Ylatunniste2

MAAKUNTAHALLITUS EDELLYYTTÄÄ, ETTÄ POSTI LUOPUU POSTIN JAKELUN SUPISTAMISESTA TURUN SAARISTOSSA
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 040 041 3704

Maakuntahallitus edellyttää, että Posti Oy luopuu postin jakelun supistamisesta Turun saaristossa. Maakuntahallitus yhtyy hallitusohjelman kantaan, jonka mukaan postinjakelu turvataan harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti.

Posti Oy ilmoitti huhtikuussa siirtyvänsä osassa Turun saaristoa yksipäiväiseen jakeluun nykyisen vähintään neljä kertaa viikossa tapahtuvan jakelun sijaan. Muutos koskee alueita: Velkua (Palva ja Velkuanmaa), Korpoström, Utö, Iniö, Hiittinen, Rosala ja Högsåra. Muutoksen piti alun perin tulla voimaan 3.6.2019 mutta asian saaman runsaan kielteisen palautteen vuoksi Posti Oy päätti käynnistää saaristossa kuulemiskierroksen.

Saaristotoimikunta asettui jyrkästi vastustamaan jakelumuutosta vedoten mm. saaristolakiin ja yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Kerran viikossa tapahtuva postin jakelu ei vastaisi minimipalvelutasoa eikä esim. Velkuan Palvaa ja Velkuanmaata tai Paraisten Korpoströmin aluetta voida pitää vaikeakulkuisina erämaina koska sinne liikennöi ilmainen maantielautta säännöllisesti ja tiestö on kunnossa. Sama koskee yhteysalusliikenteen takana olevia alueita (esim. Jurmo ja Utö), jonne yhteysalus liikennöi säännöllisesti ja postin jakelu käytännössä tapahtuu yhteysalukselta, jonne Posti Oy:n jakelutyöstä vastaava henkilö vain toimittaa postikuorman. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät saaristotoimikunnan mielestä voi olla merkittävät.

Maakuntahallitus yhtyy saaristotoimikunnan kielteiseen kantaan saariston postin jakelun supistusta koskien. Kerran viikossa tapahtuva postin jakelu ei riitä kattamaan saaristolaisten tarpeita. Posti palvelumuotona on saaristolle elintärkeä alueen syrjäisyydestä ja muun palvelutarjonnan suppeudesta johtuen; kauppojen (erityisesti erikoisliikkeiden) vähyys on johtanut postimyynnin palveluiden runsaaseen käyttöön saaristossa. Saaristolaisillakin tulee olla yhdenvertainen oikeus myös erikoistuotteisiin. Lisäksi vain kerran viikossa tapahtuva postin jakelu vaarantaisi elintärkeiden viranomaiskirjeiden perille menon ajoissa (esim. sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin liittyvä tiedon kulku).

NUORET ILMASTON JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KIRITTÄJÄNÄ - VALONIA JA SALON LUKIO KÄYNNISTÄVÄT KOKEILUN
Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 0449075995

Ympäristöministeriön osarahoittaman Valonian kokeiluhankkeen tavoitteena on osoittaa nuorille selkeät askeleet, joilla saada oma ääni kuuluviin ja löytää keinoja vaikuttaa päätöksentekoon. Kokeilussa tarjotaan lukionuorille ja kaupungin päättäjille useita tilaisuuksia päästä yhdessä suunnittelemaan kaupungin ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen tavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Tilaisuuksien on tarkoitus palvella myös opetusta esimerkiksi yhteiskuntaopin tai ympäristöalan kursseilla. Nuorella on huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta, päättäjä puolestaan tuo pöytään tietoa ja vaikuttamiseen tarvittavat verkostot ja aseman. Rakentavalla ja aidosti tavoitteellisella yhteistyöllä on molempia voimaannuttava vaikutus.

Kokeiluun osallistuu Salon lukio. Kokeilussa laaditut oppimateriaalit ja saadut tulokset ovat kokeilun jälkeen
hyödynnettävissä myös muissa kaupungeissa ja kunnissa. Kokeilun kokonaisbudjetti on 18 700 euroa.

Hanke toteuttaa useita Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä:

• Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.
• Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa.
• Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita.
• Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri.

LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUK-
SESTA VUOSILLE 2020 – 2023
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten valtakunnallisen liikuntapaikkojen rakentamista koskevan rahoitussuunnitelman.

Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2020–2023 yhteensä kaksitoista esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston rahoitussuunnitelmaesityksessä on mukana kahdeksan Varsinais-Suomen hanketta.

 Kunta Hanke   Kustannusarvio milj. 
 Vuosi 2020    
 Somero Keskusurheilukentän perusparannus  1,30
 Paraisten Kylätalo Oy  Uimahalli 5,45 
 Kaarinan kaupunki  Valkeavuoren liikuntahalli 7,30 
 Auran Palokunnan Urheilijat  Jalkapallohalli  1,34 
 Kaarinan kaupunki  Urheilukentän perusparannus 1,00 
 Vuosi 2021    
Uudenkaupungin kaupunki Uima- ja liikuntahalli 20,30
Vuosi 2022    
Kaarinan kaupunki Uimahallin perusparannus 10, 00
Vuosi 2023    
Raision kaupunki Uintikeskus Ulpukan perusparannus 13,00


Esitettävistä hankkeista Someron keskusurheilukentän perusparannus, Paraisten Kylätalo Oy:n uimahalli, Uudenkaupungin uima- ja liikuntahalli ja Kaarinan uimahallin perusparannus ovat sisältyneet jo vuosien 2019–2022 rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää neljä (4) hanketta: 1) Tarvasjoen liikuntasali, Lieto, 2) Kyrön liikuntasali, Kuntarahoitus Oyj, 3) Jalkapallohalli, Åifk rf. Fotbollsföreningen ja 4) jäähallin perusparannus, Salo.

Satakunnasta tehtiin vuosille 2020–2023 kolme hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä 29 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelmassa mukana ovat kaikki esitetyt hankkeet, joista yksi ajoittuu vuodelle 2020 ja kaksi vuodelle 2021.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuosille 2020–2023 ja esityksen laatimisessa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Rahoitussuunnitelmaesityksen perusteissa erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden realistisuuteen ja niiden sisältymiseen valtuustojen hyväksymiin kustannussuunnitelmien investointiosiin tai vastaaviin.

Maakuntahallitus puoltaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston näkemystä siitä, että päätösvallan delegointiin liittyvä hankkeiden kustannusarvioraja (700 000€) ei kustannustason muutosten myötä ole tarkoituksenmukaisella tasolla. Selkeästi paikallisten hankkeiden kustannusarviot ylittävät helposti kustannusarviorajan ja ohjautuvat valtakunnallisen tason päätöksentekoon. Maakuntahallitus katsoo, että delegointirajaa tulee nostaa.

Maakuntahallitus yhtyy myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston huomioon siitä, että rahoitussuunnitelman realistista ja luotettavaa laatimista vaikeuttaa kuntasuunnitelmien investointiosien lyhyys verrattuna valtakunnallisen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman aikajänteeseen. Maakuntahallitus katsoo, että aluehallintoviraston esitys rahoitussuunnitelman pituuden lyhentämisestä kolmeen vuoteen on siksi perusteltu.

Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2020–2023.

MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON KEHITTÄ-
MISESTÄ – TUNNIN JUNA SOPII ERITYISEN HYVIN VERKKOJEN EUROOPPA-RAHOITUKSEN KOHTEEKSI
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Euroopan komissio on toteuttamassa kattavaa arviointia unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetusta asetuksesta. Julkisen kuulemisen tarkoituksena on tukea nykyisen asetuksen arviointia kokoamalla sidosryhmien näkemykset. Kuulemiseen voivat osallistua kaikki kansalaiset ja organisaatiot.

Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF) on keskeisin TEN-T -suuntaviivojen rahoitusinstrumentti, jonka asetuksessa määritetään edellytykset, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea. Euroopan parlamentti vahvisti huhtikuussa 2019 CEF-ohjelman vuosille 2021–2027. CEF-ohjelman rahoitustuki on mm. mahdollinen Tunnin junalle, jos kansallinen rahoituspäätös on olemassa.

Liikenteen alalla Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevalla politiikalla pyritään poistamaan tavaroiden, palvelujen ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden esteitä EU:n alueella. Tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkien jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä sekä yhteistyötä naapurimaiden ja maailman muiden osien kanssa.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus katsoo, että Euroopan unionin yhteinen liikenneinfrastruktuuripolitiikka on jatkossakin tärkeä väline valtioiden ja alueiden välisen saavutettavuuden parantamisessa sekä talouden ja sisämarkkinoiden kehityksen tukena. Maakuntahallitus näkee, että unionin yhteisessä liikenneinfrastruktuuripolitiikassa tulisi keskittyä ydinverkon pullonkaulojen poistamiseen, kuljetusketjujen, kuten satamien, lentoasemien, rautatieasemien ja maantieterminaalien välisten yhteyksien helpottamiseen, liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä innovatiivisten liikenneratkaisujen EU-laajuisen käyttöönoton edistämiseen.

Euroopan laajuisen liikenneverkon solmukohtiin keskittyvän TEN-T ydinverkkokäytävän kehittäminen mahdollistaa kestävän kasvun ja kaupunkiseutujen yhteen kytkemisen laajemmiksi työmarkkina- ja talousalueiksi. Ydinverkkokäytävään investoiminen Suomen tärkeällä ulkomaan kaupan ja logistiikan reitillä tukee maan kilpailukyvyn vahvistamista ja lisää kansainvälistä houkuttelevuutta investointikohteena.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että TEN-T politiikalla mahdollistetaan vähähiilisen ja puhtaan liikenteen lisääminen panostamalla liikenteen päästöjä leikkaaviin investointeihin, kuten lähes päästöttömään raideliikenteeseen. Kansallisesti ei ole kuitenkaan vielä tehty tarpeeksi päästötavoitteiden saavuttamiseksi sekä vähähiilisen ja puhtaan liikenteen lisäämiseksi.

Maakuntahallitus korostaa Skandinavia-Välimeri ydinverkkokäytävällä sijaitsevan Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden, Tunnin junan merkitystä kestävän liikkumisen ja talouskasvun mahdollistajana. Tunnin juna sopii erityisen hyvin CEF-rahoituksen kohteeksi ja on Suomen suurista raidehankkeista nopeimmin toteutettavissa.

Maakuntahallitus huomauttaa, että kansallisesti tulisi nykyistä paremmin huolehtia tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta ydinverkon kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomessa ministeriön tulisi ottaa nykyistä vahvempaa roolia Skandinavia-Välimeri-ydinverkko-osuuden kehittämisestä ja toimenpiteiden koordinoinnista.