Ylatunniste2 
 

UUSI MAAKUNTAVALTUUSTO VALITSI PUHEENJOHTAJISTON SEKÄ MAAKUNTAHALLITUKSEN
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246

Varsinais-Suomen liiton uusi maakuntavaltuusto kokoontui 18.9. ensimmäisen kerran ja valitsi keskuudestaan valtuuston puheenjohtajat. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Pekka Myllymäki (kesk.) Mynämäestä. Valtuuston 1.vpj on Janne Sjölund (sdp), Uusikaupunki. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa turkulainen Saara-Sofia Sirén (kok). Kolmas varapuheenjohtaja on turkulainen Li Andersson (vas).


Maakuntavaltuusto valitsi myös uuden maakuntahallituksen. Maakuntahallituksen jäsenet vuonna 2017 alkavalla toimikaudella ovat:

varsinainen jäsen   varajäsen
KOK    
Ilkka Kanerva, Turku, pj   Niko Aaltonen, Turku
Pentti Huovinen, Turku   Juha Rantasaari, Turku
Juhani Nummentalo, Salo   Sanna Lundström, Salo
Tiina Perho, Loimaa   Tarja Mäki-Punto-Ristanen, Loimaa
Anne-Mari Virolainen, Lieto   Juha Vanhanen, Mynämäki
     
SDP    
Juuso Alatalo, Mynämäki, 1. vpj   Ilkka Hamunen, Parainen
Riitta Lehtinen, Somero   Saija Karnisto-Toivonen, Salo
Marko Heinonen, Turku   Juhana Turpeinen, Turku
Eeva-Johanna Eloranta, Turku   Talvikki Jori, Turku
     
KESK    
Jani Kurvinen, Somero, 2. vpj   Jaakko Halkilahti, Salo
Esko Kiviranta, Sauvo   Jukka Rantala, Raisio
Teija Ek-Marjamäki, Loimaa   Hanna Vuola, Laitila
     
VIHR    
Janina Andersson, Turku   Niina Ratilainen, Turku
Eija Lang, Kemiönsaari   Olli Välke, Turku
Hannu Rautanen, Kaarina   Marko Lindberg, Lieto
     
VAS    
Tomi Nieminen, Paimio   Jarmo Rasi, Loimaa
Emma Lindqvist, Raisio   Kaisa Vallavuori, Naantali
     
PS    
Juhani Pilpola, Lieto   Lauri Heikkilä, Marttila
     
RKP    
Ulla Achrén, Turku   Tarja Rinne, Parainen
 Ylatunniste2

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI 370 000 EURON PANOSTUKSEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUUN
Lisätietoja: lakiasiainjohtaja Nina-Mari Turpela p. 0400-771 914

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 muutoksen, jolla panostetaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja sen jälkeen maakunnan toimintaa valmistelevan väliaikaishallinnon tehtäviin. Varsinais-Suomen liitto panostaa uudistuksen valmisteluun kaikkiaan 370 000 euroa. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät.

Valtuusto lisäsi liiton talousarvion alijäämää 250 000 eurolla. Alijäämä talousarvion muutoksen jälkeen on 446 000 euroa ja se katetaan edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntavaltuusto valtuutti maakuntajohtajan tekemään valmistelua koskevat henkilöstöjärjestelyt ja muut sopimukset.

MAAKUNNAN TILA: KOULUTUSTARJONTA MÄÄRITTÄÄ OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUTTA
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lounaisessa Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.

Varsinais-Suomen liitossa tehdyn analyysin perusteella alueen koulutustarjonnalla on erittäin suuri merkitys kyseisen alueen osaavan työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutukseen hakeudutaan Varsinais-Suomesta huomattavasti harvemmin kuin Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Lisäksi ne, jotka muuttavat muualle opiskelemaan palaavat harvoin töihin lähtömaakuntaan.

– Ajan myötä tämä vinouttaa työvoiman osaamisen rakennetta, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen työvoimasta diplomi-insinöörejä on huomattavasti vähemmän kuin Pirkanmaalla, toteaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Työvoiman liikkuminen ei myöskään ratkaise yksin koulutustarjonnasta aiheutuvaa osaamisen epätasapainoa. Ihmiset pyrkivät välttämään pitkiä työmatkoja, jolloin pendelöinnin lisääminen voi tuoda ratkaisun osaavan työvoiman pulaan vain lyhyillä välimatkoilla.

Muuttoliike pystyy vastaamaan työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin myös pitkillä etäisyyksillä. Turun ja Helsingin seutuja lukuun ottamatta muut yliopistoseutukunnat ovat kuitenkin muuttotappioalueita, kun tarkastellaan vain korkeasti koulutetun työvoiman muuttoliikettä.

– Yliopistopaikkakunnat menettävät korkeakoulutettua työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, Vasanen tähdentää.

Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana ja noussut jo koko maan tilannetta korkeammalle. Jos työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa Varsinais-Suomen työllisyysaste 72 % rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun, ja etenkin Vakka-Suomessa työttömyyden lasku on ollut nopeaa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Positiivisen rakennemuutoksen analyysin lisäksi katsauksessa tarkastellaan työllisyyden ja väestön viimeaikaisia kehitystrendejä.

Katsauksen kuvia voi tiedustella Varsinais-Suomen liiton graafiselta suunnittelijalta (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 di koulutus aloittaneetasuinpaikka 1vdi tylliset

 

MAAKUNTAVALTUUSTO KÄSITTELI ALOITTEET TASA-ARVOSTA JA LIIKENNEVERKOSTA
Lisätietoja: suunnittelija Malla Rannikko-Laine p. 040 721 3429 liikennesuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969

Maakuntavaltuusto käsitteli kaksi valtuustoaloitetta. Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite koski sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä uudessa maakunnassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 59 jäsenjärjestöä edellyttävät, että velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on kirjattava maakuntalakiin. Vuoden 2019 alussa toteutuva maakuntauudistus on mahdollisuus varmistaa sukupuolten tasa-arvon toteutuminen maakuntien kaikessa toiminnassa.

Perussuomalaisten ryhmän aloitteessa kiinnitettiin huomiota maakunnan liikenneverkon kehittämiseen osana positiivista rakennemuutosta. Ryhmä kehotti panostamaan Uudenkaupungin radan sähköistämiseen ja paikal-lisjunaliikenteeseen. Perussuomalaiset toivovat perusteellista selontekoa telakalle johtavien liikenneväylien osalta ja huomiota raskaan liikenteen kestävään kehitykseen muuttuvassa tilanteessa.

 alatunniste
Ylatunniste2 

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäen avauspuheenvuoro


TEATTERINJOHTAJA JA NUKKETEATTERITAITEILIJA TIMO VÄNTSILLE VUODEN AURORA-MITALI

Lisätietoja: EU-tiedottaja Kirsi Stjernberg p. 040 5513120, Timo Väntsi p. 050 4413 134

aurora


Vuoden 2016 Aurora-mitalin saa teatterinjohtaja, nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi tunnustukseksi tekemästään työstä koko nukketeatterikentän hyväksi. Väntsillä on ollut suuri merkitys siinä, miten nukketeatteri on noussut Varsinais-Suomessa ja etenkin Turussa niin keskeiseen asemaan, myös kansallisella tasolla.

Sauvosta kotoisin oleva Väntsi on johtanut turkulaista Tehdas Teatteria vuodesta 2012. Tänä aikana Tehdas Teatterista on tullut maakunnan kannalta innovatiivinen ja taiteellisesti puhuttelevan taiteen ja kulttuurin tyyssija.

- Olen erittäin iloinen tästä tunnustuksesta. Nautin, kun saan tehdä työtä kulttuuri- ja nykyään myös nukketeatterikaupunki Turussa. Koen kuitenkin edustavani koko Varsinais-Suomea, Timo Väntsi sanoo.

Timo Väntsi on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi nukketeatterilinjalta Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiasta vuonna 2003. Sen jälkeen hän ohjannut ja esiintynyt kymmenissä nukketeatteriesityksissä ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Väntsin ensimmäinen isompi kiinnitys oli tamperelainen Teatteri Mukamas. Tämän jälkeen hän toimi Taideakatemian nukketeatterin opettajana ja Varsinais-Suomen taidetoimikun-nan läänintaiteilijana ennen siirtymistään Tehdas Teatteriin.

Paitsi eturivin nukketeatteritaiteilija, on Timo Väntsi myös inspiroiva ja yhteisöllisesti rakentava taiteilija. Vapaan kentän teatteri vaatii vetäjäkseen taiteellista kunnianhimoa, heittäytymistä ja kannustavaa otetta.


Aurora-mitalisti Timo Väntsin videoesittely

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977. Nyt jaettava Aurora-mitali on järjestyksessään yhdeksäskymmenes.

 

MAAKUNNAN TILA: VARSINAIS-SUOMEN TYÖLLISYYSTILANNE ON VALOISA
Lisätietoja ja katsauksen kuvat: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen työmarkkinatilanne näyttää valoisalta. Telakan ja autotehtaan myönteisten uutisten lisäksi maakunnan työttömyysasteen vuosimuutos on kääntynyt laskuun kesän ja syksyn aikana.

Työttömyyden trendikehitys puolestaan kääntyi laskuun jo viime vuoden lopulla. Tämä johtuu siitä, että vaikka Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vielä vuoden 2016 alussa korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, oli trendikehityksessä huippu jo saavutettu.

– Työttömyyskehityksen trendin seuraaminen onkin tärkeää etenkin tarkasteltaessa kehityksen käännekohtia, jotka pelkän vuosimuutoksen avulla havaitaan usein viiveellä, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myös Varsinais-Suomen työllisyysaste on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan kesän ja syksyn aikana. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa koko maan keskiarvoa suuremmaksi vuoden loppuun mennessä.

– Varsinais-Suomen työllisyystilanteen paraneminen onkin tervetullutta, sillä maakunnan työllisyysasteen kehitys on jäänyt selväsi jälkeen koko maan kehityksestä, Vasanen muistuttaa.

Etenkin teollisuuden työllisyystilanne on vuoden 2008 jälkeen heikentynyt Varsinais-Suomessa selvästi muita suuria maakuntia nopeammin, lähinnä matkapuhelinteollisuuden alasajon seurauksena. Teollisuuden rakennemuutos onkin aiheuttanut valtaosan Varsinais-Suomen työllisyystilanteen heikentymisestä laskusuhdanteen aikana.

Positiiviset uutiset sekä Turun telakalta että Uudenkaupungin autotehtaalta parantavat maakunnan työllisyystilannetta pääosin vasta lähitulevaisuudessa. Tästä huolimatta Varsinais-Suomen teollisuudessa on jo nyt menossa selvästi myönteinen vire.

– Kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomen teollisuuden työllisyystilanne on parantunut merkittävästi, ja toipuminen elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksesta näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa, Vasanen kertoo.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa kahdesti vuodessa laadittavasta Maakunnan tila -katsauksesta. Uusim-man katsauksen teemana on teollisuus Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 Tyottomyysasteen vuosimuutos

 

Tyottomyysaste 

 

Tyollisten maaran trendikehitys

 

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017–2019
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto, p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017–2019.
Talousarviossa 2017 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talous-arvioissa 2014 - 2016. Vuosien 2002 - 2015 tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2017 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti (196 000 euroa).

Vuonna 2017 lisäresurssit kohdennetaan maakuntauudistuksen esivalmisteluun (1.7 2017 saakka) ja sen jäl-keen maakunnan toimintaa valmistelevan väliaikaishallinnon (1.7.2017 – 1.3.2018) tehtävänantoihin. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät.

Vuosien 2018 - 2019 taloussuunnitelma perustuu siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Mikäli maa-kuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu.

 Ylatunniste2

 

ANNIKA LAPINTIE: UUSIEN MAAKUNTIEN TULEE PYSTYÄ VALVOMAAN SOTE-PALVELUJA
Lisätietoja: kansanedustaja Annika Lapintie 050 511 3156

Kansanedustaja Annika Lapintie totesi katsauksessaan maakuntavaltuustolle, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarpeen, siitä uhkaa tulla yhtiöittämisen ja yksityistämisen projekti. Laajalla valinnanvapaudella luodaan bisnesmahdollisuuksia isoille kansainvälisille terveysyhtiöille, joista osa välttelee verojen maksamista. Kuka kantaa vastuun kokonaisuudesta, kun palvelutuotanto hajoaa lukuisiin yhtiöihin? Järjestämisvastuu jää maakunnille, mutta niiden todellinen ohjausmahdollisuus jää Lapintien mukaan heikoksi. Jo etukäteen on Lapintien mukaan huolehdittava siitä, etteivät terveyserot uudistuksen myötä kasva.

Uudistuksen keskeinen kysymys on: saadaanko maakunnille aito itsehallinto, jolla on todelliset vaikutta-mismahdollisuudet? Se edellyttää myös toimivaa rahoitusratkaisua, hän muistuttaa.
Hallitus valmistelee lainsäädäntöä, joka siirtää päätöksentekovaltaa kunnilta maakunnille, joilla tulee olemaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto, laaja toimivalta ja ehkä myös veronkanto-oikeus.
- Pitäisikö perustuslakia muuttaa siten, että siinä säädettäisiin myös maakuntien itsehallinnosta yksityiskohtaisemmin? kysyy Annika Lapintie.

Uudistusten tavoitteena tulee olla hallinnon yksinkertaisuus, demokraattisuus ja avoimuus. Ytimenä on oltava asukkaan etu ja vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristön asioihin. Myös peruskunnille ja kansalaisjärjestöille on luotava vaikutusmahdollisuudet paikallisten palvelujen kehittämiseksi.
- Uskon, että uudistuksen seurauksena häviäjiä tulevat olemaan kuntapäättäjät ja voittajia asukkaat. Uusille maakuntavaltuustoille tulee todellista valtaa. Siksi on todella tärkeää, että asukkaille saadaan vietyä viesti siitä, kuinka merkittävistä vaaleista on kyse, kun ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.

Annika Lapintien puhe kokonaisuudessaan

 

MAAKUNNAN TILA: TEKNOLOGIATEOLLISUUS, RAKENTAMINEN JA PALVELUT OVAT ALUEEN PIRISTYSRUISKE
Lisätietoja: suunnittelija Petri Pihlavisto, p. 040 086 1453

Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa analyysi maakunnan kehityksestä. Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyys-, suhdanne- ja väestökehitystä sekä elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia työpaikkarakenteisiin seutukunnissa.

Varsinais-Suomen työttömyydessä käänne

Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu on pysähtynyt maaliskuussa 2016, ja suhdannenäkymät ovat kohentuneet monissa alueen avainklustereissa. Työttömyys (13 %) on edelleen suuri ongelma maakunnan suurimmissa kaupungeissa, vaikka työttömyys jo alenee teollisuudessa ja rakentamisessa. Kansainvälisen talouden heikentyneet kasvunäkymät sekä teollisuudessa ja monilla palvelualoilla käynnissä oleva rakennemuutos kuitenkin hidastaa työttömyyden nopeaa helpottumista kuluvan vuoden aikana.

Varsinais-Suomen väestönkasvu hidastumassa

Varsinais-Suomen väestönkasvu on hidastunut vuositasolla. Tähän vaikuttavat nettomaahanmuuton hidastuminen Turun seudulla ja luonnollisen väestönlisäyksen muuttuminen negatiiviseksi muualla Varsi-nais-Suomessa. Väestönkasvu on keskittymässä yhä selvemmin Turun seudulle, jossa väestö kasvoi vuositasolla yli 2 000:lla. Väestö väheni selvimmin Salon seudulla, mutta myös Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa väestö vähenee. Näillä alueilla kuntien välinen muuttoliike oli tappiollista ja suurin syy väestö-katoon.

Varsinais-Suomen suhdannetilanne kohentunut

Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden tilaukset laivanrakennuksessa ja autojen valmistuksessa ovat nousseet hyvälle tasolle ja tilauskanta on harvinaisen pitkä. Rakentamisen ja palveluiden liikevaihto kasvaa nyt huomattavasti muita aloja nopeammin. Myös alueelliset erot ovat korostuneet Vakka-Suomen liikevaihdon kasvaessa maan kärkivauhtia ja toisaalta Salon seudun liikevaihdon pudotessa nopeasti. Turun seudun liikevaihto on kasvanut haastavassa suhdanteessa verrokkialueita nopeammin.

Elinkeinorakenteen muutos jatkuu

Rakennemuutos on hävittänyt työpaikkoja pääasiassa teollisuudesta viime vuosien aikana, mutta samaan aikaan työpaikkoja siirtyy toimialojen välillä ja työpaikkoja syntyy uusille aloille. Teollisen rakennemuutoksen ohessa monilla palvelualoilla on tapahtunut suuria muutoksia työpaikkarakenteessa. Tehtävien ulkoistukset ovat toisaalta luoneet monille palvelualoille kasvua, toisaalta esim. digitalisaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta monilla palvelualoilla. Palvelualojen työpaikkojen nettomääräinen lisäys ei ole pystynyt kompensoimaan teollisuudessa tapahtuneita rajuja muutoksia.

http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tietopankki/tilastot/maakunnan-tila

 

MYLLYMÄKI: VARSINAIS-SUOMI UUSIUTUVAN ENERGIAN JA AURINKOPANEELIEN KÄRKIMAAKUNNAKSI
Lisätietoja: maakuntavaltuuston pj Pekka Myllymäki, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk) vetosi maakuntavaltuuston avauspuheessaan, että Juha Sipilän hallituksen meneillään olevan maakuntauudistuksen myötä kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen etenisi nykyisestä.
- Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee luoda edellytykset niin pienimuotoiseen piharakentamiseen kuin uusiutuvan energian toimenpiteiden, kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen, toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä, totesi Myllymäki.
- Varsinais-Suomen kaupungit, kehyskunnat ja maaseutu tulee nostaa Suomen uusiutuvan energian kärkeen, onhan meillä täällä valmiina jo Naantalin aurinko.
Myllymäki kutsui koko maakuntavaltuuston tutustumaan hänen oman tilansa aurinkopaneeleihin perustuvaan energiaratkaisuun.

 

 alatunniste
 Ylatunniste2

AURORA-MITALI MYÖNNETTIIN MAAILMANLUOKAN SIRKUSTAITEILIJOILLEArtteatro
Lisätietoja: Pauliina Räsänen 050 430 7928, erityisasiantuntija Hannele Hartikainen 040 7202163

Vuoden 2015 Aurora-mitalistit palkitaan luovuudesta, sitkeydestä ja lahjakkuudesta. Sitä kaikkea edustavat sirkustaiteilijat Pauliina Räsänen ja Slava Volkov, jotka ovat siirtyneet maailman sirkusnäyttämöiltä pieneen saaristokuntaan Kustaviin.

- Onpa hienoa, että juuri sirkustaide palkitaan Aurora-mitalilla. Tulimme Suomeen asumaan vuonna 2008 ja olemme yrittäneet viedä sirkustaidetta eteenpäin, Suomessa sekä Varsinais-Suomessa, Pauliina Räsänen iloitsee.

Räsänen oli ensimmäinen suomalainen taiteilija Cirque du Soleilissa, maailman arvostetuimmassa sirkuksessa, jossa hän esiintyi ja vietti kiertue-elämää kuutisen vuotta. Siellä hän tapasi miehensä, kaksinkertaisen taitovoimistelun maailmanmestarin Slava Volkovin.

Heidän perustama yritys ArtTeatro tunnetaan laadukkaista sirkusohjelmista, kuten huikeista Cirque Dracula -näytöksistä.

Taiteilijapari on tuonut väriä ja eloa Kustavin alueen kulttuurielämään. Pariskunta on rakentanut Sirkus Studion vanhaan maatilaan, jossa voi harrastaa sirkusta ympäri vuoden. Kyseessä on ensimmäinen pysyvä sirkusrakennus Suomessa. Sirkus Studio tarjoaa mm. lasten ja nuorten sirkuskoulua, naisten ilma-akrobatiaa ja äijäsirkusta, kesällä vuorossa on sirkusfestivaalit. Ryhmätkin voivat järjestää täällä tyky-päiviä.

Räsäsen mukaan sirkustoiminta voi pienellä paikkakunnalla kehittää avoimuutta ja yhteisöllisyyttä. ArtTeatro myös kouluttaa alalle uusia sukupolvia. Räsäsen ja Volkovin tavoitteena on kehittää alueen matkailua sirkustaiteen kautta - helposti lähestyttävänä taiteenlajina sirkuksella on valtava potentiaali matkailun kehittämiseen.

Lue koko haastattelu

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977. Lue lisää

 

KANSANEDUSTAJA ANNIKA SAARIKKO: NYT ON PERUSTETTAVA MAAKUNNALLINEN SOTE-TYÖRYHMÄ

Nyt on korkea aika perustaa työryhmä, joka pohtii sote-uudistusta Varsinais-Suomen näkökulmasta, totesi kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) ajankohtaisessa katsauksessaan valtuustolle.

- Erityisesti kannattaa miettiä keskuskaupunki Turun roolia, kaksikielisyyttä, saariston olosuhteita, aluesairaaloita sekä Turun yliopistollista keskussairaalaa ja korkeakouluyhteistyötä. Valtio ohjaa sote-uudistusta, mutta alueiden vahvasta esityksestä. Hyviä ideoita otetaan nyt vastaan, Saarikko muistutti.

Potilaan valinnanvapaus ei saa tarkoittaa että piikki on auki, Saarikko muistuttaa. Eri toimijoiden, sekä julkisen että yksityisen sektorin, tulee avata tiedot kustannuksista. Mitä mikäkin palvelu maksaa? Sitä tietoa ei tällä hetkellä ole saatavilla. Kuitenkin sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua kolmen miljardin suuruudella.
Tietojärjestelmien toimivuus ja potilastietojen liikkuminen ovat tärkeä osa uudistusta. Lääkemenot, hoitoketjut ja johtaminen ovat muita avainkysymyksiä. Sosiaalipalvelut eivät saisi jäädä terveydenhuollon varjoon.

Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen mukaan sote-uudistus voi edetä Varsinais-Suomessa maakunnan liiton, sairaanhoitopiirin ja keskuskaupunki Turun johdolla. Häkämiehen mukaan Turku voisi olla oikein taho.

Annika Saarikko puhui myös maahanmuutosta, joka ei maailmanlaajuisesti ole ohimenevä ilmiö, päinvastoin. Hän muistutti miten tärkeää on, että turvapaikanhakemukset käsitellään ripeästi ja kuntien vastuulla oleva kotouttaminen alkaa heti. Nyt mitataan yhteiskunnan inhimillisyyttä ja kansainvälisten sopimusten pitävyyttä.

- Kotouttamisessa pitäisi ensisijaisesti opettaa kieltä ja huolehtia myös maahanmuuttajanaisten pääsystä mukaan yhteiskuntaan. Työllistyminen on oleellista. On surullista nähdä nuoria miehiä vastaanottokeskuksissa, ilman mitään tekemistä. Siitä syntyy ongelmia.

 

MAAKUNNAN TILA: TYÖTTÖMYYDEN KASVU ON HIDASTUNUT VARSINAIS-SUOMESSA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa analyysi maakunnan kehityksestä. Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan työttömyyskehitystä suhteessa muihin suuriin maakuntiin ja arvioidaan tuoreen väestöennusteen lukuja kriittisesti.

Työttömyyskehitys valoisampaa kuin muissa suurissa maakunnissa

Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut yhtämittaisesti jo yli kolme vuotta. Työttömyyden kasvu on kuitenkin kesän aikana hiljalleen hidastunut, lokakuun työttömyysaste oli enää 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotista korkeampi.

– Kun tarkastellaan kausivaihtelusta puhdistettua työttömyyskehitystä, havaitaan itse asiassa, että työttömyyden kasvu pysähtyi kesän aikana. Varovaisia merkkejä työttömyyden trendikehityksen kääntymisestä laskuun on ilmassa, toteaa Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Antti Vasanen.

Vuoden 2012 suurten irtisanomisien jälkeen työttömyyden kasvu on ollut Varsinais-Suomessa selvästi maltillisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut myös hitaammin kuin Pirkanmaalla ja erityisesti Uudellamaalla, jossa työttömyyden kasvuvauhti on ollut yli kaksi kertaa nopeampi kuin Varsinais-Suomessa.

– Tosin Uudenmaan työttömyysaste on yhä selvästi Varsinais-Suomea alhaisempi, Vasanen muistuttaa.

Työttömyyskehityksen analyysi perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystietoihin, eli tietoihin työttömien työnhakijoiden lukumääristä eri alueilla.

Toteutuuko väestönkasvun ennustettu hidastuminen?
Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut jo pitkään tasaista noin 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Sama kasvuvauhti tulee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan jatkumaan 2020-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen kasvu hidastuu.

Väestönkasvun hidastumisen seurauksena Varsinais-Suomen asukasluku ylittäisi puolen miljoonan rajan vasta 2040-luvulle tultaessa, kun se tasaisen kasvun mukaan ylittyisi jo vuonna 2028. Kasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeen ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla.

Väestönkasvun hidastumiseen on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä Varsinais-Suomen muuttovoitto on viime vuosina kasvanut tasaisesti lisääntyneen maahanmuuton seurauksena.

– Ei ole syytä olettaa, että maahanmuutto vähenisi merkittävästi tulevaisuudessa, jolloin väestönkasvu on melko suurella todennäköisyydellä väestöennustetta nopeampaa, arvioi Antti Vasanen.

Muuttoliikkeellä on oleellinen merkitys Varsinais-Suomen tulevassa väestökehityksessä. Ilman tasaista muuttovoittoa maakunnan asukasluku kääntyisi nopeasti laskuun. Muuttoliikkeellä on suuri merkitys myös kaikissa seutukunnissa. Ainoastaan Salon seudulla viime vuosien nopean muuttotappion ennustetaan jatkuvan jopa luonnollista väestönmuutosta nopeampana 2030-luvulle saakka.

– Myös Salon ennusteeseen on syytä suhtautua kriittisesti, sillä nykyisen rakennemuutoksen aiheuttama hyppäyksenomainen väestön laskutrendi tuskin jatkuu samanlaisena pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa Vasanen.
Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin tapahtuneesta väestönkehityksestä. Siinä oletetaan, että tapahtunut kehitys jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa, eikä siinä oteta huomioon taloudellisen kehityksen tai poliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen.

Maakunnan tila -katsaus kokonaisuudessaan

Katsauksessa olevia kuvia voi pyytää: antti.vasanen(at)varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 

VARSINAIS-SUOMEN LIITON TALOUSARVIOSSA 2016 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET EIVÄT NOUSE
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto käsitteli Varsinais-Suomen liiton talousarviota 2016 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2017–2018.
Talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014 ja 2015 maksuosuustuloarvio.

Vuosien 2002 - 2009, 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (75 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.

Vuosien 2017 - 2018 taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2018 kasvuprosentti on 1 %.

 alatunniste