Fölin joukkoliikenneyhteys Kurjenrahkan kansallispuistoon ja Kuhankuonon reitistön ytimeen alkoi 4.6.2018 ja kestää 12.8.2018 saakka. Arkisin Kuhankuonon pysäkille ajetaan viisi edestakaista vuoroa, ja lauantaisin ja sunnuntaisin 10 edestakaista vuoroa. Linja-autot lähtevät Turun kauppatorilta, torin länsireunasta pysäkiltä T9. Bussien numerot ovat vuorosta riippuen 21 tai 23. Bussiaikataulut ja muut liikennöintiin liittyvät tiedot löytyvät tarkimmin osoitteesta https://www.foli.fi/fi/node/4619/

Kokeilun ajaksi Kuhankuonon alueen luontomatkailuyrittäjät ovat puhaltaneet yhteen hiileen ja tarjoavat retkeiljöille ohjelmaa ja palveluita lähes jokaiselle näiden Etelän erämaan kymmenen kesäisen viikon päivälle. Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry – jossa Varsinais-Suomen liittokin on mukana – on julkaissut yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa tapahtumakalenterin, josta selviää tulevat tapahtumat ja niiden sisältö. Käy kurkkaamassa www.kuhankuono.fi/fi/tapahtumakalenteri/.

Kokeilusta on toistaiseksi olemassa päätös vain tälle kesälle, mutta mikäli linjalla käyttäjiä riittää niin kokeilulle on edellytyksiä jatkua myös ensi kesänä. Käytäthän bussia, nyt kun se on mahdollista.

Suora yhteys keskuskaupungista kansallispuistoon on Suomessa harvinaista – vain pääkaupunkiseudulla on hyvin toimiva paikallisliikenteen yhteys Nuuksion kansallispuistoon. Varsinais-Suomessa tämä yhteys on nyt suora, edullinen ja vaivaton.

Turun seudun joukkoliikenne Fölin edustaja Lauri Jorasmaa totesi Fölistartti-tapahtumassa Kuhankuonolla 4.6., että Fölin tavoitteena on olla paitsi asukkaiden työmatkaliikenteen mahdollistaja, myös mukana asukkaiden ja matkailijoiden vapaa-ajassa. Ihmiset liikkuvat paljon myös vapaa-ajallaan ja esim. liikenteen päästöjen vähentäminen kaipaa juuri Kuhankuonon Fölin kaltaisia yhteyksiä.

Metsähallitus on myös pannut merkille Kurjenrahkan kansallispuiston kävijämäärän kasvun ja on erittäin tyytyväinen joukkoliikenneyhteyden syntymiseen. Henrik Jansson kertoi, että lisääntynyt kävijämäärä tuo Metsähallitukselle myös paineita alueen edelleen kehittämiseen esimerkiksi siten, että kaikki lisääntynyt kävijämäärä ei jatkossa kohdistuisi pelkästään Savojärven kierrokselle. Vanhojen reittiyhteyksien kehittäminen ja uusien miettiminen on siis lähitulevaisuuden positiivisia kehittämishaasteita.

Pöytyä kunta on satsannut Kuhankuonon kehittämiseen lähiaikoina paljon. Anu Helin Pöytyältä kertoi Kurjenrahkan portti -hankkeen tuovat Kurjenrahkan kansallispuistoon komean sisääntulon ja lisää retkeilyä tukevaa infraa. Lisäksi kunta kokeilee kesällä Föli-kokeilun yhteydessä bussiyhteyttä Yläneen luontokeskus Luontokapinettiin.

Tulevasta ohjelmasta Kuhankuonolla voidaan nostaa esiin esimerkiksi Juhannusvihdantekotapahtuma Rantapihalla 16.6., Luonnonkukkien päivä Kurjenpesällä ja Toivolan kievarissa 17.6., Partiolaisten järjestämä kaikille avoin pop up -yöretki 30.6.-1.7. Savojärven Rantapihalla ja ohjatut melontaretket Kurjenpesältä 17.6., 1.7. ja 15.7.

Tervetuloa Fölillä Etelän Erämaahan!

 

Fli porukka

Tällä viikolla Lounais-Suomeen saapuu vajaa 320 paikallisen kehittämisen asiantuntijaa 17 eri maasta tutustumaan länsirannikon matkailuun, lähiruokaan ja yrityksiin. Satakunnan ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät järjestävät yhteistyössä LINC 2018 -seminaarin 12.–14.6. Seminaarin teemoina ovat luonto ja matkailu, vesistöt sekä lähiruoka. Lounais-Suomi ja suomalainen maaseudun kehittämistyö kiinnostavat selvästi maailmalla, sillä seminaari täyttyi ennätysvauhdilla.

LINC-seminaari on Euroopan Leader-ryhmien verkostoitumistapahtuma (Leader Inspired Network for Cooperation), joka pyrkii lisäämään kansainvälistä yhteistyötä EU:n maaseutualueilla. Tapahtuma kiertää vuosittain EU-maasta toiseen. Kolmipäiväiseen seminaariin sisältyvät opintoretket suuntautuvat eri puolille Lounais-Suomea. Seminaari huipentuu perinnelaivapurjehdukseen ja LINC-olympialaisiin Katanpään linnakesaarella 14.6.

Leader Varsin Hyvän 13.6. järjestettävän opintoretken teemana on ”Luonto, kulttuuri ja historia osana hyvinvointia” ja retkelle osallistuu n. 40 maaseudun kehittäjää mm. Virosta, Puolasta, Itävallasta, Romaniasta, Latviasta ja Iso-Britanniasta. Ohjelmassa on klo 10-12 tutustuminen Leader-rahoitettuihin kohteisiin Livonsaaressa (Hirsitikka, Kuppari-Hanna, Säpiniitun tila), luonnonmukaisiin hoitoihin ja yhteisökylän elämäntapaan. Tämän jälkeen siirrytään Naantalin vanhaan kaupunkiin, jossa on opastettu kierros klo 14.

– LINC 2018-tapahtuma opintoretkineen mahdollistaa suomalaisen ja lounaissuomalaisen maaseudun, sen toimijoiden ja niiden osaamisen, nostamisen kansainväliseen valokeilaan. Paikalle saapuu paikallisen kehittämisen asiantuntijoita eri EU-maista tutustumaan Suomen ja suomalaisten tapoihin edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia maaseutualueilla. Samalla Lounais-Suomen maaseudun kehittämistyö, Leader-toiminta ja alue saavat myös kansallista näkyvyyttä, LINC-järjestelyistä vastaava koordinaattori Johanna Vanhatalo kertoo.

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen puhuu seminaarin avaustilaisuudessa Raumalla 12.6.

Lisätietoja:

Pia Poikonen
Leader Varsin Hyvä, toiminnanjohtaja
p. 050 3383867

 

Satakunnan ja Varsinais-Suomen Leader-ryhmät järjestävät LINC 2018 -seminaarin 12.–14.6.2018. Seminaarin järjestämistä rahoitetaan EU:n maaseuturahastosta.


Kansainvälinen yhteistyö aluekehittämisessä – Leader-ryhmillä kattavat verkostot

  • Leader on EU:n luoma toimintamalli, jossa alueen asukkaat itse päättävät, mitä alueella kehitetään ja rahoitetaan. Leader-toimintatapaa on viety myös EU:n ulkopuolelle esimerkiksi Venäjälle, Mosambikiin ja Kiinaan.
  • Leader-toiminta tuli Suomeen EU-jäsenyyden myötä vuonna 1996. EU:n ohjelmakaudella 2014–2020 Leader sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Leaderiin on varattu runsas viisi prosenttia EU:n rahoitusosuudesta eli noin 300 miljoonaa euroa julkisia EU:n ja valtion varoja. Tämän lisäksi myös kunnat rahoittavat alueensa Leader-ryhmää. Muistisääntö onkin, että kun kunta laittaa yhden euron, poikii se alueelle neljä lisää.
  • Suomessa on 54 Leader-ryhmää, jotka aktivoivat ja auttavat alueensa asukkaita viemään omia kehittämisideoitaan eteenpäin. Rahoitusta myönnetään hanke- ja yritystukien muodossa yhdistyksille, yhteisöille ja pienyrityksille.
  • Leader-ryhmät aktivoivat, tiedottavat ja toimivat hankkeiden toteuttajien apuna. Suomen kaikki Leader-ryhmät toimivat oman kehittämisstrategiansa pohjalta. Kaikki neuvontapalvelut ovat maksuttomia.
  • Maaseudun kehittämiseksi tehdään työtä joka puolella Eurooppaa. EU:ssa on noin 2500 Leader-ryhmää. Näistä jokainen on jatkuvasti mukana synnyttämässä uusia ideoita alueelleen.
  • Maaseutualueet EU:ssa ovat hyvin erilaisia niin kulttuuriltaan, luonnonvaroiltaan kuin ilmastoltaan. Silti on myös paljon yhteistä. Kansainvälisillä Leader-hankkeilla ja Leader-ryhmien yhteistyöllä tavoitellaan uutta osaamista, erilaisia näkökulmia ja raikkaita ideoita kaikkien maiden maaseutualueille.

 

Lisätietoja:

Leader Varsin Hyvän toiminnasta: www.varsinhyva.fi
Esimerkkejä Turun seudun yhdistysten ja yritysten toteuttamista hankkeista
http://www.varsinhyva.fi/leader-varsinhyva/hankerekisteri-2014-2020/

Leader-toiminnasta: www.leadersuomi.fi
                             Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja EU:n maaseuturahastosta: www.maaseutu.fi
                             LINC 2018 -seminaarista: www.linc2018.eu

Pkuva retki6

Maakuntavaltuuston puheenjohtajan Pekka Myllymäen valtuuston avauspuhe 11.6.2018 Julkaisuvapaa


Ärade fullmäktige/ Arvoisat maakuntavaltuutetut

Grundlagsutskottet lämnade sitt utlåtande om valfrihetslagen -som ingår i social- och hälsovårdsreformen- till social- och hälsovårdsutskottet. Regeringen ska under de närmaste dagarna noggrant sätta sig in i utlåtandet. De ändringar som krävs kommer att beredas vid ministerierna, och därefter lämnas de till riksdagen.

Vi står nu i Finland inför att ta ett steg mot en europeisk förvaltning. Med landskapreformen får Finland en förvaltning som betjanar alla invonare. Kommunerna kommer också i fortsättningen att vara välfärdssamhällets grundpelare, men de kan bättre än hittills koncentrera sig på att ansvara för kommunernas levnadskraft och övriga tjänster för kommuninvånarna.

Hallitus vastaa lähipäivien aikana perutuslakivaliokunnan lausuntoon. Vaaditut korjaukset valmistellaan ministeriöissä. Sen jälkeen ne toimitetaan eduskunnalle vastineena. Ensivaikutelmana näyttää myös siltä, että valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle näytetään vihreää valoa. Lopullinen ratkaisu tulee olemaan eduskunnan käsittelyssä elo- tai syyskuussa.

Maakunnan elinvoima rakentuu keskuskaupunki Turun vuorovaikutukseen maakunnan muiden kuntien kanssa. Nyt on oikea hetki ottaa mallia naapurimaastamme Ruotsista, jossa maakuntahallinto vastaa myös liikennejärjestelmätyöstä eli elinvoimasta.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi hiljattain raportin, jossa esitetään Lounais-Suomen liikenneyhteyksien lisäämisestä tulevien hallitusten työlistoille. Rautatiet ja nopeat junat ovat tulevaisuutta ja nopeuksien nostamisen lisäksi Suomeen tulee rakentaa myös uusia ratoja. Raportissa esitetään tunnin junan rakentamista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen.

Näringslivet kan utvecklas enbart ifall det finns en tillgång på arbetskraft, och det förutsätter för sin del att arbetstagarna erbjuds skäligt prissatta bostäder invid goda trafikförbindelser.

EK ottaa raportissa kantaa raideliikenneinvestointien kasvattamiseen. Raportti nostaa Lounaisen Suomen yhteyksien parantamisen tulevaisuuden kasvun edellytykseksi; hyvät liikenneyhteydet kaupunkiseutujen välillä tukevat maan tasapainoista kehitystä ja tämän saavuttamiseksi erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

EK:n raportissa esitetään rautatieyhteyttä Turusta Uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Raideyhteys tukisi raportin kirjoittajien mukaan länsirannikon nopeasti ja lupaavasti käynnistynyttä teollisuuden nousua.

Varsinais-Suomessa tunnin junayhteys Helsingistä Turkuun tarvitsee jatkoyhteydet Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin sekä koko muun maakuntamme kunnat huomioivan liikennejärjestelmäsuunnittelun. Näin suunniteltu varsinaissuomalainen liikkuminen koostuisi paitsi raidehenkilöliikenteestä niin myös kumipyöräliikenteestä ja Turun kaupungin sisäisestä liikennejärjestelmästä.

Sanalle ”elinvoima” Varsinais-Suomessa on jo valmiina hyvä ja kuvaava synonyymi ja se on liikennejärjestelmä. Vain koko maakunnan osat toisiinsa kytkevä kokonaissuunnitteluun perustuva liikennejärjestelmä takaa Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen jatkumisen ja keskuskaupunki Turun menestyksen. Painopisteen tulee siirtymä seudullisesta työstä maakunnalliseen, kuitenkin seututaso aktiivisesti mukana pitäen, koska niillä vaikuttavuus on suurinta. Kaikki muu on osaoptimointia ja näpertelyä.

 

 

Flera cykel- och bilplatser för bussanvändare

 

I den nya utvecklingsplanen för anslutsparkering i Åbo regionen förerslås, att möjligheterna för parkeringen av cyklar ska ökas betydligt.

Arbetet för att förbättra situationen börjar redan i år.

Åbo regionens trafiksystemplan innehåller bl.a. följande mål: att andelen för det kollektiva färdsättet ökar och att kollektivtrafik blir smidigare och mer resurseffektiv. En av de åtgärder som har satts i trafiksystemsplanen är att utveckla stadsregionens centrala hållplatser och anslutningsparkering. Syftet med det här arbetet har varit att skapa en utvecklingsplan för anslutningsparkering av personbilar och cyklar, som särskilt betjänar regionens kollektivtrafik och den riksomfattande tågtrafiken.

Syftet med utredningen har också varit att skapa ett genomförbart utvecklingskoncept för anslutningsparkering i regionen och att identifiera viktiga och utvecklingsbara anslutningsparkeringsområde på kort och långt sikt. Projektet började med en genomgång av litteraturen inom relevanta område. I litteraturöversikten specificeras förutsättningarna för fungerande och attraktiv anslutningsparkering och bedömningsprinciperna för fördelningen av kostnaderna och beräkningen av antalet platser. En av projektets målsättningar var att pröva olika participatoriska metoder och bedöma deras funktionsduglighet i regionalt trafiksystemsarbete. Projektet var en del av CIVITAS ECCENTRIC som finansierats av EU-projektet Horizon 2020.

I projektet undersöktes de 13 kommunerna i Åbo regionens strukturmodel. Arbetet beställdes av Egentliga Finlands förbund. Förbundets kontaktperson var Mari Sinn. Projektet har styrts av en styrgrupp, och i gruppen har ingått företrädare för Åbo, Nådendal, Lundo, S:t Karins och Reso kommuner, och kollektivtrafikexperter från Åbo regiontrafik (Föli) och ELY-centralen.

WSP Finland har svarat för det praktiska arbetet.

Hela utvecklingsplanen (på finska)

Svensk resumé

Tilläggsinformation:

Mari Sinn,specialplanerare, föDen här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., 045 482 7235

 

 

Vid Egentliga Finlands förbund ledigförklaras ett visstidsvikariat som assistent för ledningen. Assistenten för ledningen svarar för att organisera landskapsdirektörens material, tidscheman, möten, sammankomster och resor, fungerar som sekreterare för ledningsgruppen och svarar bl.a. för de förtroendevaldas researrangemang.

För den krävande uppgiften förutsätts lämplig högskoleexamen, lämplig arbetserfarenhet för att framgångsrikt sköta uppgifterna, god skriftlig och muntlig kunskap i finska, språkfärdighet i svenska och engelska samt goda datatekniska färdigheter. Vid tillsättandet av tjänsten värdesätts kännedom om kommun- och statsförvaltning samt förbundets allmänna verksamhetsmiljö.

Villkoren och lönen för anställningsförhållandet bestäms enligt AKTA. Tjänsten tillsätts för tiden 30.7.2018-8.6.2019 och vikariatet kan eventuellt förlängas.

Ansökningarna ska före 23.5.2018 kl. 12.00 sändas till adressen Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Mer information om uppgiften lämnas av ledningens assistent Minna Lempinen, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., tfn 0400 157 520. Mer information om landskapet och Egentliga Finlands förbund finns på www.varsinais-suomi.fi