Ylatunniste2 

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSELLA TULISI EDISTÄÄ ERI SUUNNITTELUTASOJEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen keväällä 2018 ja on nyt pyytänyt kommentteja uutta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Uuteen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluisivat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet,
maakuntakaava, kaupunkiseutukaava ja kuntakaava.

Maakuntakaavan rooli muuta suunnittelua ohjaavana kaavana olisi nykyistä rajatumpi.

Maakuntien liittojen kannalta keskeiset kysymykset ovat:

- maakuntakaavan oikeusvaikutteisuuden rajaaminen vain osaan sisällöistä: liikennejärjestelmä/
infra ja viherrakenne
- kaupunkiseutukaavatason tarpeellisuus, suhde maakuntakaavoitukseen ja resursointi
- alue- ja yhdyskuntarakenteen käsitteiden erottaminen ja kategorisoiminen kaavatasoille (maakuntakaava:
aluerakenne / yhdyskuntarakenne: kaupunkiseutu- ja kuntakaava)

Maakuntahallitus toteaa maakuntaliittojen yhteisen valmistelun perusteella pykäläluonnoksista mm. seuraavaa:

Oleellista on, tuoko uudistus alueidenkäytön suunnitteluun alkuperäisen tavoitteen mukaista nopeutta ja sujuvuutta. Uudistuksella tulisi edistää eri suunnittelutasojen välistä yhteistyötä resurssikilpailun ja hierarkkisen vastakkainasettelun sijaan. Suomen suunnittelujärjestelmän tulee pystyä vastaamaan suunnittelua edellyttäviin kysymyksiin mahdollisimman hyvin sillä tasolla, jossa asian vaikuttavuuden johdosta on mahdollisuus tehdä ratkaisuja. Kommenteilla oleva luonnos ei tue riittävästi yhteisellä demokraattisella päätöksenteolla yli kuntarajojen tehtävää oikeusvaikutteista kaavoitusta, jolla varaudutaan ennakoivasti tulevaisuuden alueidenkäytön tarpeisiin.


MAAKUNTAHALLITUS NIMESI JÄSENET LOUNAIS-SUOMEN ALUEELLISEEN LIIKUNTANEUVOSTOON
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 0407213 429

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa ja Satakuntaliittoa yhdessä nimeämään Lounais-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston vuoden loppuun mennessä. Ehdotukset alueellisen liikuntaneuvoston jäseniksi on pyydetty liikunnan aluejärjestöiltä.

Maakuntahallitus asetti Lounais-Suomen alueelliseen liikuntaneuvostoon vuosille 2020–2023 seuraavat kahdeksan (8) henkilöä Varsinais-Suomesta:

Bror Engström Parainen
Kirsti Kirveennummi Mynämäki
Jouni Koivuniemi Masku
Pasi Koski Aura
Matleena Koskinen Paimio
Päivi Mecklin Kaarina
Pekka Potinkara Turku
Arto Savonen Loimaa

Puheenjohtajaksi nimettiin Pasi Koski Aurasta.

Alueellinen liikuntaneuvosto antaa mm. lausuntoja ja tekee aloitteita alueellisen liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisista ja alueellisesti merkittävistä asioista, edistää eri toimialojen yhteistyötä liikuntapolitiikan tavoitteiden suuntaisesti, sekä antaa lausunnon aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista.

SELVITYSTYÖ SAARISTON MÄÄRITTELYKSI UUDELLA JA TARKEMMALLA TAVALLA TARPEELLINEN
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt lausuntoa maakuntien liitoilta sekä
nykyisiltä saaristokunnilta ja saaristo-osakunnilta koskien valtioneuvoston asetusta saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä.

Nykyisen asetuksen mukaan Suomessa on 8 saaristokuntaa ja 40 ns. saaristo-osakuntaa. Varsinais-Suomessa saaristokuntia ovat Parainen, Kemiönsaari ja Kustavi. Maakuntamme saaristo-osakuntia ovat Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyysi elokuussa 2019 maakuntien liitoilta esityksiä saaristokunniksi ja osakunniksi. Varsinais-Suomen maakuntahallitus esitti kokouksessaan 16.9.2019, että nykyiset saaristokuntamme jatkaisivat edelleen saaristokuntina ja että saaristo-osakunta Naantali saisi lisäksi saaristokunta-aseman. Niin ikään esitettiin muita saaristo-osakuntiamme edelleen saaristo-osakunniksi.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) käsitteli maakuntien esitykset saaristokunniksi ja saaristo-osakunniksi kokouksessaan lokakuussa ja esitti, että voimassa olevaa asetusta ei muuteta, vaan nykyistä asetusta jatkettaisiin toistaiseksi voimassa olevana 1.1.2020 alkaen. SANK katsoi kuitenkin tarpeelliseksi aloittaa selvitystyö, jossa pyritään tarkemmin määrittelemään saaristokuntia kuvaavat kriteerit.

Maakuntahallitus lausui asiasta seuraavasti:

Varsinais-Suomen liitto hyväksyy saaristokuntia ja saaristo-osakuntia koskevan asetuksen säilyttämisen nykyisellään, mutta katsoo, että esitetty selvitystyö saariston määrittelyksi uudella ja tarkemmalla tavalla on tarpeellinen. Saaristo-olosuhteiden vaikutukset kuntatalouteen ovat merkittävät ja vapaa-ajan asutuksen huomioiminen (ns. monipaikkaisuus) uudessa asetuksessa olisi selkeä lisäkriteeri.

Varsinais-Suomen liitto on johdonmukaisesti tukenut saaristo-osakunta Naantalin nimeämistä saaristokunnaksi ja maakuntahallitus katsoo, että sekä saaristoisuuden kuntataloudelliset vaikutukset että merkittävä vapaa-ajan asukkaiden määrä realisoituvat hyvin juuri Naantalin kohdalla ja nämä seikat tulisi ottaa huomioon, kun nimetään uusimuotoisen asetuksen mukaisia saaristokuntia.