Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO KIRISTÄÄ TALOUTTAAN
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen, p.041 502 5246

Varsinais-Suomen liitto kiristää talouttaan. Liiton toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista. Nämä ovat pysyneet vuodesta 2014 asti samana, 3 799 900 euroa.

Liiton vuoden 2017 alijäämä oli 24 332 euroa ja vuoden 2018 arvioitu alijäämä 192 900 euroa. Ilman toiminta-tuottojen kasvua vuodesta 2019 arvioidaan tulevan liiton kolmas alijäämäinen vuosi. Alijäämät on ollut mahdol-lista kattaa edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Liiton toimintaan liittyvien sitoumusten (esim. liiton hallinnoimat hankkeet) kannalta on tärkeää, että ylijäämätilillä on puskurivaroja. Näin ollen liiton taloutta on säästöjen ohella tarpeen tasapainottaa myös kuntien maksuosuuksilla. Ehdotettu korotus on 2,63 % suurempi kuin talousarvion 2018 maksuosuustuloarvio. Jäsenkuntien vuoden 2019 maksuosuudet määräytyvät vuoden 2017 kunnallisve-rotuksessa maksuunpantujen kunnallis- ja yhteisöverotuottojen mukaisessa suhteessa.

Talousarvioon 2019 on korvamerkitty 74 400 euroa Turun lentokentän viranomaistoimintojen ympärivuorokauti-seen turvaamiseen. Tähän maakuntahallitus on päätöksellään toistaiseksi sitoutunut. Tämän ohella liiton toi-mintakulut ovat kasvaneet tiukasta menojen karsimisesta huolimatta. Kasvu johtuu yleisestä kustannustason noususta sekä henkilöstömenojen ja yhteistoimintaosuuksien kasvusta. Liiton tehtäväkenttä on viime vuosina laajentunut. Tämä näkyy myös liiton kulurakenteissa huolimatta siitä, että uusia tehtäviä pyritään pääsääntöi-sesti hoitamaan mm. hankerahoituksella.

Vuoden 2019 talousarvion laskelmat perustuvat tämän hetkiseen tietoon maakunta- sekä sosiaali- ja tervey-denhuollon uudistuksen toteutumisaikataulusta. Maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulo siirtyi ja uudistuk-sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Mikäli uudistuksen valmistelu jatkuisi maakuntaliitossa tai uudistus pysähtyisi, on liiton budjettia arvioitava uudelleen.

Taloussuunnitelma ja alustava talousarvio toimitetaan jäsenkunnille ja niillä on tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 31.10.2018 mennessä. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 19.11.2018 ja viedään maakuntavaltuuston 10.12.2018 päätettäväksi.

MAAKUNTAHALLITUS MÄÄRÄSI VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VOIMAAN
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Maakuntahallitus määräsi Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakunta-kaavan voimaan. Samalla maakuntahallitus totesi, että maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksellä kumoutu-vat voimassa olevien maakuntakaavojen kaava-asiakirjoissa (Kaavamerkinnät-ja -määräykset, Kaavaselostus) kuvatut merkinnät.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakun-takaavan kokouksessaan kesäkuussa 2018. Hyväksymispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta, jotka käsitellään muutoksenhakuviranomaisena toimivassa Turun hallinto-oikeudessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntahallitus voi valitusajan kuluttua määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa.

Varsinais-Suomen liitto kuuluttaa maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä liiton virallisessa ilmoitusleh-dissä (Turun Sanomat, Åbo Underrättelser) sekä liiton internetsivuilla ja ilmoitustaululla. Varsinais-Suomen liitto lähettää kuulutuskirjeen jäsenkunnilleen, joiden tulee kuuluttaa maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä kunkin kunnan oman kunnallisten ilmoitusten julkaisukäytännön mukaisesti.

MAAKUNTAHALLITUS: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISELLE AITO TARVE
Lisätietoja: muutosjohtaja Antti Parpo, p. 040 642 8682

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevasta lakiluonnoksesta. Annettavissa lausunnossa pyydetään kiinnittämään huomioita mm. siihen tukeeko lakiehdotus asiakkaan yhdenvertaista mahdollisuutta saada tarvitsemiaan sosiaali- ja ter-veyspalveluja.

Maakuntahallitus lausuu mm. seuraavaa:

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lainsäädännön uudistamiselle on aito tarve. Nykyiset säädökset eivät huomioi sähköisten asiakaspalvelujen asiakasmaksuja ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoi-van asiakasmaksut ovat kirjavia. Lisäksi kotiin vietävissä palveluissa asiakkaiden maksut vaihtelevat kunnit-tain.

Nykyisin vallalla olevat asiakasmaksujen erot mm. laitospalveluissa ja tehostetussa palveluasumisessa
vaikuttavat välillisesti palvelurakenteeseen ja mahdollistavat tuottajille taloudellisia optimointimahdollisuuksia.
Eri palveluntuottajilla on erilaisia palvelujen hinnoitteluperiaatteita ja tämän seurauksena asiakkaiden asiakas-maksut riippuvat osittain siitä, kenen palveluntuottajan palveluja asiakas käyttää. On tilanteita, joissa asiak-kaan tulot eivät riitä kattamaan kaikkia tehostetun palveluasumisen menoja.

Nykyisiä asiakasmaksujen määräytymisperusteita ei voida pitää asiakkaiden yhdenvertaisuutta tukevana. Ympärivuorokautisen hoivan lisäksi asiakasmaksujen kirjo on suurta kotiin vietävissä palveluissa. Kotihoidon asiakasmaksun suuruus on osin kuntasidonnaista ja tarve kansalliseen asiakasmaksujen yhtenäistämiseen on olemassa.

Lakiluonnoksessa asiakasmaksujen uudistamisen arvioidaan olevan kustannusneutraali. Taloudellisten vaiku-tusten arviointia Varsinais-Suomen osalta ei voida tehdä maakuntaliiton käytettävissä olevilla tiedoilla. Talous-vaikutusten arviointi edellyttäisi pääsyä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukohtai-siin taloustietoihin. Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että valtio varautuu omin pää-töksin siihen, että asiakasmaksulain vaikutukset perustettavien maakuntien rahoitukseen ovat neutraalit. En-nakkoarvioiden mukaan maakuntien yleiskatteellinen rahoitus on niukkaa ja perustettavien maakuntien talous ei tästä syystä kestä tilannetta, missä asiakasmaksujen tuottokertymä alenee nykyisestä. Esitetystä syystä asiakasmaksulain taloudellisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lakiluonnoksen perusteluissa taloudellisten vaikutusten analyysi on jäänyt vain suuntaa-antavalle tasolle.

Asiakasmaksujen lakiluonnoksen hyväksyminen on lakiluonnoksessa sidottu sote- ja maakuntauudistuksen
voimaantuloon. Asiakasmaksulain kytkös sote- ja maakuntauudistukseen on tarpeeton. Tarve asiakasmaksu-lain muuttamiseen lakiluonnoksen periaatteita noudattaen on olemassa riippumatta sote- ja maakuntauudistuk-sesta.

MAAKUNTAHALLITUS: MAAKUNTAKAAVOITUSPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN PYHÄRANNAN KUNNAN ALUEEN OSALTA TUULIVOIMAMERKINTÖJEN POISTAMISEKSI EI TARPEELLISTA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia, Aleksis Klap, p. 040 721 3137

Pyhärannan kunnanvaltuusto on esittänyt Varsinais-Suomen liitolle kaavoitusprosessin käynnistämistä Pyhä-rantaa koskevien tuulivoimamerkintöjen poistamiseksi maakuntakaavasta. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti, ettei Pyhärannan kunta kannata tuulivoimarakentamista kunnan alueella.

Maakuntahallitus lausui Pyhärannan kunnan esityksestä mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava on vahvistettu 9.9.2014 ja siinä on osoitettu
Pyhärannan kunnan alueelle kaksi tuulivoimaloiden aluetta sekä Laitilan kaupungin ja Pyhärannan kunnan rajal-le yksi energiahuollon kohde.

Tuulivoimatuotannon edistäminen liittyy yhtenä osana keskeisesti kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin uusiutuvan energian edistämisen tavoitteisiin. Varsinais-Suomen alueen parhaiten tuulivoimatuotannolle sovel-tuvat alueet on osoitettu tuulivoimavaihemaakuntakaavassa. Nyt käynnissä olevassa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa käsitellään laajemmin uusiutuvan energian edistämisen mahdollisuuksia maakunnassa, esimerkiksi edistämällä biopohjaisten polttoaineiden käsittelyä ja käyttöä maakunnassa. Uusiu-tuvan energian määrän nostaminen vaatii monipuolisen energiatuotannon toteuttamista ja maakuntatasolla yksi tapa tämän edistämiseen on maakuntakaavoitus. Mitkään tavoitteet eivät uusiutuvan energian edistämisessä ole vähentyneet viime vuosina, enemminkin tarve entistä nopeammalle muutokselle hiilineutraaliin energiantuo-tantoon siirtymisessä on noussut esille.

Maakuntakaava osoittaa yleispiirteiset aluerajaukset eri toiminnoille ja toteuttaa osaltaan maakunnan ja kansal-lisen tason strategioita ja tavoitteita. Maakuntakaavan merkintöjen toteutus edellyttää kuntatasolla tehtävää yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai aluesuunnittelua, jonka aikataulusta ja toteutuslaajuudesta kunnat ovat vastuussa. Kunta voi myös olla kaavoittamatta maakuntakaavaan merkittyjä alueita, mikäli sen kokee tarpeel-liseksi. Se, että kunta ei tässä tapauksessa halua kaavoittaa tuulivoimatuotantoa alueelleen, ei kuitenkaan edellytä maakuntakaavamerkintöjen poistamista alueelta.

Maakuntakaavoitusprosessin käynnistäminen Pyhärannan kunnan alueen osalta tuulivoimamerkintöjen
poistamiseksi ei ole tarpeellista.