STRATEGIOIDEN VÄLISSÄ

Skrivet av onsdag, 29 april 2015 09:47

Varsinais-Suomen kulttuuristrategiaa työstettiin useissa ryhmissä ja työpajoissa syksystä 2014 lähtien, ja maakuntahallitus hyväksyi valmiin työn huhtikuussa 2015. Asiakirjan perusrakenne noudattelee tuoreen maakuntastrategian mallia. Kulttuurin kehittämistavoitteet ja toimenpiteet on palasteltu teemoihin: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus.

Varsinais-Suomen taidetoimikunnalla on vuosien ajalta paljon kokemusta taidealojen kehittämisestä strategioiden kautta. Ydin on aina kahtalainen: Prosessi on itsessään tärkeä, kun työpajat kokoavat yhteen samoista teemoista kiinnostuneet ihmiset. Lopullinen dokumentti on tärkeä, kun se johtaa tekoihin. Ilman tekoja asia jää puolitiehen, jos edes pääsi kunnolla alkamaan.

Edellinen Varsinais-Suomen kulttuuristrategia tehtiin kymmenen vuotta sitten. Asiakirjalle annettiin runollinen nimi Enempi on maailmaa kuin ikkunasta näkyy. Oltiin muutoksen tunnelmissa, sillä Turku oli juuri päättänyt hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Mitä kymmenen vuoden kuluessa strategiakausien välillä tapahtui? Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 vaikutti maakuntaan ja erityisesti isäntäkaupunki Turkuun merkittävästi. Järjestimme äskettäin keskustelutilaisuuden kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksista. Miltä muutos näyttää nyt, kun juhlavuodesta on kulunut jo tovi?

Vuotta 2011 kuvattiin tilaisuudessa mm. "Turun olympiavuodeksi" ja luovan talouden nykykielellä "kulttuurin ja taiteen slush-tapahtumaksi". Mitä pidemmälle keskustelu eteni, sitä enemmän tuli esimerkkejä asioista, jotka ovat syntyneet vuoden 2011 vanavedessä.

Yhteistyö, vetovoima ja kulttuuri perusoikeutena olivat vuoden 2005 kulttuuristrategian avainsanoja. Vuonna 2011 asioiden ytimessä olivat yhteistyö ja sisältöjen riskit. Kulttuurin laajaan kattokäsitteeseen mahtuivat kaikki ikäpolvet ja taiteen muodot. Taiteen ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus olivat tärkeitä ja monet näkivät ja kokivat vuoden mittaan uudenlaista kulttuuria.

Taiteen ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus ovat tärkeitä tavoitteita myös Varsinais-Suomen uudessa kulttuuristrategiassa. Kulttuuri on lähipalvelua ja se tulisi ymmärtää kansalaisten perusoikeutena.

Erityisen läheinen taiteen saatavuuden teema sekä uudessa että vanhassa strategiassa itselleni on ns. prosenttiperiaatteen edistäminen. Tarkoitus on käyttää yksi prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen ja tavoite on tehdä sen avulla mahdollisimman laadukasta rakennettua ympäristöä.

Taiteen on tärkeä tulla osaksi arkiympäristöjämme!

KAIKKI LENKKEILEVÄT

Skrivet av fredag, 24 april 2015 08:41

Kaikenlainen urheileminen ja treenaaminen tuntuu olevan supertrendikästä tänä päivänä. Juoksu on yksi monista muotilajeista. Kaikki lenkkeilevät. Kaikki, paitsi minä.

Aurajoen yöjuoksu on Turussa, Aurajoen rannassa, järjestettävä juoksutapahtuma, johon meiltä Varsinais-Suomen liitosta osallistuu yhdentoista juoksijan joukko. Idea osallistumisesta lähti yhdestä juoksemista käsittelevästä lehtisestä ja puolihuolimattomasta heitosta, että voisimme porukalla osallistua. Muuta ei tarvittu.

Tietenkin myös minä olin heti innoissani mukana - siitäkin huolimatta, että edellinen juoksulenkkini ajoittui lukion pakolliseen liikunnan kurssiin, vuoteen 2005.

Juoksemista harrastanut työkaverini lupautui lenkkikaverikseni ja sen jälkeen olikin jo liian myöhäistä perua.

Ensimmäisen harjoituslenkkimme starttasimme seuraavalla viikolla, aamulla ennen seitsemää Aurajoen rannasta, pääkirjaston edestä. En rehellisesti sanottuna uskonut juoksevani viittä kilometriä, en edes kolmea - enhän minä todellakaan ollut mikään juoksijatyyppi, enkä edes erityisemmin pitänyt juoksemisesta. Mietin, miksi ihmeessä olin taas tähänkin ilmoittautunut mukaan.

Lähdimme liikkeelle rauhalliseen tahtiin, juttelimme ja ihailimme jokimaisemaa. Ja juoksimme koko matkan, viisi kilometriä!

Se oli elämäni ensimmäinen viiden kilometrin mittainen lenkki. Se, että pystyin juoksemaan koko matkan, ei kuitenkaan ollut asian hämmentävin puoli. Hämmentävintä oli, että minä oikeasti nautin siitä.

Joskus todella kannattaa ottaa osaa sellaisiinkin asioihin, jotka eivät aivan omiin suosikkeihin kuulu. Lopputulos voi yllättää, kaikessa positiivisuudessaan.

Toivotaan siis lauantai-illalle hyvää juoksusäätä, rentoa yhdessä oloa ja kumppanuushenkeä!

Julkishallinnon organisaatioiden, kuten kuntien ja kaupunkien ostolaskutietoja on avattu maailmanlaajuisesti jo vuosia. Tänä keväänä Suomessa herättiin kilpailemaan mikä kaupungeista avaisi ostolaskut vuoden alussa ensimmäisenä. Oulu ja Tampere kamppailivat rinta rinnan, mutta taisi Jyväskylä kiilata viime metreillä ohi.

Itse ihmettelin pitkään, että mitä ihmeellistä tässä on? Ketä ylipäätään kiinnostaa jonkun kunnan tai viranomaisorganisaation taloustiedot? Kunnes kuulin, että Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä eri toimialojen ostot tulevat pienentymään datan avauksen seurauksena.

Yksi pääepäilty selkeisiin kustannusten vähennyksiin on tietojen julkinen repostelu ja yksikköjen parantunut oma käsitys tehdyistä ulkopuolisista ostoista. Ja onhan siinä sekin, että julkisin verovaroin hankittuja ostoja on välillä ihan demokraattisistakin syistä hyvä tarkastella avoimesti, eikö?

Noh, ylipäätään, ostolaskudata on järjetön taulukkorivistö dataa. Tällaisen tietomäärän läpikahlaus on valtava ponnistus normaali-kansalaiselta.

Siksi tietoja yritetäänkin maailmalla visualisoida eri tavoin. Yksi itselle mieluisimmista visualisoinneista on tietenkin karttapohjainen esitys.Tämä ei tietysti ole mahdollista, jos taloustietoja ei ole sidottu mihinkään alueisiin. Eivät nuo pallokartatkaan hassumpia ole, ja tulee himo klikkailla lisää ja katsella mitä kaikkea avautuu.

Summa summarum, ostolaskutietojen avaaminen on todella helppoa. Tarvitaan vain päätös asiasta ja muutama päivä taulukon siivoamista sopivaan tiedostomuotoon. Me autamme myös Varsinais-Suomen liitossa tässä siivoustyössä.

P.S. Alla olevissa kuvissa näet brittien verorahojen käyttöä visualisoituna (http://wheredoesmymoneygo.org/) sekä Ruotsin parin esimerkkikunnan ostolaskujen visualisointi maailmanlaajuisen avoimen ostolaskusivuston avulla esitettynä (https://openspending.org/)

TIETÄMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS

Skrivet av onsdag, 15 april 2015 10:51

Tietämiseen tai tiedon tuottamiseen liittyvät haasteet juontuivat mieleeni hiljattain, kun analysoin liikennevirtojen kehitystä Turun ja Helsingin välillä.

Näennäisen yksinkertaisesta aiheesta ei tahtonut löytyä tietoa, jolla asiaa olisi voinut lähestyä helposti ja laajasti eri näkökulmista. Tietoa kyllä löytyy, mutta se on sirpaleista. Jos yksi tietolähde vastaa yhteen kysymykseen, niin se ei kerro mitään toisesta yhtä tärkeästä kysymyksestä.

Esimerkiksi liikennevirtojen tapauksessa lähdin liikkeelle työssäkäyntitietojen tarkastelusta. Tiedot ovat tarkkoja, mutta ne kertovat vain työssäkäyntiliikenteestä. Eikä oikeastaan siitäkään vaan ainoastaan ihmisten kotien ja työpaikkojen sijanneista. Liikenteen automaattisilta mittauspisteiltä saadaan erinomaista tietoa ajoneuvomääristä, mutta ei matkustajien lukumääristä.

Rautatietilastoista saa tietoa junien matkustajamääristä, mutta varsin summittain ja epätarkasti. Henkilöliikennetutkimus puolestaan tarjoaisi ainoana vaihtoehtona kokonaisvaltaisen kuvan liikennevirroista, mutta valtakunnallisena kyselytutkimuksena sen tietomäärä ei riitä luotettaviin pienipiirteisiin analyyseihin.

Vastaavia esimerkkejä on helppo luetella monia. Työttömyyttä tilastoidaan ainakin kolmella eri tavalla kolmeen eri lähteeseen perustuen. Jokaisella tilastointitavalla on vahvat ja selvät perusteensa, mutta tiedon moninaisuus asettaa vääjäämättä haasteita tiedon tulkitsijalle: miten toisistaan poikkeavia työttömyyslukuja tulisi esittää hämmennyksen välttämiseksi.

Monet ennakolliset tilastot myös tarkentuvat vielä julkaisuajankohdan jälkeen. Esimerkiksi suhdannetilastot päivittyvät yritysten verotustietojen eläessä tai uusien tilinpäätösten valmistuttua. Väestötilastot puolestaan muuttuvat, kun mattimyöhäiset jättävät muuttoilmoituksensa kuukausia myöhässä.

Selvää on, ettei kaikista monimutkaisista ilmiöistä ole mitenkään mahdollista ylläpitää aihetta kaikista näkökulmista monipuolisti kuvaavaa tietoa. Tällöin on kuitenkin riskinä se, että johtopäätöksiä tehdään varsin yksipuolisin ja kevein perustein.

Etenkin tietoperusteisen päätöksenteon tueksi tehtävien analyysien on syytä olla tarkoin puntaroituja, jotta päätökset eivät synny vääristyneeseen tai värittyneeseen tietoon nojautuen.

KOKEILUKULTTUURIA KASITIELLÄ

Skrivet av torsdag, 09 april 2015 10:24

Kun päätös valtatien 8 ensimmäisen vaiheen rahoituksesta vihdoinkin saatiin, käynnistyi pian pohdinta jatkosta. Saadaanko hankkeelle toinen vaihe, tai edes suunnittelu- ja uudelleenarviointirahaa? Uudelleenarviointia hankkeelle vaadittiin, mutta rahoitusta tähän ei meinannut löytyä.

Sitten Liikennevirasto päätti yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa kokeilla kasitien jatkosuunnitteluun uudenlaista hankintamenettelyä – suunnittelukilpailua ja palvelutasoperustaista hankintamallia. Tämän kokeilun turvin toisen vaiheen uudelleenarviointi päästiin ylipäätään aloittamaan.

Kuulostaa valmiilta, eikö? Arkkitehtuurin puolella kilpailuthan ovat arkipäivää, mutta tiesuunnittelussa tämä toimintatapa on Suomessa melko harvinainen. Kilpailun järjestäjät, ELY-keskus ja Liikennevirasto, kutsuivat meidät maakuntaliittojen edustajat mukaan tuomaristoon kehittämään ja kokeilemaan uudenlaista tapaa hankkia suunnittelua.

Suunnittelukilpailu kiinnostikin mukavasti alan toimijoita, ja saimme neljä korkealuokkaista kilpailutyötä tuomariston arvosteluun.

Käytännön arvostelutyössä keskustelimme tuomaristossa mm. seuraavista asioista, välillä vähän värikkäämmilläkin sanakäänteillä:

  • Kuka päättää liikenteen palvelutasosta?
  • Millaisen painoarvon annamme liikenneturvallisuudelle tai maankäytön kehittämismahdollisuuksille?
  • Mitkä ovat kasitien kaikkein pahimmat ongelmat?
  • Onko tämä pitkällä aikavälillä kustannustehokas ratkaisu?
  • Onko tämä ratkaisu elinkeinoelämän kuljetuksille riittävä?

Arvioimme kilpailutöitä ja samalla me eri alojen ammattilaiset opimme toisiltamme – asioita voi tarkastella niin monesta eri näkökulmasta! Oma kokemukseni on varsin positiivinen. Keskustelu ja argumentointi virittivät ajatuksia, kehittivät katsontakantoja.

Lisäksi prosessi tiivisti yhteistä näkemystämme Turku–Pori-yhteysvälin priorisoinneista ja kipupisteistä erityisesti jatkosuunnittelua ajatellen – prosessi ei suinkaan päättynyt suunnittelukilpailuun!

Kilpailun tulokset julkistettiin 17.3., ja suunnittelukilpailun tuloksena meillä on nyt käytössämme suuri määrä käyttökelpoisia ajatuksia ja innovaatioita kasitien kehittämiseksi. Niitä hyödynnetään jatkosuunnittelussa suunnittelukilpailun voittajan, Ramboll Finland Oy:n kanssa, vuorovaikutteisesti ja yhteistyössä kuntien ja sidosryhmien kanssa.

Lopputuloksena syntyy paitsi kasitien toisen vaiheen toimintasuunnitelma myös lukuisa joukko pieniä liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja joukkoliikenteeseen kustannustehokkaasti vaikuttavia ehdotuksia.

Ps. Kilpailutyöt ovat Varsinais-Suomen liiton Aulagalleriassa esillä 17.4.2015 asti. Tervetuloa tutustumaan!