Ylatunniste2

Hallitusohjelma luo pohjan Tunnin junan toteuttamiselle – päätöksenteko jää valtion talousarviovalmisteluun

Antti Rinteen hallitusohjelma luo myönteisen pohjan raideliikenteen kehittämiselle ja suurille ratahankkeille. Raideliikennehankkeet halutaan toteuttaa vaikutuksia laajasti arvioiden ja periaatteilla, jotka edistävät työvoiman liikkumista ja kestävää liikennettä.

Rinteen hallitusohjelma ei sisällä kuitenkaan suoria kirjauksia suurten raidehankkeiden aloittamisesta, eikä se aseta niitä järjestykseen. Käytännössä Tunnin junan ja muiden raidehankkeiden jatkosuunnittelu ja toteuttamispäätökset tehdään valtion talousarvion ja kehysmenettelyn puitteissa. Hallitus antaa jo kesäkuussa lisäbudjetin, jossa se käynnistää merkittäviä liikennehankkeita.

Hallitusohjelma mahdollistaa liikenteen hankeyhtiöt ja varautuu niiden pääomittamiseen. Käytännössä eteneminen raidehankkeissa tulee tarkoittamaan valtion, kuntien ja mahdollisten muiden hyödyn saajien välistä sopimista ja rahoitustaakan jakoa.

Hallitusohjelmassa huomioidaan merkittävät EU-rahoitusmahdollisuudet ja tunnistetaan hankehauissa olennaiset erot raidehankkeiden toteuttamisvalmiudessa. Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF) voidaan rahoittaa 50 % raidehankkeiden suunnittelua ja 20 % investointia. Hauissa menestyminen edellyttää hyvää suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta.

Tunnin junalla on ainoana suurena ratahankkeena jo nykyisellään TEN-T ydinverkkokäytävästatus, joka mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen jo kuluvan EU-rahoituskauden aikana. Tukea voidaan hakea jatkosuunnitteluun ja Espoon kaupunkiradan rakentamisinvestointiin jo tänä syksynä, mikäli maan hallitus on tehnyt asiaan liittyvät päätökset. Tulevalla vuosien 2021-2027 rahoituskaudella Tunnin junalle voidaan hakea tukea koko hankkeen toteuttamiseen. Myös pääradalla on uudella ohjelmakaudella TEN-T-status, mutta suunnitteluvalmius haastaa sen investoinnin tukemista.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Valtaosa Varsinais-Suomen kunnista alijäämäisiä

Varsinais-Suomen kunnista suurin osa teki alijäämäisen tuloksen vuonna 2018 selviää Kuntaliiton laskelmista. Vahvimman tuloksen asukaslukuun suhteutettuna tekivät Taivassalo, Naantali ja Kustavi ja heikoimman Oripää ja Vehmaa, joka joutui taloudellisen tilanteensa vuoksi kriisikuntamenettelyyn. Vehmaan tilannetta heikentää alijäämäisen tuloksen lisäksi negatiivinen vuosikate sekä korkea veroprosentti ja lainakanta, jolloin kunnan talouden puskurit ovat heikommat kuin esimerkiksi Oripäässä, jonka veroprosentti ja lainakanta ovat alle maan keskiarvon.

Varsinais-Suomen kunnista vuosikate oli negatiivinen Vehmaan lisäksi Oripäässä ja Mynämäessä. Vuosikate on keskeinen tunnusluku kunnan tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa, ja se kertoo, paljonko kunnalla on juoksevien menojen jälkeen käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli vahvin Naantalissa, Kustavissa ja Uudessakaupungissa, eli samoissa kunnissa, joiden tilinpäätös asukasta kohden oli myös vahvimmin ylijäämäinen.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lakiin on tehty sen voimassaolon aikana lukuisia muutoksia, ja niitä tehdään edelleen. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on peräti kaksi kolmasosaa lain runsaasta 300 pykälästä. Lain toimivuudesta ja soveltamisesta on tehty lukuisia selvityksiä. Kokonaisuudis-tuksen tarkoituksena on selkeyttää lakia.

Juha Sipilän hallitus käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen valmistelun. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.


Lakia uudistettaessa otetaan huomioon muun muassa:

- laajat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, digitalisaatio, liikkumisen murros ja siirtyminen puhtaan energian käyttöön
- eri alueiden elinvoimaisuus ja kestävä kehitys
- alueidenkäytön suunnittelun laatu
- rakentamisen laatu ja vastuukysymykset
- viranomaisohjauksen toimivuus
- osallistumisen ja vuorovaikutuksen helppous
- yhteensopivuus muun lainsäädännön kanssa sekä
- Suomen EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sitoumusten tuomat vastuut

Antti Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että uudistus viedään loppuun parlamentaarisessa valmistelussa. Hallitusohjelmassa on uudistuksen tavoiteasetelmaan vaikuttavia kirjauksia:

- päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen
- lisäksi on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys
- kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään, kaavaprosessin sujuvuutta edistetään ja kuntien maapolitiikkaa vahvistetaan
- kaavoitus perustuu kattaviin vaikutusarvioihin
- alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla
- ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossa
- yhdyskuntarakenteen tulee tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkiseuduilla
- vaalitaan kulttuuriympäristöjä ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiympäristössä
- parannetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia
- luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat
- edistetään kunnissa rakentamisen luvissa ja ilmoituksissa yhden luukun periaatetta ja sähköistä asiointia.

Hallitusohjelman tulkinta maankäyttö- ja rakennuslain osalta ympäristöministeriössä on vasta alkanut. Myös ohjelman kirjaukset kaupunkiseutujen asemasta ja kaupunkipolitiikasta tulevat joko suoraan tai välillisesti vaikuttamaan lain sisältöön:

- erikokoisten kaupunkiseutujen tunnistaminen, erit. metropolialue ja suuret kaupunkiseudut
- elinvoimatyötä ja strategista kaavoitusta kunta- ja maakuntarajojen yli
- kansallinen kaupunkistrategia, seutukaupunkiohjelma
- MAL-sopimuskäytännön vahvistaminen ja laajentaminen, mukaan yli 100 000 as. kaupunkiseudut
- vahvistetaan keskuskaupunkien yhteistä strategista kaavoitusta, joukkoliikennettä ja joustavia palveluita

Uudistuksen valmistelussa on edetty esitykseen jatkovalmistelun suuntaviivoista. Maakunnan liiton kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat suunnittelun digitalisaatio, lähtötietojen ja suunnittelun erottaminen sekä erityisesti tulevan lain kaavajärjestelmä ja siinä maakuntakaavoituksen asema. Esityksessä on kaksi vaihtoehtoa: kaupunkiseuduille yksi kuntakaava, kaupunkiseutukaava ja maakuntakaava, kaupunkiseutujen ulkopuolella kuntakaava ja maakuntakaava. Keskustelussa ovat nousseet esille eri kaavatasojen väliset suhteet ja oikeusvaikutteisuus, kaupunkiseutukaavan laatimisvastuu ja hyväksymisprosessi. Todettakoon tässä, että Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavat on laadittu (kaupunki-) seutukohtaisina ja että liiton rooli Turun kaupunkiseudun suunnittelussa on ollut keskeinen niin rakennemalli- ja liikennejärjestelmätyössä kuin MAL-sopimusten valmistelussa.

Maakuntajohtajat ovat kevään kirjeessään ympäristöministeriölle korostaneet maakuntakaavan oikeusvaikutteisuuden tärkeyttä erityisesti laajojen, rajat ylittävien infrahankkeiden näkökulmasta. Myös valmistelevien työryhmien kokoonpanoon on em. kirjeen johdosta todennäköisesti tulossa muutoksia.

https://mrluudistus.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Kevään kumppanuustyössä konkreettisia tuloksia

Maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutus myötätuulessa, järjestötyölle perustetaan oma jaosto, innovaatioyhteistyöhön toimintasuunnitelmatyö etenee, ilmastoratkaisut seuraavan kumppanuusfoorumin teemana.

Varsinais-Suomen kumppanuustyön tarkoitus on edistää Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistymistä ja lisätä maakunnallista yhteistyötä. Työtä tehdään tällä hetkellä noin kymmenessä kumppanuusfoorumin verkostossa, jotka ovat edelleen fokusoineet työtään kevään mittaan. Yhä useampi toimenpide on jo vakiintumassa osaksi yhteistyötä ja vain muutama odottaa käynnistymistä.

Varsinais-Suomen kumppanuustoiminta ottaa uusia askelia syksyllä, kun maakunnan yhteistyöryhmän alle perustetaan uusi järjestöjaosto. Aloite jaoston perustamiseksi syntyi kumppanuusfoorumin osana toimivan järjestöfoorumin toiminnassa ja on hyvä esimerkki siitä, että verkostojen toiminnasta syntyy konkreettisia tuloksia.

Maakuntaohjelmatyöhön liittyvä, innovaatioyhteistyötä kehittävä älykkään erikoistumisen strategiatyö on myös ottanut harppauksia kevään aikana, kun kehittäjäorganisaatioiden, korkeakoulujen, kuntien ja yritysten yhteistyössä rakentuvat toimialakohtaiset toimenpiteitä kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, joka valmistuu syksyllä. Tavoitteena on lisätä maakunnan sinisen kasvun ja teollisuuden modernisaation, innovatiivisten ruokaketjujen sekä lääke- ja terveysteknologian toimijoiden yhteistyötä, näkyvyyttä eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla sekä kilpailukykyä hanketyössä.

Vuoden 2019 kumppanuusfoorumi-tapahtuma puolestaan pohtii Varsinais-Suomen roolia ilmastoratkaisujen maakuntana. Iltapäivän mittainen seminaarin näkökulmina ovat muun muassa tieto ja vaikuttaminen, innovoivat yritykset sekä vastuullisuus ja kompensaatiot. Seminaarin ilmoittautuminen avataan lähiviikkoina.

Lisätietoja näistä ja monista muista kumppanuustyön tapahtumista osoitteesta: www.kumppanuusfoorumi.fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki 040 520 0761