Ylatunniste2
TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut viime vuosina merkittävä muutos. Turun kaupunki on kasvanut muuttotappiokunnasta maakunnan suurimmaksi muuttovoittajaksi samalla, kun Turun seudun muiden kuntien muuttovoitto on laskenut. Turun kehyskuntien yhteenlaskettu nettomuutto kääntyikin vuoden 2014 aikana negatiiviseksi ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun puolivälin.

Turun muuttoliikkeelle on ollut tyypillistä, että kuntaan muuttaneiden yhteenlasketut tulot ovat alhaisemmat kuin kunnasta pois muuttaneilla. Seudun kehyskuntien tilanne on puolestaan ollut päinvastainen, eli alueelle muuttaneiden tulokertymä on ollut pois muuttaneita korkeampi.

– Aluetaloudellisesti tarkasteltuna Turku on siis ollut häviäjä, kun muut seudun kunnat ovat puolestaan saaneet muuttoliikkeestä voittoa, kertoo erikoissuunnittelija Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Muuttoliikkeen kääntyminen Turun eduksi ei ole kuitenkaan muuttanut aluetaloudellista kuvaa. Vaikka Turun muuttotappio on vaihtunut merkittäväksi muuttovoitoksi, on kaupunkiin muuttaneiden yhteenlasketut tulot yhä selvästi pienemmät kuin kaupungista poismuuttaneiden tulot. Vastaavasti Turun seudun muiden kuntien tulokertymä ei juuri laskenut muuttovoiton merkittävästä alenemisesta huolimatta.

Tämä johtuu siitä, että muuttoliikkeen määrällisistä muutoksista huolimatta sen rakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Turku sai sekä vuonna 2007 että 2012 eniten muuttovoittoa opiskelijaväestöstä ja menetti työssäkäyviä ja lapsia. Muun Turun seudun muuttoliikkeen rakenne oli puolestaan päinvastainen.

On luonnollista, että yliopistokaupunki Turkuun muuttaa paljon nuoria, usein melko pienituloisia opiskelijoita, jotka kasvattavat tulokertymää vähemmän kuin työssäkäyvät muuttajat. Toisaalta opiskelijoiden kysyntä julkisille palveluille on keskimääräistä pienempi, joten heidän aluetaloudellinen menovaikutuksensa on esimerkiksi lapsiperheitä pienempi.

– Pelkistä muuttajien tulotason tarkastelusta ei voi tehdä tyhjentäviä johtopäätöksiä muuttoliikkeen aluetaloudellisista kokonaisvaikutuksista, Vasanen muistuttaa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liiton julkaisemasta Maakunnan tila -katsauksesta, jossa käsitellään muuttoliikkeen aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi maakunnan viimeaikaista työllisyys- ja väestökehitystä sekä taajamien yhdyskuntarakenteen hajautumista.

Muuttoliikkeen aluetaloudellisia vaikutuksia tarkastellaan katsauksessa laskennallisen tulokertymän avulla, jossa kaikkien kunnasta pois muuttaneiden yhteenlasketut tulot vähennetään kuntaan muuttaneiden tuloista.

Maakunnan tila

JUHANA VARTIAISEN ANALYYSI KILPAILUKYVYN NOSTAMISESTA HERÄTTI VILKASTA KESKUSTELUA

Suomen talouden vahvistaminen ja maamme kilpailukyvyn nostamisen keinot herättivät keskustelua maakuntavaltuustossa, valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja Juhana Vartiaisen ajankohtaisen katsauksen yhteydessä.

Julkisen talouden ongelmat ovat niin suuria, että kiristyksiä finanssipolitiikkaan tarvitaan, Vartiainen painotti. Verrattuna muihin Pohjoismaihin Suomen julkinen sektori voi erittäin huonosti, velan jatkuvasti kasvaessa. Tämä ei piirrä maamme taloudesta uskottavaa kuvaa. Heikko kilpailukyky ja riittämätön työllisyys ovat Suomen talouden suurimmat ongelmat.

- Työvoimakustannukset ovat nousseet korkealle tasolle suhteessa tuottavuuteen ja kohoavat edelleen hieman muuta euroaluetta nopeammin, Juhana Vartiainen analysoi.

Globaalin finanssikriisin aikana Suomen teollisuuden ja ennen kaikkea Nokian vaikeudet iskivät samaan aikaan. Kuitenkin Suomen palkkajärjestelmä ei reagoinut teollisuuden rakennemuutokseen, vaan palkat nousivat kuten ennen. Sen lisäksi väestön ikääntyminen etenee vääjäämättä, mikä entisestään heikentää julkista taloutta.

Vartiaisen mukaan Suomen tuore hallitus on oikeilla jäljillä tarttuessaan näihin ongelmiin. Tavoitteena on 4 miljardin euron säästöt tällä vaalikaudella ja työllisyysastetta halutaan nostaa 68 prosentista 72 prosenttiin. Työperäistä maahanmuuttoa halutaan helpottaa, työttömyysturvaa heikentää ja kannustinloukkuja purkaa. Paikallista sopimista halutaan helpottaa ja työuria pidentää.

- Yhteiskuntasopimuksen kunnianhimoisena tavoitteena on työkustannuksien laskeminen viidellä prosentilla. Ei palkkoja laskemalla vaan esimerkiksi tinkimällä eduista kuten pekkaspäivät, Vartiainen toteaa.

Maakuntavaltuustossa Vartiaisen analyysi herätti vilkasta keskustelua. Varsinkin vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat kyseenalaistivat kajoamista perusturvaan ja koulutukseen. Silloin on vaarassa koko hyvinvointivaltio, tasa-arvoinen yhteiskunta sekä maineemme koulutuksen huippumaana.

- Tarvitsemme uudenlaisia työpaikkoja ja niitä luodaan koulutuksella, tutkimuksella ja innovaatioilla. Jos koulutusta heikennetään, miten pysymme osaamisen kärjessä? Mitkä ovat pitkällä aikavälillä seuraukset Varsinais-Suomen korkeakouluille? kysyivät mm. Piia Elo (sdp) ja Katri Sarlund (vihr.).

Li Anderssonia (vas) huolestuttavat kasvavat tuloerot ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kajoaminen. Lauri Heikkilä (ps) peräänkuulutti hallitukselta toimia, joilla voidaan estää työpaikkojen siirtymistä halvan tuotannon maihin. Ilkka Kanerva (kok) ja Olavi Ala-Nissilä (kesk) muistuttivat Varsinais-Suomen tavoitteesta olla biotalouden kärkialue Suomessa. Sitran tutkimuksen mukaan biotaloudessa on valtavat taloudellisetkin mahdollisuudet tulevina vuosina.

 
 alatunniste