Ylatunniste2 


Maakuntahallitus 22.6.2015           

Varsinais-Suomen valmistautuminen Juha Sipilän hallituksen ohjelman seuraavaan vaiheeseen

Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Ely-keskus ja Avi ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään edunvalvonnassa. Työnsä aloittaneen hallituksen ohjelma on purettu Varsinais-Suomen edunvalvonnan näkökulmasta hallitusohjelman kakkosvaihetta ajatellen siten, että hallitusohjelman kärkihankkeiden yhteyteen on kirjattu Varsinais-Suomen näkökulma ja ehdotukset konk-reettisiksi toimenpiteiksi. On sovittu, että vuosittain ko. yhteisöt järjestävät yhdessä maakunnan kuntien ym. intressitahojen kanssa ainakin yhden edunvalvontapäivän, jossa seikkaperäisesti käydään läpi maakunnan intressit yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Lisäksi maakunnasta valittujen ministereiden ja kansanedustajien kanssa luodaan entistä toimivampi seuran-taverkosto aikatauluineen ja vastuunjakoineen niin, että kaikkiin päätöksentekotilanteisiin ollaan hyvin valmis-tauduttu.

Liitteessä 1 Juha Sipilän hallituksen ohjelman rakenne, strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet sekä niihin peila-tut maakuntahallituksen päättämät hallitusohjelmatavoitteet.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204


Venäläismatkailijoiden romahdus vaikuttanut Varsinais-Suomeen vain vähän


Venäläisten matkailijoiden yöpymisten määrä kääntyi Varsinais-Suomessa merkittävään laskuun vuoden 2014 alussa. Venäläismatkailijoiden yöpymisten romahdusta on kuitenkin kompensoinut etenkin nopeasti kasvanut virolaisten matkailijoiden määrä, minkä ansiosta kaikkien ulkomaisten matkailijoiden yhteenlaskettu määrä on pysynyt Varsinais-Suomessa jatkuvasti vuosikymmenen alkua korkeammalla tasolla.

Venäläismatkailijoiden vähenemisen vaikutukset vaihtelevat kuitenkin merkittävästi maan eri osissa. Venäläis-ten tekemät yöpymiset ovat vähentyneet kaikissa maakunnissa, mutta vaikka Pohjanmaalla romahdus on ollut maan suurin, ovat siellä kaikkien ulkomaalaisten yhteenlasketut yöpymiset kuitenkin kasvaneet. Sen sijaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa kaikkien yöpymisten määrä on laskenut samaa tahtia venäläisten yöpymis-ten kanssa.

Tämä johtuu eri maasta tulevien matkailijoiden erilaisesta merkityksestä eri puolilla Suomea. Kun Itä-Suomessa valtaosa matkailijoista tulee Venäjältä, on Länsi-Suomi enemmän ruotsalaisturistien varassa. Itä-Suomen maakuntien matkailuelinkeino onkin voimakkaasti riippuvainen venäläisistä, kun taas läntisessä Suomessa matkailijoita saapuu tasaisemmin eri maista.

Maakuntajohtajan ajankohtaiset kesakuu kuva1Maakuntajohtajan ajankohtaiset kesakuu kuva2

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294


Helky laulu Auran rantain 100 vuotta


Varsinaissuomalaisten laulun ensiesityksestä tulee 27.6.2015 kuluneeksi 100 vuotta. Helky laulu Auran rantain kaikui ensimmäisen kerran Varsinais-Suomen nuorisoseurain liiton kesäjuhlissa 27. kesäkuuta 1915 Prunkka-lassa. Prunkkala on vuodesta 1917 ollut osa Auran kuntaa. Laulu syntyi Helsingin yliopiston Varsinaissuoma-laisen osakunnan järjestämän runokilpailun tuloksena.

Varsinais-Suomen liitto teki viime vuonna laulusta uuden videoversion. Uudelleen sovitettu maakuntalaulu on saanut hyvän vastaanoton. Muun muassa YuoTuben kautta sitä on katsottu lähes 20 000 kertaa.

Varsinais-Suomen liitto järjestää yhdessä Helsingin yliopiston Varsinaissuomalaisen osakunnan VSO:n ja Auran kunnan kanssa kesätapaamisen 100 vuotiaan Varsinaissuomalaisten laulun merkeissä Auran Koskipirtissä, Riihikoskentie 36, lauantaina 27. kesäkuuta 2015 klo 14.00.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, p. 040 086 4604

Liite 1
Juha Sipilän hallituksen ohjelma ja Varsinais-Suomen tavoitteet
Hallituksen ohjelman rakenne, strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet on esitetty alla. Kursiivilla tekstillä on esitetty Varsi-nais-Suomen maakuntahallituksen 23.3.2015 päättämät hallitusohjelmatavoitteet ryhmiteltynä ohjelman rakenteeseen.

KESTÄVÄ KASVU JA JULKINEN TALOUS


- Talouspolitiikan linja
- Yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen
- Yrittämistä, työn tekemistä ja työllisyyttä tukeva veropolitiikka
- Panostukset strategisiin painopisteisiin ja korjausvelan vähentämiseen
- Julkista taloutta vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset

Liikennejärjestelmä:

Korjausvelan kasvun pysäyttäminen, uusien rahoitusmallinen monipuolinen käyttö

VT8 Turku-Pori toinen vaihe, VT9 liikenneturvallisuutta parantavat toimet, Turun kehätien kehittäminen, Parainen-Nauvo kiinteä yhteys

MAL-hankerahoituksella on perusteltu jatkaa pienten, kustannustehokkaiden liikenneturvallisuutta, jouk-koliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien toimenpiteiden toteuttamista Turun kaupunkiseudulla. Ra-hoituksen joustavuutta on lisättävä helpottamalla valtion ja kuntien rahoituksen kohdentamista yhteisesti sovittuihin vaikuttavuudeltaan parhaisiin kohteisiin hallintorajoista riippumatta.


TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY


Hallituskauden tavoitteet
Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi on toteutettu työn kannustavuutta, työllistämisen houkuttelevuutta, työvoimahallinnon toimivuutta ja kilpailukykyä parantavat uudistukset. Uudistukset lisäävät työn tarjontaa, yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä vahvistavat julkistaloutta yli miljardilla eurolla. Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvis-tunut 110 000 henkilöllä. Investoinnit ylittävät poistot ja työpanoksen määrä on kasvanut. Päämäärien saavuttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, joita hallitus edistää lähtökohtaisesti vuoropuhelus-sa työelämän osapuolten kanssa.

Kärkihankkeet
- Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla
- Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan
- Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan
- Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi
- Asuntorakentamista lisätään

Tunnin juna:
Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma -kasvukäytävän vahvistamiseksi ja eurooppalaisten ydinverkkokäytä-vien kehittämiseen varatun TEN-T -tuen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi hallitus tavoittelee uuden Helsinki-Turku -ratayhteyden jatkosuunnitteluun TEN-T -osarahoitusta sekä laatii yleis- ja ratasuunnitel-mat vaalikauden aikana. Kasvukäytävällä olevien kaupunkien kanssa solmittaviin MAL-aiesopimuksiin tehdään kirjaukset kaupunkien sitoutumisesta maankäytön kehittämiseen.

Meriklusteri:
Hallitus laatii Suomen meriklusterin kilpailukykystrategian 2016–2022, jossa vahvistetaan suomalaisia maailmanlaajuisia osaamiskärkiä kuten Blue Cleantech -osaamista sekä suomalaisten keskisuurten yri-tysten kansainvälistymismahdollisuuksia.
Hallitus jatkaa laivanrakennuksen innovaatiotukea (Valtioneuvoston asetus laivanrakennuksen innovaa-tioihin myönnettävästä valtionavustuksesta).

Life Science:
Hallitus perustaa vaikuttavuudeltaan merkittävät seed-rahastot yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Tavoit-teena on tukea start-up -liiketoimintaa pre-revenue -vaiheessa sekä toisaalta tukea pitkäkestoista liike-toiminnan kehittämistä esimerkiksi bio- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.

Matkailu:
Hallitus laatii metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskevan selvityksen ja valmistelee sen pohjalta monialaisen matkailun kehittämisen toimenpideohjelman, joka resursoidaan riittävästi. Yh-tenä toimenpiteenä tulee vahvistaa Suomen asemaa stop-over -matkailukohteena.

Alueellisen kehittämisen resursointi:
Uuden rahoitusinstrumentin on oltava monipuolinen, joustava ja helposti hallinnoitava rahoitusväline maakuntastrategioiden toteuttamiseen. Sitä käytetään maakuntastrategioiden kärkiteemoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kyse ei ole elinkeinollisesta tuesta, vaan rahoi-tuksesta, jolla kyetään saamaan aikaan alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä tavoiteltavia muutoksia erityisesti Etelä-Suomessa. Uuden rahoitusinstrumentin on kohdennuttava Etelä-Suomeen, jossa on väestön, osaamisen ja yritysten painopiste, eikä Itä- ja Pohjois-Suomeen, johon rakennerahas-toista suurin volyymi kohdentuu. Uuden instrumentin avulla pystytään käynnistämään innovaatiotoimin-taa ja parantamaan t&k-hanketoiminnan edellytyksiä.


OSAAMINEN JA KOULUTUS


Hallituskauden tavoitteet
- Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyö-dynnetään oppimisessa.
- Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen kes-keyttäneiden määrä on laskenut.
- Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.
- Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.
- Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.
Kärkihankkeet
- Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
- Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi
- Nopeutetaan siirtymistä työelämään
- Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta
- Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
- Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Meriklusteri:
Hallitus varautuu tukemaan erillisellä rahoituksella korkeakoulujen vahvuuksiin perustuvia, elinkeinoelä-män tarpeisiin vastaavia ja, kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioyksiköitä ja osaamiskeskittymiä ("Turku Institute of Future Technologies" innovaatiorahoituksen pilottina)

Life Science:
Hallitus varautuu tukemaan erillisellä rahoituksella yliopistoihin perustettavia, kansainvälisesti kilpailuky-kyisiä innovaatioyksiköitä ja osaamiskeskittymiä. (Turussa erityisesti lääke-ja diagnostiikkakehityksen edellytysten parantaminen ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan vahvistaminen; TY, ÅA ja VTT.)
Hallitus jakaa vastuun ruotsinkielisen proviisorikoulutuksen toteuttamisesta usealle yliopistolle.

Koulutusvienti:
Koulutusvienti – merkittävä suomalainen vientipotentiaali käyttöön


HYVINVOINTI JA TERVEYS


Hallituskauden tavoitteet
- Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet.
- Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen pal-velulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elä-män tilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän.
- Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet.
- Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä.
- Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi.
- Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamal-la.

Kärkihankkeet
- Palvelut asiakaslähtöisiksi
- Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
- Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
- Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa
- Osatyökykyisille väyliä työhön

BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT


Hallituskauden tavoitteet
- Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.
- Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämi-sen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä.
- Ruoantuotannon kannattavuus on noussut ja kauppatase parantunut 500 miljoonalla eurolla.
- Uudistumista hidastavaa hallinnollista taakkaa on kevennetty tuntuvasti

Kärkihankkeet
- Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
- Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä
- Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon
- Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun
- Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin


Kiertotalous:
Perustetaan kansallinen kärkihanke, jolla tuetaan kaupunkialueiden edelläkävijyyttä, kehitys- ja refe-renssialueina toimimista sekä pilotointimahdollisuuksia ja niiden rahoitusta cleantech-yritysten kasvun ja resurssiviisaan talouden kestävän luonnonvarojen käytön edistämiseksi.

Kierto- ja biotalouden toteutus etenee useilla poluilla niin energian, materiaalien, ravinteiden kuin teollis-ten symbioosien kautta. Varsinais-Suomi on näissä vahvasti ja monialaisesti mukana, paremman lä-hiympäristön, kuntien resurssiviisaiden ratkaisujen, julkisten hankintojen ja innovatiivisen yritystoiminnan tukena.

Materiaalikierron, erityisesti rakennusmateriaalien ja maarakennusalan kiertotalous tarvitsee uusien toi-mintatapojen ja yhteistyön lisäksi muutoksia maa-ainesten käytön ohjauksessa lainsäädännön kautta sekä sivuvirtojen lupaprosesseissa. Ylijäämämaiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä Suomi on jäljessä EU-tavoitteista. Näitä tulee edistää valtion toimenpiteiden kautta. Varsinais-Suomi on valmis kansalliseksi pilottialueeksi uusien toimintatapojen ja lupaprosessien testaamiseksi.

Saaristomeren tilan parantaminen
Lounais-Suomen ympäristöohjelman viitoittama vesien tilan parantamiseen tähtäävä aktiivinen ja laaja-alainen kansalaisiin sekä yrittäjiin liittyvä vesistöaluetoiminta tarvitsee lisää näkyvyyttä, uusia avauksia ja resursseja toiminnan kehittämiseen. Nykyiset rahoitusinstrumentit eivät ole riittäviä paikallisen ja kun-tatason vesienhoitotyön koordinoinnin rahoittamiseen koko valuma-alueen näkökulmasta. Siirtoviemä-rien ja yhdysvesijohtojen rakentamiselle valtion osarahoitus on ratkaiseva. Tämä rahoitus on mahdollis-tettava ja resursoitava.

Elinvoimainen maaseutu ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto:
Elävä maaseutu, kannattava maatalous ja ruokaturva ovat Suomen kasvun ja tasapuolisen ympäristö-politiikan perusedellytys. Suomalaisen maatalouden ja maaseutuyrittäjien toimintaedellytykset on turvat-tava ja yrittäjyyden syntyä on edistettävä. Laadukkaan ja korkeatasoisen kotimaisen ruuan vientiä ulko-maille on edesautettava.

Elintarviketeollisuus on biotaloutta. Elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn on panostettava parantamalla kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä. Tutkimus on keskitettävä tuottavuutta paranta-viin kohteisiin koko ruokaketjussa. Sääntelyä järkevöittämällä tuetaan elintarviketeollisuuden työtä maukkaan, terveellisen ja turvallisen ruuan hyväksi.


DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN PURKAMINEN


Hallituskauden tavoitteet
Määrätietoisella johtamismallilla on kehitetty käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Julkinen päätöksenteko on innovatiivisesti mahdollistanut ja luonut Suomeen suotuisan toimintaympäristön digitaalisille palveluille ja teollisen internetin sovelluksille ja uusille liiketoimintamalleille. Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakenta-mista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla. Johtamista ja toimeenpanoa on rohkeasti uudistettu vahvistamalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja avoimuutta sekä hyödyntämäl-lä kokeiluja ja kansalaisten osallisuutta tukevia toimintatapoja.

Kärkihankkeet
- Digitalisoidaan julkiset palvelut
- Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö
- Sujuvoitetaan säädöksiä
- Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri
- Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa

RAKENNEPOLIITTISET UUDISTUKSET


-Eläkeuudistus
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
- Kuntien kustannusten karsiminen
- Aluehallinnon uudistus
- Tulevaisuuden kunta
- Keskushallinnon uudistus

Aluehallintouudistus
Aluehallintouudistus maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla

 alatunniste
 Ylatunniste2

 Näkemyksiä hallitusneuvotteluiden niistä asioista, jotka koskettavat maakuntien liittoja

I. Valtion keskushallinto: Tuleva hallitus tulee etenemään todennäköisesti KEHU (yhtenäisen val-tioneuvoston rakennetta arvioiva parlamentaarinen komitea) työn pohjalta. Komitea korosti minis-terin tehtäväkuvassa ja roolissa kollegiaalisuutta, yhteistä vastuuta ja yhdessä toimimista. Lähtö-kohtana yksi ministeri per ministeriö, sirpaleministereistä luovutaan. Poliittisista valtiosihteereistä luovuttaisiin. Valtioneuvostolla mahdollisesti oikeus päättää omasta organisaatiostaan eli ministe-riörakenteesta hallitusohjelmassa.

II. Maakunta/väliportaan hallinto: Työ on asianomaisessa työryhmässä kesken. Neuvottelevien puolueiden välillä on näkemyseroja siitä, kuinka maakunta/väliportaanhallinto tulisi järjestää.

Taustalähtökohtana on edellisen hallituksen Sote-valmistelu, joka kaatui loppumetreillä perustus-lakivaliokunnan lausuntoihin. Perustuslakivaliokunta linjasi tulevaisuutta niin, että kyseeseen pe-rustuslain näkökulmasta tulisi kolme eri vaihtoehtoa 1) Kuntayhtymä 2) Maakuntahallintomalli  3) Toiminnan siirtäminen valtiolle.

Hallitusneuvotteluiden yhteydessä on tullut esiin seuraavia malleja:

1) Väliportaan/maakunnan hallinnon malli: Kuntavaalien yhteydessä valittaisiin maakuntaval-tuusto. Uuden alueellisen toimielimen (nimi ei välttämättä olisi maakunnan liitto) tehtäviin voisi kuulua maakuntaliittojen nykyiset tehtävät, Sote, keskiasteen koulutus, tehtäviä Elyistä esim. yritystuet, tehtäviä Aveista esim. sisäinen turvallisuus ja varautuminen.

Malli edellyttäisi nykyistä vähäisempää määrää alueita (maakuntien määrää karsittaisiin), esim. 12.

Valtion aluehallinto: Elyistä ja Aveista muodostettaisiin yhteinen viranomainen, joka olisi joko alueellinen (esim. 4 aluetta) tai valtakunnallinen, jolloin sillä olisi alueellisia toimipisteitä.

TE-toimistojen asema voisi olla ongelmallinen, yksi vaihtoehto olisi yhdistää ne kuntien toimin-taan.

Mallia on kritisoitu (esim. valtionvarainministeriön Jukka Pekkarinen siitä, että se olisi liian suuri kokonaisuus ja veisi vuosikausia aikaa. Myös Kuntaliitto on ollut kriittinen, malli veisi val-taa kunnilta ja herättäisi kysymyksen, mihin pienempiä kuntia enää tarvittaisiin).

Mallia on kritisoitu (esim. valtionvarainministeriön Jukka Pekkarinen siitä, että se olisi liian suuri kokonaisuus ja veisi vuosikausia aikaa. Myös Kuntaliitto on ollut kriittinen, malli veisi val-taa kunnilta ja herättäisi kysymyksen, mihin pienempiä kuntia enää tarvittaisiin).

Ongelmallinen on myös maakunta/alueveroon liittyvät kysymykset. Yksikään puolue ei esittä-nyt maakuntaveroa, mutta laaja väliportaanhallinto nostaa verotusoikeuden esityslistalle enemmin tai myöhemmin.

2) Kuntayhtymämalli: Toteutetaan pelkkä Sote. Luottamushenkilömalli joko vaaleilla tai ilman vaaleja (laillisuus perustuslain näkökulmasta epäselvä). Maakuntaveroa ei hyväksytä. Suuret kaupungit, esim. Turku, esittäneet mallia, joka mahdollistaisi alueelliset vapaaehtoisratkaisut. Tämän mallin kannattajat korostavat kustannus- ja laatukysymysten läpinäkyvyyttä sekä sitä, että palveluiden tuottajiksi kelpuutetaan julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Kolmatta verotustasoa ei hyväksytä. Maakuntahallintoa voitaisiin kokeilla jossakin pienem-mässä maakunnassa, esim. Lapissa.

Valtion aluehallinto: Kehitys- ja valvonta- ja lupa-asiat tulisi erottaa toisistaan. Tämä tarkoit-taisi, että osa Elyjen kehitystehtävistä voitaisiin siirtää maakuntien liitoille. Kaikki lupa- ja val-vonta-asiat siirrettäisiin Aveista ja Elyistä uudelle valtakunnalliselle virastolle.   

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

 alatunniste
 Ylatunniste2

Tietopalvelustrategia ohjaa ja aluetietopalvelu toteuttaa
Varsinais-Suomen liitossa on aloitettu tietopalvelustrategian valmistelu, jonka tarkoituksena on määritellä liiton tietopalveluiden tavoitteet, toimintamalli ja puitteet. Tietopalvelustrategian päämääränä on vahvistaa edunval-vonnan ja maakunnallisen päätöksenteon tietoperustaa sekä parantaa mm. kunnille tarjottavien tietopalvelujen tarjontaa.

Tietopalvelustrategiassa keskeisessä osassa on myös aluetietopalvelun eli Lounaistieto.fi:n kehitys, jonka suunnittelutyö aloitettiin maakunnan kehittämisrahalla kesällä 2014. Aluetietopalvelu on maakuntastrategian päätoimenpiteen mukaisen kumppanuusfoorumin tietoperusta. Vaikka aluetietopalvelu on kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton omaa tietopalvelutoimintaa laajempi konsepti, on sen toteutus käytännössä edellytys liiton omien tietopalvelujen kehittämiselle.

Aluetietopalvelun kehittäminen on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta vielä on paljon tehtävää. Osa työkaluista ja sisällöistä toteutetaan hankkeilla ja verkostojen toiminnalla (6Aika-hanke, Lounaispaikka, Ympäristö Nyt), mut-ta osa toimenpiteistä liittyy liiton oman toiminnan kehittämiseen. Tämä kehitystyö pitää organisoida ja resur-soida järkevästi, mihin tietopalvelustrategiatyö osaltaan vastaa.

Aluetietopalvelun kautta on tarkoitus jakaa erilaisia alueen toimijoiden, kuten liiton, kuntien, aluehallinnon, yri-tysten ja yhdistysten tuottamia aineistoja avoimena datana. Avoimia aineistoja voivat olla mm. tilastotiedot, päätösasiakirjat, talousdata, kartat jne. Aluetietopalvelun kautta on myös mahdollista esitellä alueemme hank-keita ja toimijoita sekä niiden tarjoamia palveluita. Ensimmäisessä vaiheessa aluetietopalveluun integroidaan liiton tilastotuotanto, Lounaispaikan paikkatietopalvelut sekä ELY:n ylläpitämä Ympäristö Nyt:n sisällöt.

Aluetietopalvelun kehityksestä löytyy tietoa osoitteessa www.lounaistieto.fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen p. 050 410 2294 ja paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokela p. 040 770 0262

Eduskuntavaalit 2015 Varsinais-Suomessa

kuva1

Luvuissa on mukana vain Suomessa asuvat Suomen kansalaiset.

kuva2

 Kuva sisältää tiedot myös puolueiden mahdollisista edeltäjistä (SMP, SKDL, SKL).

kuva3

kuva4

kuva5 kuva6
kuva7 kuva8
kuva9 kuva10

Tunnin junan suunnittelu etenee


Tunnin juna -teema oli esillä vaalikentillä laajasti ja nautti laajaa kannatusta maakunnassamme, kuten myös Uudellamaalla. Liikenne- ja kuntaministeri Risikon Liikennevirastolta pyytämä selvitys Tunnin juna edellytyk-sistä on lopultakin saatu liikkeelle. Meillä varsinaissuomalaisilla toimijoilla on ollut viime viikkoina hyvää vuo-ropuhelua Liikenneviraston kanssa selvityksen sisällöstä. Käynnistyvässä selvityksessä arvioidaan Tunnin junan aluetaloudellisia sekä alue- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia perinteisimpien liikennejärjestelmä-vaikutusten lisäksi.


Perinteistä hyötykustannuslukua (H/K) on käytetty maantiehankkeiden kannattavuuden arvioinnissa. H/K-luku ei ota kantaa mm. alue- ja yhdyskuntarakennevaikutuksiin, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin tai luontoar-voihin. Siksi H/K-laskelmaa tulee käyttää vain yhtenä osana kokonaisarviota. Tästä syystä Tunnin junan arvi-ointi vain H/K-luvulla ei ole perusteltu ja tulevassa selvityksessä keskitytään näihin muihin vaikutuksiin.
Yllä olevaa tukee se, että liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) uutisoi viime viikolla, että liikenneinvestointien vaikutusten arviointi uudistetaan.


- Liikenneinvestoinneissa pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelurakenteen ja elinkeinoelämän tarpeet perinteisten maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien vaikutusten lisäksi. Myös kansainvälinen ulottuvuus tulee olla tarpeen mukaan arvioinnissa mukana, toteaa LVM:n uutisessa kunta- ja liikenneministeri Risikko. Liikennepolitiikka on myös elinvoimapolitiikkaa. Hyvällä liikennepolitiikalla pidetään yllä elinkeinoelä-män kilpailukykyä, mutta mahdollistetaan myös uudenlainen liiketoiminta ja parannetaan työllisyyttä. Palvelu-rakennekin muuttuu huimaa vauhtia, ja se pitää ottaa huomioon liikenneinvestointien suunnittelussa. Niin ikään digitalisoituvassa yhteiskunnassa liikenneinvestointeja ei voida arvioida enää vain liikenteellisten vaikutusten perusteella, jatkaa Risikko.


Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204 ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen
p. 040 5836 950

 alatunniste

yltunniste 

Maakuntahallitus 23.3.2015

Edunvalvonta aktualisoituu

Eduskuntavaaleihin on alle kuukausi. Vaalien jälkeiset hallitusneuvottelut käydään ennakkotietojen valossa uudelta pohjalta. Yksityiskohtaiset ohjelmat vaihtuvat muutamaan keskeiseen strategiateemaan, joiden pohjal-ta tehdään myöhemmin keväällä toteuttamissuunnitelmat.
Kun pyritään tekemään teemallisia linjaratkaisuja yksityiskohtaisten päätösten sijasta, tulee maakunnan edun-valvonta linjalta sen tosiasian valossa: tarvitaan paranevaa yhteistyöpolitiikkaa muiden voimakkaasti kehittyvi-en (talous+asukasluku) maakuntien kanssa.
Alla oleva karttakuva kertoo, että 80 % suomalaisista asuu kahdella, varsin pienellä maantieteellisellä alueella. Näiden kahden alueen varassa on kuitenkin hyvin pitkälle Suomen kansantalouden kasvupotentiaali.

Population Change 2003 2013


Alemmasta kuvasta taas käy ilmi kaupunkiseutujen välisen vuorovaikutuksen tulevat painotukset

Aluerakenteen ja liikennejarjestelman kehtyskuva 2050

Edunvalvonnan onnistuminen edellyttää oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämistä. Kiistaton tosia-asia on, että ainakin suuret infrastruktuurihankkeet edellyttävät parantuvaa yhteistyötä Uudenmaan ja pääkaupunki-seudun kanssa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204

 

Tunnin junan matka-ajasta

Matka-aika on yksi keskeisimmästä tunnin junaa perustelevista tavoitteista. Nykyinen junayhteys Turusta Helsinkiin kestää aikataulun mukaan 1 tunti 58 min. Tämä jakautuu osaväleittäin seuraavasti: Turku-Salo 30 min, Salon pysähdys 2 min, Salo-Espoo 66 min ja Espoo-Helsinki 20 min.
Tunnin junalla on matka-ajan lisäksi muita merkittäviä vaikutuksia, joita liikenne- ja kuntaministeri Risikko on pyytänyt Liikennevirastoa selvittämään. Selvitystyö on parhaillaan kesken.
Rantarata on valmistunut vuonna 1903. Rataa on parannettu ja oikaistu useaan kertaan. Silti radalla on edel-leen useita osuuksia, joilla geometria tai radan rakenteet alentavat nopeusrajoitusta. Eräs radan perusongelma kaukoliikenteen kilpailukyvyn kannalta on sen hitaus ja pituus.
Rantarataa on suunniteltu Ratahallintokeskuksen (nykyisin osa Liikennevirastoa) selvityksessä "Rantaradan Helsinki-Turku ratatekninen ja liikenteellinen selvitys". Selvitys on vuodelta 2008. Selvityksessä on todettu mm. Rantaradalta olevien matka-aikasäästöjen olevan marginaalisia. "Kaukoliikenteen nopeuttaminen perinteisellä kalustolla ei ole nykyisen ratageometrian puitteissa mahdollista siinä määrin, että siitä olisi lisäarvoa matkustajalle tai että sillä olisi vaikutusta liikenteen tuotantokustannuksiin. Nopeuttamistoimet vähentävät kuitenkin liikenteen häiriöherkkyyttä. Pendolinojen matka-aikaa voidaan nykyisen ratageometrian puitteissa lyhentää enintään seitsemän minuuttia."
Tunnin juna muodostuu olemassa olevista Turku-Salo ja Espoo-Helsinki osuuksista sekä 94 km:n pituisesta uudesta rataosuudesta. tämän päivän kalustolla ja aikataululla Turku-Salo ja Espoo-Helsinki vievät matka-ajasta 49 min. Selvitysten mukaan toteuttamalla Espoon kaupunkirata ja parantamalla Turku-Salo -osuus voi-daan saada matka-aikasäästöjä noin 4 min, jolloin päästään matka-aikaan 45 min. Uuden rataosuuden matka-aika nykyisellä VR:n kalustolla on noin 32 min.
Tunnin junalla ja VR:n nykyisellä tai tällä hetkellä tilauksessa olevalla kalustolla matka-aika Turku-Helsinki olisi 1 tunti 17 minuuttia, Kupittaa-Pasila 1 tunti 7 min ja Salo-Espoo 32 min. Juna pysähtyisi Lohjalla. Rata mahdollistaisi nopeamman kaluston käytön ja entistä lyhyemmän matka-ajan, jos sellaista kalustoa vaikkapa tämän vuosisadan loppupuolella halutaan ottaa käyttöön. Matka-ajan näkökulmasta Tunnin juna -markkinointinimi on kaikkea muuta kuin epäonnistunut!

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Janne Virtanen p. 040 5836 950

Kasitien suunnittelukilpailun voittaja Ramboll Finland Oy jatkaa toisen vaiheen uudelleenarvioinnin viimeistelyllä

Valtatien 8 Turku–Pori-yhteysvälihankkeessa ensimmäisessä vaiheessa toteutumatta jäävät toimenpiteet ovat mukana parhaillaan käynnissä olevassa yhteysvälin toisen vaiheen uudelleenarvioinnissa. Uudelleenarvioinnin käynnisti Liikenneviraston ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen järjestämä suunnittelukilpailu, johon valittiin arvioitavaksi neljä korkeatasoista kilpailutyötä. Suunnittelukilpailussa kilpailijat arvioivat kustannustehokkaim-mat toimet Turku–Pori-yhteysvälin liikenteellisen palvelutason parantamiseksi ja etsivät yhteysvälin kehittämi-seen uusia innovaatioita. Jokainen kilpailutyö lähestyi aihepiiriä eri näkökulmasta, mikä vaikutti osaltaan toi-menpiteiden painotuksiin.

Suunnittelukilpailun voitti Ramboll Finland Oy kilpailutyöllä "HOTPOT". Voittaneen ryhmän projektipäällikkönä toimi Riikka Salli. Tuomariston näkemyksen mukaan voittajatyössä on otettu monipuolisesti kantaa kasitien käyttäjien erilaisiin liikkumistarpeisiin. Lopputulos on kehittämispolultaan harkittu ja tasapainoinen kokonai-suus, jossa esitetyt ratkaisut on selkeästi perusteltu ja vaikutusten arviointi korkeatasoisesti toteutettu.
Suunnittelukilpailun voittajan kanssa käynnistetään jatkotyö, jossa kootaan suunnittelukilpailun esiin nostamat kustannustehokkaimmat, innovatiivisimmat ja toteuttamiskelpoisimmat ratkaisut valtatien 8 toisen vaiheen korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä varten. Suunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Kuntia ja muita sidosryhmiä kuullaan jatkosuunnitelmista heti toukokuussa. Hankkeitten rahoituksesta ei ole vielä pää-töksiä.
– Varsinais-Suomessa kasitien hankalimmat kohdat ensimmäisen vaiheen valmistuttua ovat Laitilan ja Mynämäen kohdat – näissä liikenneturvallisuus, taajamien maankäyttö ja raskaan liikenteen sujuvuus on viimeistään kasitien toisessa vaiheessa ratkaistava. Voittajatyössä nämä molemmat kohdat on nostettu esille tärkeinä kehittämiskohteina. Luotan siihen, että voittajajoukkueen kanssa saamme viimeisteltyä kasitien toisen vaiheen uudelleenarvioinnin eri osapuolia tyydyttävästi, Häkämies arvioi.
Tuomaristoon kuuluivat johtaja Matti Vehviläinen ja investointipäällikkö Antti Kärki Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, suunnittelujohtaja Mervi Karhula ja tiesuunnittelun asiantuntija Jukka Peura Liikennevirastosta, maakuntajohtaja Kari Häkämies ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen Varsinais-Suomen liitosta, maakunta-johtaja Pertti Rajala ja alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakuntaliitosta. Kilpailutyöt ja kilpai-lun arvostelupöytäkirja ovat luettavissa netissä: www.strafica.fi/Turpo

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204
ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen
p. 040 7674364


Vaikeasti työllistyvät kasvattavat työttömyysastetta

Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut sitkeästi jo vuodesta 2012 alkaen. Vaikka vuosi sitten työttö-myyden kehitys näytti valoisammalta työttömyysasteen kasvun tasaisesti hidastuessa, pysähtyi kehitys toukokuussa, ja työttömyysaste vakiintui noin yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin vuonna 2013. Hiljattain julkaistu raportti kevään 2015 alueellisista kehitysnäkymistä ei myöskään lupaa merkittävää muutosta kehitykseen. Odotukset työttömyyden kehityksestä syksylle 2015 ovat pessimistisiä, vaikka elinkeinoelämän kasvuodotukset kääntyvät pikku hiljaa myönteisemmiksi.
Työttömyyden viimeaikainen kasvu on ollut suurelta osin rakenteellista. Valtaosa maakunnan työttömyysas-teen kasvusta selittyy joko pitkäaikaistyöttömien tai muiden rakennetyöttömien (esim. palveluista työttömäksi jääneillä) määrän kasvulla. Vuoden 2014 aikana rakennetyöttömiksi laskettavien työnhakijoiden määrä kasvoi lähes 2 500:lla, kun alle vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vain noin 400:lla. Muiden kuin rakennetyöt-tömien määrä itse asiassa laski hetkellisesti vuoden 2014 maalis–huhtikuussa, ja kuluvan vuoden tammikuus-sakin työttömyysaste tässä ryhmässä kasvoi vain aavistuksen.

Tyottomyysasteen muutos 2014

 

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen p. 050 410 2294

 

 

 

 yltunniste

 Maakuntahallitus 23.2.2015

Tunnin juna

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kehityskäytävä on ainoa yhteys Suomessa, joka mahtuu Euroopan unionin TENT-T verkon ydinverkkokäytäviin yhdessä Helsinki-Tallinna välin kanssa.
TEN-T-päätös sisältää määrittelyt kolmen tason verkoille: 1) kattava verkko, 2) ydinverkko ja 3) ydinverkkokäytävä. TEN-T tuki kohdennetaan 85 % ydinverkkokäytäviin ja loput ydinverkoille. Kattavan verkon hankkeet  eivät käytännössä saa tukea vaan ainoastaan statuksen.

Tähän mennessä tapahtunutta:


14.11.2014:Stubbin hallituksen EU-ministerivaliokunnan päätös koskien EU:n komission investointiohjelmaa: edistetään nopeaa ratayhteyttä Helsingin ja Turun välillä.

9.12.2014: Liikenneministeri Paula Risikko pyysi Liikennevirastoa arvioimaan Helsinki-Turku ratayhteyden kehittämistä. Arviosta tulee ilmetä mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia eri kehittämisvaihtoehdoilla on aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Työn tulisi olla valmis 2015 loppupuolella.

Hanketta koskeva suunnitteluraha ei mahtunut viimeiseen lisätalousarvioon, mutta tarvittava summa, 100 000 -200 000 euroa, löytynee varmasi Liikenneviraston, Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton budjeteista.

Kevään hallitusneuvotteluiden tavoite on suorasti tai epäsuorasti, 45 miljoonaa euroa maksava jatkosuunnittelu ajalla 2015-2019. Tuohon summaan voidaan hakea TEN-T tukea EU:lta 50%.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204 ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen  p. 040 5836 950

 

Lentoliikennestrategian linjaukset eivät uhkaa Turun lentoaseman toimintaedellytyksiä

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää helmikuussa valmistuneessa lentoliikennestrategiassa (2015–2030) lentoasemien ylläpidossa verkostoperiaatteen jatkoa, mutta myös aiempaa vahvempaa lentoliikenteen ja maakuntakenttien kehittämistä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Jatkossa Finavia ylläpitää ja kehittää lentoasema- ja ilmaliikennepalveluja kaupallisesti kannattavalle liikenteelle sekä sotilasilmailulle, valtion ilmailulle ja yleisilmailulle. Kaupallisesti kannattamattomien lentoasemien ylläpitovastuusta Finavia voi jatkossa luopua.

Turun lentoasema on lentorahtiliikenteessä kiistatta Suomen toiseksi merkittävin lentoasema – jatkossa Turun lentoasemalle asetetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman rahtikuljetusten varalentoaseman rooli. On muistet tava, että elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat maakunnallemme elintärkeät. Nopea junayhteys Turusta Helsinkiin ei kilpaile suorien kansainvälisten lentoyhteyksien kanssa – molemmille on oma, erityinen roolinsa!

Strategian toimeenpanoa varten on sovittu perustettavan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille. Turun lentoasema kuuluu Keski- ja Länsi-Suomen ryhmään yhdessä Tampere-Pirkkalan, Porin, Jyväskylän, Jämsän (Halli) ja Maarianhaminan kanssa. Työryhmään on kutsuttu edustajat kaupungeista, maakuntaliitoista, yrittäjistä ja kauppakamarista.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204 ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen  p. 040 5836 950

 

Hankkeilla lisäpuhtia maakuntastrategian toteuttamiseen

EU:n uusi ohjelmakausi on käynnistynyt niin kansallisten kuin keskitetysti EU:n komission kautta hallinnoitujen rahoitusohjelmien osalta. Kansallisen rahoituksen merkittävä väheneminen ja rahoitusohjelmien fokusoituminen asettaa hanketoimijat uuden haasteen eteen.

Myös Varsinais-Suomen liiton rooli on osittain muuttunut hankerahoituksen myöntäjästä hankerahoituksesta tiedottavaksi ja paikallisia kumppanuuksia tukevaksi ja aktivoivaksi toimijaksi. Liitto alueellisena viranomaisena ja aluekehittäjänä on useissa hankerahoitushakemuksissa haluttu kumppani ja osatoteuttaja.  Jotta näistä lukuisista hankeideoista ja esityksistä valikoitusi liiton toiminnan ja maakuntastrategian kannalta keskeisimmät ja oleellisimmat hankkeet, on liiton sisälle perustettu asiaa valmisteleva asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävänä on valmistella ja arvioida kunkin hanke-esityksen sisältöä erityisesti maakuntastrategian toimeenpanon kannalta ja arvioida liiton resurssien (suora rahoitus, työpanos) sitomista kuhunkin projektiesitykseen. Parhaimmillaan hankkeiden kautta saatava lisäresurssi mahdollistaa toiminnan aidon kehittämisen, uuden luomisen ja kumppanuuden vahvistumisen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että resurssit sidotaan juuri liiton ja jäsenkuntien kannalta keskeisiin projekteihin ja teemoihin ja toisaalta huolehditaan hankkeiden taloudellisesta kestävyydestä.  

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 5063 715

 

Varsinais-Suomen työllisyyden kasvu nopeaa VATT:n ennusteessa

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on laatinut ennusteen maakuntien työllisyysnäkymistä vuoteen 2030 saakka. Ennuste on laadittu valtakunnallinen koulutustarve-ennakoinnin tarpeisiin. Kevään aikana määritellään opetushallituksen vetämänä oppilaitosten aloittajapaikkajako lähivuosiksi, ja tässä prosessissa Varsinais-Suomen liitto on muiden maakuntien liittojen ohella vahvasti mukana.

VATT:n ennusteessa Varsinais-Suomen työllisyyskehitys lähtee nopeaan kasvuun vuoden 2016 jälkeen. Ennusteen mukaan Varsinais-Suomen kasvunäkymät ovat samalla tasolla Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa ja selvästi koko maan tasoa paremmat. Työllisyyden kasvu on aluksi nopeaa, koska korkean työttömyysasteen vuoksi työvoimaa on runsaasti saatavana. 2020-luvulla työllisyyden kasvu taittuu johtuen ennen kaikkea työvoimareservien niukkuudesta.

Tyollisten maaran kehitys 23 2

VATT:n ennusteessa on huomioitu eläkeuudistuksen ja valtion tuottavuusohjelman työllisyysvaikutukset. Lisäksi ennusteen taustaoletuksissa kotimaisen kysynnän ja investointien uskotaan kasvavan vientiä nopeammin ja yhteiskunnan palveluvaltaistumisen oletetaan jatkuvan. Suuri osa Varsinais-Suomen ennustetusta työllisyyskasvusta suuntautuukin palvelualoille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella merkittävää kasvua ennustetaan liike-elämän palveluihin, niin asiantuntijapalveluihin (esim. insinööritoimistot) kuin suorittavan tason töihinkin (esim. kiinteistöhuolto). 

Palvelujen lisäksi myös teollisuuden ja alkutuotannon ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja Varsinais-Suomessa olisivat mm. metallien jalostus, kulkuneuvojen valmistus sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Merkittävimpiä taantuvia toimialoja VATT:n ennusteessa ovat kauppa, julkinen hallinto, rakentaminen sekä pankkiala. Rakennusalalle tosin ennustetaan tasaista kasvua, mutta nykyinen taantuma on ollut alalla niin syvä, ettei siitä ole täysin toivuttu vielä vuonna 2020.

Tyollisten maaran kehitysII 23 2

Vaikka työllisyysnäkymät ovat VATT:n ennusteessa myönteisiä, on Varsinais-Suomen työttömyystilanne yhä synkkä. Työttömyysaste on kasvanut yhtämittaisesti jo yli kaksi vuotta, ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut nopeasti. Marraskuun 2014 lopussa Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 13,9 %, mikä on yli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Maakunnan väestökehitys on sen sijaan ollut tasaisessa kasvussa. Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi reilulla 2 000 uudella asukkaalla ollen vuoden lopussa noin 473 000. Valtaosa väestönkasvusta selittyy maahanmuutolla, mutta myös muualta Suomesta muutti Varsinais-Suomeen lähes 500 uutta asukasta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

 

Central Baltic -ohjelman ensimmäisessä haussa yhteensä 177 hankehakemusta 

Edellisviikolla päättynyt Central Baltic -ohjelman ensimmäinen hakukierros poiki ennätyksellisen määrän hakemuksia ohjelman historiassa. Kiinnostus jakaantui melko tasaisesti ohjelman neljän teeman välillä ympäristöhankkeiden ollessa niukassa enemmistössä. Varsinaissuomalaiset toimijat ovat hakemuksissa hyvin edustettuina niin pääpartnereina kuin tavallisinakin projektipartnereina.

Hakuprosessia on uudistettu edelliseltä ohjelmakaudelta monin tavoin. Nyt arvioitavista hankehakemuksista 141 on niin kutsuttujen "tavallisten" hankkeiden ensimmäisen, "ideahakuvaiheen" hakemuksia, joista vain osa hyväksytään toiseen hakuvaiheeseen. Toinen hakuvaihe on auki kesällä ja rahoituspäätökset tehdään elokuussa. Loput 36 nyt saapunutta hakemusta tavoittelee "pienhanketta", joiden rahoituspäätökset tehdään jo huhtikuussa. 

Rahoituksesta päättävä jäsenvaltioiden edustajista koottava hallintokomitea kokoontuu ensimmäisen kerran huhtikuussa Ahvenanmaalla.

Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302