Ylatunniste2
 

VARSINAIS-SUOMEN VASTAUKSET SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN OHJELMAAN – KESKIÖSSÄ
VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ TUKEVAT KIERTOTALOUSRATKAISUT
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429, maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Valtiovarainministeriö esitti maakunnille lokakuun lopussa kysymyksiä Euroopan unionin elpymisrahoituksen käyttötarpeista. Taustalla on EU:n uuden elpymis- ja palautumistukivälineen rahanjako ja sitä ohjaavan Suo-men kestävän kasvun ohjelman valmistelu.

Varsinais-Suomi nostaa vastauksessaan keskiöön vihreää siirtymää tukevat kiertotalousratkaisut. Unionin ja jäsenvaltioiden kunnianhimoinen tavoite kääntää koronakriisi mahdollisuudeksi ja käynnistää yhteiskuntaa läpileikkaava rakenteellinen muutos kohti kestävyyttä edellyttää merkittävien investointikokonaisuuksien käynnistämistä. Varsinais-Suomessa tällaisia ovat esimerkiksi poistotekstiililaitos, biokierrätyslaitos tai ilmas-toystävällisen betonin edellyttämät kiertotalousratkaisut.

Kansallinen ohjelma jakautuu kuuteen painopisteeseen, joista maakunta painottaa erityisesti neljää kokonai-suutta: 1) koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminta, 2) vihreä siirtymä, 3) Suomen kansainvälinen kilpailukyky ja 4) kestävä infrastruktuuri ja digitalisaatio. Näiden painopisteiden sisällä keskeiset uudistumista edistävät teemat Varsinais-Suomen näkökulmasta ovat:

• Koulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön lisääminen
• Lääke- ja diagnostiikkatuotannon lisääminen
• Saaristomeren pelastaminen
• Kiertotalous uuden liiketoiminnan synnyttäjänä
• Energiamurros ja energiatehokkaat investoinnit
• Hiilineutraalit kunnat
• Teknologiateollisuuden ja meriteollisuusverkoston kilpailukyvyn ylläpitäminen
• Kestävä ruokaketju ja elintarviketeollisuuden viennin edistäminen
• Kotimainen kalatalous
• Kestävät liikenneratkaisut
• Digitalisaation kiihdytysvaihde
• Matkailun digitalisaatio


Valtiovarainministeriölle annetussa vastauksessa oli mahdollista esitellä enintään kolme maakunnan kärkitoi-menpidettä. Varsinais-Suomen kärkitoimenpiteet ovat:

1) Tutkimusstarttipalvelu ja LINKO-rahoitus
2) Poistotekstiilien jalostuslaitos
3) Meriteollisuuden ja valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn varmistaminen.

Tutkimusstarttipalvelun ja LINKO-rahoituksen kautta odotetaan merkittävää kasvua varsinaissuomalaisten yritysten TKI-volyymiin. Toimenpiteen veturina toimii Teknologiakampus Turku eli maakunnan neljän korkea-koulun tekniikan koulutukseen keskittyvä yhteistyöliittymä. Poistotekstiilin jalostuslaitos on Lounais-Suomen jätehuollon kansallisessa yhteistyössä suunnittelema tekstiilikierron puuttuva palanen, joka mahdollistaa alan edelläkävijäaseman sekä kokonaan uutta teollisuutta ja liiketoimintaa. Kolmas toimenpide pyrkii kasvattamaan meriteollisuusverkoston kilpailukykyä digitaalisella kokonaisratkaisulla, niin sanotulla Smart blue industry -ohjelmalla. Ohjelman keskiössä ovat alan merkittävät veturiyritykset. Muita maakunnan kannalta keskeisiä ja kansallisesti mittakaavaltaan merkittäviä rahoituskohteita ovat muun muassa Saaristomeri, lääkekehityskes-kus, elintarvikevienti ja raideinvestoinnit.

 

MAAKUNTAHALLITUS ESITTÄÄ MAAKUNTAVALTUUSTOLLE MERIALUESUUNNITELMA-
EHDOTUKSEN HYVÄKSYMISTÄ
Lisätietietoja: Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 829 5543, suunnittelujohtaja Heikki Saarento,
p.040 720 3056, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä, p. 044 711 4320

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelma-ehdotuksen hyväksymistä oman toimialueensa osalta siten, että suunnitelmaehdotus tulee voimaan kun Sata-kunnan maakuntavaltuusto on hyväksynyt ehdotuksen oman toimialueensa osalta.

Merialuesuunnitelman tarkoituksena on tukea meren kestävää käyttöä sekä parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa. Suunnitelmassa on tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpei-ta ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen.

Rannikon maakuntien liitot ovat laatineet suunnitelmat laajassa yhteistyössä keskenään ja sidosryhmien kanssa. Laaditut kolme merialuesuunnitelmaa muodostavat yhden kokonaisuuden, Suomen merialuesuunni-telman. Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto laativat yhdessä suunnitelman osan, joka kattaa Saaristome-ren ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvan talousvyöhykkeen.

Merialuesuunnitelmaehdotus on valmisteltu kuultavana olleesta luonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arvioinnin ja muun sidosryhmäyhteistyön pohjalta syksyllä 2020. Kaikki merialuesuunnitelma-aineisto on digi-taalista. Suunnitelmaehdotus ja muut aineistot ovat kokonaisuudessaan esillä verkkosivuilla: www.merialuesuunnitelma.fi

 

MAAKUNTAHALLITUS EHDOTTAA ÅBO AKADEMILLE ANNETTAVAKSI OIKEUTTA PITÄÄ APTEEKKIA
TURUSSA
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle lääkelain muuttamisesta ja siihen liittyvistä asetusmuutoksista. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa ja jousta-voittaa apteekkitoimintaa sekä täsmentää apteekkitoimintaa koskevaa sääntelyä. Esityksellä laajennettaisiin uuden apteekin perustamisedellytyksiä. Esityksen tavoitteena on lisätä apteekkien määrää, apteekkitarjontaa, edistää kilpailua sekä parantaa apteekkipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.

Valtioneuvosto päätti heinäkuussa 2020 laajentaa valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella Åbo Akademin koulutusvastuuta lääketieteen ja farmasian koulutusalalla. Åbo Akademi on kouluttanut ka-nidadatin tason farmaseutteja vuodesta 1958 alkaen, mutta maisteritason proviisorin koulusta on saanut vain Helsingin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta. Turun ruotsinkielisen yliopiston koulutusvastuun laajentami-nen mahdollistaa vuodesta 2021 alkaen myös proviisorin, farmasian lisensiaatin ja farmasian tohtorin koulu-tuksen.

Maakuntahallitus ehdottaa hallituksen esitykseen lisättäväksi Åbo Akademille oikeus pitää yhtä apteekkia Turussa. Apteekilla olisi apteekkipalveluiden tarjoamisen ja lääkemyynnin ohella yhteiskunnallinen erityistehtä-vä farmasian ruotsinkielisen opiskelijaharjoittelun ja tutkimuksen toteuttamisessa. Oikeuden lisääminen on linjassa hallituksen esityksen ja hallitusohjelman kanssa, joiden tavoitteena on parantaa apteekkipalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.

 

LAUSUNTO KOTIMAISEN KALAN KÄYTÖN TEHOSTAMISOHJELMASTA
Lisätietoja: Erikoissuunnitteluja Sami Heinonen, puh. 040 0413 704

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa kotimaisen kalan edistämisohjelmasta.
Maakuntahallitus lausuu asiasta muun muassa seuraavaa:

Ohjelman neljä strategista valintaa, kuluttaja- ja markkinalähtöisyyden vahvistaminen, uudistu-minen kasvun vauhdittajana, alkutuotannon edellytysten parantaminen sekä vastuulliseen toi-mintaan perustuva kasvu ovat onnistuneita. Erityistä panostusta maakuntahallitus toivoo alku-tuotannon edellytysten parantamiseen uusien toimijoiden houkuttelemiseksi alalle. Vastuulli-suusperiaate on tärkeää huomioida esim. vesiviljelyyn liittyvien kasvutavoitteiden suunnittelus-sa ja toteutuksessa.

Kalastuksen avulla poistettavan ravinnekuormituksen (typpi ja fosfori) osalta Varsinais-Suomen maakuntahallitus lähtisi kunnianhimoisemmasta tavoitteesta. Esitetyn tavoitteen mukaan ravin-nekuormituksen vähentäminen pidettäisiin ainoastaan nykyisellä tasolla. Itämeren ja Saaristo-meren tilan parantamisessa kalastuksen tehostaminen on tunnistettu yhdeksi kustannustehok-kaimmista välineistä.

Kuluttaja- ja markkinalähtöisyyden vahvistamiseksi esitetyistä toimenpiteistä tärkein ja vaikut-tavin on kotimaisen kalan viestintäverkoston perustaminen Kotimaisen kalan kulutuksen lisää-miseksi tarvitaan aktiivista vuoropuhelua kaikkien asiaan vaikuttavien tahojen kesken (tuottajat, kauppa, kuluttajat, tutkimus). Positiivista tavoitteessa on lisäksi se, että sille halutaan myös taata rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta.

Toimialan uudistumiseksi esitetyistä toimenpiteistä keskeisimpiä ovat vajaasti hyödynnettyihin kaloihin liittyvät jalostusasteen nostamiseen ja elintarvikelaadun kehittämiseen liittyvät toimen-piteet.

Alkutuotannon edellytyksiä parantavista toimenpiteistä Varsinais-Suomen maakuntahallitus nostaa esiin toimet sukupolvenvaihdoksien toteuttamiseksi ja uusien toimijoiden houkuttele-miseksi alalle sekä toimet vahinkoja aiheuttavien eläinten torjumiseksi. Lisäyksenä: Varsinais-Suomen maakuntahallitus edellyttää, että hylkeiden ja muiden rauhoitettujen eläinten, mukaan lukien merimetso, kokonaissaaliille aiheuttamat haitat alentuvat merkittävästi ohjelman toimen-piteiden kautta.

Kalakantojen kestävä hyödyntäminen ja turvalliset kalatuotteet varmistetaan parhaiten laajasti osallistavalla sääntelyllä. Vaikuttavat ja kustannustehokkaat valvontatoimet ovat keskeinen osa tätä prosessia.

Varsinais-Suomen maakuntahallitus katsoo, että esitetty luonnos kotimaisen kalan edistämis-ohjelmaksi on tavoitteiltaan ja toimenpiteiltään relevantti, ajankohtainen ja realistinen. Kalata-louden ympäristövaikutukset ovat Saaristomerelle kiistattomat ja tästäkin syystä kotimaisen kalan edistämiseksi tehtävä työ on ensiarvoisen tärkeää. Nykytilanteessa erityisen tärkeää on panostaa uusien toimijoiden saamiseksi alalle. Tätä tavoitetta tukevia toimia toivoisimme kehit-tämisohjelmaan sisällytettävän esitettyä enemmän.