MAAKUNTAVALTUUSTO VALITSI KARI HÄKÄMIEHEN UUDEKSI MAAKUNTAJOHTAJAKSI
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040-720 3061

Kari Hkmies

Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Juho Savo siirtyy vuoden vaihteessa eläkkeelle. Maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen ehdotuksen mukaisesti varatuomari Kari Häkämiehen (kok) uudeksi maakuntajohtajaksi. Varasijalle valittiin FM Jyri Arponen. Koeaika on neljä kuukautta.
Virkaa haki 16 henkilöä. Maakuntahallitus perusti syyskuussa haastatteluryhmän, johon kuului Pauliina Haijanen, Jani Kurvinen ja Mika Maaskola (pj). Haastatteluihin osallistuvat ryhmiensä edustajina myös Juhani Pilpola, Nina Söderlund, Mari Saario ja Stefan Wallin.
Maakuntavaltuusto äänesti maakuntajohtajan valinnasta, Alpo Lähteenmäen (vas) ehdottamana ja Katri Sarlundin (vihreät) tukemana. Kari Häkämies sai 96 äänestä kaikkiaan 71 ääntä. Varsinais-Suomen liiton kehittämispäällikkö Janne Virtanen sai 10 ääntä, liiketoimintajohtaja Jyri Arponen 8 ääntä.

Varatuomari ja oikeustieteiden kandidaatti Kari Häkämies (s. 1956) on toiminut Lounais-Suomen aluehallintovirasto AVI:n ylijohtajana vuodesta 2012. Hän on toiminut ennen tätä mm. Pyhtään ja Hämeenkyrön kunnanjohtajana sekä oikeus- ja sisäministerinä vuosina 1996–2001.

Maakuntavaltuusto painotti maakuntajohtajan valinnassa mm. kokemusta johtamisesta, kielitaitoja (varsinkin ruotsi), kunta- ja muun hallinnon osaamista, verkostoja ja henkilön profiloitumista muiden maakuntajohtajien keskuudessa.
Kari Häkämies korosti lehdistötilaisuudessa yhteistyön merkitystä edunvalvonnassa. Kansanedustajat ja ministerit ovat maakunnalle elintärkeitä.
- Maamme lisäarvo syntyy Etelä-Suomessa. Isot panostukset infraan, kuten Tunnin juna, ovat erittäin tärkeitä, Häkämies lausui.
Johtajana hän korostaa sosiaalisuutta ja laajoja verkostoja.
- Työpaikalla korostan hyväntuulisuutta, koska sellainen työpaikka ponnistaa paremmin.

AURORA-MITALI MYÖNNETTIIN LOIMAAN KULTTUURIELÄMÄN KEHITTÄJÄLLE JUHANI HEINOSELLE
Lisätietoja: erityisasiantuntija Hannele Hartikainen p. 040 7202163

Varsinais-Suomen liitto myöntää tämän vuoden Aurora-mitalin Loimaan kaupungin kulAurorapalkittu Juhani Heinonenttuurisihteeri Juhani Heinoselle.
Heinonen on tehnyt pitkäjänteisesti työtä taiteen hyväksi Loimaalla ja tuonut taidepalvelut lähelle koko seutukunnan asukkaita. Rakkaus kuvataiteeseen näkyy Heinosen työssä, ja hän on johdonmukaisesti luonut mahdollisuuksia taiteen esilletuomiseksi Loimaalla. Hän on sekä kuvataiteen puolestapuhuja että moninaisen loimaalaisen kulttuurielämän aktiivinen taustavaikuttaja.
Heinosen ansiosta Loimaan kaupungilla on ajanmukaisesti dokumentoidut taidekokoelmat, joita esitellään niin taidetiloissa kuin verkossa. Loimaan kaupungin omistamia kuvataidekohteita ovat Loimaan Taidetalo, Kuivurigalleria, Alpo Jaakolan Patsaspuisto sekä Loimaan kunnantalon valokuvalle omistettu Elias-sali.
Heinonen on osoittanut mitä saadaan aikaan rakentavalla yhteistyöllä, kun taiteelle halutaan seinät. Loimaan taideseura sai uudet tilat Kuukan talosta vuoden 2014 alussa. Heinosen ammattitaitoinen yhteistyö mahdollistaa monipuolisen kulttuuritarjonnan Loimaalla, kuten elokuvakerhon ja tapahtumat. Heinonen on vahvistanut Alpo Jaakolan patsaspuiston merkitystä kesäisenä matkailukohteena ja näyttelypaikkana. Patsaspuistossa on myös teatteria, konsertteja ja kursseja. Vuonna 2015 Suomen kuunnelmayhdistys, Loimaan Jaakola-seura ja Loimaan kaupungin kulttuuripalvelut järjestävät kymmenennen kerran Eksyssuolla kuunnelmatapahtuman. Tämä on yksi alueen omaleimaisista tapahtumista.
- Jos virkamiehenä pystyn tekemään sellaista mikä tuo ihmisille elämyksiä ja sivistää heitä, onhan se hienoa. Mutta en ole tehnyt mitään yksin, vaan aina yhteistyössä muiden kanssa, Juhani Heinonen toteaa.
Aurora-mitalin saajan päätti Varsinais-Suomen maakuntahallitus kulttuuritoimikuntansa ehdotuksesta. Varsinais-Suomen liitto jakaa vuosittain joulukuussa Aurora-mitalin maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kult¬tuurityön alalla ansiok¬kaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle.

ILKKA KANERVA JOHTAA MAAKUNTAHALLITUSTA, ALATALO JA SIRÉN HALLITUKSEN JA VALTUUSTON UUDET VARAPUHEENJOHTAJAT
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto valitsi Ilkka Kanervan (kok) Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Edellinen hallituksen puheenjohtaja Petteri Orpo on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi valtioneuvoston jäseneksi.
Kanerva ennustaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien yhdistämistä lähitulevaisuudessa. Se vahvistaisi maamme lounaista osaa entisestään edunvalvonnassa, Kanerva muistuttaa. Itämeriverkostot ovat toinen tärkeä yhteistyösuunta.

Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajaksi valtuusto valitsi Juuso Alatalon (sdp). Nykyinen 1.vpj Mika Maaskola on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä, perusteena lisääntyneet ajankäytölliset haasteet sekä vuoden 2015 tammikuussa tuleva valinta Turun kaupunginhallitukseen. Maaskolan tilalle maakuntahallituksen jäseneksi valittiin Aimo Massinen (sdp).
Myös maakuntavaltuuston 2. vpj Minna Arve (kok) eroaa Varsinais-Suomen liiton luottamustehtävistään, tultuaan valituksi Kokoomuksen puoluesihteeriksi. Maakuntavaltuusto valitsi Saara-Sofia Sirénin (kok) uudeksi 2. varapuheenjohtajaksi.

PEKKA MYLLYMÄKI: VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS ON BIOTALOUDESSA
Lisätietoja: Pekka Myllymäki, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomi tulee ohjata biotalouden suuntaan, totesi maakuntavaltuuston pj Pekka Myllymäki (kesk.) avauspuheessaan. Se tapahtuu Turun ja ympäröivän maaseudun nostamisella eturivin kiertotalouden ja bioenergian kaupunkiseuduksi. Näitä ovat metalli-, puu-, sähköosaaminen ja korkeasti koulutettu työvoima sekä lähiruoka ja uusiutuvan energian potentiaali. Nämä osaamisalat "törmäytetään" vientituotteiksi, kuten energiafiksut talot aurinkopaneeleineen ja uusiutuvalla biopolttoaineella toimivat kulkuneuvot. Erityinen huomio kohdistetaan "jäte on raaka-aine" -osaamiseen.
Myllymäki kehottaa hyödyntämään Suomen valtion ja EU:n rahoituskanavia, kuten Horizon 2020 ja komissaari Junckerin 300 mrd € kasvu-, työllisyys ja investointirahoja. Koko Myllymäen avauspuhe löytyy www.varsinais-suomi.fi

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö käsitteli samaa teemaa ajankohtaisessa katsauksessaan.
- Maissa kuten Kiina ja Brasilia on tarvetta suomalaiselle ympäristöosaamiselle, kuten jätteiden käsittely. Siihen pitää yhdistää digiosaaminen ja palvelut – maailmalla kun suunnitellaan jo kokonaisia ekokaupunkeja.
Suomalaiset voivat siis Niinistön mukaan ratkoa maailman ympäristöongelmia ja samalla luoda taloudellista kasvua, joka huomioi ihmisten hyvinvoinnin ja kestävät valinnat. Koulutuksesta ei saisi säästää ja nuorten työllisyyteen on panostettava. Varsinaissuomalaisessa puhtaassa meriteollisessa osaamisessa on myös suuri potentiaali.

MAAKUNNAN TILA: ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS ON VIENYT TYÖPAIKKOJA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Varsinais-Suomen liitossa on valmistunut katsaus maakunnan kehityksestä. Katsaus sisältää keskeiset kehitystrendit työllisyydestä, elinkeinorakenteen muutoksesta ja väestöstä sekä esittelee maakuntastrategian seurannan tuloksia.
Varsinais-Suomen työttömyystilanne näyttää synkältä. Keväällä tapahtunut työttömyyden kasvun hidastuminen näyttää pysähtyneen, ja Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kaksi vuotta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut nopeasti. Taustalla on elinkeinorakenteen raju muutos Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Maakunnan työpaikkamäärä väheni yli 8 000:lla vuosina 2007–2012, mikä oli maakunnittain tarkasteltuna selvästi Suomen suurin pudotus. Merkittävimmät työpaikkavähennykset ovat tapahtuneet elektroniikkateollisuudessa, työpaikkamäärien kasvaessa lähinnä sosiaali- ja terveysalalla sekä ravitsemustoiminnassa. Elektroniikkateollisuuden rakennemuutos näkyy erityisen selvästi Varsinais-Suomessa, sillä matkapuhelinten valmistuksen lopettaminen Salossa selittää merkittävän osan koko maakunnan työpaikkamäärän vähenemisestä. Salosta hävisikin vuosina 2007–2012 yli 5 000 työpaikkaa eli noin 20 % kaikista kaupungin työpaikoista. http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Aluekehittaminen/Tilastot/katsaus/maakunnan_tila_syksy_2014.pdf

VARSINAIS-SUOMEN LIITON TALOUSARVIO 2015 EI KASVATA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIA
Lisätietoja: hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509

Maakuntavaltuusto käsitteli Varsinais-Suomen liiton talousarviota 2015 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2015–2017.
Jäsenkuntien esityksiin perustuen talousarvioluonnosta 2015 muutettiin siten, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2014 tasosta (3 799 900 euroa).
Talousarvioluonnokseen 2015 oli korvamerkitty 30 000 euron määräraha liiton osarahoitukseen Turun ja Varsinais-Suomen Pietarin toimiston kustannuksiin. Pietarin toimiston osarahoituksen (30 000 euroa) vaikutus kuntien maksuosuuksiin olisi ollut 0,8 %. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman.

Pekka Myllymäen puhe