Ylatunniste2
 

YRITYSSALO OY:LLE RAHOITUSTA SÄHKÖISEN LIIKKUMISEN EKOSYSTEEMIÄ KEHITTÄVÄÄN
HANKKEESEEN
Lisätietoja: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p 040 7760 630

Yrityssalo Oy:lle myönnettiin hankkeeseen ”Sähköisen liikkumisen ekosysteemi 2019 – 2020” alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 30 464 euroa. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016–2018.Hankkeessa kokeillaan ja tunnistetaan sähköisen liikkumisen liiketoimintamahdollisuuksia sekä verkotetaan alan yrityksiä. Hanke luo pohjaa koko Lounais-Suomen sähköisen liikkumisen ekosysteemin kehittämiselle sekä toimii pohjustuksena laajemmalle Turku Science Parkin ja Prizztechin (Satakunta) kanssa valmisteltavalle hankkeelle.

 

ALUEKEHITTÄMISLAIN UUSI LUONNOS TOISI MAAKUNTIEN LIITOILLE JOUSTAVAN
RAHOITUSINSTRUMENTIN ALUEEN MONIPUOLISEEN KEHITTÄMISEEN
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 5063 715

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi alueiden kehittämisen ja
rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi
alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia siten, että lakiin lisätään
uutta kansallista alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitetun määrärahan hallinnointia koskevat säädökset. Ohjelman mukaan maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Maakuntien liittojen mahdollisuudet tukea maakuntien omaehtoista kehittämistä vahvistuisivat alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaan sisältyvällä maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen tarkoitetulla osuudella, jolla tuettaisiin liittojen aluekehittämisviranomaisen tehtävää. Muutoksen tuloksena liitoilla olisi käytössään joustava rahoitusinstrumentti, jonka avulla maakuntien, alueviranomaisten sekä muiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä olisi mahdollisuus lisätä ja vahvistaa.

Maakuntahallitus lausui hallituksen esitysluonnoksesta mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto tukee hallituksen esitystä uuden kansallisen kehittämisrahoitusmuodon Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen käyttöönotosta. Rahoitus tukee maakunnan liiton työskentelyä aluekehitysviranomaisena ja antaa konkreettisen välineen aluekehitystyöhön. Esityksessä on myös hyvin tunnistettu maakunnan eri toimijoiden yhteistyössä laatiman ja poliittisessa päätöksenteossa hyväksytyn maakuntaohjelman merkitys aluekehittämistä ja rahoitusta ohjaavana välineenä.

Hallituksen esityksessä on hyvin tuotu esiin maakuntien omaehtoinen kehittäminen. Omaehtoinen alueellinen
kehittäminen lähtee liikkeelle maakunnan asukkaista ja sen toimijoista sekä perustuu maakunnan omiin tarpeisiin ja voimavaroihin. Tässä tunnistetaan maakuntien toimintaympäristöjen erilaisuus ja samalla tuetaan omiin vahvuuksiin perustuvien rahoituslinjauksien muodostamista.

Määrärahalle on määritetty monia eri käyttökohteita. Toivottavaa on, että käyttöä ei valtakunnan tasolla valmiiksi sektoroida moneen eri käyttötarkoitukseen. Painotuksen tulisi olla maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen tarkoitetussa osuudessa.

Kansallisen kehittämisrahoituksen jaossa maakunnittain tulee huomioida EU-rahoituksen jakautuminen eri alueille. Kansallista kehittämisrahoitusta tulee suunnata vähemmän EU-rahaa saaville alueille. Tämä tukee hallitusohjelman mukaista tavoitetta maamme tasapuolisesta kehityksestä.

 

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TUKEE NAANTALIN KAUPUNGILLE ASEMAA SAARISTOKUNTANA
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt maakuntien liitoilta esitystä niistä oman maakuntansa kunnista, jotka tulisi nimetä vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa asetuksessa saaristokunniksi ja -osakunniksi. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa on 8 saaristokuntaa ja 40 ns. saaristo-osakuntaa. Varsinais-Suomessa saaristokuntia ovat Parainen, Kemiönsaari ja Kustavi. Maakuntamme saaristo-osakuntia ovat Naantali, Taivassalo, Uusikaupunki ja Kaarina sekä Salo.

Maakuntahallitus lausui esityksessään mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto on tyytyväinen saaristokuntajakoon nykyisen asetuksen puitteissa Kustavin, Paraisten
ja Kemiönsaaren osalta, joille esitetään saaristokunta-aseman säilymistä edelleen.

Nykyinen saaristo-osakunta Naantali muodostettiin edellä mainittujen saaristokuntien tapaan vuoden 2009
kuntaliitoksella, jossa Naantalin kaupunkiin liitettiin saaristokunnat Rymättylä ja Velkua sekä saaristo-osakunta
Merimasku. Vuonna 2011 Naantaliin liitettiin vielä Maskun kunnan saaristo-osat Lempisaari ja Livonsaari.

Naantali uudessa muodossaan on hakenut saaristokunnan asemaa viimeksi vuonna 2015. Varsinais-Suomen
liitto on ollut tukemassa tätä tavoitetta. Naantalin kaupunginhallitus on uusinut aikeensa hakea saaristokunta-
statusta kokouksessaan 2.9.2019.

Kuntaliitokset lähes seitsenkertaistivat Naantalin pinta-alan, josta vesipinta-ala on suurempi kuin maapinta-ala.
Kaupungissa on 1 000 saarta ja 1 000 km rantaviivaa. Ilman kiinteää tieyhteyttä asuttuja saaria on 26 ja niillä
asuu yhteensä 245 henkilöä (n. 1,3 % koko Naantalin väestöstä). Osa Naantalin saaristosta onkin liikenteellisesti lautta- ja yhteysalusliikenteen varassa. Koko kaupungin väestöstä (19 245.) n. 30 % asuu saaristo-osissa. Naantali panostaa palveluihin myös saaristo-osissaan; saaristo-osien palveluverkkoon ei olla tehty muutoksia kuntaliitoksen jälkeen. Kaikki lähipalvelut toimivat edelleen kaikissa entisissä saaristokunnissa ja esimerkiksi vanhoista kunnantaloista tehtiin palvelupisteitä, joista saa erilaisia kaupungin palveluita. Uusimpana investoitina saaristoon Naantalin kaupunki rakennutti uuden Velkuan koulun Palvan saarelle siellä ennestään sijainneen huonokuntoisen koulurakennuksen tilalle.

Varsinais-Suomen liitto tukee em. perustein Naantalin kaupungille asemaa saaristokuntana. Saaristokuntaasema turvaisi Naantalin mahdollisuudet jatkossakin ylläpitää ja kehittää saaristo-osiensa elinvoimaisuutta. Pirstaleinen, vesistön rikkoma kaupunkikokonaisuus tuo mukanaan ylimääräisiä kustannuksia, joita korotetuilla saaristolisillä pystyttäisiin kompensoimaan. Nykyisellään Naantalin kaupungin saaristo-osakuntalisä on n. 1 225 000 euroa. Saaristokuntalisä olisi arvion mukaan n. 6,5 milj. euroa.

Varsinais-Suomen muut nykyiset saaristo-osakunnat Kaarina, Salo, Uusikaupunki ja Taivassalo täyttävät
Varsinais-Suomen liiton mielestä edelleen saaristo-osakunnan kriteerit, joten tämä asema tulisi niille jatkossakin myöntää.