Varsinais-Suomen työllisyysaste nousi ennätyslukemiin keväällä 2021

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendiluku oli vuoden 2021 toisella neljänneksellä 74,4 %. Työllisyysasteen trendi nousi 2,3 %-yksiköllä edellisvuotiseen verrattuna, mikä nosti työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Maakunnan työllisyysasteen trendikehityksen nopean kasvun taustalla on kausitasoittamattoman työllisyysasteen hyvin voimakas nousu keväällä 2021. Tämän vuoden huhti–kesäkuussa työllisyysaste oli peräti 76,3 %, kun samaan aikaan vuonna 2020 luku oli 72,4. Vaikka työllisyysasteen yksittäisissä luvuissa on aina epävar-muutta tilaston tuottamistavasta johtuen, on Varsinais-Suomen työllisyyskehitys kuitenkin linjassa koko maan kehityksen suhteen.
Varsinais-Suomen nopeasti kohentunut työllisyystilanne nosti maakunnan työllisyysasteen tasoihin Uudenmaan kanssa ja koko maan vertailussa kolmannelle sijalle. Varsinais-Suomen edellä ovat vain Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnat. Koko maan ja esimerkiksi Pirkanmaan työllisyysasteet jäävät kauas Varsinais-Suomen tasosta.
Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.
Työvoimatutkimuksen tiedonkeruuta uudistettiin vuoden 2021 alusta lähtien uuden EU-lainsäädännön mukaiseksi. Uudistuksen seurauksena esim. vanhempainvapaalla olevat luetaan aiempaa useammin ja opintovapaalla olevat aiempaa harvemmin työllisiksi, mikä kokonaisuudessaan laski jonkin verran maan työllisyysastetta. Muutos on huomioitu takautuvasti yllä esitetyissä työllisyysluvuissa.
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva 1 130921

 


Kuva 2 130921

Varsinais-Suomeen lähes 27 miljoonaa euroa rahoitusta vuonna 2020 alkaneisiin EU-hankkeisiin

Kaikkiaan viime vuonna alkaneita EU-hankkeita oli 337 kpl ja niihin osallistui yhteensä 221 varsinaissuomalaista toimijaa. Suurimpia yksittäisiä tuensaajia olivat alueen korkeakoulut ja Turun kaupunki. Selvityksen laati Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto.

Kuva 3 130921

Suurimpina tuensaajina korkeakoulut, myös yritykset saivat hyvin EU-rahoitusta

Eniten rahoitusta saivat korkeakoulut ja yritykset, joiden saama rahoitus oli lähes 70 % koko rahoituspotista. Yritys- ja yhdistystoimijat osallistuivat keskimäärin enemmän pieniin hankkeisiin ja korkeakoulut puolestaan enemmän suuriin TKI-hankkeisiin. Eniten rahoitusta sai Turun yliopisto
(4,0 milj. €; 24 hanketta), toiseksi eniten Turun kaupunki (3,3 milj. €; 21 hanketta). Kolmannelle ja neljännelle sijalle ylsivät Åbo Akademi ja Turun AMK (noin 3 milj. € kumpikin). Suurimman hanketuen sai Turun kaupungin energiapositiivisia ja kestäviä kaupunkiratkaisuja kehittävä RESPONSE-hanke.

Kuva 4 130921

EU-rahoitussaanto pysynyt suhteellisen tasaisena

Varsinais-Suomen EU-rahoitusselvityksiä on laadittu vuodesta 2016 alkaen ensin Varsinais-Suomen liiton ja sittemmin Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston toimesta. EU-rahoituksen määrä on vaihdellut eri vuosina jonkin verran, mutta keskimäärin EU-rahoitusta on tullut alueelle noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Huippuvuotena 2016 Varsinais-Suomeen tuli lähes 38 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. Vuoden 2020 osalta rahoitus laski hieman edellisvuodesta, jolloin EU-rahoitusta saatiin alueelle 27,8 miljoonaa euroa.
Lisätietoja Eurooppa-toimiston uutisesta (30.8.2021)

 

Koronapandemia lisännyt saariston houkuttelevuutta

Pohjoismainen saaristoyhteistyö toteutti vuosina 2020–2021 matkapuhelinten teletunnistetietoihin pohjautuvan tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää, miten paljon Turun saariston alueella liikkui väkeä valittuina ajankohtina vuosina 2019 ja 2020. Teletunnistetiedot saatiin TELIA:n kautta ja data-analyysistä vastasi tukholmalainen konsulttitoimisto WSP. Aiemmin sama yhtiö oli toteuttanut vastaavan tutkimuksen Tukholman saariston alueella.

TELIA:lta saadusta datasta pystyttiin sulkemaan pois saariston vakituiset asukkaat ja vapaa-ajanasukkaat. Samoin pystyttiin sulkemaan pois myös laivaliikenteen tuoma lisäys matkapuhelinten määrässä valittuina ajankohtina ja valituilla alueilla. Näin ollen väkimäärän lisäys perustui todellisiin vierailijoihin saaristossa.

Tulosten perusteella voitiin todeta, että Turun saaristoon tehtiin lähes 3,9 miljoonaa vierailua vuonna 2020. Tässä oli selvää lisäystä verrattuna vuoteen 2019. Näistä vierailijoista n. 1,5 miljoonaa oli yöpyviä. Lisäystä yöpyneiden määrässä oli 11–13 % verrattuna edelliseen vuoteen 2019. Tässä oli näkyvissä selvä yhteys koronapandemiaan, joka vaikutti vuoteen 2020 mutta ei vielä vuoteen 2019.

Analyysin tuloksena saatiin tietoa siitä, mistä Turun saaristoon matkailleet tulivat. Suurin osa matkailijoista tuli Varsinais-Suomen alueelta, mutta myös erityisesti pääkaupunkiseuduilta tuli runsaasti matkailijoita. Matkailijavirrat tulivat voittopuolisesti Etelä-Suomen alueelta. Itä-Suomesta ja erityisesti Lapista ei matkailijoita saaris-toon juurikaan tullut. Tätä tietoa pitää hyödyntää saariston kotimaan markkinoinnissa jatkossa. Maan sisäistä matkustajapotentiaalia ei olla vielä hyödynnetty loppuun.

Pohjoismaista saaristoyhteistyötä rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto yhteistyössä jäsenorganisaatioiden, ml. Varsinais-Suomen liitto, kanssa. www.skargardssamarbetet.org
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Linkki raporttiin: https://wetransfer.com/downloads/87fa89d049c52e1c157502a3acd3001620210913120459/ce9ef9d6872ae53eff545ab9df34a8b620210913120539/e1e512


Maankäyttö- ja rakennuslaista tulossa kaavoitus- ja rakennuslaki

Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi on tulossa lausunnoille syys-lokakuun lopussa. Lausuntoaikaa on 10 viikkoa. Maakuntien liittojen kannalta keskeisimmät kysymykset ovat maakun-takaavojen oikeusvaikutteisuuden rajaaminen aluerakenteen liian kapea-alaisella määrittelyllä ja siirtymäsään-nökset, jotka vaikuttaisivat myös lainvoimaisten kaavojen tulkintaan ja oikeusvaikutuksiin. Kuntaliitto ja maakuntajohtajat ovat jättäneet lain valmistelijoille eriävät näkemyksensä lain valmistelusta ja luonnoksen sisällöstä. Asiaa esitellään kokouksessa.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän kehittäminen

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hallinnoima ja yllä-pitämä tietoaineisto ja -järjestelmä, joka perustuu suurelta osin Tilastokeskuksen keräämään tilastodataan. Järjestelmä on kehitetty 2000-luvun alussa ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja maakuntien liittojen yhteistyönä alueiden käytön suunnittelun ja tutkimuksen tarpeisiin. Aineisto on hallintorajoista riippumaton ja tärkein maakunnan suunnittelussa (ml. maakuntakaavoitus, liikennejärjestelmäsuunnittelu) käytetty paikkatietoaineisto. Aineistoa käyttävät liittojen ja tutkimuslaitosten lisäksi suurimmat kaupungit ja yliopistot.

Tilastokeskus on vuosien varrella tiukentanut tulkintaansa ns. suorasta tunnistamisesta siten, että merkittävä osa aineistosta on salattu muilta viranomaisilta ja tehnyt aineistosta osin käyttökelvotonta. Maakuntien liittojen ja SYKE:n joulukuussa 2020 jättämien kannanottojen mukaisesti suojaamattoman aineiston puute estää osapuolille määrättyjen lakisääteisten tehtävien suorittamista.

Suojaamaton aineisto oli maakuntien liittojen ja kuntien käytössä vuoteen 2010 saakka. Uusimmalle vuonna 2021 alkaneelle sopimuskaudelle ei suojaamattoman aineiston käyttöön enää myönnetty käyttölupaa.

Maakuntien liittojen, Suomen Kuntaliiton, SYKEn ja Tilastokeskuksen kokouksessa 15.1.2021 päätettiin perustaa yhteistyöryhmä, jonka tehtävä oli kuvata keskeiset ongelmat ja pyrkiä löytämään niihin ratkaisut. Työryhmä kokoontui kuusi kertaa maalis-kesäkuussa 2021. Ympäristöministeriö osallistui työhön kolmessa viimeisessä kokouksessa.

Työryhmä tarkasteltiin erityisesti vaihtoehtoisia suojausmenetelmiä sekä lainsäädäntöä. Lisäksi työssä tutus-tuttiin muiden Pohjoismaiden käytäntöihin.

Yksittäistä nopeaa tapaa ratkaista tiedonluovutukseen liittyviä ongelmia ei löytynyt. Työryhmä esittää, että

• SYKE ja Tilastokeskus testaavat menetelmällistä satunaissotkennan soveltuvuutta aineiston salaamismenetelmänä. Näin suojattu aineisto on luovutettavissa tutkimus- ja tilastointitarkoituksiin (7.1.). SYKEn käyttämä tietosuojan alaisten ruututietojen korvaaminen mallinnetuilla tiedoilla (7.5). Maakuntien liitot ja Kuntaliitto eivät pitäneet suojausmenetelmävaihtoehtoja heille soveltuvina ratkaisuina.
• Lainsäädännön muutostarpeet kartoitetaan ja niitä edistetään. Esille tuotuja, muutoskohteita tunnistettiin seuraavasti:
• Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen lakiluonnoksessa uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi 352§:ään (vastaa nykyisen MRL-lain 205§) esillä oleva Viranomaisen tiedonsaantioikeus koskee YM:n, maakuntien liittojen ja kuntien oikeutta saada asiakirjoja ja tietoja. Lakiluonnos tulee lausunnolle ja tässä yhteydessä ehdotukseen on mahdollisuus ottaa kantaa kiinnittäen erityistä huomiota salassapidettäviin tietoihin ja henkilötietoihin. Ehdotettu lakiluonnos ei toteutuessaan riittäne ilman laki tilastokeskuksesta ja tilastolain muutoksia.
• Muutos lakiin Suomen ympäristökeskuksesta: arvioidaan, voidaanko laissa säätää tehtävistä ja tiedonsaantioikeuksista.
• Muutos lakiin Tilastokeskuksesta: mahdollisuus rajattuun viranomaiskäyttöön luovuttamiselle. Tilastolain ja laki Tilastokeskuksesta uudistuksen edetessä asia on mahdollisuus nostaa esiin.
• Täydentävien tietolähteiden käyttö.
• Päällekkäisen aineiston luominen, ylläpitäminen ja jakaminen toisen viranomaisen (ei tilastoviranomai-nen) toimesta, kuten SYKE.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

 

Maakunnallinen tilaisuus käsittelee metsien ja ilmastotavoitteiden suhdetta

Suomen metsäkeskus, Varsinais-Suomen liitto, Valonia ja Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kohti hiilineutraa-leja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke järjestävät yhteistyössä ajankohtaisen verkkotilaisuuden
Monikäyttöiset metsät ja ilmastotavoitteet Varsinais-Suomessa -webinaari
torstaina 23.9.2021 klo 9 – 15 (LINKKI OHJELMAAN JA ILMOITTAUTUMISEEN)

Aamupäivän alustuksissa ja paneelikeskustelussa nostetaan esiin metsien monet merkitykset ja muuttuvan ilmaston haasteet metsien hoidolle. Iltapäivällä fokuksessa ovat monitavoitteiset ja -käyttöiset kuntametsät. Kuntaliiton ja case-alustusten johdattelemana siirrytään keskusteluun pienryhmissä: miten kunta voi johtaa ilmastokestävän metsätalouden asiaa?
Mukaan kutsutaan erityisesti kuntien edustajat (kuntapäättäjät, kuntastrategian valmistelijat, kaavoittajat, kun-tametsien hoidosta vastaavat), Lounais-Suomen metsäneuvoston jäsenet ja monet metsäalan toimi-jat, metsänomistajat, tutkijat sekä kansalais- ja etujärjestöt.
Lisätietoja: Aleksis Klap ja Riikka Leskinen

Viranhaltijat 15 kunnasta kehittämässä hankintaosaamista – hankinnoilla merkittävä vaikutus sekä alue-talouteen että ilmastopäästöihin

Valonian Kohti parempia hankintoja -koulutuskokonaisuus päättyi elokuun lopussa. Kolmiosainen koulutussar-ja järjestettiin kevään ja kesän 2021 aikana. Koulutukseen ilmoittautui lähes 60 kuntien viranhaltijaa, jotka tekevät hankintoja oman toimensa ohessa.

Kunnilla on hankintojen kautta alueellaan merkittävä ostovoima ja vaikuttamismahdollisuus. Jokainen hankin-tapäätös kuluttaa paitsi kunnan verovaroja, vaikuttaa myös muun muassa työllisyyteen, ilmastopäästöihin, markkinoiden toimivuuteen, kiertotalouteen sekä uudenlaisten palveluiden kehittymiseen. Vuonna 2015 Suo-men julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidennestä Suomen kulutusperusteisesti lasketuista kasvi-huonekaasupäästöistä.

Hankintoja tehdään kunnissa monilla eri toimialoilla ja eikä hankintoihin liittyvää osaamista useinkaan päivitetä johdonmukaisesti. Nyt järjestetty koulutus oli suunnattu erityisesti varsinaissuomalaisten kuntien keskijohdolle ja henkilöille, jotka tekevät hankintoja oman toimensa ohessa. Osallistujat edustivat 15 eri varsinaissuomalais-ta kuntaa ja osallistujien toimialajakauma oli monipuolinen, aina taloushallinnosta ICT-palveluihin ja teknisestä sektorista ruokapalveluihin.

Varsinais-Suomen kuntien hankinta-asiantuntijat ovat viime aikoina lisänneet hankintoihin liittyvää keskinäistä keskusteluaan ja kehittävää yhteistyötään alueellisen hankinta-asiantuntijoiden verkoston kautta. Verkosto kokoontuu Valonian kutsumana joka toinen kuukausi ja verkostolle tarjotaan myös syventäviä infoja ajankoh-taisista aiheista, joita ovat viime aikoina olleet esimerkiksi puhtaiden ajoneuvojen direktiivi, hankinnoilla työllis-täminen sekä riskienhallinta. Verkostotyö on osa kansallisen kestävien ja innovatiivisten hankintojen Keino-osaamisverkoston alueellista työtä, jota koordinoidaan Valoniassa.

Kohti parempia hankintoja -koulutus järjestettiin osana Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta sekä Valonian työtä Keino-osaamiskeskusken alueellisena kestävien hankintojen muutosagenttina.

Lisätietoja: Riikka Leskinen, p.044 907 5995