Ylatunniste2

AURORA-MITALI MYÖNNETTIIN MAAILMANLUOKAN SIRKUSTAITEILIJOILLEArtteatro
Lisätietoja: Pauliina Räsänen 050 430 7928, erityisasiantuntija Hannele Hartikainen 040 7202163

Vuoden 2015 Aurora-mitalistit palkitaan luovuudesta, sitkeydestä ja lahjakkuudesta. Sitä kaikkea edustavat sirkustaiteilijat Pauliina Räsänen ja Slava Volkov, jotka ovat siirtyneet maailman sirkusnäyttämöiltä pieneen saaristokuntaan Kustaviin.

- Onpa hienoa, että juuri sirkustaide palkitaan Aurora-mitalilla. Tulimme Suomeen asumaan vuonna 2008 ja olemme yrittäneet viedä sirkustaidetta eteenpäin, Suomessa sekä Varsinais-Suomessa, Pauliina Räsänen iloitsee.

Räsänen oli ensimmäinen suomalainen taiteilija Cirque du Soleilissa, maailman arvostetuimmassa sirkuksessa, jossa hän esiintyi ja vietti kiertue-elämää kuutisen vuotta. Siellä hän tapasi miehensä, kaksinkertaisen taitovoimistelun maailmanmestarin Slava Volkovin.

Heidän perustama yritys ArtTeatro tunnetaan laadukkaista sirkusohjelmista, kuten huikeista Cirque Dracula -näytöksistä.

Taiteilijapari on tuonut väriä ja eloa Kustavin alueen kulttuurielämään. Pariskunta on rakentanut Sirkus Studion vanhaan maatilaan, jossa voi harrastaa sirkusta ympäri vuoden. Kyseessä on ensimmäinen pysyvä sirkusrakennus Suomessa. Sirkus Studio tarjoaa mm. lasten ja nuorten sirkuskoulua, naisten ilma-akrobatiaa ja äijäsirkusta, kesällä vuorossa on sirkusfestivaalit. Ryhmätkin voivat järjestää täällä tyky-päiviä.

Räsäsen mukaan sirkustoiminta voi pienellä paikkakunnalla kehittää avoimuutta ja yhteisöllisyyttä. ArtTeatro myös kouluttaa alalle uusia sukupolvia. Räsäsen ja Volkovin tavoitteena on kehittää alueen matkailua sirkustaiteen kautta - helposti lähestyttävänä taiteenlajina sirkuksella on valtava potentiaali matkailun kehittämiseen.

Lue koko haastattelu

Varsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. Mitaleita on myönnetty vuodesta 1977. Lue lisää

 

KANSANEDUSTAJA ANNIKA SAARIKKO: NYT ON PERUSTETTAVA MAAKUNNALLINEN SOTE-TYÖRYHMÄ

Nyt on korkea aika perustaa työryhmä, joka pohtii sote-uudistusta Varsinais-Suomen näkökulmasta, totesi kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) ajankohtaisessa katsauksessaan valtuustolle.

- Erityisesti kannattaa miettiä keskuskaupunki Turun roolia, kaksikielisyyttä, saariston olosuhteita, aluesairaaloita sekä Turun yliopistollista keskussairaalaa ja korkeakouluyhteistyötä. Valtio ohjaa sote-uudistusta, mutta alueiden vahvasta esityksestä. Hyviä ideoita otetaan nyt vastaan, Saarikko muistutti.

Potilaan valinnanvapaus ei saa tarkoittaa että piikki on auki, Saarikko muistuttaa. Eri toimijoiden, sekä julkisen että yksityisen sektorin, tulee avata tiedot kustannuksista. Mitä mikäkin palvelu maksaa? Sitä tietoa ei tällä hetkellä ole saatavilla. Kuitenkin sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua kolmen miljardin suuruudella.
Tietojärjestelmien toimivuus ja potilastietojen liikkuminen ovat tärkeä osa uudistusta. Lääkemenot, hoitoketjut ja johtaminen ovat muita avainkysymyksiä. Sosiaalipalvelut eivät saisi jäädä terveydenhuollon varjoon.

Maakuntajohtaja Kari Häkämiehen mukaan sote-uudistus voi edetä Varsinais-Suomessa maakunnan liiton, sairaanhoitopiirin ja keskuskaupunki Turun johdolla. Häkämiehen mukaan Turku voisi olla oikein taho.

Annika Saarikko puhui myös maahanmuutosta, joka ei maailmanlaajuisesti ole ohimenevä ilmiö, päinvastoin. Hän muistutti miten tärkeää on, että turvapaikanhakemukset käsitellään ripeästi ja kuntien vastuulla oleva kotouttaminen alkaa heti. Nyt mitataan yhteiskunnan inhimillisyyttä ja kansainvälisten sopimusten pitävyyttä.

- Kotouttamisessa pitäisi ensisijaisesti opettaa kieltä ja huolehtia myös maahanmuuttajanaisten pääsystä mukaan yhteiskuntaan. Työllistyminen on oleellista. On surullista nähdä nuoria miehiä vastaanottokeskuksissa, ilman mitään tekemistä. Siitä syntyy ongelmia.

 

MAAKUNNAN TILA: TYÖTTÖMYYDEN KASVU ON HIDASTUNUT VARSINAIS-SUOMESSA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa analyysi maakunnan kehityksestä. Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan työttömyyskehitystä suhteessa muihin suuriin maakuntiin ja arvioidaan tuoreen väestöennusteen lukuja kriittisesti.

Työttömyyskehitys valoisampaa kuin muissa suurissa maakunnissa

Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut yhtämittaisesti jo yli kolme vuotta. Työttömyyden kasvu on kuitenkin kesän aikana hiljalleen hidastunut, lokakuun työttömyysaste oli enää 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotista korkeampi.

– Kun tarkastellaan kausivaihtelusta puhdistettua työttömyyskehitystä, havaitaan itse asiassa, että työttömyyden kasvu pysähtyi kesän aikana. Varovaisia merkkejä työttömyyden trendikehityksen kääntymisestä laskuun on ilmassa, toteaa Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Antti Vasanen.

Vuoden 2012 suurten irtisanomisien jälkeen työttömyyden kasvu on ollut Varsinais-Suomessa selvästi maltillisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut myös hitaammin kuin Pirkanmaalla ja erityisesti Uudellamaalla, jossa työttömyyden kasvuvauhti on ollut yli kaksi kertaa nopeampi kuin Varsinais-Suomessa.

– Tosin Uudenmaan työttömyysaste on yhä selvästi Varsinais-Suomea alhaisempi, Vasanen muistuttaa.

Työttömyyskehityksen analyysi perustuu työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystietoihin, eli tietoihin työttömien työnhakijoiden lukumääristä eri alueilla.

Toteutuuko väestönkasvun ennustettu hidastuminen?
Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut jo pitkään tasaista noin 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia. Sama kasvuvauhti tulee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan jatkumaan 2020-luvun lopulle saakka, minkä jälkeen kasvu hidastuu.

Väestönkasvun hidastumisen seurauksena Varsinais-Suomen asukasluku ylittäisi puolen miljoonan rajan vasta 2040-luvulle tultaessa, kun se tasaisen kasvun mukaan ylittyisi jo vuonna 2028. Kasvun hidastuminen johtuu ennen kaikkea kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeen ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla.

Väestönkasvun hidastumiseen on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti, sillä Varsinais-Suomen muuttovoitto on viime vuosina kasvanut tasaisesti lisääntyneen maahanmuuton seurauksena.

– Ei ole syytä olettaa, että maahanmuutto vähenisi merkittävästi tulevaisuudessa, jolloin väestönkasvu on melko suurella todennäköisyydellä väestöennustetta nopeampaa, arvioi Antti Vasanen.

Muuttoliikkeellä on oleellinen merkitys Varsinais-Suomen tulevassa väestökehityksessä. Ilman tasaista muuttovoittoa maakunnan asukasluku kääntyisi nopeasti laskuun. Muuttoliikkeellä on suuri merkitys myös kaikissa seutukunnissa. Ainoastaan Salon seudulla viime vuosien nopean muuttotappion ennustetaan jatkuvan jopa luonnollista väestönmuutosta nopeampana 2030-luvulle saakka.

– Myös Salon ennusteeseen on syytä suhtautua kriittisesti, sillä nykyisen rakennemuutoksen aiheuttama hyppäyksenomainen väestön laskutrendi tuskin jatkuu samanlaisena pitkälle tulevaisuuteen, muistuttaa Vasanen.
Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu havaintoihin tapahtuneesta väestönkehityksestä. Siinä oletetaan, että tapahtunut kehitys jatkuu samanlaisena tulevaisuudessa, eikä siinä oteta huomioon taloudellisen kehityksen tai poliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen.

Maakunnan tila -katsaus kokonaisuudessaan

Katsauksessa olevia kuvia voi pyytää: antti.vasanen(at)varsinais-suomi.fi
Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 

VARSINAIS-SUOMEN LIITON TALOUSARVIOSSA 2016 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET EIVÄT NOUSE
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto käsitteli Varsinais-Suomen liiton talousarviota 2016 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2017–2018.
Talousarviossa 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014 ja 2015 maksuosuustuloarvio.

Vuosien 2002 - 2009, 2012 ja 2014 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2016 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (75 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.

Vuosien 2017 - 2018 taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2018 kasvuprosentti on 1 %.

 alatunniste