Ylatunniste2
 

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAHALLITUS: NAANTALIIN SAATAVA MERKITTÄVÄ RAKENNEMUUTOSPAKETTI
Lisätietoja: Ilkka Kanerva, maakuntahallituksen pj.

Maakuntahallitus keskusteli Naantalin Nesteen öljynjalostamon mahdollisesta alasajosta ja sen aluetaloudellisista vaikutuksista.

Maakuntahallitus katsoo, että maan hallituksen ja Nesteen on kannettava yhteiskuntavastuunsa syntyneestä tilanteesta. Se edellyttää valtiovallan merkittävää tukipäätöstä, joka valmistellaan laajalla yhteistyöllä.

Budjettiriihen yhteydessä hallitus kertoi tukevansa Jämsän seutua useiden miljoonien eurojen paketilla pape-riehtaan alasajon johdosta. Paketti sisälsi myös ratahankkeen parannuksen.

Maakuntahallitus katsoo, että maan hallitus teki tärkeän ja välttämättömän linjauksen Kaipolan tehtaan yhtedessä. Naantaliin ja koko talousalueelle tarvitaan vastaavanlainen rakennemuutospaketti, jolla tuetaan elvyttävien toimenpiteiden liikkeelle lähtöä ja uusia luovia kehittämisratkaisuja.

Maakuntahallitus korostaa, että kasvua ja investointeja on nyt välttämätöntä tukea Varsinais-Suomessa. Samalla käyntiin on saatava alueen elinkeinoelämälle välttämättömät infrahankkeet. Tällaisia ovat Turun kehätien rakentamisen aloittaminen Raisiossa ja Naantali–Raisio välin suunnittelun käynnistäminen.

VARSINAIS-SUOMEN TÄRKEIMMÄT TIE- JA RATAVERKON KEHITTÄMISTOIMET, SUURTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAMINEN JA SAARISTOYHTEYDET MUKANA ETELÄ-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIASSA
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Noora Mäki-Arvela, p. 040 5830 717

Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liitot ovat laatineet yhteisen Etelä-Suomen liikennestrategian, joka on yhteinen tavoitetila neljän maakunnan aluerakenteelle, joukkoliikennejärjestelmälle ja logistiikkajärjestelmälle. Strategiassa on tunnistettu alueen valtakunnallisesti merkittävimmät liikennekäytävät ja niiden kehittämistarpeet samanaikaisesti valmistellun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tueksi. Strategia perustuu kunkin maakunnan olemassa oleviin asiakirjoihin, Varsinais-Suomen osalta päivitet-tyihin Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksiin ja voimassa olevaan maa-kuntakaavaan.

Varsinais-Suomen osalta Etelä-Suomen liikennestrategiaan on kirjattu Turku-Helsinki, Turku-Tampere, Turku-Uusikaupunki ja Turku-Pori kehityskäytäville sijoittuvat tie- ja rataverkon kehittämistoimenpiteet. Lisäksi valtakunnallisesti merkittävän suurteollisuuden toimintaedellytykset ja saaristoyhteydet turvaavat Paraistenväylän kehittämistoimenpiteet on kirjattu kehityskäytävien ulkopuolisiin, valtakunnallisesti merkittävien väylien kehittämistoimenpiteisiin.

Etelä-Suomen liikennestrategia koostuu aluerakenne-, joukkoliikenne- ja logistiikkajärjestelmävisioista sekä liikennejärjestelmän kehittämisen strategisista painopisteistä:

• ilmastonmuutoksen hillintä
• kansainvälisten yhteyksien kehittäminen
• olemassa olevan väyläverkon hyödyntäminen
• uusien liikenneinvestointien ohjaaminen kestävä maankäyttö huomioiden sekä
• EU-rahoituksen hyödyntäminen TEN-T ydinverkon kehittämisessä

Lisäksi on tunnistettu tarve edistää pitkällä aikavälillä toteuttavien väylähankkeiden ohella myös nopeasti toteutettavia pieniä parannustoimenpiteitä.

Aluerakennevisiossa on tunnistettu Etelä-Suomen keskukset ja käytävät, joilla on parhaat edellytykset kehittyä kestävään liikenteeseen tukeutuen. Joukkoliikennejärjestelmän osalta keskeistä on nykyisen matkustaja-junaliikenteen turvaamisen lisäksi lisätä, nopeuttaa ja laajentaa matkustajaliikennettä raiteilla. Raideliikennettä täydentävät tiheän bussiliikenteen käytävät, joiden toimintaedellytyksiä tulee kehittää. Logistiikkavisiossa on esitetty tärkeiden logististen solmukohtien, kuten satamien ja lentoasemien lisäksi kuljetusten kannalta tärkeimmät väylät, joiden kunto tulee turvata ja tarvittaessa parantaa.

Etelä-Suomen liikennestrategiaan on koottu alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja -strategioissa, sekä maakuntakaavoissa priorisoituja infrahankkeita, jotka sijoittuvat strategiassa tunnistetuille kehityskäytäville ja ovat strategisten painopisteiden mukaisia. Toimenpiteitä esitetään sisällytettäväksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmaan. Maakuntien näkökulmasta on tärkeää, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tunnistetaan alueiden erityispiirteet ja suunnitelmaan sisällytetään maakuntien liikennejärjestelmätyössä priorisoituja tärkeimpiä toimenpiteitä. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja siinä asetettava valtion rahoitusohjelma määrittelee toteutettavat liikenneinvestoinnit.

AIKATAULU JA RAHOITUS HAASTEELLISIA, TOTEAA MAAKUNTAHALLITUS HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA SOTE- JA PELASTUSTOIMEN UUDISTUKSEKSI
Lisätietoja: Kari Häkämies, maakuntajohtaja, p. 044 201 3204

Maakuntahallitus käsitteli hallituksen esitysluonnoksen sote- ja pelastustoimen uudistukseksi. Hallitusohjelman mukaisesti esityksellä siirretään kunnilta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä sote-maakunnille. Itsehallinnolliset sote-maakunnat aloittavat toimintansa lain vahvistamisen jälkeen vuonna 2021 ja järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023. Sote-maakunnan toiminnasta vastaa suorilla maakuntavaaleilla valittava sote-maakuntavaltuusto. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa tammikuussa 2022. Itsehallinnollisten alueiden mahdollinen vaiheittainen siirtyminen monialaisiin maakuntiin selvitetään erikseen parlamentaarisella selvitystyöllä 31.12.2020 mennessä.

Maakuntahallituksen lausunnon keskeiset huomiot:

Sote-maakunnalla tulee olla itsenäinen valta päättää palvelutuotannostaan ja mahdollisuus hyödyntää järjestöt ja yritykset keinovalikoimassaan.

Vahva talouden ohjaus on kustannusten kasvun hillinnän näkökulmasta perusteltu. Valtionohjaus kuitenkin siirtää valtaa ministeriölle ja rajoittaa sote-maakuntien itsehallintoa.

Uudistuksen myötä toteutettavat verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verojen kiristymistä. Erikseen selvitettävä maakuntavero merkitsisi käytännössä uutta verotulojen tasausjärjestelmää.

Rahoituksen riittävyys tulevassa sote-maakunnassa ja kunnissa herättää huolta. Rahoituslaskelman mukaan Varsinais-Suomessa sote-palveluiden rahoitus tulee supistumaan nykyisestä ja rahoitusta tullaan tarkistamaan vain 80-prosenttisesti vastaamaan palvelutarpeen kasvua.

Uudistuksen toimeenpano ei saa vaarantaa kuntien rahoituksen saatavuutta ja kykyä huolehtia elinvoimateh-tävistään. Kuntien sote-investointeihin liittyvät velat tulee siirtää uudistuksessa valtion rahoitettavaksi. Sote-kiinteistöjen muodostama taloudellinen riski kunnille tulee kompensoida.

Ruotsinkielisten palveluiden koordinointi ja kehittämisen tukeminen tulee antaa Varsinais-Suomen sote-maakunnan tehtäväksi.

Yliopistosairaalan toimintaedellytykset eivät saa uudistuksessa vaarantua.

Uudistuksen aikataulu on Varsinais-Suomen osalta haastava, sillä Varsinais-Suomessa sote-palveluiden järjestäminen on hajautettu kunnille ja kuntayhtymille.

Valtion rahoituksen tulee kattaa uudistuksen valmistelu, sillä kunnat eivät vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kykene rahoittamaan uudistuksen valmistelua omista budjeteistaan.

Sote-maakunta tulee korvata nimellä sote-alue.

VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLINEN SELVIYTYMISSUUNNITELMA KORONAN VAIKUTUKSISTA SELVIYTYMISEEN
Lisätietoja: Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, p. 040 506 3715 ja Petteri Partanen, elinkeinopäällikkö, p. 040 776 0630

Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta on Varsinais-Suomessa valmisteltu maakunnan liiton johdolla, laajassa yhteistyössä aluekehittämisen toimijoiden kanssa, alueellinen selviytymissuunnitelma Covid 19-pandemian aiheuttamista vaikutuksista selviytymiseen. Suunnitelma sisältää sekä nopeasti toteutettavia toimenpiteitä, että valintoja uuden kasvun käynnistämiseksi pidemmällä aikavälillä. Toimenpiteet kohdentuvat:

• yritysten toimintaympäristöön
• osaamiseen ja koulutukseen
• sosiaalisiin vaikutuksiin
• elvyttäviin infrahankkeisiin

Tilannekuva on monilta osin synkkä ja tulevaisuuden ennakointi on poikkeuksellisen haastavaa

Pahimmin pandemia on vaikuttanut matkailun, ravintola-sekä palvelu-, tapahtuma- ja kaupan alan toimijoihin. Vientivetoisen valmistavan teollisuuden heikentyminen on alkanut konkretisoitua. Syksystä on odotettavissa ankea tilauskertymän huvetessa. Rakennusalan tilanteen ennakoidaan myös heikentyvän. ICT-alan kasvu on jatkunut keväällä pandemiasta huolimatta.

Tilanne on edelleen epävarma. YT-neuvotteluissa on paraikaa lomautus-/irtisanomisuhan alaisina 25 000 henkilöä, joista 8 000 toimii teollisuudessa. Maakunnan teollisten kivijalkojen, auto- ja meriteollisuuden, tilanne heijastuu laajasti sen verkostojen kautta lukuisien yritysten toimintaedellytyksiin ja siten maakunnan työllisyystilanteeseen.

Varsinais-Suomen selviytymissuunnitelma rakentuu maakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisten kärkialojen (sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja terveystekno-logia) yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen. Yritysten mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa, kasvua ja uusia työpaikkoja pitää nyt elvytysrahoin tukea monipuolisesti.

Elinkeinot ja yrittäjyys keskiössä, uusia kasvun moottoreita tarvitaan

Keskeisimpiä tuettavia toimenpiteitä ovat uutta liiketoimintaa ja kasvua luovat investointi- ja kehittämishankkeet, kansainvälistymisen ja digitalisaation edistäminen sekä työvoiman osaamisen ylläpito ja kehittäminen uuden kasvun edellä. Maakuntaan on muodostunut useita “yritysalustoja”, joissa uusinta tutkimustietoa ja korkeakouluosaamista hyödyntäen innovoidaan täysin uutta kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavaa liiketoimintaa kuten Turun ja Salon seutujen kiertotalouden keskittymät.

Yritystoiminnan elvyttämisen nopeasti käynnistettävät toimenpiteet vaativat Varsinais-Suomeen merkittävää lisäpanostusta Työ- ja elinkeinoministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilta. Nykyrahoilla elvyttäviä hankkeita ei pystytä rahoittamaan. Lisäksi on huomattava erillisrahoituksen tarve innovatiivisten kiertotaloushankkeiden käynnistämisen varmistamiseksi.

Koulutus ja osaaminen haastaa uusiin toimintatapoihin ja monialaiseen yhteistyöhön

Maakunnan koulutusjärjestelmän keskeiset haasteet koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia liittyvät nuorten aseman turvaamiseen sekä opiskeluvaiheessa että työelämään siirtymisen yhteydessä, korkeakouluja II asteen ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyöhön, korkeakoulujen tutkimus –ja kehitysyhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa sekä valtakunnallisen koulutuspolitiikan sykleihin.

Sosiaaliset kysymykset korostuivat pandemian ja rajoitustoimien pitkittyessä

Koronapandemialla on merkittäviä (negatiivisia) sosiaalisia vaikutuksia sen aiheuttamien lomautusten, työttömyyden, yksinäisyyden, eristyksen, palvelujen saatavuuden heikkenemisen, sekä pandemian arkeen tuomien paineiden vuoksi. Mm. sosiaalisten kontaktien säilymistä ja tukipalvelujen saamista on tuettava. Erityisesti vaikutukset ovat kohdistuneet lapsiin ja nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin, kehitysvammaisin ja pitkäaikaissairaisiin sekä maahan muuttaneisiin.

Infrahankkeet luovat aitoa elpymistä rakentamiseen ja työllisyyteen ottaen huomioon ilmastotavoitteet

Varsinais-Suomi on merkittävä liikennemuotojen risteyskohta ja tavaraviennin väylä suomalaisille yrityksille. Maakunnan infrastruktuurin kehittäminen parantaa saavutettavuutta koko Suomen kilpailukyvyn eduksi. Selviytymissuunnitelman kehittämiskohteet ovat merkittäviä vientiteollisuudelle ja kestäviä ilmastolle.
Pienet liikenneturvallisuutta, kevyen liikenteen edellytyksiä ja kuljetuksien toimintavarmuutta parantavat hankkeet ovat nostettu listalle suurten hankkeiden rinnalle välittömän toteuttamisvalmiutensa ansiosta.