Ylatunniste2 

 Etelä-Suomen tunnin junat yhdistävät kasvukolmion
Etelä-Suomen suuret kaupungit Helsinki, Turku ja Tampere sekä työmarkkinajärjestöt Elinkeinoelämän kes-kusliitto, Rakennusliitto, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö ja Suunnittelijoiden ja konsulttitoimistojen liitto teettivät selvityksen nopeista raideyhteyksistä. Raideliikenne mahdollistaa -selvityksessä Helsinki, Turku ja Tampere yhdistyvät kolmioksi tunnin raideyhteyksien avulla.

Konsulttiyhtiö Rambollin laatima raportti perustelee Helsinki-Turku ja Tampere-Helsinki välisiä tunnin junia yhteisellä työssäkäyntialueella, joka houkuttelee investointeja ja kasvattaa tuottavuutta. Varsinais-Suomessa talouden kasvun ykköshaasteeksi on noussut työvoiman saatavuus. Niin sanottu positiivinen rakennemuutos sisältää kasvun pullonkauloja, joista merkittävin kysymys liittyy ihmisten päivittäisen liikkumiseen ja mahdolli-suuksiin liikkua työnperässä.

Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmiossa sijaitsee 54 % Suomen kaikista työpaikoista ja väestöstä. Kaupungis-tumisen ennustetaan kiihtyvän, jolloin nopeiden yhteyksien tarve nousee yhä merkittävämmäksi. Työmarkkina-alueiden vahvistuminen ja laajentuminen kasvattaa koko Suomen kilpailukykyä. Samalla kun osaajien määrä kasvaa, syntyy uusia innovaatioita ja kansainvälisesti kiinnostava työmarkkina- ja yritysalue investoinneille.

Raideliikenteen kehittäminen palvelee myös pitkäntähtäimen ilmastotavoitteita. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä 40 % ja vuoteen 250 mennessä 80–95 %. Suomi on yksin sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalia tavoitetta kohti pää-semisessä raideinfrastruktuurin kehittämisellä ja joukkoliikenteen kokonaisuudella on valtava rooli.

Tunnin junilla ei vain kytketä yhteen suuria kaupunkikeskuksia, vaan myös kehitetään radan varren paikkakun-tia ja aluetta kolmion sisällä. Yhdessä alueellisen junaliikenteen ja seudullisten joukkoliikenneratkaisujen kans-sa nopeat raideyhteydet parantavat kokonaisten maakuntien vetovoimaa ja edellytyksiä kehittyä asunto- ja työmarkkina-alueina.

Valtioneuvoston aloittaman 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta mahdollis-taa valtakunnallisen pitkäntähtäimen liikennesuunnittelun. Suurten raideinvestointien valmistelun kannalta vaalikaudet ylittävä ajattelu on tervetullut sekä välttämätön edellytys EU-rahoituksen kohdentumisen kannalta.
Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, suunnittelujohtaja Heikki Saarento,
puh. 040 720 3056.

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun kolmas vuosikurssi käynnistyy
Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu kiinnosti jälleen nuoria. Hakemuksia koulutukseen tuli enemmän kuin mitä voitiin ottaa mukaan. Valinnassa korostui hakijan kiinnostus ja motivaatio vaikuttajakoulua kohtaan. Kolman-nelle vuosikurssille 2018–2019 on valittu 26 nuorta. Ensimmäinen tapaaminen pidetään lokakuussa.

Aiempina vuosina vaikuttajakoulun nuoret ovat olleet tyytyväisiä käytännönläheiseen koulutukseen ja sen tuomiin verkostoitumismahdollisuuksiin. Vaikuttajakoulun kolmannen vuoden ohjelmaan otetaan mukaan aiemmilta vuosilta tutut vierailut eduskuntaan ja ministeriöön sekä tutustumista mediaan ja etujärjestöihin. Uusina elementteinä pyritään toteuttamaan vierailu puoluetoimistoon ja tasavallan presidentin kansliaan. Kos-ka ensi keväälle osuu kolmet vaalit, nuorille järjestetään myös ehdokastapaamisia ja vaalipaneeli.

Vaikuttajakoulu on maakuntahallituksen vuoden 2015 joulukuussa perustama koulutuskokonaisuus, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria eri puolilta maakun-taa ja tarjota tietoa päätöksentekotavoista ja vaikuttamisen keinoista. Koulutus on suunnattu iältään toisen asteen opiskelijoille tai juuri korkeakouluopinnot aloittaneille.

Aiempien vuosikurssien nuoret ovat kiitelleet vaikuttajakoulun monipuolisuutta ja saaneet vaikuttaa myös itse tulevan ohjelman sisältöön. Vaikuttajakoulu on osa Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatoimintaa.
Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Varsinais-Suomen liitto Turun kirjamessuilla
Varsinais-Suomen liitto on mukana Turun kansainvälisillä kirjamessuilla 5.–7.10. Tänä vuonna osastolla keski-tytään erityisesti maakunnan majakoihin, joihin liittyy myös yleisökilpailu. Lisäksi esitellään liiton toimintaa ja maakuntaa yleisesti. Liiton osasto B1 sijaitsee B-hallissa.

Liitto tuottaa messuille myös lavaohjelman perjantaina 5.10. klo 12.55–13.30. Tällöin Fiore-lavalla käydään mielenkiintoinen keskustelu Suomen sisällissotaan liittyvistä tapahtumista otsikolla Turun tie 1917–18. Profes-sori, historioitsija Timo Soikkanen pohtii kansanedustaja, Varsinais-Suomen maakuntahallituksen pj. Ilkka Kanervan, sekä kansanedustaja Ilkka Kantolan kanssa, miten Turku ja Varsinais-Suomi erosivat tuona aika-na muusta Suomesta.
Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120

Lähiruoan iltakoulu päättäjille ja kuntatoimijoille 6.11.2018

Julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankintojen arvo on vuosittain yli 300 milj. euroa. Monessa kunnassa keskustellaan lähiruoan tarjonnan lisäämisestä ja kotimaisten raaka-aineiden käytöstä esim. kouluruokailussa. Asia on saatettu kirjata kunnan tavoitteisiin, mutta lähiruoan hankinta julkisella sektorilla on edelleen vähäistä.

Lähiruoan hankinnalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen ja yksittäisenkin kunnan ostovoima on alueen koko elintarvikeketjun kannalta merkittävä. Vaatii päättäjien vahvaa tukea, ruokapalveluhenkilökunnan osaa-mista sekä yrittäjien uudistumiskykyä, jotta ketju pellolta kuntien ruokalautasille saadaan toimimaan.

Valonian Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeen (Ravinnekierron kärkihanke, ympäristöministeriö) pää-tavoitteena on parantaa ruoantuottajien tarjoajaosaamista ja keskinäistä yhteistyötä tarjousten suunnittelussa ja valmistelussa Loimaan seudun ja Mynämäen alueella, mutta myös koko maakunnassa. Toimenpiteet täh-täävät ensisijaisesti lähiruoantuottajien mahdollisuuksien parantamiseen osallistua julkisiin kilpailutuksiin.

Ruoantuotannon yrityksille tarjotaan apua ja työkaluja mm. tuote-, logistiikka ja markkinointiosaamisen vahvis-tamiseen. Lähiruokaketjun vahvistamisella ja hyvillä tuotantotavoilla on myös mahdollista edistää kiertotaloutta ja maaperän hiilensidontakykyä ja tämä kannattaakin nostaa esille nykyistä selkeämmin.

Kuntien päättäjät ovat vastuussa siitä, millainen painoarvo hankinnoilla on. 6.11.2018 järjestettävä Lähiruoan iltakoulu päättäjille ja kuntatoimijoille saattaa yhteen kuntien johtohenkilöt, hankinnoista vastaavat virkamiehet, luottamushenkilöt sekä tuottajat. Tilaisuudessa tuodaan esiin se, kuinka kunta voi hyötyä lähiruoasta, miksi lähiruokaa tulee suosia ja ennen kaikkea miten päättäjät voivat käytännössä edistää lähiruoan osuutta kunnan ruokapalveluissa. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen sekä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Kuluttajat ruokatalouden keskiössä (KULTA) -hankkeen kanssa.
Lisätiedot: Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 5995

Uusi verkkosivu tuo näkyväksi Turun seudun liikennejärjestelmätyötä

Varsinais-Suomen liitto julkaisi Euroopan liikkujan viikon yhteydessä kulje.fi -verkkosivuston. Sivujen kautta asukkaat, yritykset, poliitikot sekä eri alan virkamiehet löytävät kootusti tietoa liikenteen kehittämisestä seudul-la. Myös asukkaita kannustetaan itse vaikuttamaan kulkuympäristöönsä sekä sivuston että sen oheen peruste-tun kulje.fi -instagram-tilin kautta. Sosiaalisen median sisältöjen kautta päättäjille voidaan tuoda näkyväksi, mitä asukkaat haluavat kulkureiteiltään sekä -palveluiltaan nyt ja tulevaisuudessa.

Sivujen tavoitteena on, että jokainen seudun kulkija ymmärtää paremmin, miten ja miksi kehitämme seudun liikennettä. Taustalla vaikuttavat mm. EU:sta asetetut päästövähennysvelvoitteet, kansanterveys sekä muut liikenneympäristöön vaikuttavat tekijät kuten esimerkiksi katutilan kapeus. Sivustolla luodaan positiivista otetta liikenteen kehittämisen ympärille. Ajankohtaisiin uutisiin kootaan seudun liikennettä koskevia tiedotteita. Sivus-tolta löytyy myös esittelyaineisto Turun seudun liikenteen kehittämisestä, niin meneillään olevista kuin tulevis-takin projekteista helposti lähestyttävässä muodossa.
Lisätiedot: Erikoissuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969.

Valtion ja maakuntien väliset aluekehittämiskeskustelut siirretään alkuvuoteen 2019

Aluekehittämiskeskustelut on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut on käyty prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa 2018. Jatkossa keskustelut on tarkoitus käydä vuosittain. Keskustelut aluekehittämisestä ovat valtioneuvoston yhteinen prosessi ja ne osal-taan muodostavat pohjaa maakuntalain 13 § mukaisille neuvotteluille taloudesta.

Varsinais-Suomen ja valtion väliset aluekehittämiskeskustelut käytiin tammikuussa 2018. Varsinais-Suomesta keskusteluihin osallistuivat Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen TE-toimiston, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Turun, Salon ja Uudenkau-pungin kaupunkien ylintä johtoa. Myös ministeriöt osallistuivat pääosin johtotason henkilöillä. Keskustelujen aiheita olivat mm. työvoiman saatavuus ja työpaikkojen saavutettavuus sekä osaamisen lisääminen – etenkin DI -koulutuksen järjestäminen maakunnassa.

Valtion ja maakuntien välisten aluekehittämiskeskusteluiden ensimmäinen varsinainen kierros oli tarkoitus järjestää syksyllä 2018. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti syyskuun alussa, että maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntymisen takia vuoksi aluekehittämisen keskusteluja ei ole perusteltua järjestää alkuperäi-sen aikataulun mukaisesti syksyllä 2018.  

Tarve aluekehittämistä koskevan, maakunnan toimintaa laaja-alaisemman vuoropuhelun ylläpidolle ja kehittä-miselle on kuitenkin tunnistettu sekä alueilla että ministeriöissä. Näin ollen on perusteltua, että aluekehittämi-sen keskustelut toteutetaan maakuntauudistuksen aikataulusta riippumatta. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee sekä aluetoimijoita että ministeriöiden yhteistä ohjauksen ja vuorovaikutuksen prosessia.

Tarve aluekehittämistä koskevan, maakunnan toimintaa laaja-alaisemman vuoropuhelun ylläpidolle ja kehittä-miselle on kuitenkin tunnistettu sekä alueilla että ministeriöissä. Näin ollen on perusteltua, että aluekehittämi-sen keskustelut toteutetaan maakuntauudistuksen aikataulusta riippumatta. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee sekä aluetoimijoita että ministeriöiden yhteistä ohjauksen ja vuorovaikutuksen prosessia.

Aluekehittämisen keskustelut toteutuvat alkuvuodesta 2019 joko erillisinä tilaisuuksina tai osana maakuntakoh-taisia toiminnan ja talouden neuvottelupäiviä. Erikseen järjestettävien keskustelujen voi ennakoida ajoittuvan tammi-helmikuulle, maakuntien talouden ja toiminnan neuvottelupäivät järjestetään puolestaan maalis-huhtikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa asiasta heti, kun keskustelujen järjestämistapa ja ajankohta ovat selvillä.
Lisätiedot: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630.

Alueellisen junaliikenteen pilottihankkeet sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittäminen 2020–2022

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliiken-teen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020–2022. Käytän-nössä tämä voisi tarkoittaa mahdollisuutta aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnan liikennestra-tegiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuus edellyttää kuitenkin paikallista ja alueellista valmiut-ta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta. Pilottihankkeiden tavoittee-na tulee olla matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Hankkeet voidaan käynnistää aikaisintaan joulukuusta 2019 alkaen ja ne kestäisivät alustavasti 2,5 vuotta.

Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä. Kunnat ja maakuntien liitot voivat muodostaa yhteenliittymiä ja tehdä yhteisen alueellisen hakemuksen. LVM valitsee 1–3 aluetta, joiden kanssa laaditaan junaliikenteen aika-taulusuunnitelmat. Tämän jälkeen liikennöinnistä pyydetään tarjousta VR:ltä.

Hakemuksessa tulee huomioida seuraavat pilottikohteiden valintaperusteet:

1.    Osoitus siitä, että pystymme alueellisesti ja paikallisesti sitoutumaan liikenteen kehittämiseen sekä ra-hallisesti että henkilöresurssien kautta
2.    Joukkoliikenteen kysyntäpotentiaali
3.    Näkemys alueellisesta junaliikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää
4.    Infrastruktuurin arviointi

LVM pyytää lausuntopyynnön vastaanottaneita viranomaistahoja ilmoittamaan kiinnostuksensa osallistua pilot-tiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Jos kiin-nostusta on, pilottihakemukset tulee toimittaa LVM:lle viimeistään 23.10.2018. Varsinais-Suomen liitto on eh-dottanut valmisteluun kutsutuille tahoille, että maakunnasta lähtisi yksi hakemus, jonka liitto kokoaa. Toijalan radan osalta asiaa valmistellaan yhteistyössä myös Pirkanmaan liiton kanssa.
Kunnilta on pyydetty vastauksia 10.10.2018 mennessä. Maakuntahallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 22.10.2018.
Lisätiedot: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056.

Yritysten liikevaihdon kasvu jatkuu tasaisena Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuu-tos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti. Yritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti myös koko maassa, joskin hieman Varsinais-Suomea hitaampaa vauhtia.

Nopeimmin on kasvanut rakennusala, jolla yritysten liikevaihto oli vuoden 2018 alussa 30 % vuoden 2015 tasoa korkeampi. Euromääräisesti maakunnan selvästi suurin toimiala teollisuus on kasvanut samaa vauhtia kaikkien yritysten kanssa. Varsinais-Suomen teollisuustuotantoa kannattelee vahva vientiteollisuus, jossa lii-kevaihdon kasvu on ollut selvästi teollisuustuotannon kokonaistilannetta nopeampaa.

Kaupan alan liikevaihdon kasvu on jäänyt hieman keskimääräistä kehitystä hitaammaksi, vaikka silläkin liike-vaihto on kasvanut tasaisesti jo parin vuoden ajan. Sen sijaan palvelualalla, joka kasvoi tasaisesti myös lasku-suhdanteen aikana, on havaittavissa pientä liikevaihdon kasvun tasaantumista. Jää kuitenkin nähtäväksi, kuinka pysyvä tämä notkahdus on.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään alkuvuodesta 2019, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2018 saakka.
Lisätietoja: Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

1

 

2

 

3

 

4