reaaliaineet on jaettu kahteen koriin: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin. Pakollisia reaaliaineita olisivat vain uskonto/elämänkatsomustieto ja terveystieto (yhden kurssin verran), koska ko. aineet on mainittu lukiolaissa. Opiskelijan tulee valita kummastakin korista vähintään yhdeksän reaalikurssia. Kokeilutuntijaossa pakollisia kursseja on siten enää 32–37 (uudessa opetussuunnitelmassa 47–51). Kolmivuotiseen kokeiluun on määrä valita enintään 50 lukiota. Luvat tullevat hakuun helmi-maaliskuussa.

II asteen ammatillinen koulutus – rahoitusmalli ja resurssit mullistuvat 2018

Vuosien 2013–2017 kuluessa ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus pienenee yhteensä n. 25 %. Rahoitusleikkauksista suurin toteutetaan 2017, silloin ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksia leikataan n. 12 %. Toteutettavat säästöt ovat pysyviä ja vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen vuosia eteenpäin. Tämä johtaa opetuksen toteuttamistapojen muutokseen, mutta tulee näkymään myös opetushenkilökunnan vähenemisenä (esim. www.amke.fi). Toisaalta myös nuorisoikäluokan pienentyminen vaikuttaa asiaan.

Ammatillista koulutusta ohjaava rahoitus- ja toimintalainsäädännön uudistustyö on käynnissä. Lakien on määrä tulla voimaan 2018.

Opettajien työ- ja virkaehtosopimukset ovat jääneet ajasta jälkeen, neuvottelut niiden tuomisesta nykyistä toimintaa vastaavalle tasolle ovat käynnissä. Tavoitteena on löytää työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken toteuttamiskelpoinen kokonaistyöaikaratkaisu.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrä on vähenemässä mm. työvoimakoulutuksen rahoituksen supistumisen johdosta. Työvoimakoulutuksen siirtyminen työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle sisältää vielä avoimia kysymyksiä mm. rahoituksen kokonaismäärän ja siirtymäkauden rahoituksen osalta. Vallitsevan käsityksen mukaan koulutukset eivät saa jatkua vuodenvaihteen 2017–2018 yli. Haasteena on miten koulutuksen tarpeessa oleva työtön työnhakija ja koulutus saadaan kohtaamaan?

Verkko-oppimisen edellytyksiä tulisi kaikin tavoin vahvistaa ja verkossa tapahtuvan opetuksen oppimateriaalia tulisi kehittää. Myös ammatillisen opettajankoulutuksen sisältöä tulisi uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin tuleviin isoihin muutoksiin. Työpaikkaohjaajien koulutusta tulee edelleen vahvasti tukea. Hallituksen verkko-oppimisen kehittämiseen suuntaama rahoitus ei koske ammatillista koulutusta.

Lisäksi on vielä avoinna miten hyödynnetään ammatillisesta koulutuksesta tarpeettomiksi jäävien kiinteistöjen järkevä käyttö muuhun kuin opetustarkoituksen.

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia on uudistettu ja niitä uudistetaan parhaillaankin. Valitettavasti opetussuunnitelmat ja niiden tavoitteet on laadittu oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Kun koulutusta siirretään enemmän työpaikoille, pitäisi tämän näkyä myös opetussuunnitelmien sisällössä ja tavoitteessa. Oletettavasti mm. opetuksen laaja-alaisuus ei tulevaisuudessa toteudu kuten nykyisin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja tukea reformin toimeenpanoa sekä arvioida reformissa tehtävien toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia. Projektiryhmän tehtävänä on organisoida ja koordinoida ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteiden valmistelua hallituksen kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Ryhmien toimikausi kestää 31.12.2018 asti.

Ammattikorkeakoulut – lähtökohtana laaja strateginen yhteistyö alueellisesti

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on hallituksen keskeinen tavoite osaamisen ja koulutuksen laadun nostamiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi. Ammattikorkeakoulurintamalla tämä tarkoittaa rakenteiden kehittämistä, johon nyt kiinnitetään sisällöllisiä asioita enemmän huomiota. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on vähennetty ja seuraavalla rahoituskaudella rahoitusmallissa on mukana lisääntynyt strategiarahoitus, sen osuus muuttuu kahdesta kuuteen prosenttiin. Kasvanut strategiarahoituksen osuus vähentää läpinäkyvien tuloksellisuusmittareiden perusteella jaettavan valtionosuuden määrää, jota näin ollen ei ole mahdollista ennakoida etukäteen.

Rakenteelliseen kehittämiseen liittyen esillä on Tampereen malli, jossa muodostetaan Tampere3-yliopistokonserni. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi. Lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi uuden yliopiston omistukseen siten, että ne muodostaisivat yhden yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden. Tampereen malli perustuu ajatukselle kahdesta rinnakkaisesta toimijasta. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on omat profiilinsa ja niiden mukaiset erityiset osaamisen alueet vaikka niiden tutkintojärjestelmää ei kuitenkaan olla muuttamassa. Samaan malliin perustuvaa rakenteellista kehittämistä Tampereen lisäksi on menossa muissakin kaupungeissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä tapahtuu sekä Rovaniemellä että Lappeenrannassa. Turun ammattikorkeakoulussa rakenteellinen kehittäminen liittyy TFT (Turku Future Technologies) kuviossa mukana olemiseen. Lisäksi terveysalan toimintoja keskitetään Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP), Turun ammattikorkeakoulun ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta rakenteilla oleviin uusiin opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatiloihin Turun Kupittaan kampusalueelle rakentuvalle terveyskampukselle. Turun ammattikorkeakoulun näkemyksen mukaan strategista rakenteellista kehittämistä tulisi tarkastella myös koulutusten ja työelämän sisällöllisistä ja toiminnallisista näkökulmista. Tällä hetkellä kansallinen painopiste vaikuttaa olevan hallinnollisten rakenteiden muutoksissa.

Vuoden 2016 aikana ammattikorkeakoulut käyvät OKM:n kanssa tavoiteneuvottelut. Ammattikorkeakoulut ovat jättäneet ministeriöön tavoitesopimusehdotuksensa. Varsinaiset neuvottelut käydään syksyllä. Aiemmin ammattikorkeakouluille määriteltiin aloituspaikat, joiden perusteella kunkin korkeakoulun opiskelijamäärän määräytyi. Jatkossa ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät pohjautuvat tutkintokattopohjaiseen määrittelyyn. OPM on esittänyt erityistä karsimistarvetta olevan sekä kulttuurialan koulutuksessa että kaupan ja hallinnon alan (tradenomit) koulutuksessa. Suurten ammattikorkeakoulujen näkemys on, että koulutusta tulisi keskittää kasvukeskuksiin riittävän laajoihin monialaisiin korkeakouluyksiköihin. Tällöin opiskelijoille syntyy jo opintojen aikana aktiivinen suhde alueen elinvoimaiseen työelämään ja oppilaitos pystyy mahdollistamaan opiskelijalle vaihtoehtoisia oppimisväyliä sekä korkeatasoisen ohjauksen. Turun ammattikorkeakoulun tavoitesopimusehdotuksessa linjataan, että ammattikorkeakoulun kaikki alat tulisi säilyä vähintään samalla koulutusvolyymillä. Sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan koulutuksissa katsotaan olevan lisäystarvetta.

Yliopistot – profiloituminen ja yhteistyöverkostot korostuvat

Turun yliopisto on laatinut uuden strategian, joka kattaa kauden 2016–2020. Yliopiston kaikki tieteenalat kattava kansainvälinen tutkimuksenarviointi valmistui vuodenvaihteessa.

Yliopisto on solminut strategisen kumppanuussopimuksen Åbo Akademin kanssa sekä toisen Tampereen, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Sopimusten pohjalta kehitetään yliopistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Pinnalla oleva asia on sopimuskauden 2017–2020 sopimusneuvotteluihin valmistautuminen. Neuvottelut käydään toukokuussa, näihin liittyen ministeriölle on toimitettu yliopiston uusi strategia sekä esitykset tutkintotavoitteiksi, valtakunnallisiksi tehtäviksi sekä sopimusluonnoksen yliopistokohtaisiksi teksteiksi.

Yliopiston saama valtionrahoitus vuodelle 2016 aleni edellisestä vuodesta n. 7,5 milj. euroa. Henkilöstömenoina rahoituksen aleneminen vastaa n. 180 htv:n vähennystarvetta. Yliopisto on käynnistänyt talouden kehittämis- ja sopeuttamisohjelman, jonka tavoitteena on mm. menojen sopeuttaminen alentuneeseen rahoitukseen ilman henkilöstön irtisanomisia. Yliopistossa käynnistettiin vuonna 2012 tilaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää yliopiston käytössä olevia tiloja 10–15 % ja ohjata tätä kautta resursseja tiloista varsinaiseen toimintaan. Tilaohjelma saadaan toteutettua suunnitelman mukaisena, sillä yliopisto pystyy vuoden 2016 loppuun mennessä vähentämään käytössään olevia tiloja 28 577 m2, joka on 12,7 % lähtötilanteesta.

Turun yliopisto, Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat sopineet tekniikan koulutuksen lisäämisestä länsirannikolla. Sopimuksen myötä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa aletaan kouluttaa konetekniikan ja automatiikan/robotiikan diplomi-insinöörejä.

Yliopisto profiloituu yrittäjyysyliopistona ja lisää yrittäjyystietoisuutta sekä yrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Yliopistolle on laadittu yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyden strategia 2015, jonka tavoitteena on vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja koko yhteisössä. Yliopiston tavoitteena on, että pitkällä tähtäimellä koulutusvienti muodostaisi merkittävän osan yliopiston täydentävästä rahoituksesta. Koulutusvientitoimintaa on tämän vuoksi kehitetty ja toiminta on järjestäytynyt. Yliopisto toteuttaa koulutusvientiään koulutusvientiyhtiöiden Finland University Oy:n ja Nordic Institute of Dental Education Oy:n kautta.

Åbo Akademin strategiassa vuosille 2015–2020 korostuu toiminnan nykyistä vahvempi profiloituminen yliopiston keskeisille 3–5 vahvuusalueelle. Lähtökohtana on, että näillä painopistealoilla on myös kansainvälistä ja laajempaa strategista merkitystä. Näitä vahvuusalueita ovat vähemmistötutkimus, molekyyliprosessit ja materiaaliteknologia sekä lääkekehitys ja diagnostiikka. Jälkimmäistä kehitetään pitkälti yhdessä Turun yliopiston kanssa. Åbo Akademi on läpikäynyt merkittävän hallinnollisen muutoksen vuoden 2015 alusta lukien. Tiedekuntien määrää on vähennetty ja myös henkilöstöä on jouduttu vähentämään. Valtiontalouden säästöjen takia henkilöstövähennykset jatkuvat. Lisäksi on samanaikaisesti uudistettu sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ylempien tutkintojen osalta tehdään entistä enemmän yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi Akademi panostaa opetushenkilöstön ammattitaidon ja opetusympäristön kehittämiseen. Åbo Akademi on tehnyt esityksensä opetus- ja kulttuuriministeriön sopimusneuvotteluihin lähtökohtanaan oma strategiansa, tehdyt koulutustarvelaskelmat sekä ruotsinkielisen että alueellisten työmarkkinoiden kysyntäarviot.

Lisätietoja: Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto:
Yksikön päällikkö Martti Rantala, Varsinais-Suomen ELY -keskus, puh. 029 5022 651 ja
erikoissuunnittelija Esa Högblom, Varsinais-Suomen liitto, puh. 040 7760 310

 

European Maritime Day Conference Turussa 18.–19.5.2016

Turku isännöi Euroopan merkittävintä merikonferenssia 18.–19. toukokuuta 2016 konferenssikeskus Logomossa yhdessä Euroopan komission ja Suomen valtion kanssa. Euroopan meripäivän konferenssin (European Maritime Day Conference, EMD) odotetaan tuovan Turkuun noin tuhat meriasioiden parissa toimivaa asiantuntijaa ja päättäjää eripuolilta Eurooppaa. Teemana Turussa on Investing in competitive Blue Growth – smart and sustainable solutions.

Englanninkielisen Meripäivän konferenssin temaattisia istuntoja on viisi:

1. Investing in blue growth
2. Improving ocean governance
3. Boosting skills development
4. Harnessing clean energy
5. Facilitating joint roadmaps

Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden merialan toimijoille esitellä toimintaansa Networking Villagessa sekä Enterprise Europe Networkin järjestämässä matchmaking-tilaisuudessa, joihin voi osallistua avoimen haun kautta. Konferenssivierailla on mahdollisuus tutustua Turun seudun meriosaamiseen ilmoittautumalla erikseen järjestettäville vierailukäynneille. Euroopan Meripäivän ohjelma jatkuu viikonloppuna 20.–22.5.2016 yleisöpäivän monipuolisella ohjelmalla kaikenikäisille.

Vuosittaisen meripäivän tavoitteena on korostaa meriympäristön ja merellisen taloudellisen toiminnan suurta merkitystä Euroopalle. Euroopan meripäivää (European Maritime Day, EMD) on vietetty vuodesta 2008 alkaen aina toukokuun 20. päivän tienoilla Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston päätöksellä.

Varsinais-Suomen liitto osallistuu tapahtumaan järjestämällä workshopin teemalla ”Facilitating joint roadmaps”, sekä omalla ständillään Logomossa. Lisäksi liiton hanke Smart Blue regions sekä Central Baltic -ohjelma esittäytyvät ständeillä Logomossa.

Tapahtuman sivut: http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/maritimeday/en/turku-2016

Ilmoittautuminen tapahtumaan on auki osoitteessa: https://scic.ec.europa.eu/fmi/ezreg/EMD2016/registration.
Paikkoja on rajoitetusti joten ilmoittautuminen kannattaa tehdä pikaisesti.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Sonja Palhus, puh. 040 534 3865

 

 alatunniste
 Ylatunniste2


Varsinais-Suomeen ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma


Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen hankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin sekä toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin.

Kaupunkien kasvusopimusesitykset sekä kasvukäytävähakemukset on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuun lopussa. Maakunnat laativat osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa ennakoivaa ra-kennemuutosta koskevan suunnitelman helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä 29.2.2016.

Varautumissuunnitelman tulee sisältää alueen muutosjoustavuuden analyysin, riskialueiden/-toimialojen tunnistamisen ja suunnitelman riskeihin varautumisesta sekä suunnitelman alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen käytöstä ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Muutosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin.

Varsinais-Suomi on mm. monipuolisen elinkeinorakenteen kautta hyvin puskuroitu rakennemuutosta vastaan. Seutukunnista parhaassa asemassa on Turun seutukunta. Varsinais-Suomessa on paljon kokemusta perinteisestä äkilliseen rakennemuutokseen liittyvästä työskentelystä meriteollisuuden sekä Nokian/Microsoftin kaut-ta. Tässä yhteydessä on rakennettu luottamukselliset välit toimijoiden kesken. Ennakoiva rakennemuutostyöskentely vaatii perinteisen tilastoanalyysin lisäksi jatkuvaa dialogia eri toimijoiden kanssa.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella vauhditetaan kokeiluja

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluontoisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut.

Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian mukaisesti etusijalla ovat hankkeet, joissa jo hakuvaiheessa pystytään osoittamaan yhdessä tekeminen ja useamman toimijan mukanaolo. Rahoituksen luonteeseen sisältyy myös riskinotto – varmanpäälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia.

AIKO-rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016. Rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnille. Ennakoidun rakennemuutoksen AIKO-rahoituksen hankkeista päättävät maakunnan liitot.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630


Kuntaliitto ehdottaa väliaikaisen rahoitusmallin luomista uusiin maakuntiin


Kuntaliitto nosti lausunnossaan (4.2.2016) hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja soteuudistuksen askelmerkeiksi esille erityisesti seuraavat näkökulmat:

- Hallituksen aluejakolinjaus kaipaa selkeyttämistä järjestämisvastuun osalta sekä toisiin itsehallintoalueisiin tukeutuvien alueiden hallinnon osalta (18 maakuntaa / 15 sote-aluetta).
- Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava kuntien ja alueiden elinvoimasta ja turvattava riittävä rahoitus kuntiin jääviin tehtäviin. Kunnan on voitava itse päättää, mihin itsehallintoalueeseen se haluaa kuulua samalla huolehtien, että kaikki tulevat itsehallintoalueet ovat toimintakykyisiä.
- Itsehallintoalueilla tulee olla alueellaan merkittävää itsenäistä päätösvaltaa. Valtion ohjauksen tulee olla luonteeltaan strategista. Itsehallintoalueiden ja alueen kuntien on voitava sopia keskenään muiden kuin itsehallintolaissa niille osoitettujen tehtävien siirrosta.
- Itsehallinnolliset alueet tarvitsevat riittävän rahoituksen tehtäviinsä. Rahoituksen tulee ensi vaiheessa tapahtua valtiollisen veron tai maksun kautta ja valtakunnallisesti tasattuna. Kuntaliitto ehdottaa väliaikaisen rahoitusmallin käyttöönottoa, joka perustuisi palvelulupaukseen ja järjestämispäätökseen, itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen sekä valtakunnalliseen rahoituskehykseen ja itsehallintoalueiden valtionosuus-/rahoitusjärjestelmään.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 2013 204 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

Monipuolinen elinkeinorakenne lisää Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta


Muutosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin. Muutosjoustava alue on immuuni ulkoisille häiriöille, kykenee palautumaan nopeasti muutostilanteissa ennalleen ja sopeutuu tehokkaasti toimintaympäristön muutoksiin. Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta on analysoitu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaa varten. Suunnitelmassa muutosjoustavuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta, joista tässä esitellään elinkeinorakenteen monipuolisuutta koskevat tulokset.

Elinkeinorakenteen monipuolisuus on yksi tärkeimmistä mittareista alueiden muutosjoustavuutta tarkasteltaessa. Jos alueen tuotanto on vahvasti sidoksissa yhteen toimialaan, on se luonnollisesti haavoittuvaisempi tuotantorakenteen muutoksille kuin hyvin monipuolisen elinkeinorakenteen alueet. Elinkeinorakenteen monipuolisuutta tarkastellaan indeksillä, jossa tuotantorakenteeltaan monipuoliset alueet saavat pieniä arvoja ja yksipuoliset suuria. Tässä analyysissä tarkastellaan kaikkia toimialoja pois lukien toimialat, joiden työpaikoista valta-osa on julkisella sektorilla (julkinen hallinto, sote, koulutus ja yhdyskuntahuolto).

Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on erittäin monipuolinen, sillä indeksin arvo on käytännössä samalla tasolla kuin koko maassa. Myös muissa suurissa maakunnissa on hyvin monipuolinen elinkeinorakenne. Pirkanmaan elinkeinorakenne on hieman Varsinais-Suomea monipuolisempi ja Uudenmaan hieman yksipuolisempi, mutta erot maakuntien välillä on pieniä. Uudenmaan aavistuksen yksipuolisempaa toimialarakennetta selittää tukkukaupan melko suuri osuus (9 %) työpaikoista.

Seutukunnittain tarkasteltuna Turun seudun elinkeinorakenne on yhtä monipuolinen kuin koko Varsinais-Suomen, eikä analyysi tunnista yhtään selvää toimialaa, joka kasvaisi merkittävästi muita suuremmaksi. Telakkateollisuuden työpaikat kuitenkin jakautuvat useille eri toimialoille, jolloin telakan työllisyysvaikutus ei tule analyysissä vahvasti esiin. Telakkateollisuudella on kuitenkin kokonaisuudessaan suuri merkitys Turun seudun rakennemuutosherkkyyteen, ja alan joutuessa vaikeuksiin työllisyysvaikutukset ulottuisivat laajasti alueen elinkeinoihin.

Vakka-Suomi on analyysin mukaan Varsinais-Suomen seutukunnista toiseksi muutosjoustavin. Vakka-Suomen elinkeinorakenteessa on kuitenkin vahva paino autoteollisuudella, ja analyysissä käytetyissä vuoden 2013 luvuissa toimiala oli vielä selvästi tämänhetkistä pienempi. Uudenkaupungin autotehtaan näyttäytyykin selvästi Vakka-Suomen merkittävimpänä rakennemuutosriskinä. Salon seudun monipuolisuutta vähentää edelleen elektroniikkateollisuuden korostuminen alueen työpaikoissa. Ala on muodostanut Salon seudulla merkittävän rakennemuutosriskin, mikä on tosin jo pääosin toteutunut. Uudemmissa tilastoissa seudun elinkeinorakenteen monipuolisuus tuleekin kasvamaan.

Turunmaan elinkeinorakenteen monipuolisuutta vähentää ennen kaikkea työpaikkojen voimakas painottuminen (14 %) mineraalituotteiden valmistukseen. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärille rakentunut klusteri on potentiaalisesti haavoittuvainen alalla tapahtuville tuotantoympäristön muutoksille. Loimaan seutu on elinkeinorakenteeltaan Varsinais-Suomen yksipuolisin seutukunta, ja seudun työpaikkajakaumassa korostuvat voimak-kaasti kasvinviljely ja kotieläintalous (17 %) sekä koneiden ja laitteiden valmistus (12 %). Molemmat toimialat ovat Loimaan seudulla kuitenkin huomattavan pienyrityspainotteisia, mikä pienentää niihin liittyvää rakennemuutosriskiä.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

elinkeinorakenne hhi

elinkeinorakenne osuudet

Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta


Varsinais-Suomen voimassa oleva vahvistettu maakuntakaava on kaikilta osin nyt myös lainvoimainen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 29.1.2016 kaikki ympäristöministeriön tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätöksestä tehdyt valitukset.

Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava

Vaihemaakuntakaavan laatimisessa ollaan siirtymässä ehdotusvaiheeseen. Luonnoksesta saatuun palautteeseen (48 lausuntoa, 20 mielipidettä) on laadittu vastineet, joita käsiteltiin maankäyttöjaostossa 12.2.2016. Asia tuodaan maakuntahallituksen maaliskuun kokoukseen hyväksymistä ja lähetekeskustelua varten. Kevään aikana laaditaan kaavaehdotus yhteistyössä maakunnan kuntien ja sidosryhmien kanssa. Kaavaehdotusta valmistellaan voimassa oleviin säännöksiin tukeutuen, mutta käynnissä olevia maankäyttö- ja rakennuslain tarkistusten etenemistä ja mahdollista vaikutusta seurataan aktiivisesti. Kaavaehdotus toimitetaan uusimuo-toiselle lausuntokierrokselle kesälomakauden jälkeen.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on ohjelmointi- ja tavoitteiden määrittelyvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee jaostokäsittelyyn ja asetetaan nähtäville huhtikuussa, jonka jälkeen pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.

Lisätiedot: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Tunnin juna toteuttaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteita – selvitykset tukevat yleissuunnitelman laatimista


Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkolan tutkimus Tunnin junan kansantaloudellisista vaikutuksista julkaistiin torstaina 11.2.2016. Piekkola arvioi tutkimuksessaan Tunnin junan aluetaloudellisia vaikutuksia sen kautta, miten uusi nopea junayhteys vaikuttaisi yritysten toimeliaisuuteen ja talouskasvuun.

Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat vuosittain 30 miljoonaa euroa. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma luovat yhteensä 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Investointi Tunnin junaan maksaisi näin ollen itsensä takaisin jo 20 vuodessa.

Suuret ja paljon julkisuutta saavat liikenneinvestoinnit tuovat myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Nopeampi väestönkasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat kasvattavat työperäistä matkustusta ennustetusta. Uusi nopea junayhteys tuottaa maankäyttömahdollisuuksia Espoolle, Lohjalle ja Salolle. Turun seudulla Tunnin juna vauhdittaisi kaavoitus- ja rakennushankkeita erityisesti Turku–Kupittaa–Skanssi–Itäharju-alueella.

Tutkimuksen lehdistötilaisuudessa Osmo Soininvaara esitti, että Etelä-Suomen kasvualueiden osaamispotentiaali on saatava täysimääräisesti käyttöön – osaamisperustaisen talouden tarkasteluissa pelkkä Helsinki–Tampere ei riitä, vaan myös Turun potentiaali on saatava täysin hyödynnettyä! Tunnin juna edistää helppoa vuorovaikutusta ja pendelöintiä ja luo edellytykset Suomen kasvulle. Piekkolan tutkimus antaa tukea sille, että verkottuminen yritystoiminnassa voi tapahtua laajalla metropolialueella, joka kattaa Helsingin, Turun ja Tampereen kasvukeskukset. Tunnin junan hyödyt jakaantuvat siten koko Etelä-Suomen kasvualueiden eduksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön kasvuvyöhykekilpailuun hakemuksensa jättäneen Pohjoinen kasvuvyöhyke -toimijaverkoston 13 eteläsuomalaisen kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyön tavoitteena on tukea Etelä-Suomen elinvoimaisuutta, kasvuhakuisuutta ja strategista kehittämistä alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Tunnin juna vahvistaa Etelä-Suomen yhtenäistä työmarkkina-aluetta ja työvoiman liikkuvuutta. Tämä tukee vahvasti myös Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen tavoitteita.

Tunnin junan aluetaloudellisia ja liikenteellisiä vaikutuksia on nyt tarkasteltu kolmessa eri selvityksessä. Tehdyt tarkastelut tukevat hankkeen jatkosuunnitteluna ratalain mukaisen yleissuunnitelman laatimista koko rata-välille Turku-Helsinki. Yleissuunnitteluun on hyödynnettävä saatavilla olevaa EU:n TEN-T/CEF-tukea, jota on tarjolla 50 % suunnittelukustannuksista, koska Tunnin juna on osa EU:n hyväksymää TEN-T-ydinverkkokäytävää.

Mm. valtiovarainvaliokunta esitti kantaneen mietinnössään (VaVM 16/2015 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016: ”EU-rahoitus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi toimii aktiivisesti hyödyntääkseen myös EU-rahoituksen mahdollisuudet; näitä ovat mm. Euroopan strategisten investointien rahasto ja TEN-T-tuki.” ja ”Valiokunta painottaa, että päätökset uusista hankkeista tulee tehdä kansallisesti niin, että niihin liittyvät TEN-T-tukihakemukset ehtivät vuosien 2016 - 2017 taitteeseen ajoittu-vaan hakuun.”.

Suomi on tämän ohjelmakauden (2014 - 2020) kahden ensimmäisen vuoden aikana pystynyt hyödyntämään TEN-T/CEF-tukea vain 77 milj. euroa. Esimerkiksi Ruotsin saama tuki on ollut vastaavana aikana 472 milj. euroa. On arvioitu, että Suomi voisi saada koko ohjelmakaudella TEN-T/CEF-tukea ainakin 500 milj. euroa. Tuki edellyttää aina myös merkittävää kansallista rahoitusta ja käytännössä tuki voi kohdistua vain ratahank-keisiin. Tunnin junan suunnittelu ja Espoon kaupunkiradan rakentaminen tunnin junan ensimmäisenä investointivaiheena juuri nyt on hyvin perusteltu. Hankkeen koko Etelä-Suomeen kohdentuvat laaja-alaiset hyödyt ovat kiistattomat ja TEN-T/CEF-tuen merkittävä osuus saattaa olla ainutkertaisesti käytössä vain juuri nyt.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

Varsinais-Suomen yrittäjien maakuntaennuste vuodelle 2016 kertoo positiivisista odotuksista

Varsinais-Suomen Maakuntaennuste vuodelle 2016 -kyselyyn vastasi yli tuhat varsinaissuomalaista pk-yrittäjää. Kyselyn tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaisten yrittäjien luottamus talouteen on kohentunut merkittävästi ja yritysten kasvuodotukset ovat nousseet selvästi viime vuodesta. Yrittäjät arvioivat yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden sekä henkilökunnan ja investointien määrän kehittyvän suotuisasti vuoden 2016 aikana. Jopa 41 % vastaajista odottaa liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2016 aikana.

Yli puolet varsinaissuomalaisista yrittäjistä pitää oman kuntansa yritysilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä. Par-haana kunnan toimitilojen ja tonttien saatavuutta pidetään Turun seudulla Liedossa, jossa 80 % vastaajista pitää tonttien ja toimitilojen saatavuutta vähintään hyvänä. Myös Kaarinan tonttien ja toimitilojen saatavuutta pidettiin erinomaisena.

Työllistämismahdollisuuksien osalta eniten odotusarvoja oli 10–49 henkeä työllistävillä yrityksillä. Lisäksi sekä yksinyrittäjät että 2–9 henkilöä työllistävät näkevät parannusta viime vuoteen työllistämismahdollisuuksissaan. Tulokset vahvistavat käsitystä pk-yritysten roolista uusien työpaikkojen luomisessa Varsinais-Suomessa – Maakuntaennusteen tulokset enteilevät edelleen tuhansia uusia pk-yritysten luomia uusia työpaikkoja Varsi-nais-Suomeen.

Lähde: Varsinais-Suomen yrittäjät (2016). Varsinais-Suomen maakuntaennuste vuodelle 2016.
http://www.yrittajat.fi/File/db8f452a-4513-4154-a899-eb8fee8f670a/Varsinais-Suomen%20Maakuntaennuste.pdf

Lisätiedot: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364


Väyläverkon korjausvelkaa taitetaan 600 milj. eurolla – osin kehittämisinvestointien kustannuksella


Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Liikenneviraston arvion mukaan väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018, josta 100 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun. Rahoituksella vastataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin.

Korjausvelkaohjelman laati Liikennevirasto yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja se löytyy Liikenne-viraston sivuilla: www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma Liikenneverkolla on korjausvelan lisäksi paljon parantamistarpeita, joihin ei tällä rahoituksella pystytty vastaamaan. Korjausvelkaa ei ole uusien väylien rakentaminen, liittymien parantaminen, lisäkaistat tai lisäraiteet. Näitä hankkeita toteutetaan kehittämisinvestointien kautta.

Korjausvelkaohjelmasta kohdentuu tieverkon hankkeita Varsinais-Suomen ELY -keskuksen alueelle (Varsinais-Suomi ja Satakunta) noin 35,5 milj. eurolla vuosien 2016–2018 aikana. Ohjelmasta ei Varsinais-Suomeen kohdennu vesiväylä- tai rataverkon parantamishankkeita. Rantarataa, Kirkkonummi-Karjaa osuudelle parannetaan 10 milj. eurolla, joka varmistaa radan käytettävyyttä sekä liikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että nyt päätetyn 600 milj. euron lisäksi tällä hallituskaudella kohdennetaan vielä 364 milj. euroa korjausvelkaan. Päätös näistä hankkeista tehdään myöhemmin.

Suomessa on käynnistetty hallituskausittain noin 1,2–2 mrd. euron kehittämisinvestoinnit, mutta tehtyjen päätösten valossa tämän hallituskauden investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi. Matala investointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perusväylänpitoon vuosina 2017–2019 sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vielä 240 milj. eurolla vuosina 2019–2020. Panostuk-set perusväylänpitoon ovat välttämättömiä, mutta kehittämishankkeiden tärkeys taloudellisen kasvun edistäjinä ovat merkittäviä.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Tietopalvelujen roolia liiton virastossa vahvistettu

Varsinais-Suomen liiton tietopalveluja on vahvistettu perustamalla liiton virastoon edunvalvonta ja kuntapalvelu -vastuualueelle tietopalveluryhmä. Ryhmää vetää tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Ryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Maakuntastrategiassa merkittävässä roolissa oleva aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on jatkossa osa tietopalveluryhmän toimintaa. Aluetietopalvelun kehittäminen on ollut oikeansuuntainen hanke. Se on herättänyt muilla alueilla kiinnostusta ja vastaavia alueellisen tiedon palveluja on suunnitteilla myös muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen liitto etsii rooliaan osana digitalisaatiota ja haluaa olla edelläkävijänä kehittämässä alueellisen tiedon infrastruktuureja. Tietopalveluryhmä osaltaan jäntevöittää liiton tätä toimintaa. Jatkossa pystymme entistä paremmin tarjoamaan ajankohtaisia tietopalveluja ja analyysejä liiton sidosryhmille ja tukemaan liiton muun toiminnan tietotarpeita.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

 alatunniste