Ylatunniste2 

Turvapaikanhakijatilanne Varsinais-Suomessa – tilanne tasaantumassa
Valtakunnallinen turvapaikanhakijatilanne on tasaantunut. Päivittäin Suomeen tulee kuitenkin edelleen 150–200 henkeä eli joka päivä pitäisi avata 1–2 uutta vastaanottokeskusta. Varsinais-Suomessa uusien turvapaikanhakijoiden majoittaminen on vähentynyt selvästi Tornion järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen. Uusia majoituspaikkoja on avattu nyt joka puolella Suomea ja vastuu jakaantuu varsin tasaisesti.

Yleisesti on paineita purkaa hätämajoituspaikkoja. Vanhat koulut eivät sovellu pitkäaikaiseen majoitukseen, esim. Turussa Pernon koulu. Tulijamäärien vähentyminen antaa mahdollisuuden siirtää Turussa hätämajoituksessa olevia hakijoita Halikkoon ja Loimaalle sekä Turun Mäntykotiin avattaviin uusiin yksiköihin.

Turkuun on lisäksi perusteilla yksityinen, alaikäisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö marraskuun alkuun mennessä. Ylläpitäjätahosta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.

SPR Varsinais-Suomen piiri ylläpitää sekä vastaanottokeskuksia (VOK) että hätämajoitusyksiköitä. Hätäma-joitusyksikkö on majoituspaikaksi perustettu yksikkö, jonka asiakkaat pyritään siirtämään vastaanottokeskuk-siin niin pian kuin mahdollista.

SPR V-S:n piirin ylläpitämät vastaanottokeskukset, VOK (osa naapurimaakunnissa):

Turku, Pansio, 410 hlöä, 2 telttaa vielä pystyssä, ei asuta
Punkalaitumen toimipiste (Pirkanmaan puolella, 310 hlöä)
Halikon toimipiste, n. 60 hlöä
Turku 66 hlöä Alle 18-v. ryhmäkoti ja tukiasunnot

SPR V-S:n piirin ja SPR Åbolands distriktin ylläpitämät hätämajoitukset:

Laitila, 200 hlöä (suunnitelmissa muuttaa VOK:ksi, 19.10. kaupunginhallituksen kokous)
Turku - Heinänokka, 100 hlöä
Turku - retkeilymaja, 85 hlöä
Turku - Pernon koulu, 125 hlöä
Turku - Paattisten huoltokoti, 100 hlöä
Nauvo Strandbo Hotel, 50 hlöä

Varsinais-Suomessa on 15.10.2015 tilanteen mukaan yhteensä 1146 turvapaikanhakijaa, joista Turussa 886.

Edellisten yksiköiden lisäksi neuvottelun alla ovat seuraavat vastaanottokeskukset / hätämajoitusyksiköt, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on n. 1200 paikkaa.

Loimaa, Alastaro ym., 200 paikkaa (SPR-Loimaa neuvottelu 21.10) VOK
Uusikaupunki, hajautettu 200 paikkaa (19.10. kaupunginhallituksen kokous asiasta) VOK
Turku, Mäntykoti, 180 hlöä, avattavissa vko 43 VOK/hätämajoitus
Turku (Runosmäen koulu/avattavissa 200 paikkaa, Kastun koulu/valmistelussa 200 paikkaa) hätämajoitus
Yläne, Huvitus 150 paikkaa, hätämajoitus/VOK
Kemiönsaari, Taalintehdas / SPR Åboland, 150 paikkaa, hätämajoitus
Parainen, 100–150 paikkaa, VOK 5/2016

SPR:n vapaaehtoistoiminta on aktiivista

SPR Varsinais-Suomen piiri on laajentanut turvapaikanhakijoihin liittyvää toimintaansa huomattavasti viime aikoina. Toimintaa on laajennettu ja uusia yksiköitä avattu Maahanmuuttoviraston pyynnöstä lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä. Myös vapaaehtoistoiminta on aktivoitunut.

Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan on koulutettu 2 tunnin "Makupaloja monikulttuurisuudesta" -koulutuksissa yli 400 henkilöä.

SPR Varsinais-Suomen vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä on ollut erilaisissa tehtävissä tähän mennessä jo 329 vapaaehtoista.

Vapaaehtoisten tehtäviä vastaanottokeskuksissa on monenlaisia:

– Pakkaamista (mm. erilaiset aloituspakkaukset)
– Erilaisia auttamistehtäviä henkilökunnan ohjeiden mukaan
– Yleinen seurustelu ja läsnäolo / Auttaminen ruuanjakelussa ja kaupassakäynnissä
– Vaatteitten jako
– Vapaa-ajantoiminnot
– Aamu- ja iltapalan laittaminen

Turvapaikanhakijoille on lahjoitettu hyvin paljon vaatteita. Vaatteet on lajiteltu SPR Kontissa ennen niiden jakoa eteenpäin. Vaatelajittelussa on ollut mukana 507 eri henkilöä.

Lokakuussa aloitettiin uusi toimintamuoto kouluttamalla terveyspistevapaaehtoisia vastaanottokeskustoimintaan. Koulutuksessa oli mukana parikymmentä terveydenhoitoalan ammattilaista.

Lisätietoja: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 617 ja
toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri, puh. 020 701 2403

Maahanmuutto keskittyy Turkuun

Ulkomailta Suomeen suuntautuva maahanmuutto keskittyy Varsinais-Suomessa voimakkaasti Turkuun. Kuluvan vuoden tammi–elokuussa Varsinais-Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 1155 henkilöä, joista 61 % muutti Turkuun. Seuraavaksi eniten maahanmuuttoa kohdistui Saloon ja Turun suurempiin naapurikuntiin.

Alkusyksyn aikana Varsinais-Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät pääsääntöisesti vielä näy tilastoissa, sillä turvapaikanhakijat tilastoidaan maahanmuuttajiksi vasta, kun heidän hakemuksensa on saanut myönteisen päätöksen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Ulkomailta Varsinais Suomen kuntiin muuttaneet

 

Kartta ulkomailta Varsinais Suomen kuntiin muuttaneet

 

Liitto valmistelee lentokenttätyöryhmän perustamista

Tänä vuonna valmistunut kansallinen lentoliikennestrategia ja sen valmistelutyö nostivat esille alueellisten lentokenttien kehittämisen merkityksen erityisesti osana maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamista. Osana lentoliikennestrategian edistämistä perustettiin alueelliset työryhmät miettimään alueellisten lentokenttien kehittämistä ja lentomatkustamisen lisäämistä omalta kotikentältä.

Turun kentän osalta on ilmeinen tarve koota alueelliset toimijat, lentoliikenteen operaattorit ja kentän merkittävät asiakasryhmät yhteen pohtimaan kentän toimintojen nykytilaa, kehittämistarpeita ja kehittämissuuntaa – oman kenttämme kehittämisen kärkihanke tarvitaan. Työryhmä perustetaan Varsinais-Suomen liiton toimesta. Asiasta on sovittu liiton ja Turun kaupungin kesken.


Osana lentoliikenteen kehittämissuunnitelmia Turun lentoaseman käyttäjille tehdään kysely mm. lentoaseman valintaan, kilpailukykytekijöihin ja palveluiden parantamiseen liittyen. Kysely toteutetaan marras–joulukuussa ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat.


Lisätietoja: vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja liikennesuunnittelija Laura
Leppänen, puh. 040 767 4364

Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus) valmistellaan

MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle vuosille 2016–2019 varmistui hallituksen toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Sopimisen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, lisätä tonttitarjontaa ja monipuolistaa asuntotuotantoa sekä edistää uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa.

Turun seudulla sopimusvalmistelu käynnistyi virallisesti 25.9.2015. Sopimusvalmistelua tehdään seudullisessa yhteistyössä mm. rakennemallialueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Liitto on mukana valmistelussa asiantuntijana liikennejärjestelmätyön osalta sekä maankäytön kysymyksissä. Edellisellä MAL-sopimuskaudella 2012–2015 liitto ei ollut MAL-sopimuksen allekirjoittajana, vaikka sopimuksen valmistelussa, toteut-tamisessa ja seurannassa liitolla olikin luonteva yhteistyökumppanin rooli kuntien ja muiden toimijoiden rinnalla. Sopimuskauden 2016–2019 sopimusosapuolia ja liiton mahdollista roolia sopijaosapuolena ei ole vielä päätetty. Liiton oman käsityksen mukaan se tulee olla sopijaosapuoli.

Edellisellä kaudella valtio osoitti MAL-hankeohjelmarahoitusta 5 miljoonaa euroa Turun kaupunkiseudulle pienten kustannustehokkaiden kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Yhdessä kuntien rahoitusosuuden (5 milj. eur) kanssa seudulle toteutettiin yhteensä 10 miljoonalla eurolla em. hankkeita. Tälle sopimuskaudelle ko. rahoitus varmistuu vasta marraskuussa, mutta selvää on, että tarve rahoitukselle on todellinen.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh. 040 767 4364


Työpaikat siirtyvät teollisuudesta palvelualoille

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa rajusti vuoden 2007 jälkeen. Teollisuustyöpaikkoja on kadonnut yli 12 000, eli saman verran kuin kaikilta toimialoilta yhteensä. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt sosiaali- ja terveysalalle, mutta työpaikkoja on syntynyt myös liike-elämää tukeville palvelualoille.

Teollisuuden työpaikkojen raju pudotus on kuitenkin ennemmin vallitsevan kehityksen voimistumista kuin tren-distä poikkeava ilmiö. Kehitys on osa pitempään jatkunutta rakennemuutosta, jossa teollisuuden ja alkutuotan-non työpaikat vähenevät ja uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin työpaikkatietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Teollisuuden tyopaikkakato selittaa Varsinais Suomen tyopaikkojen vahentymisen

Teollisuuden tyopaikkojen laskutrendi

 

 alatunniste
Ylatunniste2 

 
Kööpenhaminan reitin loppuminen kasvattanut kotimaanlentojen osuutta

Suomen keskisuurten lentoasemien matkustajakehitys on kehittynyt kaksijakoisesti. Pohjois-Suomen lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet samalla, kun eteläisen Suomen asemien matkustajamäärät ovat supistuneet. Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvoi tammi–elokuussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta näennäinen kasvu johtuu lentoaseman pysäyttäneestä kiitoradan kunnostustyöstä heinäkuussa 2014.

Helsingin merkitys on kasvanut Turusta lähtevien kansainvälisten lentojen vaihtoasemana. SAS lakkautti Turku–Kööpenhamina-reitin vuonna 2014, ja osa tämän reitin kauttakulkuliikenteestä näyttää kanavoituvan nyt Helsinki-Vantaan kautta. Suorien kansainvälisten lentoyhteyksien matkustajamäärät ovat vähentyneet kaikilla keskisuurilla lentoasemilla.

Keskisuurista lentoasemista vain Turku ja Tampere näyttäytyvät selvästi kansainvälisinä lentoasemina, sillä yli puolet niiden kautta kulkevista matkustajista käyttää suoria kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisen liikenteen osuus matkustajamääristä on Tampereella jonkin verran Turkua korkeampi johtuen Tampereen suuremmasta halpalentotarjonnasta – talvikuukausina Turun lentoaseman liikennemäärät ovat Tamperetta korkeammat, mutta halpalentoyhtiöiden suosimina kesäkuukausina Tampereen liikennemäärät kasvavat selvästi Turkua suuremmiksi.

tammi elokuun matkustajamaarat keskiruurilla lentoasemilla

 

tammi elokuun matkustajamaarat keskiruurilla lentoasemilla 2015

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294


Varsinais-Suomalaiset toimijat menestyivät hyvin Central Baltic-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella

Varsinais-Suomen liitto hallinnoi Central Baltic 2014–2020 EU-ohjelmaa. Toiminnan keskiössä on rajat ylittävä yhteistyö keskisen Itämeren haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikissa hankkeissa on partnereita vähintään kah-desta eri ohjelma-alueen maasta. Ensimmäisellä hakukierroksella kaikkiaan 42 hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen ohjelman kautta ja lähes 48 miljoonaa euroa sidottiin yhteistyötä tukeviin hankkeisiin.


Varsinais-Suomalaiset toimijat onnistuivat erinomaisesti ensimmäisellä hakukierroksella, sillä EU-rahoitusta varsinaissuomalaisille hankepartnereille kanavoitui yli 4 miljoonaa euroa. Hankepartnerien joukko on monimuotoinen, mukana on 16 eri varsinaissuomalaista organisaatiota. Muutama varsinaissuomalainen toimija on mukana useammassa kuin yhdessä hankkeessa.


Varsinaissuomalaisten hankkeiden teemat vaihtelevat kaupunkisuunnittelusta yrittäjyyden edistämiseen ja Itämeren roskaantumisen ehkäisemisestä vanhuspalveluun. Tarkempi yhteenveto hakukierroksesta varsinais-suomalaisittain liitteenä.


Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715

Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen

Ympäristöministeriössä valmistellaan nopealla aikataululla maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jonka tarkoituksena on poistaa maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettely. Tavoitteena on saada muutos voimaan 1.1.2016 alkaen. Maakuntahallitus antaa muutosesityksestä oman lausuntonsa lokakuun kokouksessa. Lausunnolla oleva aineisto on luettavissa ympäristöministeriön internetsivuilla osoitteessa
http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015.


Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 alatunniste
Ylatunniste2 

Pääjohtaja Pöystin selvitys SOTE:sta, itsehallintoalueista ja aluehallintouudistuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat 2.7.2015 selvityshenkilötyöryhmän, jonka jäseninä olivat Tuomas Pöysti, Annikki Niiranen ja Arto Haveri. Ryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset linjauksista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista sekä aluehallinnon uudistusta voidaan viedä tehokkaasti ja asetetussa aikataulussa eteenpäin.

Selvityshenkilöt toteavat, että SOTE:n järjestämisestä vastaavilla itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky. Alueiden määrä tulisi olla noin 9-12. Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä. Mahdollisina itsehallintoalueen rahoitusratkaisuina olisi selvitettävä sekä valtion rahoitus että alueen oma verotusoikeus. Uudistukseen liittyvät henkilöstö- ja omaisuus- ja tietohallintojärjestelyt ovat mittavia. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan SOTE-uudistus.

Selvitys PDF

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Janne Virtanen puh. 040 583 6950

 

Hallinto-oikeuden näkökannat Turun lentoaseman kehittämisen puolella

Vaasan hallinto-oikeus antoi heinäkuun 6. päivä päätöksensä Turun lentoaseman toimintaan myönnetyn ympäristöluvan valituksista. Merkittävimmät valitukset koskivat lentomelukysymyksiä, Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä pohjavesivaikutuksia koskevia lupamääräyksiä.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi pääosin kaikki valitukset. Ruskon kunta vaati valituksessaan melualueen olennaista pienentämistä ja melumittausten suorittamista uudelleen, koska Ruskon kunnan alueella maankäyttöpaineet ulottuvat lentoaseman 55 desibelin melualueelle. Meluselvitysten ajantasaisuudesta ja riittävyydestä on keskusteltu myös käynnissä olevan Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaa-van valmisteluvaiheessa. Vaasan hallinto-oikeus totesi tehdyt meluselvitykset riittäviksi ja lentoliikenteen aiheuttamaa melua kuvaaviksi. Meluselvitykset ajantasaistetaan ympäristölupamääräysten ehtojen mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa esille nousivat vahvasti myös lentoasematoimintojen vaikutukset Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin. Turun lentoaseman ei hallinto-oikeudessa katsottu olevan ainoa muutosten aiheuttaja, vaan alueen vesitasetta horjuttavat jo tapahtuneet laajemmat maankäytön muutokset. Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyt näkökannat tukevat Turun lentoaseman toimintaedellytysten turvaamista ja lentoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä.

Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymättömät Ruskon kunta sekä Finavia ovat valittaneet päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ELY-keskus sen sijaan luopuu valitusprosessista. Ruskon kunnan vaateet koskevat edelleen lentomelualueen olennaista pienentämistä ja lentomelumittausten uutta suorittamista. Finavian vaateet koskevat teknisluonteisia, yksityiskohtaisia lupamääräyksiä. Liitto antaa vastineensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle 10.9. mennessä.

Lisätietoja: liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p. 040 767 4364

 

Teollisuustuotannon alamäki rokottaa yritysten liikevaihdon kehitystä

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on jäänyt viimeisen parin vuoden aikana selvästi jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä. Viimeaikainen kehitystrendi on kuitenkin samansuuntaista kuin muissa eteläisen Suomen suurissa maakunnissa, ja esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla suhdannetilanne oli vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa Varsinais-Suomeakin haastavampi.

Maakunnan alavireinen suhdannekehitys johtuu suurelta osin teollisuustuotannon ongelmista, sillä teollisuustuotannon kehitys on ollut tasaisen laskeva vuodesta 2012 alkaen. Parhaiten on mennyt palvelualoilla, mutta myös rakennusalalla kehitys näyttää nousujohteiselta. Nähtäväksi jää, kääntääkö Turun telakan hyvä tilaustilanne teollisuustuotannon takaisin kasvu-uralle.

Alueellisesti tarkasteltuna liikevaihdon kehitys on Varsinais-Suomessa epätasaista. Vakka-Suomessa on jo hyvän aikaa mennyt keskimääräistä paremmin, ja liikevaihdon kasvuluvut ovat seudulla valtakunnallisestikin huipputasolla. Sen sijaan Salossa tuotannon alamäki on ollut jyrkkä ja kehitys maan heikoimpia.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Liikevaihdon suhdannekuvaaja

Liikevaihdon keskimaarainen vuosimuutos

Liikevaihdon trendisarja

 

 

Liikevaihdon suhdannekuvaaja trendisarja

 

 

 

OKM:n koulutustarve 2020 -ehdotus on valmistunut 1.7.2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi 2020-luvulle. Ehdotukset on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien ja maakuntien kanssa. Työryhmän esityksen lähtökohtina ovat olleet Valtion taloudellisentutkimuskeskuksen (VATT) tuottamat työvoiman kysyntäskenaariot (ns. politiikkaskenaario), opetushalli-tuksen laatimat ennakointitulokset ja näitä täydentänyt kattava laadullinen ennakointiaineisto sekä sidosryh-mien kanssa järjestetyt työpajat ja seminaarit. Maakunnat ovat tuottaneet kattavasti taustamateriaalia elinkeinojen kasvu- ja työllisyysnäkymistä alueellisesti. OKM:n ehdotus ei kuitenkaan sisällä määrällisiä tavoitteita alueellisesti. Lisäksi tulee huomata, että OKM ei enää laadi entisenkaltaista koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista ohjelmaa (KESU).

Varautumista kasvupotentiaalin tukemiseen – vahvojen alojen työvoimapoistuman ja osaamisen turvaamista
Ehdotus toteaa Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja olevan erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Digitaalisuus mahdollistaa tulevaisuudessa julkisissa ja yksityisissä palveluissa tuottavuuden kasvun sekä uusien digitaaliseen palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvien työpaikkojen syntymisen. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen ja työllistävien toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä.

Tutkintomäärien lisäykset ja vähennykset
Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Tohtorikoulutuksen tavoitteeksi ehdotetaan nykytason säilyttämistä ja tohtoritutkintojen suorittaneiden osuuden kasvattamista yksityisellä sektorilla.

Koulutussisältöjen uudistaminen ja monialaisuus
Tulevaisuudessa on olennaista koulutussisältöjen jatkuva uudistaminen, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan monimuotoistuminen ja koulutuksen saavutettavuuden parantaminen digitaalisten palvelujen avulla. Kaikilla aloilla on yhä tärkeämpää monialaisuus ja monitieteellisyys, toisin sanoen opiskelijoiden aito mahdollisuus valita opintojaan eri opintoalojen, koulutusalojen ja koulutusasteiden välillä ja mahdollistaa työssäolon ja koulutuksen vuorottelu.

Työryhmän raportissa linjataan myös lukiokoulutuksen ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrällisiä tavoitteita. Raportin tuloksia hyödynnetään hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Mikäli maakunnilta pyydetään asiasta vielä lausuntoa, valmistellaan se maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa. Jatkovalmistelun sisältö ja aikataulu selvinnee alkusyksyn aikana.
Lisätietoja: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2015/07/koulutustarpeet.html?lang=fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310

 
Ylatunniste2 


Maakuntahallitus 22.6.2015           

Varsinais-Suomen valmistautuminen Juha Sipilän hallituksen ohjelman seuraavaan vaiheeseen

Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Ely-keskus ja Avi ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään edunvalvonnassa. Työnsä aloittaneen hallituksen ohjelma on purettu Varsinais-Suomen edunvalvonnan näkökulmasta hallitusohjelman kakkosvaihetta ajatellen siten, että hallitusohjelman kärkihankkeiden yhteyteen on kirjattu Varsinais-Suomen näkökulma ja ehdotukset konk-reettisiksi toimenpiteiksi. On sovittu, että vuosittain ko. yhteisöt järjestävät yhdessä maakunnan kuntien ym. intressitahojen kanssa ainakin yhden edunvalvontapäivän, jossa seikkaperäisesti käydään läpi maakunnan intressit yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Lisäksi maakunnasta valittujen ministereiden ja kansanedustajien kanssa luodaan entistä toimivampi seuran-taverkosto aikatauluineen ja vastuunjakoineen niin, että kaikkiin päätöksentekotilanteisiin ollaan hyvin valmis-tauduttu.

Liitteessä 1 Juha Sipilän hallituksen ohjelman rakenne, strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet sekä niihin peila-tut maakuntahallituksen päättämät hallitusohjelmatavoitteet.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204


Venäläismatkailijoiden romahdus vaikuttanut Varsinais-Suomeen vain vähän


Venäläisten matkailijoiden yöpymisten määrä kääntyi Varsinais-Suomessa merkittävään laskuun vuoden 2014 alussa. Venäläismatkailijoiden yöpymisten romahdusta on kuitenkin kompensoinut etenkin nopeasti kasvanut virolaisten matkailijoiden määrä, minkä ansiosta kaikkien ulkomaisten matkailijoiden yhteenlaskettu määrä on pysynyt Varsinais-Suomessa jatkuvasti vuosikymmenen alkua korkeammalla tasolla.

Venäläismatkailijoiden vähenemisen vaikutukset vaihtelevat kuitenkin merkittävästi maan eri osissa. Venäläis-ten tekemät yöpymiset ovat vähentyneet kaikissa maakunnissa, mutta vaikka Pohjanmaalla romahdus on ollut maan suurin, ovat siellä kaikkien ulkomaalaisten yhteenlasketut yöpymiset kuitenkin kasvaneet. Sen sijaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa kaikkien yöpymisten määrä on laskenut samaa tahtia venäläisten yöpymis-ten kanssa.

Tämä johtuu eri maasta tulevien matkailijoiden erilaisesta merkityksestä eri puolilla Suomea. Kun Itä-Suomessa valtaosa matkailijoista tulee Venäjältä, on Länsi-Suomi enemmän ruotsalaisturistien varassa. Itä-Suomen maakuntien matkailuelinkeino onkin voimakkaasti riippuvainen venäläisistä, kun taas läntisessä Suomessa matkailijoita saapuu tasaisemmin eri maista.

Maakuntajohtajan ajankohtaiset kesakuu kuva1Maakuntajohtajan ajankohtaiset kesakuu kuva2

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294


Helky laulu Auran rantain 100 vuotta


Varsinaissuomalaisten laulun ensiesityksestä tulee 27.6.2015 kuluneeksi 100 vuotta. Helky laulu Auran rantain kaikui ensimmäisen kerran Varsinais-Suomen nuorisoseurain liiton kesäjuhlissa 27. kesäkuuta 1915 Prunkka-lassa. Prunkkala on vuodesta 1917 ollut osa Auran kuntaa. Laulu syntyi Helsingin yliopiston Varsinaissuoma-laisen osakunnan järjestämän runokilpailun tuloksena.

Varsinais-Suomen liitto teki viime vuonna laulusta uuden videoversion. Uudelleen sovitettu maakuntalaulu on saanut hyvän vastaanoton. Muun muassa YuoTuben kautta sitä on katsottu lähes 20 000 kertaa.

Varsinais-Suomen liitto järjestää yhdessä Helsingin yliopiston Varsinaissuomalaisen osakunnan VSO:n ja Auran kunnan kanssa kesätapaamisen 100 vuotiaan Varsinaissuomalaisten laulun merkeissä Auran Koskipirtissä, Riihikoskentie 36, lauantaina 27. kesäkuuta 2015 klo 14.00.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, p. 040 086 4604

Liite 1
Juha Sipilän hallituksen ohjelma ja Varsinais-Suomen tavoitteet
Hallituksen ohjelman rakenne, strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet on esitetty alla. Kursiivilla tekstillä on esitetty Varsi-nais-Suomen maakuntahallituksen 23.3.2015 päättämät hallitusohjelmatavoitteet ryhmiteltynä ohjelman rakenteeseen.

KESTÄVÄ KASVU JA JULKINEN TALOUS


- Talouspolitiikan linja
- Yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen
- Yrittämistä, työn tekemistä ja työllisyyttä tukeva veropolitiikka
- Panostukset strategisiin painopisteisiin ja korjausvelan vähentämiseen
- Julkista taloutta vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset

Liikennejärjestelmä:

Korjausvelan kasvun pysäyttäminen, uusien rahoitusmallinen monipuolinen käyttö

VT8 Turku-Pori toinen vaihe, VT9 liikenneturvallisuutta parantavat toimet, Turun kehätien kehittäminen, Parainen-Nauvo kiinteä yhteys

MAL-hankerahoituksella on perusteltu jatkaa pienten, kustannustehokkaiden liikenneturvallisuutta, jouk-koliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien toimenpiteiden toteuttamista Turun kaupunkiseudulla. Ra-hoituksen joustavuutta on lisättävä helpottamalla valtion ja kuntien rahoituksen kohdentamista yhteisesti sovittuihin vaikuttavuudeltaan parhaisiin kohteisiin hallintorajoista riippumatta.


TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY


Hallituskauden tavoitteet
Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi on toteutettu työn kannustavuutta, työllistämisen houkuttelevuutta, työvoimahallinnon toimivuutta ja kilpailukykyä parantavat uudistukset. Uudistukset lisäävät työn tarjontaa, yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä vahvistavat julkistaloutta yli miljardilla eurolla. Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvis-tunut 110 000 henkilöllä. Investoinnit ylittävät poistot ja työpanoksen määrä on kasvanut. Päämäärien saavuttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, joita hallitus edistää lähtökohtaisesti vuoropuhelus-sa työelämän osapuolten kanssa.

Kärkihankkeet
- Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla
- Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan
- Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan
- Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi
- Asuntorakentamista lisätään

Tunnin juna:
Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma -kasvukäytävän vahvistamiseksi ja eurooppalaisten ydinverkkokäytä-vien kehittämiseen varatun TEN-T -tuen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi hallitus tavoittelee uuden Helsinki-Turku -ratayhteyden jatkosuunnitteluun TEN-T -osarahoitusta sekä laatii yleis- ja ratasuunnitel-mat vaalikauden aikana. Kasvukäytävällä olevien kaupunkien kanssa solmittaviin MAL-aiesopimuksiin tehdään kirjaukset kaupunkien sitoutumisesta maankäytön kehittämiseen.

Meriklusteri:
Hallitus laatii Suomen meriklusterin kilpailukykystrategian 2016–2022, jossa vahvistetaan suomalaisia maailmanlaajuisia osaamiskärkiä kuten Blue Cleantech -osaamista sekä suomalaisten keskisuurten yri-tysten kansainvälistymismahdollisuuksia.
Hallitus jatkaa laivanrakennuksen innovaatiotukea (Valtioneuvoston asetus laivanrakennuksen innovaa-tioihin myönnettävästä valtionavustuksesta).

Life Science:
Hallitus perustaa vaikuttavuudeltaan merkittävät seed-rahastot yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Tavoit-teena on tukea start-up -liiketoimintaa pre-revenue -vaiheessa sekä toisaalta tukea pitkäkestoista liike-toiminnan kehittämistä esimerkiksi bio- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.

Matkailu:
Hallitus laatii metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskevan selvityksen ja valmistelee sen pohjalta monialaisen matkailun kehittämisen toimenpideohjelman, joka resursoidaan riittävästi. Yh-tenä toimenpiteenä tulee vahvistaa Suomen asemaa stop-over -matkailukohteena.

Alueellisen kehittämisen resursointi:
Uuden rahoitusinstrumentin on oltava monipuolinen, joustava ja helposti hallinnoitava rahoitusväline maakuntastrategioiden toteuttamiseen. Sitä käytetään maakuntastrategioiden kärkiteemoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kyse ei ole elinkeinollisesta tuesta, vaan rahoi-tuksesta, jolla kyetään saamaan aikaan alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä tavoiteltavia muutoksia erityisesti Etelä-Suomessa. Uuden rahoitusinstrumentin on kohdennuttava Etelä-Suomeen, jossa on väestön, osaamisen ja yritysten painopiste, eikä Itä- ja Pohjois-Suomeen, johon rakennerahas-toista suurin volyymi kohdentuu. Uuden instrumentin avulla pystytään käynnistämään innovaatiotoimin-taa ja parantamaan t&k-hanketoiminnan edellytyksiä.


OSAAMINEN JA KOULUTUS


Hallituskauden tavoitteet
- Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyö-dynnetään oppimisessa.
- Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen kes-keyttäneiden määrä on laskenut.
- Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.
- Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.
- Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.
Kärkihankkeet
- Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
- Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi
- Nopeutetaan siirtymistä työelämään
- Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta
- Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
- Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Meriklusteri:
Hallitus varautuu tukemaan erillisellä rahoituksella korkeakoulujen vahvuuksiin perustuvia, elinkeinoelä-män tarpeisiin vastaavia ja, kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioyksiköitä ja osaamiskeskittymiä ("Turku Institute of Future Technologies" innovaatiorahoituksen pilottina)

Life Science:
Hallitus varautuu tukemaan erillisellä rahoituksella yliopistoihin perustettavia, kansainvälisesti kilpailuky-kyisiä innovaatioyksiköitä ja osaamiskeskittymiä. (Turussa erityisesti lääke-ja diagnostiikkakehityksen edellytysten parantaminen ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan vahvistaminen; TY, ÅA ja VTT.)
Hallitus jakaa vastuun ruotsinkielisen proviisorikoulutuksen toteuttamisesta usealle yliopistolle.

Koulutusvienti:
Koulutusvienti – merkittävä suomalainen vientipotentiaali käyttöön


HYVINVOINTI JA TERVEYS


Hallituskauden tavoitteet
- Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet.
- Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen pal-velulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elä-män tilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän.
- Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet.
- Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä.
- Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi.
- Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamal-la.

Kärkihankkeet
- Palvelut asiakaslähtöisiksi
- Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
- Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
- Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa
- Osatyökykyisille väyliä työhön

BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT


Hallituskauden tavoitteet
- Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.
- Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämi-sen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä.
- Ruoantuotannon kannattavuus on noussut ja kauppatase parantunut 500 miljoonalla eurolla.
- Uudistumista hidastavaa hallinnollista taakkaa on kevennetty tuntuvasti

Kärkihankkeet
- Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
- Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä
- Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon
- Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun
- Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin


Kiertotalous:
Perustetaan kansallinen kärkihanke, jolla tuetaan kaupunkialueiden edelläkävijyyttä, kehitys- ja refe-renssialueina toimimista sekä pilotointimahdollisuuksia ja niiden rahoitusta cleantech-yritysten kasvun ja resurssiviisaan talouden kestävän luonnonvarojen käytön edistämiseksi.

Kierto- ja biotalouden toteutus etenee useilla poluilla niin energian, materiaalien, ravinteiden kuin teollis-ten symbioosien kautta. Varsinais-Suomi on näissä vahvasti ja monialaisesti mukana, paremman lä-hiympäristön, kuntien resurssiviisaiden ratkaisujen, julkisten hankintojen ja innovatiivisen yritystoiminnan tukena.

Materiaalikierron, erityisesti rakennusmateriaalien ja maarakennusalan kiertotalous tarvitsee uusien toi-mintatapojen ja yhteistyön lisäksi muutoksia maa-ainesten käytön ohjauksessa lainsäädännön kautta sekä sivuvirtojen lupaprosesseissa. Ylijäämämaiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä Suomi on jäljessä EU-tavoitteista. Näitä tulee edistää valtion toimenpiteiden kautta. Varsinais-Suomi on valmis kansalliseksi pilottialueeksi uusien toimintatapojen ja lupaprosessien testaamiseksi.

Saaristomeren tilan parantaminen
Lounais-Suomen ympäristöohjelman viitoittama vesien tilan parantamiseen tähtäävä aktiivinen ja laaja-alainen kansalaisiin sekä yrittäjiin liittyvä vesistöaluetoiminta tarvitsee lisää näkyvyyttä, uusia avauksia ja resursseja toiminnan kehittämiseen. Nykyiset rahoitusinstrumentit eivät ole riittäviä paikallisen ja kun-tatason vesienhoitotyön koordinoinnin rahoittamiseen koko valuma-alueen näkökulmasta. Siirtoviemä-rien ja yhdysvesijohtojen rakentamiselle valtion osarahoitus on ratkaiseva. Tämä rahoitus on mahdollis-tettava ja resursoitava.

Elinvoimainen maaseutu ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto:
Elävä maaseutu, kannattava maatalous ja ruokaturva ovat Suomen kasvun ja tasapuolisen ympäristö-politiikan perusedellytys. Suomalaisen maatalouden ja maaseutuyrittäjien toimintaedellytykset on turvat-tava ja yrittäjyyden syntyä on edistettävä. Laadukkaan ja korkeatasoisen kotimaisen ruuan vientiä ulko-maille on edesautettava.

Elintarviketeollisuus on biotaloutta. Elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn on panostettava parantamalla kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä. Tutkimus on keskitettävä tuottavuutta paranta-viin kohteisiin koko ruokaketjussa. Sääntelyä järkevöittämällä tuetaan elintarviketeollisuuden työtä maukkaan, terveellisen ja turvallisen ruuan hyväksi.


DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN PURKAMINEN


Hallituskauden tavoitteet
Määrätietoisella johtamismallilla on kehitetty käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Julkinen päätöksenteko on innovatiivisesti mahdollistanut ja luonut Suomeen suotuisan toimintaympäristön digitaalisille palveluille ja teollisen internetin sovelluksille ja uusille liiketoimintamalleille. Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakenta-mista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla. Johtamista ja toimeenpanoa on rohkeasti uudistettu vahvistamalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja avoimuutta sekä hyödyntämäl-lä kokeiluja ja kansalaisten osallisuutta tukevia toimintatapoja.

Kärkihankkeet
- Digitalisoidaan julkiset palvelut
- Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö
- Sujuvoitetaan säädöksiä
- Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri
- Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa

RAKENNEPOLIITTISET UUDISTUKSET


-Eläkeuudistus
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
- Kuntien kustannusten karsiminen
- Aluehallinnon uudistus
- Tulevaisuuden kunta
- Keskushallinnon uudistus

Aluehallintouudistus
Aluehallintouudistus maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla

 alatunniste
 Ylatunniste2

 Näkemyksiä hallitusneuvotteluiden niistä asioista, jotka koskettavat maakuntien liittoja

I. Valtion keskushallinto: Tuleva hallitus tulee etenemään todennäköisesti KEHU (yhtenäisen val-tioneuvoston rakennetta arvioiva parlamentaarinen komitea) työn pohjalta. Komitea korosti minis-terin tehtäväkuvassa ja roolissa kollegiaalisuutta, yhteistä vastuuta ja yhdessä toimimista. Lähtö-kohtana yksi ministeri per ministeriö, sirpaleministereistä luovutaan. Poliittisista valtiosihteereistä luovuttaisiin. Valtioneuvostolla mahdollisesti oikeus päättää omasta organisaatiostaan eli ministe-riörakenteesta hallitusohjelmassa.

II. Maakunta/väliportaan hallinto: Työ on asianomaisessa työryhmässä kesken. Neuvottelevien puolueiden välillä on näkemyseroja siitä, kuinka maakunta/väliportaanhallinto tulisi järjestää.

Taustalähtökohtana on edellisen hallituksen Sote-valmistelu, joka kaatui loppumetreillä perustus-lakivaliokunnan lausuntoihin. Perustuslakivaliokunta linjasi tulevaisuutta niin, että kyseeseen pe-rustuslain näkökulmasta tulisi kolme eri vaihtoehtoa 1) Kuntayhtymä 2) Maakuntahallintomalli  3) Toiminnan siirtäminen valtiolle.

Hallitusneuvotteluiden yhteydessä on tullut esiin seuraavia malleja:

1) Väliportaan/maakunnan hallinnon malli: Kuntavaalien yhteydessä valittaisiin maakuntaval-tuusto. Uuden alueellisen toimielimen (nimi ei välttämättä olisi maakunnan liitto) tehtäviin voisi kuulua maakuntaliittojen nykyiset tehtävät, Sote, keskiasteen koulutus, tehtäviä Elyistä esim. yritystuet, tehtäviä Aveista esim. sisäinen turvallisuus ja varautuminen.

Malli edellyttäisi nykyistä vähäisempää määrää alueita (maakuntien määrää karsittaisiin), esim. 12.

Valtion aluehallinto: Elyistä ja Aveista muodostettaisiin yhteinen viranomainen, joka olisi joko alueellinen (esim. 4 aluetta) tai valtakunnallinen, jolloin sillä olisi alueellisia toimipisteitä.

TE-toimistojen asema voisi olla ongelmallinen, yksi vaihtoehto olisi yhdistää ne kuntien toimin-taan.

Mallia on kritisoitu (esim. valtionvarainministeriön Jukka Pekkarinen siitä, että se olisi liian suuri kokonaisuus ja veisi vuosikausia aikaa. Myös Kuntaliitto on ollut kriittinen, malli veisi val-taa kunnilta ja herättäisi kysymyksen, mihin pienempiä kuntia enää tarvittaisiin).

Mallia on kritisoitu (esim. valtionvarainministeriön Jukka Pekkarinen siitä, että se olisi liian suuri kokonaisuus ja veisi vuosikausia aikaa. Myös Kuntaliitto on ollut kriittinen, malli veisi val-taa kunnilta ja herättäisi kysymyksen, mihin pienempiä kuntia enää tarvittaisiin).

Ongelmallinen on myös maakunta/alueveroon liittyvät kysymykset. Yksikään puolue ei esittä-nyt maakuntaveroa, mutta laaja väliportaanhallinto nostaa verotusoikeuden esityslistalle enemmin tai myöhemmin.

2) Kuntayhtymämalli: Toteutetaan pelkkä Sote. Luottamushenkilömalli joko vaaleilla tai ilman vaaleja (laillisuus perustuslain näkökulmasta epäselvä). Maakuntaveroa ei hyväksytä. Suuret kaupungit, esim. Turku, esittäneet mallia, joka mahdollistaisi alueelliset vapaaehtoisratkaisut. Tämän mallin kannattajat korostavat kustannus- ja laatukysymysten läpinäkyvyyttä sekä sitä, että palveluiden tuottajiksi kelpuutetaan julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Kolmatta verotustasoa ei hyväksytä. Maakuntahallintoa voitaisiin kokeilla jossakin pienem-mässä maakunnassa, esim. Lapissa.

Valtion aluehallinto: Kehitys- ja valvonta- ja lupa-asiat tulisi erottaa toisistaan. Tämä tarkoit-taisi, että osa Elyjen kehitystehtävistä voitaisiin siirtää maakuntien liitoille. Kaikki lupa- ja val-vonta-asiat siirrettäisiin Aveista ja Elyistä uudelle valtakunnalliselle virastolle.   

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

 alatunniste