VOIKO JUKOLAN VIESTI VIELÄ KASVAA?

Skrivet av måndag, 25 maj 2015 08:31

67. Jukolan viesti, Louna-Jukola järjestetään Varsinais-Suomessa, Paimiossa 13.–14.6.2015. Paimiossa Jukola on järjestetty kolme kertaa.

Vuonna 1972 osallistujia oli reilut 3 000. Vuonna 1993 osallistujamäärä läheni 10 000. Ja nyt Louna-Jukolassa tehdään kaikkien aikojen ennätys, 18 000 osallistujaa – 1 770 Jukola-joukkuetta ja 1 400 Venla-joukkuetta.

Visiomme Louna-Jukolan järjestäjinä on ollut tehdä tänä vuonna maailman paras suunnistustapahtuma, joka nojaa vahvasti Jukolan arvoihin. Olemme tavoitelleet kaikkien aikojen suurinta suomalaista suunnistustapahtumaa. Ja siinä näytämme onnistuvamme! Osallistujamäärän kasvu tulee harrastajista, työpaikkajoukkueista, suunnistuksen ja Jukolan ensikertalaisista.

Jukolan viestin brändi on vahva. Sillä on pitkä historia, ja tulevaisuus näyttää juuri nyt erityisen hyvältä. Louna-Jukola rikkoo osallistujaennätykset ja tulevat Jukolat varmasti laittavat vielä paremmaksi. Suunnistuksella lajina on erinomainen tulevaisuus!

Minulta on usein kysytty kuinka suureksi Jukolan viesti ylipäätään voi kasvaa. Itse Jukolan ydin, suunnistaminen ja metsä eivät hetkeen rajoja aseta. Metsään kyllä mahtuu. Esimerkiksi Louna-Jukolassa 1 800 Jukola-joukkueen yhteislähtö vaatii jo kohtuullisesti tilaa kilpailukeskuksesta. Ensimmäisen osuuden juoksijat tulee saada turvallisesti metsään, ja kymmenille tuhansille katsojille tulee tarjota elämys lähdön seuraamisessa. Kuitenkin kaikki muu kuin itse suunnistussuoritus asettaa ensimmäisiä rajoja tapahtuman kasvulle. Mihin pysäköidään 6 000 henkilöautoa, 150 bussia tai 300 matkailuautoa? Miten varmistetaan matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteydet suoralle TV-lähetykselle, tulospalvelulle ja osallistujille? Miten kymmenien tuhansien annosten ruokahuolto ja siihen liittyvä logistiikka saadaan hoidettua?

Kilpailukeskuksen toiminnot yhdessä majoitusteltta-alueiden kanssa vaativat yli sadan hehtaarin kokoisen alueen. Mm. tästä syystä Jukolat onkin usein järjestetty pienlentokentillä.

Jukolan rikkaus ja vahvuus on siinä, että tapahtuma järjestetään joka vuosi uusin voimin ja järjestelypaikkakunnat ovat ympäri Suomea. Kasvun näkökulmasta mahdollisia järjestämispaikkoja on entistä vähemmän. Suunnistuksen näkökulmasta tavoitteena on neitseellinen, hyväkulkuinen ja muutenkin erinomainen suunnistusmaasto. Muiden toimintojen näkökulmasta on tarve tämän maaston kupeessa olevalle, hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevalle pienlentokentälle tai vastaavalle maa-alueelle. Ei välttämättä helppo rasti?

Louna-Jukolan tunnelma kannattaa kokea paikan päällä. Tule sinäkin!

www.jukola.com/2015

Yli 100 000 matkailualan ammattilaista kaikkialta maailmasta kokoontuu joka kevät Berliiniin Internationale Tourismus-Börse eli ITB-messuille tutustumaan uutuuksiin ja esittelemään omaa tarjontaansa. Messujen laajaan oheisohjelmaan kuuluu myös Saksan pyörämatkailun tilaa ja trendejä valottava markkinakatsaus.

Tänä keväänä tässä tilaisuudessa esiteltiin tutkimustulos, jonka mukaan 5,8 prosenttia kaikista yli 18-vuotiaista saksalaista - noin 4 miljoonaa ihmistä - teki vuonna 2014 vähintään yhden pyörämatkan, johon sisältyi ainakin kolme yöpymistä. Suomen asukaslukuun suhteutettuna tämä tarkoittaisi, että meillä olisi noin 270 000 pyörämatkailijaa!

Ne harvat, jotka käyttävät Suomessa polkupyörää lomamatkansa kulkuneuvona, joutuvat ajamaan enimmäkseen autoteillä. Useimmiten he myös kuljettavat pyörän tarakalla omat majoitusvarusteensa, koska varsinkin syrjäseuduilla on vain harvakseltaan majoitusliikkeitä, joissa voi yöpyä lakanoiden välissä. Koska teltan ja makuupussin kanssa liikkeellä olevia pyöräilijöitä ei ole opittu arvostamaan, tätä matkailumuotoa ei ole tosissaan edistetty. Nykyisten pyöräreittiemme viitoituskin perustuu suurelta osin pienenpieniin muovitarroihin.

Ulkomailta pyritään kuitenkin houkuttelemaan Suomeen myös pyörämatkailijoita. Niinpä pyöräily on hyväksytty erääksi aihepiiriksi VisitFinland.com -verkkosivustolle. Pyöräilyteeman päähoukuttimena näillä sivuilla on kuva maastopyöräilijästä, joka ihailee korkean kallion laella avaraa, ilmeisesti itä- tai pohjoissuomalaista metsämaisemaa. Kuvaan liittyvässä tekstissä Suomen kerrotaan olevan "pyöräilijän paratiisi".

Harhaanjohtavan mielikuvamarkkinoinnin sijaan käytettävissä olevat voimavarat kannattaisi suunnata pyöräreittien kunnolliseen viitoittamiseen ja niiden varsilla olevien majoitus- ja ravintolapalveluiden sekä nähtävyyksien selkeään esittelyyn netissä.

Pyörämatkailua kannattaa edistää. Pyörämatkailija kuluttaa mitättömän vähän luonnonvaroja esimerkiksi lentomatkailijaan verrattuna. Pyöräily kohentaa fyysistä kuntoa ja lomalla tehty pyörämatka innostaa käyttämään pyörää arkenakin.

Tilastokeskuksen mukaan kotimaanmatkailu väheni Suomessa viime vuonna 10 prosenttia. Nyt olisi tartuttava toimeen, jotta entistä isompi osa matkailueuroista jäisi kotimaahan.

HYVINVOINTI ON ASENNE

Skrivet av fredag, 15 maj 2015 08:41

Nykypäivä korostaa kovasti ulkoisia asioita: kauneutta, trendikkyyttä, laihuutta. Kuka puhuisi sivistyksen ja arjen hyvinvoinnin puolesta?

Ihmisen onni ei koostu tosi-TV-julkisuudesta vaan läheisistä ihmisistä, kielon tuoksusta ja hyvistä kirjoista. Opiskelijat Janni Mäkelä ja Heidi Nieminen Humanistisesta ammattikorkeakoulusta toteuttivat Lausteen koululla unelmatyöpajan. Alaluokkalaisten unelmat hymyilyttävät: kotieläin, matka, suosikkitähden tapaaminen, urheilu-ura.
Jokaisen elämässä on vaikeita aikoja. Elämä on arkea; miksi siitä ei yrittäisi löytää pieniä ilonaiheita. Kun vanhoja ihmisiä haastatellaan, he yleensä mainitsevat elämän kohokohtina yhteiset hetket läheisten kanssa. Tärkeintä ei ole, mitä on saavuttanut, vaan mitä on tehty yhdessä.

Maailman terveysjärjestö WHO puhuu henkisestä kimmoisuudesta, resilienssistä, ja kannustaa hyvinvoinnin rakentamiseen kunnissa yhteistyössä korkeakoulujen, yritysten ja yhdistysten kanssa. Hyvinvoinnin edistäminen voi olla pieniä asioita: rohkaiseva kiitos kesäharjoittelijalle hyvin menneen työrupeaman jälkeen tai iloinen juttelu naapurin kanssa aamun koiralenkillä.

Suomalaisissa kodeissa ja yhteisöissä kannattaisi käyttää aikaa yhteiseen tekemiseen. Jokainen meistä voisi yrittää tehdä arkiset kohtaamiset juhlahetkiksi. Muistona Lausteen koulusta olivat iloiset naamat. Oppilaat toivoivat lisää unelmien miettimistä. Yksinkertaiset kohtaamiset voivat olla sysäys eteenpäin elämässä. Isommin ajattelu ja unelmia kohti ponnistelu ei ole ylpeilyä. Itsensä kannattaa haastaa oikeissa asioissa: osaamisessa ja yhteistyössä. Omaan tekemiseen uskomisessa me varsinaissuomalaiset kunnostaudumme, kunhan muistaisimme kertoa asiasta muillekin.

Naapuriorganisaatio järjesti legendaarisen Solutions-konferenssin. Ratkaisuja tarvitsevat yksilö, organisaatio ja kansakunta. Jotta resepti löytyy, kannattaa kuunnella, osata ja palvella. Hyvinvointityössä sanotaan juututtavan ongelmiin sen sijaan, että mietittäisiin ratkaisuja ja toimintamalleja. Aina voi myös tehdä asiat eri tavalla. Sain aikoinaan esimieheltäni luonnonkukkakimpun onnistuneen konferenssin päätökseksi. Ajatus pomosta metsässä ilahduttaa vieläkin.

Virolainen Taavi Lai sanoi hyvinvointikoulutuksessa Pietarissa: "Jos luulet, että on vain yksi ratkaisu, et ole ymmärtänyt ongelmaa, etkä ratkaisua."

Hyvinvoinnin edistämiseen on monia ratkaisuja, joista kunnat voivat oppia mm. WHO:n Healthy Cities/Terve Kunta -verkostosta. Hyvä elämä on asenne ja se tehdään yhdessä muitten kanssa.

SUOMI JA EU KAKSKYT VUOTTA KIMPASSA

Skrivet av torsdag, 07 maj 2015 12:49

Ensimmäiset "EU-suomalaiset" ovat ehtineet aikuisiksi, tuleehan Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tänä vuonna 20 vuotta. Kirjoitin sinä keväänä ylioppilaaksi; onko siitäkin muka 20 vuotta?!

Millaisia ajatuksia Suomen liittyminen Euroopan unioniin herätti tuolloin lukiolaisessa? EU-tiedottajan ei ehkä kannattaisi myöntää, mutta en muista uhranneeni montaakaan ajatusta asialle. Komeiden kiekkoleijonien sinä keväänä ensimmäistä kertaa voittama MM-kulta tuntui tärkeämmältä saavutukselta.

Suomen EU-jäsenyys konkretisoitui minulle vähän myöhemmin tahkotessani maantieteen opinnoissani EU:n NUTS -aluejakoja (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques), tai lähtiessäni Erasmus-ohjelman rahoituksella opiskelijavaihtoon Ranskaan. Vapaa liikkuvuus oli kiva juttu.

Mitä suomalainen sitten EU:sta tänään ajattelee? Enää energiaa ei mene sen pohtimiseen, kannattaisiko jäsen ylipäätään olla. Mutta EU:n tulevaisuus puhuttaa, ja asioiden tilaa onkin syytä kyseenalaistaa ajoittain.

EU-tiedottajan työssäni törmään kuitenkin usein siihen, ettei EU kiinnosta ihmisiä arjen keskellä. Silti EU vaikuttaa myös moniin arjessamme näkyviin seikkoihin esimerkiksi erilaisten säädösten kautta. Kun tavallinen tallaaja meiltä sitten EU:sta kyselee, on aiheena yleensä sosiaaliturva, opiskelu toisessa EU-maassa sekä rahoitusmahdollisuudet.

Europe Direct Varsinais-Suomi kysyi viime syksynä tapahtumissaan, mitä ihmisille tulee mieleen EU:sta ja miten EU näkyy meidän alueellamme. Vastaukset sai kirjoittaa liitutauluseinällemme.

Useimmin tauluun piirtyivät sanat liikkuvuus, rahoitus, turvallisuus, yhteisyys, läheisyysperiaate, euro, byrokratia, paperinpyöritys, hankaluus, Ukraina ja pakotteet, sekä kysymys "oikeasti demokraattinen?"

Ilahduttavaa oli huomata, että vastaajat osasivat mainita myös jotakin konkreettista siitä, miten EU juuri meidän alueellamme näkyy. Vastauksissa mainittiin EU:n osarahoittama Kirjastosilta sekä EU-aiheiset tapahtumat.

Vastaukset ovat linjassa Euroopan komission alkuvuodesta julkaiseman "20 vuotta EU:ssa" -kyselyn kanssa. Tämän mukaan enemmistö suomalaisista pitää itseään eurooppalaisina ja arvostaa EU:n tuomaa liikkumisvapautta ja turvallisuutta, mutta epäilee Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksenteossa ja kokee jäsenyyden vaikuttaneen negatiivisesti Suomen talouteen.

Liittomme EU:n kanssa on kuitenkin vielä nuori. Suhteen molemmat osapuolet muuttuvat vanhetessaan. Ehkä kehittymismahdollisuuksia yhä on?

PYÖRÄILIJÄN OSA LIIKENNEVIIDAKOSSA

Skrivet av tisdag, 05 maj 2015 09:32

Tapahtui pyörämatkalla kotiin: Auto meinasi kääntyä risteyksessä päälleni, vaikka pyörätien jatkeena olleella suojatiellä paloi vihreä. Jalankulkijat kävelivät koko leveydeltä jalankulku- ja pyörätiellä ja ihmettelivät, kun soitin soittokelloa. Risteyksessä melkein ajoin toisen pyöräilijän päälle, kun hän yllättäen kääntyikin, näyttämättä suuntamerkkiä.

Välillä tuntuu, että liikenne on viidakko, jossa luovimisesta aiheutuu vain paljon stressiä ja mielipahaa ja perille pääseminen on tuurista kiinni. Yllä kuvatun kaltaisina päivinä ei tarvitse ihmetellä, miksi suurin osa liikenneohjeista alkaa sanoilla "Muista varoa..."

Pyöräilyaiheisessa seminaarissa huhtikuun lopussa kuulin liikennelainsäädännön nykytilasta ja siihen tulevasta kokonaisuudistuksesta. Kuunnellessani esittelyä väistämissäännöistä ja siitä, kuinka ne ovat vuosien aikana muuttuneet ja tulevat pian taas muuttumaan, en yhtään ihmetellyt, miksi sääntöjen noudattaminen on välillä haasteellista – niin autoilijoille, pyöräilijöille kuin kävelijöillekin. Tutkimusten mukaan vain 40 % pyöräilijöistä ja 29 % autoilijoista tietää ketä väistetään, missä ja milloin.

Toinen asiantuntija kertoi kuntatutkimuksesta, jossa oli selvitetty jalankulun tilaa. Jalan liikkuminen on kulkumuoto siinä missä esimerkiksi pyöräilykin, mutta se antaa mahdollisuudet aivan toisenlaiseen kaupunkitilan käyttämiseen - ei vain siirtymiseen paikasta toiseen. Jalankulkijoiden tarpeet ovat monesti erilaisia kuin pyöräilijöiden, mutta siitä huolimatta nämä kaksi kulkijakuntaa usein pakotetaan samalle kulkuväylälle.

Liikennekasvatusta on alakouluilta lähtien, mutta hyvin vähän huomioidaan sitä, millaista on olla pyöräilijänä liikenteessä. Elämme ns. autoyhteiskunnassa ja tämä on se näkökulmasta, josta liikennekasvatuskin usein lähtee. Myös kaupunkien liikennesuunnittelulla on osansa siinä, millaiseksi liikkumisympäristöksi kaupungit koemme.
Työssäni painin päivittäin liikkumiseen liittyvien haasteiden parissa. Ihmisten tietoisuus liikennesäännöistä ja hyvistä liikennetavoista löytyy tärkeysjärjestykseni kärkisijoilta ja paljon onkin jo tehty, mutta paljon on vielä tehtävääkin.

Pian alkava kansallinen pyöräilyviikko on hyvä mahdollisuus nostaa pyöräilyasioita esille. Kuka tahansa pyöräilystä innostunut toimija voi järjestää vaikka kaupunkipyöräilyretken tai pyöränhuoltopajan. Pyöräilijän näkökulman liikennekasvatukseen taas voi mainiosti tuoda esille Pyörällä kouluun -päivänä. Lisää pyöräilyviikosta voit lukea osoitteesta http://www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko

Liikkumisen ei kuuluisi olla jatkuvaa varomista. Tilannetta parantaisi huomattavasti jo se, että muistaisimme huomioida myös toiset liikenteessä olevat.