Ylatunniste2

REHTORI KALERVO VÄÄNÄNEN: TEKNIIKAN KOULUTUKSEN KAPEUS MERKITTÄVÄ PUUTE

Rehtori Kalervo Väänänen esitteli maakuntavaltuustolle ajankotaiskatsauksessaan Turun yliopiston toimintaa:

-Turun yliopistosta valmistuu vuosittain noin 1700 maisteria ja 170 tohtoria. Yliopiston monialaisuus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua erilaisiin akateemisiin ammatteihin ja yrittäjyyteen. Oikeastaan ainoa merkittävä puute koulutusprofiilissamme on tekniikan koulutuksen kapeus. Yliopiston tutkimus tarjoaa perustutkimuksen lisäksi suuren joukon innovaatioaihioita jatkojalostettavaksi yrityksiin ja Turku Science Parkissa sijaitseviin yrityshautomoon ja yrityskiihdyttämöön,

VARSINAIS-SUOMEN MUUTTOVETOVOIMA ENNÄTYSLUKEMISSA

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyy maakunnan muuttovetovoiman nopeana kasvuna.
Maakunnan väestö kasvaa yli 2000 ihmisen vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. väestön-kasvun kiihtyminen johtuu ennen kaikkea muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta.

– Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöl-lä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2000:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Varsinais-Suomen muuttovoitto syntyy pääasiassa Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, mikä kertoo Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan merkityksestä talouskasvun moottoreina. Määrällisesti nopeimmin kasvaa Turku, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 500 uuden asukkaan rajaa vuodessa.

– Merkittävää on myös Vakka-Suomen nopeasti kiihtynyt väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan, Vasanen muistuttaa.

Salon seudun väestökato ei sen sijaan näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matka-puhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyväs-sä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Faktoja
• Varsinais-Suomen asukasluku maaliskuun lopussa: 477 567
• Muutosta edelliseen vuoteen verrattuna: +2 122
• Turun osuus maakunnan väestöstä: 40 %
• Nopeimmin kasvavat kunnat: Turku +2 231, Kaarina +368 ja Uusikaupunki +313 asukasta

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua alla olevan linkin kautta.
http://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2018/05/maakunnan-tila-kevät-2018.pdf

Lisätietoja ja katsauksen painokelpoisia kuvia voi tiedustella Varsinais-Suomen liitosta: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 

Muutokuva valtuusto 110618

 

 

VIIDEN VUODEN KAAVAPROSESSI PÄÄTÖKSEEN - VALTUUSTO HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMEN TAAJA-MIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN
Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Viisi vuotta kestänyt Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavatyö saatiin päätökseen, kun maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen. Kaavan hyväksymistä edelsi vilkas keskustelu ja yksi äänestys. Valtuusto äänesti vasemmistoliiton valtuustoryhmän muutosehdotuksesta, jossa esitettiin kaavaa hyväksyttäväksi siten, että Uittamon ja Hirvensalon tie- ja siltayhteys poistetaan kaavasta. Muutosehdotus sai 8 ääntä. Pohjaehdotus jäi voimaan 55 äänellä. Kolme äänesti tyhjää.

Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella”. Kaavan keskeiset lähtökohdat ovat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakunnan keskusverk-koanalyysi sekä vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset maankäyttö- ja rakennuslain muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaa-kuntakaavoina. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa keskity-tään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin.

Vaihemaakuntakaavan valmistelua ja sen perusteena olevia selvityksiä on tehty maakuntastrategian kumppa-nuushengessä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Kaavan keskeinen tavoite on kehittää maakuntakaavoi-tusta aiempaa strategisemmaksi työkaluksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maa-kunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Strateginen tavoite on suunnata taajamien kasvu nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille. Ratkaisulla edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen ja paranne-taan palveluiden monipuolista saavutettavuutta. Hyvä ja monipuolinen saavutettavuus sekä ympäristön laatu ovat suunnittelukriteereinä kehitettäessä myös keskusten ulkopuolisia keskustahakuisen kaupan alueita. Vaihemaakunta-kaavassa on lisäksi ratkaistu maankäytön ja liikenteen erityiskysymyksiä sekä harmonisoitu liikenteen merkintöjä ja määräyksiä.

Kaavaehdotus oli lausunnoilla 28.4–2.6.2017 välisen ajan. Kuntien lausunnot olivat pääosin myönteisiä ja edellyttivät pieniä teknisiä tarkistuksia. Viranomaisten lausunnoissa (mm. YM, LVM) kiinnitettiin huomiota kaavaratkaisun vaikutusten arviointiin. Erityisesti oltiin huolissaan kaupan ratkaisun liikenteellisistä vaikutuksista Raisiossa ja Kaarinassa. Merkintöihin liittyviä määräyksiä ja vaikutusten arviointia on näiltä osin tarkistettu ja täydennetty.
Tämän jälkeen kaava oli julkisesti nähtävillä 15.12.2017–26.1.2018. Nähtävillä olon jälkeen saatuihin muistutuksiin annettiin vastineet, ja tehtiin tarvittavat tarkistukset. Virallisten käsittelyvaiheiden lisäksi kaavan työstämiseksi on järjestetty useita työpajoja.

PEKKA MYLLYMÄKI: ELINVOIMA SYNTYY TOIMIVASTA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSTÄ

-Maakunnan elinvoima rakentuu keskuskaupunki Turun vuorovaikutuksesta maakunnan muiden kuntien kanssa. Nyt on oikea hetki ottaa mallia naapurimaastamme Ruotsista, jossa maakuntahallinto vastaa myös liikennejärjestelmätyös-tä eli elinvoimasta, totesi valtuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk.) avauspuheenvuorossaan. Hän nosti puheessaan esiin Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattain julkaiseman raportin, jossa esitetään tunnin junan rakenta-mista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen.
-Varsinais-Suomessa tunnin junayhteys Helsingistä Turkuun tarvitsee jatkoyhteydet Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin, sekä koko muun maakuntamme huomioivan liikennejärjestelmäsuunnittelun, korosti Myllymäki.
Koko avauspuheenvuoro