Ylatunniste2
Maakuntavaltuuston puheenohtaja Pekka Myllymäen puhe

Lisätietoja: maakuntajohtaja Juho Savo, puh. 0400 485 333

MAAKUNTASTRATEGIAN VISIOSSA HYVINVOINTIA LUODAAN AVOIMUUDELLA JA KUMPPANUUDELLA
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 7203 056, aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p. 040 5063 715

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntastrategian, jossa yhdistyvät maakunnan kehittämistä ohjaavat maakuntasuunnitelma ja -ohjelma.
Tuoreen maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä – avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Maakuntastrategiaa toteutetaan Varsinais-Suomessa kumppanuudella, jossa tavoitteet asetetaan yhdessä, sitoudutaan yhteiseen työhön ja löydetään yhdessä keinot tavoitteiden saavuttamiseen. Kumppanuus on ajattelutapa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on maakunnan vahvuuksien kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla.
Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kärkiteemat edustavat kumppanuusajattelua laajasti:

1. Vastuullisuus – tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt
2. Yhteistyötaidot – Yhdessä rajat ylittäen
3. Saavutettavuus – Lähestyttävä Itämeren portti
4. Resurssiviisaus – Innovoivaa edelläkävijyyttä

Kumppanuusfoorumi on maakuntaohjelman päätoimenpide, ihmiset ja tieto sen perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, mikä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovointialustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyörakenteille. Keskeinen osa kumppanuusfoorumia on aluetietopalvelu, josta kehitetään varsinaissuomalaisten toimijoiden jokapäiväinen työkalu. Aluetietopalvelu tulee sisältämään eri verkostojen sisältösivuja, työkaluja tiedon hallintaan ja visualisointiin sekä mahdollisuuden avata tietoa kaikkien saataville. Maakunnan liitto toimii kumppanuusfoorumissa sparraajana ja johtaa kehittämistyötä.


Maakuntavaltuustossa kumppanuusajattelu sai hyvää vastakaikua, kunhan sitä ei toteuteta väkisin esimerkiksi kuntaliitoksilla. Yhteistyö Satakunnan suuntaan on tärkeä, mutta yhteistyötä pääkaupunkiseudun suuntaan voisi korostaa enemmän, totesi Ulla-Maija Vierimaa (kok). Strategiateksti pitää kirjoittaa ytimekkäällä selkokielellä, jotta viesti menee perille, todettiin valtuustossa. Perussuomalaisten Vilhelm Junnila ehdotti sanan "monikulttuurisuus" poistamista strategian arvoista, ehdotus kaatui äänestyksessä äänin 62 - 10. Kokoomuksen Markku Orell halusi, Christer Friisin (rkp) tukemana, lisätä strategiaan maininnan Saaristotien kunnosta ja haavoittuvaisuudesta, Kirjalansalmen sillan korjaustarpeesta ja kiinteän tieyhteyden tarpeesta Nauvon ja Paraisten välille. Ehdotus hävisi valtuuston äänestyksessä äänin 39 - 34. Valtuustossa todettiin, että tällaiset asiat käsitellään tekeillä olevassa maakunnan liikennestrategiassa.


Maakunnan suunnittelu perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä aluekehityslakiin. Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka tulee ottaa huomioon maakuntakaavaa ja -ohjelmaa laadittaessa. Maakuntaohjelma sisältää lähivuosien kehittämisen tavoitteet, keskeisimmät hankkeet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi. Maakuntaohjelma laaditaan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ym. tahojen kanssa neljäksi vuodeksi.
Varsinais-Suomessa maakuntasuunnitelma- ja ohjelma laaditaan yhtenä asiakirjana muodostaen Varsinais-Suomen maakuntastrategian. Maakuntasuunnitelma on vuosiksi 2035+ ja maakuntaohjelma vuosiksi 2014 - 2017. Asiakirjaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä. Strategian luonnos oli keväällä lausuntokierroksella, lausuntoja saatiin 69 kappaletta.

MAAKUNNAN TILA: TYÖTTÖMYYSTILANNE ON JO VALOISAMPI JA SATAMIEN TAVARALIIKENNE KASVAA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Varsinais-Suomen liitossa on valmistunut katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Katsaus sisältää keskeiset kehitystrendit työllisyydestä, väestöstä sekä lento- ja meriliikenteestä. Lisäksi siinä esitellään maakuntakaavoituksen tarpeisiin tehdyn keskusverkkoanalyysin keskeiset tulokset.


Työttömyyden kasvuvauhti on hidastunut Varsinais-Suomessa kevään 2014 kuluessa. Etenkin Vakka-Suomessa työttömyysaste on laskenut nopeasti, mutta myös Salon seudulla työttömyys on kääntynyt laskuun. Työllisyyskehitys näkyy myös maakunnan satamien tavaraliikenteessä, joka on kasvanut etenkin Uudenkaupungin ja Turun satamissa. Kasvu selittyy ennen kaikkea viennin lisääntymisellä. Myös Turun lentoaseman matkustajamäärä on ollut kevään aikana pienoisessa kasvussa. Varsinais-Suomen väestönkasvu on ollut viime aikoina vakaata, mutta viime vuosina maahanmuuton merkitys on korostunut väestönkasvua selittävänä tekijänä. Valtaosa Varsinais-Suomen ulkomailta saamasta muuttovoitosta tuli Euroopasta. http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tietopankki/tilastot/maakunnan-tila


 alatunniste