Lisärahoitusta Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen

Valtioneuvosto jakoi 8.2.2018 maakunnille vuosittaisen rahoituksen alueiden kasvun ja kilpailukyvyn tukemi-seen. Varsinais-Suomeen osoitettiin Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman vuosittaisen kehyk-sen mukaisesti Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,2 miljoonaa euroa sekä Euroopan sosiaalirahaston ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,7 miljoonaa euroa.

Kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitusta ennakoidun rakennemuutoksen hank-keisiin myönnettiin 267 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen 606 000 euroa.

Edellä mainittujen vuosittaisten perusrahoitusten lisäksi valtioneuvosto huomioi Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen kasvun mahdollisuuden hyödyntämiseksi tehtyyn Silta-sopimukseen sisältyneitä esityksiä. Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta myönnettiin Varsinais-Suomeen 2 880 000 euroa. Tämä on tarkoitettu valmistavaa teknologiateollisuutta palvelevan ja kaikkien korkeakoulujen yhteiskäyttöön tarjottavan TKI- ja koulutusinfrastruktuurin kehittämiseen. AIKO-rahoitusta osoitettiin kansainvälisten erityisasiantuntijoiden houkutteluun 170 000 euroa ja positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelun rakentamiseen 30 000 euroa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, tarja.nuotio(at)varsinais-suomi.fi ja elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 070 776 0630, petteri.partanen(at)varsinais-suomi.fi

Tunnin juna ja Helsinki-Tallinna tunneli EU:n ydinverkkokäytävien toteuttajina

EU:n merkittävimmistä liikenneverkoista TENT-T (Trans-European Transport Networks), ydinverkkokäytävistä kaksi ulottuu Suomeen. Ruotsista Turun ja Helsingin kautta Venäjän rajalle olevat liikenneyhteydet ovat osa Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävää. Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävä ulottuu Baltiasta Helsinkiin. Muualla Suomessa ei ole EU:n tärkeimpään luokkaan priorisoituja liikennekäytäviä.

Kaksivuotinen FinEstLink-hanke julkaisi viime viikolla selvityksen Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietun-nelista, joka toteuttaisi Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävää. Tunneli olisi maailman pisin ja lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin. Tunneli yhdistäisi toteutuessaan kolmen miljoonan asukkaan kaksois-kaupungissa tavarat, palvelut ja ihmiset osaksi yhtä työssäkäyntialuetta. FinEstLinkin selvityksessä suunnittelun arvioidaan kestävän neljästä kuuteen vuotta, ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan v. 2025. Selvityksen mukaan kustannusarvio on 13,8–20 miljardia euroa.

Euroopan unionin liikenneinfrastruktuuripolitiikan tavoitteena on ollut kytkeä Euroopan eri osat toisiinsa sekä sujuvoittaa liikkumista ja sisämarkkinoiden toimintaa. Liikenneverkot on jaettu eri luokkiin, jotka ovat perusteita EU-rahoitusta haettaessa, ja jotka kertovat verkkojen tärkeydestä unionin liikennekäytävissä. Tallinna-Helsinki- välin tavoin Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys, tunnin juna on osa ydinverkkokäytäviä, joille on mahdollista saada unionin rahoitusta.

Turun ja Helsingin välisen tunnin junan suunnittelu on alkanut tunnelihanketta aiemmin ja edennyt jo yksityis-kohtaisen suunnittelun vaiheeseen. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on mahdollista tehdä tunnin junasta rakentamispäätös. Tunnin junan suunnittelua on rahoitettu unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta ja valtio on osoittanut hankkeelle merkittävän, yhteensä 40 miljoonan euron suunnittelurahan.

Ydinverkkokäytävät tuovat laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä niin alueen kaupungeille kuin valtioille ja laajemmin Euroopalle. Siinä missä yhteys Helsingistä avautuu muualle Eurooppaan eteläsuunnas-sa, parantaa tunnin juna yhteyksiä Tukholman ja Pietarin välillä Suomen kautta.

FinEstLink hankkeen takana ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat. Selvitystä on rahoitettu Varsinais-Suomen liiton suojissa toimivasta Central Baltic Interregohjelmasta noin miljoonalla eurolla.

FinEstLink hankkeen lisäksi vireillä on toinen tunnelihanke, jota johtaa pelialalta tunnettu liikemies Peter Ves-terbacka. Vesterbackan tavoitteena on rakennuttaa tunneli Espoon ja Tallinnan välille kansainvälisellä yksityi-sellä rahoituksella ja ottaa valmis tunneli käyttöön jo vuonna 2024. Sekä Vesterbackan että FinEstLink -hankkeet ovat vasta esisuunnitteluvaiheessa. Hankearvioissa on merkittäviä eroja kustannuksissa sekä rakentamisaikataulussa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kytki selvityksen julkistamistilaisuudessa tunnelihankkeen osaksi pohjois-eteläsuuntaista Jäämeren radan hanketta. Bernerin mukaan yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen.

”Ratainvestoinnit ovat kokoluokaltaan merkittäviä eriä valtion talousarviossa ja siksi ne pitää aikatauluttaa. Pitkän aikavälin visiot liikenneverkkojen kehittämiseen ovat hyvin tervetulleita, sillä niiden kautta suunnittelu etenee kohti toteutusta. Tässä ajassa pitää tarttua toteuttamiseltaan realistisimpiin hankkeisiin. Tulevalla hallituskaudella tunnin juna on suurista ratahankkeista ainoa, jota on mahdollista jo rakentaa”, summaa maakuntajohtaja Kari Häkämies keskustelua käynnissä olevista ratahankkeista.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Turun ja Raision joukkoliikenneratkaisu yhdistää kaupunkiliikenteen tunnin junaan

Turun ja Raision kaupungit ovat laatineet selvityksen kaupunkien ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehit-tymistä mahdollistavasta joukkoliikenneratkaisusta. Suunnittelun lähtökohtana on toteuttaa raitiotie- tai super-bussi reiteille, joiden varrella on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia ja rakentamisen kärkihankkeita.

Esitetyt raitiotie- ja superbussireitit on suunniteltu Varsinais-Suomen maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueelle ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 ydinkaupunkialueelle. Valittavalle joukkoliikenne-ratkaisulle on asetettu yleissuunnitteluvaiheessa näkökulmasta viisi tavoitetta: kestävä kaupunkirakenteen, sujuvan ja houkuttelevan joukkoliikenteen, asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden, taloudellisen kestävyyden sekä kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman tukeminen. Tuleva joukkoliikenneratkaisu päätettäneen Turun ja Raision kaupunginvaltuustoissa tulevana kesänä.

Raitiotiellä ja superbussilla voidaan luoda alueelle paljon uutta potentiaalia yhdistettynä maakunnan keskei-simpään liikennehankkeeseen, Helsingin ja Turun väliseen tunnin junaan. Joukkoliikenneratkaisu tuo tulevan Matkakeskuksen ja Kupittaan aseman sekä kuljetuskapasiteetiltaan tehokkaan ja korkealaatuisen joukkoliikenteen pääkäytävän yhteyteen. Raitiotiellä tai superbussilla on suora yhteys sekä Helsingin että Tampereen suunnan ratoihin sekä pitkämatkaiseen linja-autoliikenteeseen.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut toteuttaa joukkoliikenneratkaisu, joka tukee kaupungin ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehittymistä. Positiivinen rakennemuutos on osaltaan nostanut kasvuodotuksia kaupunki-seudulle, jossa Turun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet nopeasti 2010-luvulla. Joukkoliikennereitin varrelle sijoittuu paljon uutta maankäytön kehityspotentiaalia, kuten myös Turun Tiedepuiston ja keskustan kehittämisen kärkihankkeet.

Tunnin juna yhdistäisi noin 1,5 miljoonaa suomalaista yhdeksi talous- ja työssäkäyntialueeksi ja on osa laa-jempaa liikenneyhteyksien verkostoa, joka jatkuu liityntäliikenteenä radanvarren kaupunkien sisällä. Liikenne-viraston selvityksen mukaan nopean junayhteyden arvioidaan lisäävän työasiamatkoja alueella 35–40 %. Täs-tä kasvusta suurin osa kohdistuu Turun seudulta pääkaupunkiseudulle tehtäviin työmatkoihin. Tunnin junan potentiaali hyödynnetään parhaiten, kun matkustajat voivat käyttää asemilla tehokkaita jatkoyhteyksiä. Aluei-den kilpailukyky perustuu yhä enemmän sijaintiin, saavutettavuuteen, sujuvaan liikkumiseen ja nopeisiin yh-teyksiin. Raitiotie- ja superbussiratkaisu yhdistettynä tunnin junaan Turun ja Helsingin välille ovat merkittäviä positiivisia rakennemuutoksen vauhdittajia seudulla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyyden kasvu vahvaa – pohjoismaiseen tasoon kuitenkin vielä matkaa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu jatkui tasaisena vuoden 2017 aikana. Työllisyysasteen kasvuvauhti hidastui hieman vuoden 2016 nopeimman kasvun vaiheesta, mutta vuoden 2017 lopun työllisyysaste oli joka tapauksessa yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin. Valtakunnallinen työllisyysasteen 72 prosentin tavoite täyttyy nykykehityksen mukaan kuluvan vuoden aikana sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa.

Varsinais-Suomen tämänhetkinen vähän yli 70 prosentin työllisyysaste kalpenee kuitenkin pohjoismaisiin naapureihin verrattaessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston laatiman vuosittaisen State of the Nordic Region 2018 -raportin mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa valtaosassa maakunnista työllisyysaste on yli 75 % ja Islannissa jokaisen alueen työllisyysaste on yli 85 %.

Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on ennustettu Lounais-Suomeen syntyvän jopa 30 000 uutta työ-paikkaa lähivuosien aikana. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tulee Varsinais-Suomen työllisyysaste kuitenkin nousemaan lähelle Pohjoismaiden keskiarvoa, joka oli raportin mukaan vuonna 2016 lopussa 76,6 %.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

 2

 Laajakaistan rakentamiseen kohdennettu tuki taas ajankohtainen

Laajakaistalain mukaisen tuen myöntämisen ehtojen muututtua ovat Varsinais-Suomen alueen tukikelpoiset alueet laajentuneet merkittävästi aiemmista Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen tarjousalueista. Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt Viestintävirastoa teettämään markkina-analyysit Varsinais-Suomen kuntien tukikel-poisista alueista. Analyysejä ei ole pyydetty kaupunkiseutujen kuntien alueelta, joilla verkon rakentamisen nähdään toteutuvan markkinaehtoisesti. Kuntien alustavaa tahtotilaa hankkeeseen osallistumiseen on kysytty ja kysytään markkina-analyysien valmistumisten mukaisesti.

Keskeisin muutos tukiehdoissa on loppukäyttäjän, eli kuntalaisen tai yrittäjän, maksettavaksi jäävä omakus-tannusosuus, joka on pienentynyt sataan metriin aiemman kahden kilometrin sijasta. Tämän uskotaan tekevän laajakaistahankinnan aiempaa kiinnostavammaksi ja kustannuksiltaan pienemmäksi loppukäyttäjälle. Tukieh-tojen mukaisesti toteutettavien hankkeiden rahoitus edellyttää kunnan osallistumista 33 % osuudella, tukirahalla katetaan 33 % ja rakentamisen toteuttava operaattori vastaa 34 % osuudesta syntyvistä kuluista.

Laajakaistaverkon laajentuminen nähdään maakunnassa yhtenä vetovoimatekijänä, joka tukee digitalisaation ratkaisuja, yritystoiminnan kehittymistä ja etätyön mahdollisuuksia. Tukirahan hyödyntämisen haasteena on, että Varsinais-Suomen kaikki kunnat ovat omarahoitusosuuden osalta korkeimmassa luokassa. Nopean aika-taulun vuoksi kunnat eivät ole pystyneet varautumaan budjeteissaan kyseiseen investointiin. Kunnat eivät näe verkkorakentamista kunnan perustehtävänä ja tämän hetkiset langattomat ratkaisut toimivat jo tavallisimmissa käyttötarkoituksissa kohtuullisen hyvin.

Varsinais-Suomen liitto lähettää verkonrakentamisesta vastaaville yhtiöille tarjouspyynnöt niiden kuntien osal-ta, jotka tähän mennessä ovat ilmaisseet kiinnostuksensa lähteä tutkimaan tuetun laajakaistan toteuttamis-vaihtoehtoja alueellaan. Tehtyjen tarjousten saapumisen jälkeen kuntien konkreettinen ja taloudellinen sitou-tuminen hankkeeseen tullaan vielä varmistamaan erikseen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137

Matkustavatko ihmiset enää fyysisesti eri paikkoihin? Onko virtuaalitodellisuus tuonut uusia matkustamisenmuotoja? Miltä turismi ja vapaa-aika näyttäisivät vuonna 2050, jos niiden kehitys jatkuu nykyiseen tapaan?
Miten kansainvälinen talous ja globalisaatio voivat vaikuttaa merenkulun kehitykseen, niin satamien kuin alustenkin kehitykseen? Voisivatko rahtialukset tulevaisuudessa kerätä meriroskaa ja tuottaa siitä uutta raaka-ainetta tai energiaa?

Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin ideoita ja vastauksia Plan4Blue-hankkeen 23.-24.1.2018 järjestetyssä työpajatilaisuudessa. Yhteensä 44 osallistujaa kokoontui visioimaan Suomen ja Viron merialueiden tulevaisuuden kehitystä.


Ryhmäkeskustelujen keskeisinä teemoina olivat neljä merellistä toimialaa: energian vaihtoehdot, merelliset klusterit ja merenkulku, turismi ja vapaa-aika, sekä sininen biotalous, kuten kalastus ja vesiviljely.
Merellisten toimialojen tulevaisuutta, aina vuoteen 2050 saakka, pohdittiin neljästä eri näkökulmasta:


o ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys,
o asioiden kehitys nykyiseen tapaan,
o pahin ei-toivottu kehitys, sekä
o virtuaalitodellisuus.

Lisäksi työpajassa pohdittiin keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat merellisten toimialojen kehitykseen. Tunnistettuja tekijöitä ovat muun muassa globaalin talouden tila, kiertotalous, digitalisaatio, cleantech, asenteet sekä ympäristölainsäädäntö.


Työpajan pohdintoja hyödynnetään hankkeessa laadittavien tulevaisuusskenaarioiden jatkotyöstämisessä. Tulevaisuusskenaariot valmistuvat kuluvan vuoden aikana ja niitä tullaan hyödyntämään hankkeen jatkovaiheissa.


Plan4Blue-hanke sisältää useita työpajoja, joista 23.-24.1.2018 Tallinnassa järjestetty työpaja oli järjestyksessä toinen. Plan4Blue-hanke toteutetaan vuosina 2016¬¬–2019. Hankkeen tavoitteena on tukea kestävää merialueiden käyttöä Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla sekä kehittää merialuesuunnittelun osaamista ja menetelmiä. Plan4Blue on Suomen ja Viron välinen hanke, jossa keskitytään etenkin rajat ylittäviin toimintoihin ja vaikutuksiin. Hanke saa rahoitusta EU:n Interreg Central Baltic -ohjelmasta, ja on kokonaisbudjetiltaan noin kaksi miljoonaa euroa.


Lisätietoa hankkeesta Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies (Plan4Blue)


Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, p. 041 5445 138, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

 

 

plan4blue

 

plan4bluelogot

LED TAILOR INNOVA7ION OCH MYSSYFARMI FICK INNOAURA-PRISET

Lisätietoja: Näringslivschef Petteri Partanen 040 7760 630

Led Tailor Innova7ion, CTO Mika Nummenpalo 044 5598 359

Myssyfarmi, värdinna, kreativ direktör, Anna Rauhansuu 044 5704 022

 

Led Tailor Innova7ion från Salo och Myssyfarmi från Pöytis får årets Innoaura-pris. I tävlingen "Innoaura – kreativ innovationskraft från Egentliga Finland" söktes ett företag från landskapet som enligt väljarna innehar kreativitet och kreativ potential eller som utvecklat affärsverksamhet inom så kallade kreativa branscher.

Led Tailor Innova7ion har har utvecklat ljusbaserade apparat som dödar bakterier och kan användas till exempel i sjukhus och näringslivsindustrin. På så sätt kan användningen av kemikalier och biocider minskas, vilket i sin tur minskar miljöbelastningen. Produkterna har stor potential för export.

- Vi är på en hel ny resa mot en kemikalfri värld och vårdformer utan mediciner. Ljuset är en ny antibiotika, naturens egna medicin. Som ett företag i Egentliga Finland har Salo öppnat oss nya möjligheter. Det finns så mycket kunskap runtomkring. Jag är väldigt glad över det här priset. Vi vill föra det goda vidare, och ska använda pengarna för att skänka vår egna produkt åt canceravdelningen på ÅUCS, berättar Mika Nummenpalo, teknologidirektör på Led Tailor Innova7ion.

Myssyfarmi från Pöytis är ett landsgårdsbaserat desingföretag. Den är känd för sina yllemyssor och belönade ekologiska matprodukter. Företagets produkter säljs i 13 länder och ungefär 45 affärer. Myssyfarmi har lyckats med att förena innovativt det gamla och nya, och dess verksamhet har en stark ekologisk och social innebörd. Mössorna produceras av ”mössgummor”, en växande grupp pensionerade damer.

- Det är fantastiskt att få erkännande för det vi har gjort. Har jag förstått rätt, så är det här första gången som huvudpriset vinns av ett företag från modebranschen. Det passar oss, vi har många gånger varit de första gällande olika saker. Till exempel var vi första landsgård som fick stöd för sitt internationaliseringsprojekt för ett par år sedan. Vi tycker vi har gjort rätta saker och priset är en fin belöning för hela teamet. Vi hoppas det ger fart för vår koncept speciellt här i Egentliga Finland. Lokalitet och stöd av de lokala människorna är väldigt viktigt för oss, berättar värdinnan och kreativa direktören Anna Rauhansuu.

innoaura2017

Myssyfarmin Anna och Janne Rauhansuu, Led Tailor Innova7ionin Mika Nummenpalo och Terho Hoskonen.

MUSEIDIREKTÖR LAURA LUOSTARINEN, ÅBO-SAMFUNDET OCH KONSTNÄR JOHANNA ORAS TILLDELADES ÅRETS AURORAMEDALJ

Tilläggsinformation: Kommunikationschef Kirsi Stjernberg, 040 5513 120

Auroramedaljen för år 2017 tilldelades museidirektören Laura Luostarinen, Åbosamfundet och konstnären Johanna Oras på landskapsfullmäktiges möte i dag.

Museidirektören Laura Luostarinen har varit direktör för konstmuseum Veturitalli i Salo ända sedan 2002. Museet har blivit känd både nationellt och även internationellt som ett museum med hög profil. Det har specialiserat sig i nutida konst och fotografi. Museets status är följd av Luostarinens ihärdiga arbete, också under den svåra strukturella omvandlingen i Salo. Luostarinen ska bli på pension på våren 2018. Auroramedaljen är ett pris för hennes livsarbete för Egentliga Finlands kultur!

- Jag är väldigt glad ock överraskad över den här uppmärksamheten. Det, att just Salo och museiverksamheten får priset, gläder mig speciellt. Det är också rörande att få priset som en kvinnlig finsk direktör. Jag hoppas att mitt exempel uppmuntrar andra kvinnor att tro på sig själva och att de kan lyckas som ledare, konstaterar Luostarinen.

- Jag är tacksam för Salo stad för att den har möjliggjort den framgångsrika museiverksamheten med forskning, publikationer och fina utställningar. Det viktigaste är att väcka frågor hos besökarna, och att låta dem själva hitta svaren, fortsätter Luostarinen.

 

Turkuseura – Åbosamfundet ry. fyller 60 i år och har blivit en vägvisare, även nationellt, för det nutida hembygdsarbetet. Åbosamfundet jobbar för att värna om Åbo-identiteten. Samfundets nya profil har förstärkts genom partnerskapet med Åbo stad. Arrangemang av regionalforum i olika stadsdelar har varit på Åbosamfundets ansvar. Åbosamfundet når olika generationer och arbetar smidigt på två språk.

- Det här priset betyder mycket inte bara för Åbosamfundet utan också för andra föreningar som jobbar med hembygdesfrågor i vårt landskap. Medaljen uppmuntrar den tredje sektorn att jobba aktivt i Åbo och Egentliga Finland också i fortsättningen, säger Tapio Jokinen, ordförande för Åbosamfundet.

- Åbosamfundet har jobbat för det kulturella arvet i Åbo och för stadens utveckling redan i sextio år. Det är fint att detta uppmärksammas. Åbosamfundet tackar Egentliga Finlands förbund varmt för Auroramedaljen.

 

Johanna Oras är konstnär, som bor i Koski tl. och en del av året i Frankrike. Oras konstverk är färggranna och mystiska stilleben. Oras har studerat både i Florens och St. Petersburg och ordnat utställningar både i Finland och utomlands. Hon har systematiskt jobbat för att hitta nya utrymmen och kontakter med publiken. Senast har hon haft utställning på Logomo.

Oras kunde inte vara närvarande på fullmäktiges möte för att hämta sin medalj, men hon har uppmärksammats skilt.

  • Det här är en väldigt värdefull erkännande för mig. Det är också en fin avslutning för vår Finland 100 år-utställningsrunda och samtidigt en fantastisk början på mitt egna 25-årskonstnärsjubileum. En intressant detalj är förresten, att bildhuggaren som har format Auroramedaljen, Kalle Karttunen, var min fars gudfar, berättar Oras.

Egentliga Finlands förbund beviljar årligen i december Auroramedaljen åt en person, organisation eller myndighet som verkat förtjänstfullt till förmån för landskapets vetenskap, konst eller annan kulturverksamhet. Medaljer har beviljats sedan år 1977. Årets Auroramedalj är den totalt nittionde.

aurora

Tapio Jokinen, ordförande för Åbosamfunde,  Pirkko Keskinen  och Tryggve Forssell  Turkuseurasta, museidirektören Laura Luostarinen

Johanna Oras

Johanna Oras

Osana käynnissä olevaa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyötä on laadittu selvitys alueen keskeisistä bioenergia- ja materiaalikäsittelyterminaaleista, niiden toimijoiden tulevaisuuden kehitystoiminnan suunnitelmista sekä aluekehitykseen liittyvistä tarpeista.

Selvitystyö toteutettiin kevään 2017 aikana kysely- ja haastattelututkimuksena ja sen toteutti Sweco Ympäristö Oy yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Työn tavoitteena oli kartoittaa olemassa ja suunnitteilla olevat maantie- ja rautatieterminaalit. Terminaaleilla tarkoitetaan tässä selvityksessä materiaalikäsittelyyn ja -varastointiin liittyviä terminaaleja (biopolttoaineet, maa-ainekset, kiviainekset, teollisuuden suuret sivuvirrat, jätteenkäsittelyalueet), joiden ympäristövaikutuksen ovat perinteisiä logistiikkatoimintoja suuremmat. Selvitystyön aikana tunnistettiin yhteensä 64 terminaalitoimintojen aluetta, jotka pääosin nojautuvat maantiekuljetuksiin. Rautatiekuljetuksia hyödynnetään vähän, vaikka usea toimija kuitenkin ilmaisi kiinnostuksensa niiden hyödyntämiseen, kertoo Nina Aarras Sweco Ympäristö Oy:ltä.

"Selvitystyön tuloksia hyödyntämällä on tarkoitus ennakoida kasvavaa terminaalitoimintojen tarvetta, sekä ennaltaehkäistä mahdollisia ristiriitoja kaavoituksen, ympäristövaikutusten ja muun maankäytön kanssa", toteaa Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta. Selvityksen tietoja hyödynnetään nyt käynnissä olevassa kaavatyössä sekä liikennejärjestelmän suunnittelu- ja kehittämistyössä ja ne ovat myös kuntien maankäytön suunnittelijoiden käytössä.

Linkki selvitykseen: Varsinais-Suomen bioenergia- ja materiaalikäsittelyterminaalien perusselvitys