Maakuntajohtaja Juho Savon juhlapuhe Varsin Hyvä ry:n 15-vuotisjuhlassa 11.10.2012 Paimiossa Sukselan koululla.

Maaseutu Varsinais-Suomen strategiassa

Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa Kompassi tulevaisuuteen (maakuntavaltuusto 2010) todetaan, että maakunnan sijainti sekä maantieteelliset olosuhteet tekevät siitä ainutlaatuisen koko Euroopassa. Harva alue voi kuvailla itseään samalla sekä viljelysmaiden että tuhansien saarien alueena. Meri ja maaseutu ovat tehneet maakunnasta vauraan ja elinvoimaisen satojen vuosien ajan. Alueen historia näkyy edelleen sekä kaupunkikuvassa että maaseudulla. Varsinais-Suomi on maan johtava maatalousalue ja merkittävä elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tuottaja, sillä onhan maatalouden kasvu- ja tuotanto-olosuhteet maan parhaat.

Maakuntastrategian kärkivision vision mukaan Varsinais-Suomessa elämisen laatu on Suomen parasta. Visiota on konkretisoitu mm. seuraavin maaseudun roolia esille tuovin lausein:

• Varsinais-Suomi on maatalouden tärkein ja tuottavin tuotantoalue Suomessa.

• Varsinais-Suomi tarjoaa hyvin suunnitellun ja toteutetun ympäristön kaikille asukkaille ja toimijoille.

• Varsinais-Suomen arvokas kulttuuriympäristö/kulttuuriperintö on imago- ja identiteettitekijä sekä kehityksen voimavara.

• Varsinais-Suomen liikennejärjestelmä toimii tehokkaasti, turvallisesti ja kestävästi tukien elämisen laatua ja elinkeinoelämän kilpailukykyä maakunnan kaikissa osissa.

• Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla.

• Saaristomeren tila on hyvä.

Kaikki nämä tavoitelauseet kuvaavat hyvin maaseudun roolia maakuntatason aluekehitystyössä.

Konkreettisimmillaan se näkyy rahoituspäätöksissä, joita maakunnan liitto, siis Varsinais-Suomen liitto, tekee Euroopan Aluekehitysrahaston varoista tai maakunnan kehittämisrahasta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoituspäätöksissä kriteereitä haetaan samasta maakunnan yhteisestä maakuntavaltuuston hyväksymästä strategiasta. Maaseutuohjelmasta rahoitettaville Leader -hankkeille tavoitteet löytyvät tästä samasta strategiasta.

Maakunnalle hyväksytyn erillisen energiastrategian perustella on arvioitavissa, että maaseudun merkitys tulevaisuudessa tulee edelleen korostumaan omavaraisuutta kasvattavien uusiutuvien energiamuotojen saadessa uutta jalansijaa. Uusiutuviin energialähteisiin perustuva tulevaisuuden energiamalli tukeutuu vahvasti hajautettuun maaseudulla tapahtuvaan tuotantoon. Kehityshankkeet ja sovellutukset menevät jo monessa maassa edellämme.

Maakuntakaavoitus

Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on tukea maakunnan tasapainoista kehittämistä. Toimiva aluerakenne on elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja Varsinais-Suomen Itämeri-aseman vahvistamisen keskeinen lähtökohta. Aluerakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevien rakenteiden tehokkaaseen käyttöön.

Varsinais-Suomen aluerakenteen ytimen muodostaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Turun kaupunkiseudun toiminnallinen työssäkäyntialue. Sitä täydentävät ja tasapainottavat seutukuntakeskukset omine vaikutusalueineen. Muut keskukset ja maaseudun kylät tarjoavat lähipalveluja maaseutualueille. Maakuntakaavoituksella edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Kaavoituksessa otetaan huomioon maaseudun haja-asutukseen ja paikallisiin toimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita.

Suunnittelulla edistetään maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston olemassa olevia rakenteita, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnataan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä olevan infrastruktuurin hyväksikäyttöä.

Aluerakenne

Suomalainen asuminen on väljemmin sijoittunutta kuin muualla Euroopassa. Ilmiö on alueen voimavara, mutta hallitsemattomana resursseja tuhlaava. Myös Varsinais-Suomen yhdyskuntarakenne on osittain hajaantuvaa. Erityisesti Turun kaupunkiseudulla, jolla kasvun tulisi olla suunnitelmallista ja ohjattua, uusi asutus leviää suunnittelematta taajamien lievealueilla heikentäen pohjaa kestävältä maankäytöltä. Reuna-alueiden pirstoutumisen myötä kaupungin ja maaseudun raja on jo hämärtynyt. Hajaantumiskysymyksen haltuunotto edellyttää haja- ja lieverakentamiskäsitteiden selkeää erottamista. Maaseudun elinvoimaisuus edellyttää perustellun, maaseudun toimintoihin tukeutuvan ja niitä edelleen kehittävän hajarakentamisen sallimista. Hyvin toimivassa aluerakenteessa keskusten ja maaseudun välille muodostuu monipuolinen vuorovaikutus, jossa eriluonteiset alueet hyödyntävät toistensa vahvuuksia.

Maakunnan tavoitteeksi on asetettu eheä, monikeskuksinen, verkottuva rakenne, jota kehitetään suosimalla täydennysrakentamista. Uusi rakentaminen sijoitetaan jo rakennettujen alueiden sisälle ja yhteyteen niitä hallitusti laajentamalla ja tukeutumalla olemassa oleviin palveluihin ja infrastruktuuriin. Eheä yhdyskuntarakenne on kokonaistaloudellinen ja parantaa koko yhteiskunnan toimivuutta sekä viihtyisyyttä. Monikeskuksisessa aluerakenteessa tieverkon rooli on suuri. Pääteiden lisäksi tulee huolehtia alempiasteisen tieverkon varassa olevien keskusten välisten poikittaisyhteyksien kunnosta ja toimivuudesta.

Suunnitelmallisella maankäytöllä tuetaan maaseudun kylien ja taajamien elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä lähipalveluiden säilymistä ja kehittämistä. Kesä- ja kakkosasumisen kehittämisellä yhdessä harkitun hajarakentamisen kanssa voidaan vahvistaa maaseudun palvelutarjontaa ja hyödyntää rakennuskantaa. Samalla varmistetaan asuinalueiden monipuolisuus, erilaisten asumismuotojen tarjonta ja pidetään huolta ainutlaatuiselle, varsinaissuomalaiselle kulttuuriperinnölle rakentuvasta alueiden identiteettistä.

* * *

Varsin Hyvä ry:n Leader-toiminnalla on merkittävällä tavalla edistetty maakuntastrategian ja maakuntakaavojen toteuttamista. Rahoitetuilla hankkeilla on tuettu varsinaissuomalaisen maaseudun elivoimaisuutta, nostettu esille oman alueen kulttuuriperinnön arvoja, vahvistettu alue- ja asukaslähtöistä kotiseututoimintaa sekä tuettu lähipalveluiden kehittämistä.

Esitän Varsinais-Suomen aluehallinnon - Varsinais-Suomen liiton – puolesta lämpimät ja kannustavat 15 –vuotisjuhlaonnittelut Varsin Hyvä ry:lle! Näin nuorelle voi vielä toivottaa pitkää ikää. Sitä EU:n rakennepoliittiset linjauksetkin tällaiselle paikalliselle kehittämistoiminnalle lupaavat.


Landskapsdirektör Juho Savo talade vid lärcentrets öppning i Elisenvaara, till exempel om utbildningsfrågornas betydelse för Egentliga Finland och hur de avgörs i framtiden. Juho Savos tal kan läsas på finska här