Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS VALTION VÄYLÄVERKON INVESTOINTIOHJELMAN LUONNOKSESTA: LINJATTU RAHOITUSTASO EI OLE RIITTÄVÄ MAANTIEVERKON KEHITTÄMISTARPEISIIN

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029. Väylävirasto laatii valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa (Liikenne 12). Vuosien 2022–2029 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet ja niiden mahdollinen toteuttamisjärjestys. Investointiohjelmaa hyödynnetään mm. valtion talousarvioesityksen valmistelussa.

Maakuntahallitus lausui asiasta mm. seuraavaa:

Väyläviraston investointiohjelmalla on positiivinen vaikutus kansainväliseen saavutettavuuteen ja elinkeinoelämän yhteyksiin. Satamien yhteyksien parantamisella ja TEN-T-ydinverkkokäytävän puutteiden korjaamisella on merkittävä vaikutus Liikenne 12 -suunnitelmassa linjattuun saavutettavuustavoitteeseen. Varsinais-Suomella ja Turun kaupunkiseudulla on logistisesti tärkeä asema osana kasvavaa Etelä-Suomea ja sen meri- ja maakuljetusreittien solmupisteenä. TEN-T-vaatimusten täyttäminen ydinverkolla vuoteen 2030 mennessä on tärkeä tavoite.

E18 Turun kehätielle (kantatie 40) osoitetaan ohjelmaluonnoksen maantiehankkeiden suurin yksittäinen rahoitus. Rahoitus on tärkeä ja välttämätön yhden Suomen merkittävimmän päätieväylän kuntoon saattamisessa ja eurooppalaisen ydinverkkokäytävän palvelutason saavuttamisessa.

Jo valtion vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa päätetyt saaristotien (mt 180) Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimiset ovat elintärkeitä ja mm. edellytys Paraisilla sijaitsevan teollisuuden toiminnalle ja rakennusteollisuuden kuljetusten toimintavarmuudelle.

Liikenneturvallisuus ei ole noussut riittävän keskeiseksi investointiohjelman tavoitteeksi. Varsinais-Suomessa valtatieltä 8 ja 9 puuttuvat liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömät parannustoimenpiteet. Valtatie 8 Laitilan kohdan tasoliittymä aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin ja pullonkaulan liikenteen sujuvuudelle. Vuonna 2022 rakentamisvalmiuteen tulevan valtatien ja kantatien 43 kiertoeritasoliittymän toteuttamiseen tulee osoittaa investointiohjelmassa 38 miljoonan euron rahoitus. Valtatien 9 yhteysväli Turku–Tampere on keskimäärin muuta päätieverkkoa vaarallisempi. Investointiohjelmaan tulee lisätä Liedon aseman ja Auran välisen leveäkaistatien nelikaistaistamisen rakentamisrahoitus, 53 miljoonaa euroa.

Maantieverkolla on strategisen tilannekuvan mukaisesti 2–3 miljardin euron kehittämistarpeet seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investointiohjelman kehittämisrahoitus ei pysty vastaamaan näihin tarpeisiin. Linjattu rahoitustaso ei ole näin ollen riittävä ja hyviä hankkeita uhkaa jäädä toteutumatta.

Maakunnan liitto korostaa, ettei eduskunnan päätöksen mukaisesti yhteisrahoitusmallilla saa muuttaa liikennehankkeiden rahoitusvastuiden perusperiaatteita, vaan valtion tulee jatkossakin vastata valtion väylistä ja kuntien vastata katuverkosta.

Kestäviä liikkumismuotoja tulee kehittää monipuolisella keinovalikoimalla erityisesti kaupunkiseuduilla ja kaupunkiseutujen välillä, joilla päästövähennysten aikaansaaminen on väestöpohjan vuoksi kustannustehokasta. Tavoitteeksi tulee ottaa eteläisen Suomen kaupunkiverkoston kytkeminen kiinteäksi kokonaisuudeksi nopeilla tunnin yhteyksillä.

Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta maakuntien ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien tulisi toimia ensisijaisena lähtötietona valtakunnan suunnittelussa ja yhtenä investointiohjelman toimenpiteiden priorisoinnin lähtökohtana. Suuralueilla maakuntien yhteistyössä laaditut liikennestrategiat tukevat kokonaiskuvaa.

Turun Tunnin juna on etenemässä kokonaisuutena rakentamisvalmiuteen investointiohjelmakauden alkupuolella. Suunnittelu valmistuu vuonna 2023. Vaikka hankeyhtiömallissa on tarkoitus soveltaa muutakin kuin valtion budjettirahoitusta, tarvitsevat suuret raidehankkeet kuitenkin suunnittelun valmistuttua merkittävän valtionrahoituksen rakentamiseen.

Varsinais-Suomessa on tavoitteena paikallisjunaliikenteen käynnistäminen ja sen kytkeminen osaksi Tunnin junan kokonaisuutta täysimääräisen matkustajapotentiaalin hyödyntämiseksi, joten on hyvä,, että Turku-Uusikaupunkin radan peruskorajus ja Raisio -Naantali radan peruskorjaus ja sähköistys ovat mukana investointiohjelmassa.

Seudullisten pyörätieverkkojen kehittämisen osalta kantatie 43 Uusikaupunki–Laitila yhteys on nostettu potentiaalisten hankkeiden joukkoon investointikauden lopulla. Tämän ohella Varsinais-Suomesta kansallisesti tärkeäksi toteutettavaksi hankkeeksi tulee nostaa lisäksi saariston rengastie. Vuosi vuodelta suositumman saariston pyöräilyreitin varrella on yhä useita kevyelle liikenteelle vaarallisia osuuksia, joilta pyörätie puuttuu kokonaan.

Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen (CEF2) ohjelmaluonnoksen mukaan TEN-T verkon satamien tieyhteydet ovat tukikelpoisia. E18 (kt 40) Turun kehätien parantamiselle Raision keskustassa on mahdollista saada tukea rakentamiseen 56,1 miljoonaa euroa. On tärkeää, että tukea haetaan, sillä se vapauttaa valtion niukkaraamista kehittämisrahoitusta muihin välttämättömiin kohteisiin. CEF-tuen kautta vapautuva rahoitus tulee korvamerkitä alueen hyödyksi. 56 miljoonalla eurolla katetaan Varsinais-Suomessa valtatie 8 Laitilan kohdan, valtatie 9 Liedon aseman ja Auran välin, Kaarinan läntisen ohitustien tai Salon itäisen ohikulkutien kustannuksia.

Käynnissä olevan kehätien toisen vaiheen (Kausela–Kirismäki) parannuskokonaisuuden osana tulisi toteuttaa siitä alun perin pois jäänyt Avantin eritasoliittymä. Eritasoliittymä on mukana investointiohjelman perusväylänpidon parantamishankkeissa 2 miljoonan euron rahoituksella. Liedon kunta on sitoutunut vastaamaan yhteishankkeen 5,37 miljoonan kokonaiskustannuksen siltaratkaisun toteutuksesta eli 1,1 miljoonasta eurosta. Kunnan panosta kasvattaa lisäksi nelikaistatien rinnakkaistien rakentaminen. Avantin alue muodostaa kansallisesti merkittävän logistiikan toimijoiden keskittymän ja on edellytys E18 toimivuudelle elinkeinoelämän ja satamien näkökulmasta. Valtion tehtävä on kattaa tarvittava 4,27 miljoonan euron rahoitusosuus.

Varsinais-Suomen liitto esittää Väyläviraston investointiohjelmaan lisättäväksi:

Raideliikenteen kehittämishankkeet:
Tunnin juna, Espoo–Salo-oikorata
Tunnin juna, Salo–Turku-kaksoisraide

Tieliikenteen kehittämishankkeet:
E18 Turun kehätie, Naantali–Raisio
Vt 8 Laitilan kiertoeritasotasoliittymä
Vt 9 Lieto–Aura leveäkaistatien nelikaistaistus
Mt 180 Kurkela–Kuusisto (Paraisten väylä/Kaarinan läntinen ohitustie)
Kt 52 Salon itäisen ohikulkutien 2. vaihe
Kevyen liikenteen kehittäminen:
Saariston rengastiellä pyörätien puuttuvat osat