Ylatunniste2 

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäen avauspuheenvuoro


TEATTERINJOHTAJA JA NUKKETEATTERITAITEILIJA TIMO VÄNTSILLE VUODEN AURORA-MITALI

Lisätietoja: EU-tiedottaja Kirsi Stjernberg p. 040 5513120, Timo Väntsi p. 050 4413 134

aurora


Vuoden 2016 Aurora-mitalin saa teatterinjohtaja, nukketeatteritaiteilija Timo Väntsi tunnustukseksi tekemästään työstä koko nukketeatterikentän hyväksi. Väntsillä on ollut suuri merkitys siinä, miten nukketeatteri on noussut Varsinais-Suomessa ja etenkin Turussa niin keskeiseen asemaan, myös kansallisella tasolla.

Sauvosta kotoisin oleva Väntsi on johtanut turkulaista Tehdas Teatteria vuodesta 2012. Tänä aikana Tehdas Teatterista on tullut maakunnan kannalta innovatiivinen ja taiteellisesti puhuttelevan taiteen ja kulttuurin tyyssija.

- Olen erittäin iloinen tästä tunnustuksesta. Nautin, kun saan tehdä työtä kulttuuri- ja nykyään myös nukketeatterikaupunki Turussa. Koen kuitenkin edustavani koko Varsinais-Suomea, Timo Väntsi sanoo.

Timo Väntsi on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi nukketeatterilinjalta Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiasta vuonna 2003. Sen jälkeen hän ohjannut ja esiintynyt kymmenissä nukketeatteriesityksissä ympäri Suomea ja myös ulkomailla. Väntsin ensimmäinen isompi kiinnitys oli tamperelainen Teatteri Mukamas. Tämän jälkeen hän toimi Taideakatemian nukketeatterin opettajana ja Varsinais-Suomen taidetoimikun-nan läänintaiteilijana ennen siirtymistään Tehdas Teatteriin.

Paitsi eturivin nukketeatteritaiteilija, on Timo Väntsi myös inspiroiva ja yhteisöllisesti rakentava taiteilija. Vapaan kentän teatteri vaatii vetäjäkseen taiteellista kunnianhimoa, heittäytymistä ja kannustavaa otetta.


Aurora-mitalisti Timo Väntsin videoesittely

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977. Nyt jaettava Aurora-mitali on järjestyksessään yhdeksäskymmenes.

 

MAAKUNNAN TILA: VARSINAIS-SUOMEN TYÖLLISYYSTILANNE ON VALOISA
Lisätietoja ja katsauksen kuvat: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen työmarkkinatilanne näyttää valoisalta. Telakan ja autotehtaan myönteisten uutisten lisäksi maakunnan työttömyysasteen vuosimuutos on kääntynyt laskuun kesän ja syksyn aikana.

Työttömyyden trendikehitys puolestaan kääntyi laskuun jo viime vuoden lopulla. Tämä johtuu siitä, että vaikka Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vielä vuoden 2016 alussa korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, oli trendikehityksessä huippu jo saavutettu.

– Työttömyyskehityksen trendin seuraaminen onkin tärkeää etenkin tarkasteltaessa kehityksen käännekohtia, jotka pelkän vuosimuutoksen avulla havaitaan usein viiveellä, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myös Varsinais-Suomen työllisyysaste on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan kesän ja syksyn aikana. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa koko maan keskiarvoa suuremmaksi vuoden loppuun mennessä.

– Varsinais-Suomen työllisyystilanteen paraneminen onkin tervetullutta, sillä maakunnan työllisyysasteen kehitys on jäänyt selväsi jälkeen koko maan kehityksestä, Vasanen muistuttaa.

Etenkin teollisuuden työllisyystilanne on vuoden 2008 jälkeen heikentynyt Varsinais-Suomessa selvästi muita suuria maakuntia nopeammin, lähinnä matkapuhelinteollisuuden alasajon seurauksena. Teollisuuden rakennemuutos onkin aiheuttanut valtaosan Varsinais-Suomen työllisyystilanteen heikentymisestä laskusuhdanteen aikana.

Positiiviset uutiset sekä Turun telakalta että Uudenkaupungin autotehtaalta parantavat maakunnan työllisyystilannetta pääosin vasta lähitulevaisuudessa. Tästä huolimatta Varsinais-Suomen teollisuudessa on jo nyt menossa selvästi myönteinen vire.

– Kuluvan vuoden aikana Varsinais-Suomen teollisuuden työllisyystilanne on parantunut merkittävästi, ja toipuminen elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksesta näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa, Vasanen kertoo.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa kahdesti vuodessa laadittavasta Maakunnan tila -katsauksesta. Uusim-man katsauksen teemana on teollisuus Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 Tyottomyysasteen vuosimuutos

 

Tyottomyysaste 

 

Tyollisten maaran trendikehitys

 

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI TALOUSARVION 2017 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017–2019
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto, p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017–2019.
Talousarviossa 2017 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talous-arvioissa 2014 - 2016. Vuosien 2002 - 2015 tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2017 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti (196 000 euroa).

Vuonna 2017 lisäresurssit kohdennetaan maakuntauudistuksen esivalmisteluun (1.7 2017 saakka) ja sen jäl-keen maakunnan toimintaa valmistelevan väliaikaishallinnon (1.7.2017 – 1.3.2018) tehtävänantoihin. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät.

Vuosien 2018 - 2019 taloussuunnitelma perustuu siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Mikäli maa-kuntauudistuksen toimeenpano pysyy tavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia ja vuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu.

 Ylatunniste2

 

ANNIKA LAPINTIE: UUSIEN MAAKUNTIEN TULEE PYSTYÄ VALVOMAAN SOTE-PALVELUJA
Lisätietoja: kansanedustaja Annika Lapintie 050 511 3156

Kansanedustaja Annika Lapintie totesi katsauksessaan maakuntavaltuustolle, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarpeen, siitä uhkaa tulla yhtiöittämisen ja yksityistämisen projekti. Laajalla valinnanvapaudella luodaan bisnesmahdollisuuksia isoille kansainvälisille terveysyhtiöille, joista osa välttelee verojen maksamista. Kuka kantaa vastuun kokonaisuudesta, kun palvelutuotanto hajoaa lukuisiin yhtiöihin? Järjestämisvastuu jää maakunnille, mutta niiden todellinen ohjausmahdollisuus jää Lapintien mukaan heikoksi. Jo etukäteen on Lapintien mukaan huolehdittava siitä, etteivät terveyserot uudistuksen myötä kasva.

Uudistuksen keskeinen kysymys on: saadaanko maakunnille aito itsehallinto, jolla on todelliset vaikutta-mismahdollisuudet? Se edellyttää myös toimivaa rahoitusratkaisua, hän muistuttaa.
Hallitus valmistelee lainsäädäntöä, joka siirtää päätöksentekovaltaa kunnilta maakunnille, joilla tulee olemaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto, laaja toimivalta ja ehkä myös veronkanto-oikeus.
- Pitäisikö perustuslakia muuttaa siten, että siinä säädettäisiin myös maakuntien itsehallinnosta yksityiskohtaisemmin? kysyy Annika Lapintie.

Uudistusten tavoitteena tulee olla hallinnon yksinkertaisuus, demokraattisuus ja avoimuus. Ytimenä on oltava asukkaan etu ja vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristön asioihin. Myös peruskunnille ja kansalaisjärjestöille on luotava vaikutusmahdollisuudet paikallisten palvelujen kehittämiseksi.
- Uskon, että uudistuksen seurauksena häviäjiä tulevat olemaan kuntapäättäjät ja voittajia asukkaat. Uusille maakuntavaltuustoille tulee todellista valtaa. Siksi on todella tärkeää, että asukkaille saadaan vietyä viesti siitä, kuinka merkittävistä vaaleista on kyse, kun ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.

Annika Lapintien puhe kokonaisuudessaan

 

MAAKUNNAN TILA: TEKNOLOGIATEOLLISUUS, RAKENTAMINEN JA PALVELUT OVAT ALUEEN PIRISTYSRUISKE
Lisätietoja: suunnittelija Petri Pihlavisto, p. 040 086 1453

Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa analyysi maakunnan kehityksestä. Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyys-, suhdanne- ja väestökehitystä sekä elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia työpaikkarakenteisiin seutukunnissa.

Varsinais-Suomen työttömyydessä käänne

Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu on pysähtynyt maaliskuussa 2016, ja suhdannenäkymät ovat kohentuneet monissa alueen avainklustereissa. Työttömyys (13 %) on edelleen suuri ongelma maakunnan suurimmissa kaupungeissa, vaikka työttömyys jo alenee teollisuudessa ja rakentamisessa. Kansainvälisen talouden heikentyneet kasvunäkymät sekä teollisuudessa ja monilla palvelualoilla käynnissä oleva rakennemuutos kuitenkin hidastaa työttömyyden nopeaa helpottumista kuluvan vuoden aikana.

Varsinais-Suomen väestönkasvu hidastumassa

Varsinais-Suomen väestönkasvu on hidastunut vuositasolla. Tähän vaikuttavat nettomaahanmuuton hidastuminen Turun seudulla ja luonnollisen väestönlisäyksen muuttuminen negatiiviseksi muualla Varsi-nais-Suomessa. Väestönkasvu on keskittymässä yhä selvemmin Turun seudulle, jossa väestö kasvoi vuositasolla yli 2 000:lla. Väestö väheni selvimmin Salon seudulla, mutta myös Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa väestö vähenee. Näillä alueilla kuntien välinen muuttoliike oli tappiollista ja suurin syy väestö-katoon.

Varsinais-Suomen suhdannetilanne kohentunut

Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden tilaukset laivanrakennuksessa ja autojen valmistuksessa ovat nousseet hyvälle tasolle ja tilauskanta on harvinaisen pitkä. Rakentamisen ja palveluiden liikevaihto kasvaa nyt huomattavasti muita aloja nopeammin. Myös alueelliset erot ovat korostuneet Vakka-Suomen liikevaihdon kasvaessa maan kärkivauhtia ja toisaalta Salon seudun liikevaihdon pudotessa nopeasti. Turun seudun liikevaihto on kasvanut haastavassa suhdanteessa verrokkialueita nopeammin.

Elinkeinorakenteen muutos jatkuu

Rakennemuutos on hävittänyt työpaikkoja pääasiassa teollisuudesta viime vuosien aikana, mutta samaan aikaan työpaikkoja siirtyy toimialojen välillä ja työpaikkoja syntyy uusille aloille. Teollisen rakennemuutoksen ohessa monilla palvelualoilla on tapahtunut suuria muutoksia työpaikkarakenteessa. Tehtävien ulkoistukset ovat toisaalta luoneet monille palvelualoille kasvua, toisaalta esim. digitalisaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta monilla palvelualoilla. Palvelualojen työpaikkojen nettomääräinen lisäys ei ole pystynyt kompensoimaan teollisuudessa tapahtuneita rajuja muutoksia.

http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tietopankki/tilastot/maakunnan-tila

 

MYLLYMÄKI: VARSINAIS-SUOMI UUSIUTUVAN ENERGIAN JA AURINKOPANEELIEN KÄRKIMAAKUNNAKSI
Lisätietoja: maakuntavaltuuston pj Pekka Myllymäki, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk) vetosi maakuntavaltuuston avauspuheessaan, että Juha Sipilän hallituksen meneillään olevan maakuntauudistuksen myötä kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen etenisi nykyisestä.
- Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee luoda edellytykset niin pienimuotoiseen piharakentamiseen kuin uusiutuvan energian toimenpiteiden, kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen, toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä, totesi Myllymäki.
- Varsinais-Suomen kaupungit, kehyskunnat ja maaseutu tulee nostaa Suomen uusiutuvan energian kärkeen, onhan meillä täällä valmiina jo Naantalin aurinko.
Myllymäki kutsui koko maakuntavaltuuston tutustumaan hänen oman tilansa aurinkopaneeleihin perustuvaan energiaratkaisuun.

 

 alatunniste
 Ylatunniste2

AURORA-MITALI MYÖNNETTIIN MAAILMANLUOKAN SIRKUSTAITEILIJOILLEArtteatro
Lisätietoja: Pauliina Räsänen 050 430 7928, erityisasiantuntija Hannele Hartikainen 040 7202163

Vuoden 2015 Aurora-mitalistit palkitaan luovuudesta, sitkeydestä ja lahjakkuudesta. Sitä kaikkea edustavat sirkustaiteilijat Pauliina Räsänen ja Slava Volkov, jotka ovat siirtyneet maailman sirkusnäyttämöiltä pieneen saaristokuntaan Kustaviin.

- Onpa hienoa, että juuri sirkustaide palkitaan Aurora-mitalilla. Tulimme Suomeen asumaan vuonna 2008 ja olemme yrittäneet viedä sirkustaidetta eteenpäin, Suomessa sekä Varsinais-Suomessa, Pauliina Räsänen iloitsee.

Räsänen oli ensimmäinen suomalainen taiteilija Cirque du Soleilissa, maailman arvostetuimmassa sirkuksessa, jossa hän esiintyi ja vietti kiertue-elämää kuutisen vuotta. Siellä hän tapasi miehensä, kaksinkertaisen taitovoimistelun maailmanmestarin Slava Volkovin.

Heidän perustama yritys ArtTeatro tunnetaan laadukkaista sirkusohjelmista, kuten huikeista Cirque Dracula -näytöksistä.

Taiteilijapari on tuonut väriä ja eloa Kustavin alueen kulttuurielämään. Pariskunta on rakentanut Sirkus Studion vanhaan maatilaan, jossa voi harrastaa sirkusta ympäri vuoden. Kyseessä on ensimmäinen pysyvä sirkusrakennus Suomessa. Sirkus Studio tarjoaa mm. lasten ja nuorten sirkuskoulua, naisten ilma-akrobatiaa ja äijäsirkusta, kesällä vuorossa on sirkusfestivaalit. Ryhmätkin voivat järjestää täällä tyky-päiviä.

Räsäsen mukaan sirkustoiminta voi pienellä paikkakunnalla kehittää avoimuutta ja yhteisöllisyyttä. ArtTeatro myös kouluttaa alalle uusia sukupolvia. Räsäsen ja Volkovin tavoitteena on kehittää alueen matkailua sirkustaiteen kautta - helposti lähestyttävänä taiteenlajina sirkuksella on valtava potentiaali matkailun kehittämiseen.

Lue koko haastattelu

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977. Lue lisää

 

KANSANEDUSTAJA ANNIKA SAARIKKO: NYT ON PERUSTETTAVA MAAKUNNALLINEN SOTE-TYÖRYHMÄ

Nyt on korkea aika perustaa työryhmä, joka pohtii sote-uudistusta Varsinais-Suomen näkökulmasta, totesi kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) ajankohtaisessa katsauksessaan valtuustolle.

- Erityisesti kannattaa miettiä keskuskaupunki Turun roolia, kaksikielisyyttä, saariston olosuhteita, aluesairaaloita sekä Turun yliopistollista keskussairaalaa ja korkeakouluyhteistyötä. Valtio ohjaa sote-uudistusta, mutta alueiden vahvasta esityksestä. Hyviä ideoita otetaan nyt vastaan, Saarikko muistutti.

Potilaan valinnanvapaus ei saa tarkoittaa että piikki on auki, Saarikko muistuttaa. Eri toimijoiden, sekä julkisen että yksityisen sektorin, tulee avata tiedot kustannuksista. Mitä mikäkin palvelu maksaa? Sitä tietoa ei tällä hetkellä ole saatavilla. Kuitenkin sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua kolmen miljardin suuruudella.
Tietojärjestelmien toimivuus ja potilastietojen liikkuminen ovat tärkeä osa uudistusta. Lääkemenot, hoitoketjut ja johtaminen ovat muita avainkysymyksiä. Sosiaalipalvelut eivät saisi jäädä terveydenhuollon varjoon.

Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen mukaan sote-uudistus voi edetä Varsinais-Suomessa maakunnan liiton, sairaanhoitopiirin ja keskuskaupunki Turun johdolla. Häkämiehen mukaan Turku voisi olla oikein taho.

Annika Saarikko puhui myös maahanmuutosta, joka ei maailmanlaajuisesti ole ohimenevä ilmiö, päinvastoin. Hän muistutti miten tärkeää on, että turvapaikanhakemukset käsitellään ripeästi ja kuntien vastuulla oleva kotouttaminen alkaa heti. Nyt mitataan yhteiskunnan inhimillisyyttä ja kansainvälisten sopimusten pitävyyttä.

- Kotouttamisessa pitäisi ensisijaisesti opettaa kieltä ja huolehtia myös maahanmuuttajanaisten pääsystä mukaan yhteiskuntaan. Työllistyminen on oleellista. On surullista nähdä nuoria miehiä vastaanottokeskuksissa, ilman mitään tekemistä. Siitä syntyy ongelmia.

 

MAAKUNNAN TILA: TYÖTTÖMYYDEN KASVU ON HIDASTUNUT VARSINAIS-SUOMESSA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa analyysi maakunnan kehityksestä. Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan työttömyyskehitystä suhteessa muihin suuriin maakuntiin ja arvioidaan tuoreen väestöennusteen lukuja kriittisesti.

Työttömyyskehitys valoisampaa kuin muissa suurissa maakunnissa

Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut yhtämittaisesti jo yli kolme vuotta. Työttömyyden kasvu on kuitenkin kesän aikana hiljalleen hidastunut, lokakuun työttömyysaste oli enää 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotista korkeampi.

– Kun tarkastellaan kausivaihtelusta puhdistettua työttömyyskehitystä, havaitaan itse asiassa, että työttömyyden kasvu pysähtyi kesän aikana. Varovaisia merkkejä työttömyyden trendikehityksen kääntymisestä laskuun on ilmassa, toteaa Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Antti Vasanen.

Vuoden 2012 suurten irtisanomisien jälkeen työttömyyden kasvu on ollut Varsinais-Suomessa selvästi maltillisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut myös hitaammin kuin Pirkanmaalla ja erityisesti Uudellamaalla, jossa työttömyyden kasvuvauhti on ollut yli kaksi kertaa nopeampi kuin Varsinais-Suomessa.

– Tosin Uudenmaan työttömyysaste on yhä selvästi Varsinais-Suomea alhaisempi, Vasanen muistuttaa.

Työttömyyskehityksen analyysi perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystietoihin, eli tietoihin työttömien työnhakijoiden lukumääristä eri alueilla.

Toteutuuko väestönkasvun ennustettu hidastuminen?
Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut jo pitkään tasaista noin 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Sama kasvuvauhti tulee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan jatkumaan 2020-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen kasvu hidastuu.

Väestönkasvun hidastumisen seurauksena Varsinais-Suomen asukasluku ylittäisi puolen miljoonan rajan vasta 2040-luvulle tultaessa, kun se tasaisen kasvun mukaan ylittyisi jo vuonna 2028. Kasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeen ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla.

Väestönkasvun hidastumiseen on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä Varsinais-Suomen muuttovoitto on viime vuosina kasvanut tasaisesti lisääntyneen maahanmuuton seurauksena.

– Ei ole syytä olettaa, että maahanmuutto vähenisi merkittävästi tulevaisuudessa, jolloin väestönkasvu on melko suurella todennäköisyydellä väestöennustetta nopeampaa, arvioi Antti Vasanen.

Muuttoliikkeellä on oleellinen merkitys Varsinais-Suomen tulevassa väestökehityksessä. Ilman tasaista muuttovoittoa maakunnan asukasluku kääntyisi nopeasti laskuun. Muuttoliikkeellä on suuri merkitys myös kaikissa seutukunnissa. Ainoastaan Salon seudulla viime vuosien nopean muuttotappion ennustetaan jatkuvan jopa luonnollista väestönmuutosta nopeampana 2030-luvulle saakka.

– Myös Salon ennusteeseen on syytä suhtautua kriittisesti, sillä nykyisen rakennemuutoksen aiheuttama hyppäyksenomainen väestön laskutrendi tuskin jatkuu samanlaisena pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa Vasanen.
Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin tapahtuneesta väestönkehityksestä. Siinä oletetaan, että tapahtunut kehitys jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa, eikä siinä oteta huomioon taloudellisen kehityksen tai poliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen.

Maakunnan tila -katsaus kokonaisuudessaan

Katsauksessa olevia kuvia voi pyytää: antti.vasanen(at)varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 

VARSINAIS-SUOMEN LIITON TALOUSARVIOSSA 2016 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET EIVÄT NOUSE
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto käsitteli Varsinais-Suomen liiton talousarviota 2016 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2017–2018.
Talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014 ja 2015 maksuosuustuloarvio.

Vuosien 2002 - 2009, 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (75 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.

Vuosien 2017 - 2018 taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2018 kasvuprosentti on 1 %.

 alatunniste
 Ylatunniste2
TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut viime vuosina merkittävä muutos. Turun kaupunki on kasvanut muuttotappiokunnasta maakunnan suurimmaksi muuttovoittajaksi samalla, kun Turun seudun muiden kuntien muuttovoitto on laskenut. Turun kehyskuntien yhteenlaskettu nettomuutto kääntyikin vuoden 2014 aikana negatiiviseksi ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun puolivälin.

Turun muuttoliikkeelle on ollut tyypillistä, että kuntaan muuttaneiden yhteenlasketut tulot ovat alhaisemmat kuin kunnasta pois muuttaneilla. Seudun kehyskuntien tilanne on puolestaan ollut päinvastainen, eli alueelle muuttaneiden tulokertymä on ollut pois muuttaneita korkeampi.

– Aluetaloudellisesti tarkasteltuna Turku on siis ollut häviäjä, kun muut seudun kunnat ovat puolestaan saaneet muuttoliikkeestä voittoa, kertoo erikoissuunnittelija Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Muuttoliikkeen kääntyminen Turun eduksi ei ole kuitenkaan muuttanut aluetaloudellista kuvaa. Vaikka Turun muuttotappio on vaihtunut merkittäväksi muuttovoitoksi, on kaupunkiin muuttaneiden yhteenlasketut tulot yhä selvästi pienemmät kuin kaupungista poismuuttaneiden tulot. Vastaavasti Turun seudun muiden kuntien tulokertymä ei juuri laskenut muuttovoiton merkittävästä alenemisesta huolimatta.

Tämä johtuu siitä, että muuttoliikkeen määrällisistä muutoksista huolimatta sen rakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Turku sai sekä vuonna 2007 että 2012 eniten muuttovoittoa opiskelijaväestöstä ja menetti työssäkäyviä ja lapsia. Muun Turun seudun muuttoliikkeen rakenne oli puolestaan päinvastainen.

On luonnollista, että yliopistokaupunki Turkuun muuttaa paljon nuoria, usein melko pienituloisia opiskelijoita, jotka kasvattavat tulokertymää vähemmän kuin työssäkäyvät muuttajat. Toisaalta opiskelijoiden kysyntä julkisille palveluille on keskimääräistä pienempi, joten heidän aluetaloudellinen menovaikutuksensa on esimerkiksi lapsiperheitä pienempi.

– Pelkistä muuttajien tulotason tarkastelusta ei voi tehdä tyhjentäviä johtopäätöksiä muuttoliikkeen aluetaloudellisista kokonaisvaikutuksista, Vasanen muistuttaa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liiton julkaisemasta Maakunnan tila -katsauksesta, jossa käsitellään muuttoliikkeen aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi maakunnan viimeaikaista työllisyys- ja väestökehitystä sekä taajamien yhdyskuntarakenteen hajautumista.

Muuttoliikkeen aluetaloudellisia vaikutuksia tarkastellaan katsauksessa laskennallisen tulokertymän avulla, jossa kaikkien kunnasta pois muuttaneiden yhteenlasketut tulot vähennetään kuntaan muuttaneiden tuloista.

Maakunnan tila

JUHANA VARTIAISEN ANALYYSI KILPAILUKYVYN NOSTAMISESTA HERÄTTI VILKASTA KESKUSTELUA

Suomen talouden vahvistaminen ja maamme kilpailukyvyn nostamisen keinot herättivät keskustelua maakuntavaltuustossa, valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja Juhana Vartiaisen ajankohtaisen katsauksen yhteydessä.

Julkisen talouden ongelmat ovat niin suuria, että kiristyksiä finanssipolitiikkaan tarvitaan, Vartiainen painotti. Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomen julkinen sektori voi erittäin huonosti, velan jatkuvasti kasvaessa. Tämä ei piirrä maamme taloudesta uskottavaa kuvaa. Heikko kilpailukyky ja riittämätön työllisyys ovat Suomen talouden suurimmat ongelmat.

- Työvoimakustannukset ovat nousseet korkealle tasolle suhteessa tuottavuuteen ja kohoavat edelleen hieman muuta euroaluetta nopeammin, Juhana Vartiainen analysoi.

Globaalin finanssikriisin aikana Suomen teollisuuden ja ennen kaikkea Nokian vaikeudet iskivät samaan aikaan. Kuitenkin Suomen palkkajärjestelmä ei reagoinut teollisuuden rakennemuutokseen, vaan palkat nousivat kuten ennen. Sen lisäksi väestön ikääntyminen etenee vääjäämättä, mikä entisestään heikentää julkista taloutta.

Vartiaisen mukaan Suomen tuore hallitus on oikeilla jäljillä tarttuessaan näihin ongelmiin. Tavoitteena on 4 miljardin euron säästöt tällä vaalikaudella ja työllisyysastetta halutaan nostaa 68 prosentista 72 prosenttiin. Työperäistä maahanmuuttoa halutaan helpottaa, työttömyysturvaa heikentää ja kannustinloukkuja purkaa. Paikallista sopimista halutaan helpottaa ja työuria pidentää.

- Yhteiskuntasopimuksen kunnianhimoisena tavoitteena on työkustannuksien laskeminen viidellä prosentilla. Ei palkkoja laskemalla vaan esimerkiksi tinkimällä eduista kuten pekkaspäivät, Vartiainen toteaa.

Maakuntavaltuustossa Vartiaisen analyysi herätti vilkasta keskustelua. Varsinkin vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat kyseenalaistivat kajoamista perusturvaan ja koulutukseen. Silloin on vaarassa koko hyvinvointivaltio, tasa-arvoinen yhteiskunta sekä maineemme koulutuksen huippumaana.

- Tarvitsemme uudenlaisia työpaikkoja ja niitä luodaan koulutuksella, tutkimuksella ja innovaatioilla. Jos koulutusta heikennetään, miten pysymme osaamisen kärjessä? Mitkä ovat pitkällä aikavälillä seuraukset Varsinais-Suomen korkeakouluille? kysyivät mm. Piia Elo (sdp) ja Katri Sarlund (vihr.).

Li Anderssonia (vas) huolestuttavat kasvavat tuloerot ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kajoaminen. Lauri Heikkilä (ps) peräänkuulutti hallitukselta toimia, joilla voidaan estää työpaikkojen siirtymistä halvan tuotannon maihin. Ilkka Kanerva (kok) ja Olavi Ala-Nissilä (kesk) muistuttivat Varsinais-Suomen tavoitteesta olla biotalouden kärkialue Suomessa. Sitran tutkimuksen mukaan biotaloudessa on valtavat taloudellisetkin mahdollisuudet tulevina vuosina.

 
 alatunniste

 

MAAKUNTAVALTUUSTO VALITSI KARI HÄKÄMIEHEN UUDEKSI MAAKUNTAJOHTAJAKSI
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040-720 3061

Kari Hkmies

Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Juho Savo siirtyy vuoden vaihteessa eläkkeelle. Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen ehdotuksen mukaisesti varatuomari Kari Häkämiehen (kok) uudeksi maakuntajohtajaksi. Varasijalle valittiin FM Jyri Arponen. Koeaika on neljä kuukautta.
Virkaa haki 16 henkilöä. Maakuntahallitus perusti syyskuussa haastatteluryhmän, johon kuului Pauliina Haijanen, Jani Kurvinen ja Mika Maaskola (pj). Haastatteluihin osallistuvat ryhmiensä edustajina myös Juhani Pilpola, Nina Söderlund, Mari Saario ja Stefan Wallin.
Maakuntavaltuusto äänesti maakuntajohtajan valinnasta, Alpo Lähteenmäen (vas) ehdottamana ja Katri Sarlundin (vihreät) tukemana. Kari Häkämies sai 96 äänestä kaikkiaan 71 ääntä. Varsinais-Suomen liiton kehittämispäällikkö Janne Virtanen sai 10 ääntä, liiketoimintajohtaja Jyri Arponen 8 ääntä.

Varatuomari ja oikeustieteiden kandidaatti Kari Häkämies (s. 1956) on toiminut Lounais-Suomen aluehallintovirasto AVI:n ylijohtajana vuodesta 2012. Hän on toiminut ennen tätä mm. Pyhtään ja Hämeenkyrön kunnanjohtajana sekä oikeus- ja sisäministerinä vuosina 1996–2001.

Maakuntavaltuusto painotti maakuntajohtajan valinnassa mm. kokemusta johtamisesta, kielitaitoja (varsinkin ruotsi), kunta- ja muun hallinnon osaamista, verkostoja ja henkilön profiloitumista muiden maakuntajohtajien keskuudessa.
Kari Häkämies korosti lehdistötilaisuudessa yhteistyön merkitystä edunvalvonnassa. Kansanedustajat ja ministerit ovat maakunnalle elintärkeitä.
- Maamme lisäarvo syntyy Etelä-Suomessa. Isot panostukset infraan, kuten Tunnin juna, ovat erittäin tärkeitä, Häkämies lausui.
Johtajana hän korostaa sosiaalisuutta ja laajoja verkostoja.
- Työpaikalla korostan hyväntuulisuutta, koska sellainen työpaikka ponnistaa paremmin.

AURORA-MITALI MYÖNNETTIIN LOIMAAN KULTTUURIELÄMÄN KEHITTÄJÄLLE JUHANI HEINOSELLE
Lisätietoja: erityisasiantuntija Hannele Hartikainen p. 040 7202163

Varsinais-Suomen liitto myöntää tämän vuoden Aurora-mitalin Loimaan kaupungin kulAurorapalkittu Juhani Heinonenttuurisihteeri Juhani Heinoselle.
Heinonen on tehnyt pitkäjänteisesti työtä taiteen hyväksi Loimaalla ja tuonut taidepalvelut lähelle koko seutukunnan asukkaita. Rakkaus kuvataiteeseen näkyy Heinosen työssä, ja hän on johdonmukaisesti luonut mahdollisuuksia taiteen esilletuomiseksi Loimaalla. Hän on sekä kuvataiteen puolestapuhuja että moninaisen loimaalaisen kulttuurielämän aktiivinen taustavaikuttaja.
Heinosen ansiosta Loimaan kaupungilla on ajanmukaisesti dokumentoidut taidekokoelmat, joita esitellään niin taidetiloissa kuin verkossa. Loimaan kaupungin omistamia kuvataidekohteita ovat Loimaan Taidetalo, Kuivurigalleria, Alpo Jaakolan Patsaspuisto sekä Loimaan kunnantalon valokuvalle omistettu Elias-sali.
Heinonen on osoittanut mitä saadaan aikaan rakentavalla yhteistyöllä, kun taiteelle halutaan seinät. Loimaan taideseura sai uudet tilat Kuukan talosta vuoden 2014 alussa. Heinosen ammattitaitoinen yhteistyö mahdollistaa monipuolisen kulttuuritarjonnan Loimaalla, kuten elokuvakerhon ja tapahtumat. Heinonen on vahvistanut Alpo Jaakolan patsaspuiston merkitystä kesäisenä matkailukohteena ja näyttelypaikkana. Patsaspuistossa on myös teatteria, konsertteja ja kursseja. Vuonna 2015 Suomen kuunnelmayhdistys, Loimaan Jaakola-seura ja Loimaan kaupungin kulttuuripalvelut järjestävät kymmenennen kerran Eksyssuolla kuunnelmatapahtuman. Tämä on yksi alueen omaleimaisista tapahtumista.
- Jos virkamiehenä pystyn tekemään sellaista mikä tuo ihmisille elämyksiä ja sivistää heitä, onhan se hienoa. Mutta en ole tehnyt mitään yksin, vaan aina yhteistyössä muiden kanssa, Juhani Heinonen toteaa.
Aurora-mitalin saajan päätti Varsinais-Suomen maakuntahallitus kulttuuritoimikuntansa ehdotuksesta. Varsinais-Suomen liitto jakaa vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kult¬tuurityön alalla ansiok¬kaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle.

ILKKA KANERVA JOHTAA MAAKUNTAHALLITUSTA, ALATALO JA SIRÉN HALLITUKSEN JA VALTUUSTON UUDET VARAPUHEENJOHTAJAT
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto valitsi Ilkka Kanervan (kok) Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edellinen hallituksen puheenjohtaja Petteri Orpo on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi valtioneuvoston jäseneksi.
Kanerva ennustaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien yhdistämistä lähitulevaisuudessa. Se vahvistaisi maamme lounaista osaa entisestään edunvalvonnassa, Kanerva muistuttaa. Itämeriverkostot ovat toinen tärkeä yhteistyösuunta.

Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Juuso Alatalon (sdp). Nykyinen 1.vpj Mika Maaskola on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä, perusteena lisääntyneet ajankäytölliset haasteet sekä vuoden 2015 tammikuussa tuleva valinta Turun kaupunginhallitukseen. Maaskolan tilalle maakuntahallituksen jäseneksi valittiin Aimo Massinen (sdp).
Myös maakuntavaltuuston 2. vpj Minna Arve (kok) eroaa Varsinais-Suomen liiton luottamustehtävistään, tultuaan valituksi Kokoomuksen puoluesihteeriksi. Maakuntavaltuusto valitsi Saara-Sofia Sirénin (kok) uudeksi 2. varapuheenjohtajaksi.

PEKKA MYLLYMÄKI: VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS ON BIOTALOUDESSA
Lisätietoja: Pekka Myllymäki, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomi tulee ohjata biotalouden suuntaan, totesi maakuntavaltuuston pj Pekka Myllymäki (kesk.) avauspuheessaan. Se tapahtuu Turun ja ympäröivän maaseudun nostamisella eturivin kiertotalouden ja bioenergian kaupunkiseuduksi. Näitä ovat metalli-, puu-, sähköosaaminen ja korkeasti koulutettu työvoima sekä lähiruoka ja uusiutuvan energian potentiaali. Nämä osaamisalat "törmäytetään" vientituotteiksi, kuten energiafiksut talot aurinkopaneeleineen ja uusiutuvalla biopolttoaineella toimivat kulkuneuvot. Erityinen huomio kohdistetaan "jäte on raaka-aine" -osaamiseen.
Myllymäki kehottaa hyödyntämään Suomen valtion ja EU:n rahoituskanavia, kuten Horizon 2020 ja komissaari Junckerin 300 mrd € kasvu-, työllisyys ja investointirahoja. Koko Myllymäen avauspuhe löytyy www.varsinais-suomi.fi

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö käsitteli samaa teemaa ajankohtaisessa katsauksessaan.
- Maissa kuten Kiina ja Brasilia on tarvetta suomalaiselle ympäristöosaamiselle, kuten jätteiden käsittely. Siihen pitää yhdistää digiosaaminen ja palvelut – maailmalla kun suunnitellaan jo kokonaisia ekokaupunkeja.
Suomalaiset voivat siis Niinistön mukaan ratkoa maailman ympäristöongelmia ja samalla luoda taloudellista kasvua, joka huomioi ihmisten hyvinvoinnin ja kestävät valinnat. Koulutuksesta ei saisi säästää ja nuorten työllisyyteen on panostettava. Varsinaissuomalaisessa puhtaassa meriteollisessa osaamisessa on myös suuri potentiaali.

MAAKUNNAN TILA: ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS ON VIENYT TYÖPAIKKOJA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Varsinais-Suomen liitossa on valmistunut katsaus maakunnan kehityksestä. Katsaus sisältää keskeiset kehitystrendit työllisyydestä, elinkeinorakenteen muutoksesta ja väestöstä sekä esittelee maakuntastrategian seurannan tuloksia.
Varsinais-Suomen työttömyystilanne näyttää synkältä. Keväällä tapahtunut työttömyyden kasvun hidastuminen näyttää pysähtyneen, ja Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kaksi vuotta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut nopeasti. Taustalla on elinkeinorakenteen raju muutos Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Maakunnan työpaikkamäärä väheni yli 8 000:lla vuosina 2007–2012, mikä oli maakunnittain tarkasteltuna selvästi Suomen suurin pudotus. Merkittävimmät työpaikkavähennykset ovat tapahtuneet elektroniikkateollisuudessa, työpaikkamäärien kasvaessa lähinnä sosiaali- ja terveysalalla sekä ravitsemustoiminnassa. Elektroniikkateollisuuden rakennemuutos näkyy erityisen selvästi Varsinais-Suomessa, sillä matkapuhelinten valmistuksen lopettaminen Salossa selittää merkittävän osan koko maakunnan työpaikkamäärän vähenemisestä. Salosta hävisikin vuosina 2007–2012 yli 5 000 työpaikkaa eli noin 20 % kaikista kaupungin työpaikoista. http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Aluekehittaminen/Tilastot/katsaus/maakunnan_tila_syksy_2014.pdf

VARSINAIS-SUOMEN LIITON TALOUSARVIO 2015 EI KASVATA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto käsitteli Varsinais-Suomen liiton talousarviota 2015 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2015–2017.
Jäsenkuntien esityksiin perustuen talousarvioluonnosta 2015 muutettiin siten, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2014 tasosta (3 799 900 euroa).
Talousarvioluonnokseen 2015 oli korvamerkitty 30 000 euron määräraha liiton osarahoitukseen Turun ja Varsinais-Suomen Pietarin toimiston kustannuksiin. Pietarin toimiston osarahoituksen (30 000 euroa) vaikutus kuntien maksuosuuksiin olisi ollut 0,8 %. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman.

Pekka Myllymäen puhe