Flera cykel- och bilplatser för bussanvändare

 

I den nya utvecklingsplanen för anslutsparkering i Åbo regionen förerslås, att möjligheterna för parkeringen av cyklar ska ökas betydligt.

Arbetet för att förbättra situationen börjar redan i år.

Åbo regionens trafiksystemplan innehåller bl.a. följande mål: att andelen för det kollektiva färdsättet ökar och att kollektivtrafik blir smidigare och mer resurseffektiv. En av de åtgärder som har satts i trafiksystemsplanen är att utveckla stadsregionens centrala hållplatser och anslutningsparkering. Syftet med det här arbetet har varit att skapa en utvecklingsplan för anslutningsparkering av personbilar och cyklar, som särskilt betjänar regionens kollektivtrafik och den riksomfattande tågtrafiken.

Syftet med utredningen har också varit att skapa ett genomförbart utvecklingskoncept för anslutningsparkering i regionen och att identifiera viktiga och utvecklingsbara anslutningsparkeringsområde på kort och långt sikt. Projektet började med en genomgång av litteraturen inom relevanta område. I litteraturöversikten specificeras förutsättningarna för fungerande och attraktiv anslutningsparkering och bedömningsprinciperna för fördelningen av kostnaderna och beräkningen av antalet platser. En av projektets målsättningar var att pröva olika participatoriska metoder och bedöma deras funktionsduglighet i regionalt trafiksystemsarbete. Projektet var en del av CIVITAS ECCENTRIC som finansierats av EU-projektet Horizon 2020.

I projektet undersöktes de 13 kommunerna i Åbo regionens strukturmodel. Arbetet beställdes av Egentliga Finlands förbund. Förbundets kontaktperson var Mari Sinn. Projektet har styrts av en styrgrupp, och i gruppen har ingått företrädare för Åbo, Nådendal, Lundo, S:t Karins och Reso kommuner, och kollektivtrafikexperter från Åbo regiontrafik (Föli) och ELY-centralen.

WSP Finland har svarat för det praktiska arbetet.

Hela utvecklingsplanen (på finska)

Svensk resumé

Tilläggsinformation:

Mari Sinn,specialplanerare, föDen här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., 045 482 7235

 

 

Vid Egentliga Finlands förbund ledigförklaras ett visstidsvikariat som assistent för ledningen. Assistenten för ledningen svarar för att organisera landskapsdirektörens material, tidscheman, möten, sammankomster och resor, fungerar som sekreterare för ledningsgruppen och svarar bl.a. för de förtroendevaldas researrangemang.

För den krävande uppgiften förutsätts lämplig högskoleexamen, lämplig arbetserfarenhet för att framgångsrikt sköta uppgifterna, god skriftlig och muntlig kunskap i finska, språkfärdighet i svenska och engelska samt goda datatekniska färdigheter. Vid tillsättandet av tjänsten värdesätts kännedom om kommun- och statsförvaltning samt förbundets allmänna verksamhetsmiljö.

Villkoren och lönen för anställningsförhållandet bestäms enligt AKTA. Tjänsten tillsätts för tiden 30.7.2018-8.6.2019 och vikariatet kan eventuellt förlängas.

Ansökningarna ska före 23.5.2018 kl. 12.00 sändas till adressen Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Mer information om uppgiften lämnas av ledningens assistent Minna Lempinen, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., tfn 0400 157 520. Mer information om landskapet och Egentliga Finlands förbund finns på www.varsinais-suomi.fi

 

Inom ansvarsområdet för Egentliga Finlands förbunds intressebevakning och kommunservice ledigförklaras en tjänst som specialplanerare för kulturområdet. Till uppgifterna för den tjänst som ska tillsättas hör sakkunniguppgifterna inom kulturområdet, beredningen av utlåtanden som hänför sig till området, beredningen och verkställandet av landskapets kulturstrategi och kulturavsnittet i landskapsprogrammet, konstkommissions-, hembygds-, musei- och byverksamhetssamarbetet, främjandet av användningen av landskapssymbolerna och informationen om dem samt att vara föredragande för förbundets kulturkommitté. I uppdraget betonas nätverkssamarbete med kommunernas kulturväsen både med konst- och kultursamfunden och företagen för en kreativ ekonomi.

För den krävande uppgiften förutsätts en lämplig högre högskoleexamen, lämplig arbetserfarenhet för att framgångsrikt sköta uppgifterna, god kännedom om det kulturella fältet samt minst god muntlig och skriftlig kunskap i finska. Annan språkkunskap, kännedom om kommun- och statsförvaltning samt en övergripande kännedom om förbundets verksamhetsmiljö samt mångsidiga mediefärdigheter betraktas som merit för sökanden.

Den uppgiftsbaserade lönen för tjänsten grundar sig på en kravbaserad bedömning av uppgifterna vilken företas enligt AKTA och den är 3 600 euro/mån. I tillägg till den uppgiftsbaserade lönen kan betalas ett individuellt tillägg som baserar sig på arbetserfarenhet och den individuella arbetsprestationen.

Ansökningarna ska före 25.5.2018 kl. 12.00 sändas till adressen Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den..

Mer information om uppgiften lämnas av intressebevakningsdirektör Janne Virtanen, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., tfn 040 583 6950. Mer information om landskapet och Egentliga Finlands förbund finns på www.varsinais-suomi.fi

Varsinais-Suomen liitossa juuri valmistunut selvitys osoittaa, että varsinaissuomalaisille toimijoille myönnettiin vuonna 2017 alkaneisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin yli 22 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan 210 vuonna 2017 alkanutta hanketta sai rahoitusta seitsemäntoista eri rahoitusohjelman kautta. Näissä hankkeissa toimi yhteensä 140 eri varsinaissuomalaista hanketoimijaa. Hankkeiden koot vaihtelivat eri toimijatyyppien välillä huomattavasti. Korkeakoulujen hankkeet olivat keskimäärin suurimpia niiden saadessa noin 174 000 euroa jokaista hankettaan kohden. Yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden keskimääräiset rahoitusosuudet olivat matalampia, molemmilla noin 88 000 euroa per hanke. Yhdistysten ja säätiöiden hankkeet puolestaan olivat näitä selkeästi pienempiä. Hankkeen koko ei kuitenkaan kerro kaikkea, vaan pienetkin hankkeet voivat vaikutusarvoltaan olla hyvinkin suuria.

Hankkeiden toteuttamisessa aktiivisia olivat erityisesti alueen korkeakoulut, jotka olivat viiden suurimman tuensaajan joukossa sekä hankkeiden lukumäärää että rahoituksen suuruutta mitattaessa. Myös Turun kaupunki sekä Turku Science Park mahtuivat suurimpien tuensaajien joukkoon. Yrityspuolella korostuivat erityisesti yksittäiset suuret innovaatio- ja tutkimushankkeet sekä kansallisesti päätettävät yritystuet.

Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018­–2021 yhteydessä päivitetyt älykkään erikoistumisen painopisteet, sininen kasvu & teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja bioteknologiat, erottuvat myös rahoitusselvityksessä hyvin. Erityisesti sinisen kasvun ja teollisuuden modernisoinnin painopiste näyttäytyy selvityksessä vahvana. Selvitys vahvistaakin osaltaan valittujen painopisteiden ajankohtaisuutta ja merkitystä Varsinais-Suomelle.

Maakuntaan suuntautunut EU-hankerahoitus laski vuoteen 2016 verrattuna, jolloin saatu kokonaisrahoitus oli hieman yli 40 miljoonaa euroa. On kuitenkin hyvä huomioida, että tämä selvitys käsittelee vain vuonna 2017 alkaneisiin hankkeisiin myönnettyjä tukia. Esimerkiksi ohjelmien hakuajat ja projektien alkamisajat ovat saattaneet osua tarkastelun kannalta epäsuotuisasti tai viime vuonna alkaneiden hankkeiden rahoitushauissa ei vain ole ollut tarpeeksi varsinaissuomalaisille toimijoille sopivia hanketeemoja. Ohjelmakausi 2014–2020 alkaa myös lähestyä jo loppuaan, joten monissa ohjelmissa suurin osa rahoituksesta on jaettu jo aiemmissa hauissa. Lisäksi on hyvä muistaa, että suuri osa EU-rahoitteisista hankkeista on monivuotisia, joten rahaa virtaa tasaisesti jo aiempina vuosina alkaneista hankkeista.

Selvitys on jatkoa viime vuonna tehdylle vuoden 2016 rahoitusta valottaneelle selvitykselle. Se on tehty osana sinistä kasvua edistävää Interreg Baltic Sea Region -rahoitteista Smart Blue Regions -hanketta.

Koko selvitys

Lisätietoja:

projektityöntekijä Otto Lappalainen, p. 040 554 7513 Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715 Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

 

 Yleist rahoitus

 Toimijat rahoitus

 Hankkeiden mrn jakautuminen

Rahoituksen jakautuminen

Kaikki näytteilleasettajat olemme Turun Sunnuntaimaalarit ry:n jäseniä ja olemme osallistuneet yhdistyksen järjestämälle Pleksimaalauskurssille, jolla kuvataiteilija Elina Ruohonen toimi opettajana.

Seuraavassa kerromme lyhyesti harrastuksemme lähtökohdista:

Sirpa Erkinharju on harrastanut lähes 30 vuoden ajan monipuolisesti kuvataiteen eri tekniikoita (mm akvarelli, sekatekniikka, öljymaalaus, muna-öljytempera ja akryylimaalaus). Inspiraation lähteenä hänellä voi olla ensimmäinen siveltimenveto, ja työ voi jatkua ikäänkuin itseohjautuvasti. Hän kokee maalaamisen meditaationa ja samalla se on hänelle keino havainnoida omaa sisäistä tilaansa.

Ulla Joutsamo on käynyt ABC-piirustuskoulun jo 1960-luvulla. Hänen yleisimmät työtapansa ovat akvarelli, tempera, öljyväri, puu- ja metalliveisto sekä grafiikka. Yksityisnäyttelyitä on ollut 14 ja yhteisnäyttelyitä noin 70. Ulla on vuoden sunnuntaimaalari 2013-2014.

Pertti Korhonen palasi useiden vuosien jälkeen ulkomailta ja alkoi panostaa pitkäaikaiseen haaveeseensa, kuvataiteen tekemiseen. Hän ryhtyi opiskelemaan tiiviisti piirustusta ja maalaamista erilaisilla kursseilla useiden opettajien ohjauksessa. Hänellä on meneillään myös taidehistorian maisteriopinnot Turun yliopistossa. Öljyvärimaalaus on lähinnä Pertin sydäntä, ja pääasiassa hän maalaa esittävää, figuratiivista taidetta, ihmisiä ja maisemaa.

Marke Laaksonen aloitti tekemään taidetta vakavammin 90-luvulla harrastamalla öljyväri-, akvarelli- ja pastellimaalausta sekä piirtämistä. Taiteen tekeminen jäi myös taka-alalle useaksi vuodeksi, kuitenkin se kulki mukana pienimuotoisena työskentelynä. Turun Sunnuntaimaalareiden jäsenenä taidot ovat laajentuneet monilla eri tekniikoiden kursseilla, joissa Marke on saanut opetusta hyviltä opettajilta. Määrätietoinen kehittymisen ja uuden oppimisen halu kuvataiteen alalla täyttää hänen nykyisen aikansa melkein kokonaan kurssien ja itsenäisen tekemisen muodossa. Taide on hänelle vahva tunteiden esiintuoja.

Marina Merne-Frafström tekee keramiikka- ja öljyväritöitä. Töiden aiheet ovat ihmisen suhteesta luontoon ja sen muokkaamiseen, muuttamiseen ja muokattavuuteen. Toisaalta aiheet liittyvät myös ihmisen toimintaan, yksilön ja ajatuksen vapauteen. Katsojalle esiin tulee ensimmäisenä kuitenkin luonnon kauneus ja töiden estetiikka, vaikka lähemmin tarkasteltuna alla onkin ristiriita ja/tai luonnon uhkatilanne.

Kaarina Söderströmiä kiinnostaa elämä ja inspiroi suuret tunteet, luonnon kauneus ja ihmisten hyvyys. Kuvia hän on tehnyt lapsesta asti, mutta Turun Sunnuntaimaalareihin liittymisen jälkeen siitä on tullut säännöllistä ja tavoitteellista. Kaarina haluaa kehittyä taiteen tekemisessä ja panostaa siihen nykyään kaiken mahdollisen aikansa. Hän toimii Sunnuntaimaalareiden kurssisihteerinä ja näillä kursseilla hän on oppinut piirustusta, grafiikkaa, öljy-, akryyli-, tussi- ja akvarellimaalausta, puupiirustusta, kollaasien tekemistä ja sekatekniikkaa. Taide antaa hänen elämälleen sisällön.

Matti Vainio teki eläkkeelle päästyään poliittisia pilakuvia korkokuvina. Nykyään hän maalaa vesiliukoisilla öljyväreillä plexille, kankaalle ja levylle abstrakteja ja maisemia. Matti on pitänyt kaksi kohtalaisen monipuolista näyttelyä Virossa ja osallistunut pienimuotoisesti näyttelyihin Turussa.

Seija Veranko on harrastanut akvarellimaalausta vuodesta 2009, akryylimaalausta vuodesta 2013 ja vesiliukoisilla öljyväreillä hän on maalannut vuoden 2017 alusta. Vuonna 2015 hän tutustui abstraktimaalaukseen. Hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin Turun Suomenkielisessä Työväenopistossa, Pyhärannan Hannulan suuligalleriassa ja Turun Sunnuntaimaalareissa. Oman näyttelyn Seija on pitänyt Kynnys-galleriassa vuonna 2017.

Irja Vihko on harrastanut maalaamista 80-luvulta lähtien, tosin välillä on ollut vuosien taukoja. Kehitys kulki öljyväreistä akryyliväreihin ja esittävästä abstraktiin ilmaisutapaan. Hän voi sanoa, että kaikkea on kokeiltu ja aina on löytynyt toinen toistaan hienompia opettajia. Hän on myös pitänyt joitain näyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin. Nyt eläkepäivillä harrastuksen merkitys vaan korostuu aktiivisuuden ja elämänilon ylläpitämisessä.

Varsinais-Suomen liiton Aulagalleriassa
Ratapihankatu 36, Turku
avoinna 3.5.–30.5.2018 arkisin klo 9–15