Lisätietoja: maakuntajohtaja Juho Savo, puh. 0400 485 333

KUNTA- JA SOTEUUDISTUKSET YKKÖSAIHE MYLLYMÄEN JA ORPON PUHEISSA MAAKUNTAVALTUUSTOLLE
Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki korosti puheessaan kuntien asemaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

- Kuntien toiminta on monimutkaisen kuntarakenne- ja sote -uudistusten vuoksi pahasti häiriintynyt - ja tulee olemaan seuraavan vuoden ajan. Kunnat eivät ole voineet keskittyä palveluidensa kehittämiseen ja luontaiseen kuntien väliseen yhteistyöhön, Myllymäki kritisoi.

Valtuusto sai myös kuulla ajankohtaista tietoa Varsinais-Suomen rakennemuutoksesta sekä sote-uudistuksesta maakuntahallituksen pj Petteri Orpolta.

- Kuntaliitoksiin ei pakoteta, mutta sote-palvelut tehdään jatkossa yhdessä. Yhdessä tekeminen ei tarkoita kaiken keskittämistä. Toivottavasti se tarkoittaa parempaa palvelua, Orpo totesi.

Sote-uudistus herätti maakuntavaltuustossa vilkasta keskustelua.

Pekka Myllymäki

Petteri Orpo

MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVATYÖ ALKAA
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056

Maakuntavaltuusto päätti käynnistää Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavatyön.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos keväällä 2011 toi maakuntakaavoitukselle vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjaukseen ja mitoitukseen liittyviä lisätehtäviä. Muutokset tulevat voimaan huhtikuussa 2015.
Siksi on tarpeen käynnistää Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan tarkistus. Kaava laaditaan vaihemaakunta-kaavana.
Kaavassa käsitellään keskusten ja taajamien maankäyttöä, erityisesti Turun kaupunkiseudulla rakennemallityöhön tukeutuen, vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun lain mukaisesti sekä liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan liikennejärjestelmätyön perusteella. Maakuntakaavan tarkistuksessa tarvittavien perusselvitysten laatiminen on jo aloitettu.
Keskustan Marita Tuominen ehdotti muutosta esittelytekstiin, jossa mainittaisiin että kasvu tulee suunnata tasapainoi-sesti kaikkiin kuntiin eikä kuntien kaavoitusvaltaa saa heikentää. Muutosehdotus hävisi valtuuston äänestyksen äänin 56 – 24.

MAAKUNTASTRATEGIA OHJAA MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TOIMENPITEITÄ VUOSIKSI
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p. 0400 715 786

Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä alueiden kehittämislaki määräävät maakunnan suunnittelua. Maakuntatasolla suunnittelu muodostuu maakuntasuunnitelmasta, -ohjelmasta ja -kaavasta. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelutyö on alkanut. Suunnitelma ja ohjelma kirjoitetaan samaan asiakirjaan maakuntastrategiaksi. Suunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja ja ohjelma pitää sisällään kehittämisen toimenpiteet vuosille 2014 - 2017.
Maakunnan liitot organisoivat ohjelmien laatimisen alueellaan. Siihen osallistuvat alueen kunnat, valtion alueviranomaiset, elinkeinoelämän ja työmarkkinat järjestöt, muut kansalaisjärjestöt sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot. Maakuntaohjelmassa määritellään alueen kehittämisen painopisteet lähivuosina sekä arvioidaan niihin tarvittava valtion ja kuntien rahoitus sekä yksityinen rahoitus.
Strategiatyö käynnistyi 4.12.2012 S/S Borella. Strategiatyöskentelyyn on perustettu neljä eri työryhmää. Ne ovat talous, ympäristö, osaaminen sekä arvot ja ilmapiiri. Työryhmien puheenjohtajina ovat Esa Lindqvist (ELY-keskus) (talous), Timo Hintsanen (Turun kaupunki) (ympäristö), Liisa Kairisto-Mertanen (Turun AMK) (osaaminen) sekä Olli Hietanen (Turun yliopisto) (Arvot ja ilmapiiri).
Maakuntavaltuuston jäsenet osallistuivat 10.6.2013 työryhmien kautta strategian tekemiseen. Prosessi on avoin ja kommentteja toivotaan kaikilta, joita strategia kiinnostaa. Palautetta voi antaa esimerkiksi sähköpostilla valmistelijoille tai liiton kotisivuilla olevan palautelinkin kautta. Strategia lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2014 ja tuodaan maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi kesäkuussa 2014.

VALTUUSTO HYVÄKSYI TUULIVOIMAPUISTOT OSOITTAVAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSEN
Lisätietoja: luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap p. 040 721 3137

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksen. Kaavan tarkoituksena on osoittaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Varsinais-Suomen parhaiten tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet. Kaavatyö alkoi maakuntavaltuuston päätöksellä kesäkuussa 2011. Kaavatyön aikana on tutkittu tuulivoima-alueiden vaikutuksia lähialueen asutukseen, luontoon, linnustoon, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja muuhun maankäyttöön. Lähes kaikki maakunnat laativat sisämaan alueille tuulivoimateeman maakuntakaavaa. Varsinais-Suomen alueen hyväksytty kaava on ensimmäisten joukossa koko Suomessa.
Kaavaan on merkitty 20 aluetta, jotka soveltuvat yli kymmenen tuulimyllyn puistoille ja 13 pienemmän tuulivoimapuiston merkinnät. Merkintöjä sijaitsee koko Varsinais-Suomen alueella.

- Kaavaan merkityt tuulivoimatuotannon alueet mahdollistavat lähes 400 tuulivoimalan rakentamisen, kertoo kaavatyöstä vastannut Aleksis Klap.

Voimaloiden laskennallinen sähköntuotto on vuodessa jopa 3000 GWh, tämä määrä vastaa Varsinais-Suomen koko-naisenergiankulutuksesta noin kymmenestä (11%) ja maakunnan sähkönkulutuksesta jopa yli puolta (noin 56%).
Tuulivoimapuiston toteutus edellyttää vielä kuntatasolla tehtävää yksityiskohtaisempaa selvittämistä, joka on käynnissä jo kolmanneksessa maakuntakaavan merkinnöistä.

Kaavaprosessi jatkuu seuraavaksi siten, että kaava toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.

MAAKUNNAN TILA: TYÖTTÖMYYS KASVAA, TALOUSKEHITYS NÄKYY VÄESTÖNKEHITYKSESSÄ, YKSIN ASUMINEN LISÄÄNTYY
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä, p. 040 744 7196


Varsinais-Suomen liitto on valmistellut katsauksen maakunnan tilasta. Katsaus sisältää keskeisimmät kehitystrendit työllisyydestä, väestöstä sekä tarkastellaan ikääntymisen vaikutuksia työvoiman määrään ja asuntokuntarakenteeseen. Katsauksessa käsitellään mm. seuraavia aiheita:

Työttömyyden kasvu kiihtyy: Salon seudun työttömyys kasvaa Suomen nopeinta vauhtia, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa muualla paitsi Turussa, työvoimapoliittisilla tukitoimenpiteillä työttömyyden kasvua on hidastettu, suurten ikäluokkien eläköityminen tulee kääntämään työttömyysasteen kehityksen parempaan suuntaan.

Talouskehitys näkyy edelleen väestönkehityksessä: Salosta muutetaan pois Turun, Raaseporin ja Helsingin seuduille, Turku kasvaa nopeammin kuin koskaan aiemmin tällä vuosituhannella, maakunta kasvaa vieraskielisin voimin – suomenkielinen väestö vähenee.

Tarvitaan työpaikkoja, maahanmuuttoa, parempaa työssäjaksamista sekä tuottavuuden nousua, yhä useampi asuu yksin tai kaksistaan, useampi kuin joka kuudes lapsi asuu yhden aikuisen taloudessa, yksinasuvien vanhusten määrä tulee kolminkertaistumaan 30 vuodessa

alatunniste