Ylatunniste2 

SUOMEN MAAKUNNAT HÄVIÄVÄT POHJOISMAISESSA VERTAILUSSA

Pohjoismaiden neuvoston tutkimuslaitos Nordregio on julkaissut pohjoismaisia alueita vertailevan raportin State of the Nordic Region 2020. Raportissa vertaillaan alueiden välisiä eroja mm. väestökehityksen, työmarkkinoiden, talouden, hyvinvoinnin ja ilmastopäästöjen näkökulmista. Raportin mielenkiintoisinta antia on eri näkökulmia yhdistävä alueellisen potentiaalin indeksi (Regional Potential Index).

Suomen maakunnat pärjäävät erittäin huonosti alueellisen potentiaalin indeksillä mitattuna. Parhaat indeksipisteet saavat pohjoismaiset pääkaupunkialueet: Oslo, Kööpenhamina, Tukholma ja Reykjavik. Vaikka Uusimaa sijoittuu mittarilla näiden jälkeen viidenneksi, jäävät Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pohjoismaiden maakuntien keskikastiin. Huolestuttavinta kuitenkin on, että listan häntäpää muodostuu lähes yksinomaa suomalaisista maakunnista.

Alueellisen potentiaalin indeksi muodostuu kolmesta näkökulmasta: väestö, työllisyys ja talous. Näistä Suomen maakunnat pärjäävät selvästi huonoiten työllisyydessä, mutta myös väestö- ja talousmittareilla suomalaisia maakuntia on enemmän vertailun hännillä kuin kärjessä. Suurin yksittäinen Suomen ja muiden pohjoismaiden maakuntia erottava tekijä on työllisyysaste, joka Suomessa on pääsääntöisesti alle 75 %, kun muissa pohjoismaissa alle 75 % työllisyysaste on harvinainen.

Alueellisen potentiaalin indeksi koostuu useista muuttujista. Väestön osalta indeksin laskennassa huomioidaan kaupungeissa asuvan väestön osuus, muuttovoitto, väestöllinen huoltosuhde ja väestön sukupuolijakauma. Työllisyyden muuttujia indeksissä ovat työllisyysaste, väestön koulutustaso sekä nuorisotyöttömyys. Talouden mittareita puolestaan ovat alueellinen BKT sekä T&K-investoinnit.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Nordregion sivuilla: www.nordregio.org.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

 

2

 

 

3

 

4

 

5

LOUNAISTIEDON TILASTOPALVELU UUDISTUI
Lounaistiedon tilastopalvelun uudet sivut on julkaistu. Tilastosivujen uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota sivujen käytettävyyteen mobiililaitteilla. Lisäksi tilastokaavioiden ulkoasu on uudistettu ja tietosisältöjä on päivitetty. Uusina tietosisältöinä tilastopalveluun on tuotu yritysten liikevaihdon kuvaajat ja ympäristön tilan seuranta.

Tilastopalvelun kehittäminen käynnistettiin kyselyllä, jolla selvitettiin palvelun käyttäjien tietotarpeita ja heidän toiveitaan tietojen esittämistavasta. Kyselyn tulosten perusteella kaikki vastaajat pitivät erityisen tärkeänä tietojen ajantasaisuutta. Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot.
Uudet sivut löytyvät osoitteesta www.lounistieto.fi/tilastot

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

VALONIAN VUOSIKERTOMUS JULKAISTU JA UUSI OHJELMA KUNTIEN LAUSUTTAVANA

Valonian vuosikertomus on julkaistu ja se löytyy sähköisenä osoitteesta valonia.fi/vuosikertomus2019 Vuosikertomukseen on poimittu toimintakoosteen lisäksi esimerkkejä toimistamme Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 2019.

Valonian toimintaa vuodesta 2021 alkaen ohjaavan Ohjelma 2030 -luonnos on lähetetty kuntien lausuttavaksi. Ohjelma 2030 saattaa kunnat yhteisten tavoitteiden äärelle ja mahdollistaa Valonian laaja-alaisen asiantuntemuksen hyödyntämisen sekä synergian muiden kuntien kanssa. Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kunnilta kuitenkin aktiivista roolia ja rohkeutta erilaisiin kokeiluihin, jotka tähtäävät kunnan toimintakulttuurin muutoksiin. Ohjelma on laadittu yhteistyössä kuntien edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Järjestetyn työpajan ja kyselyjen kautta on ohjelmaan saatu mukaan sidosryhmien näkemyksiä Valonian työstä ja tulevaisuuden tarpeista.

Uusi ohjelmakausi ulottuu aina vuoteen 2030 asti. Tämä on kansainvälisestikin tunnistettu tarkasteluvuosi, johon mennessä on pystyttävä merkittäviin edistysaskeliin sekä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisessä sekä luonnonvarojen kestävämmässä käytössä. Samalla on huolehdittava, että siirtymä kohti kestävämpää yhteiskuntaa tapahtuu oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet on kytketty alueellisiin, valtakunnallisiin ja EU-tason strategisiin tavoitteisiin. Sitoutumalla maakunnan yhteiseen ohjelmantyöhön kunnat saavat enemmän resursseja toteuttaa kuntia velvoittavia tavoitteita. Ohjelmakauden aikana suoritetaan kaksi virallista väliarviointia, vuosina 2024 ja 2027, näiden yhteydessä on myös kunnalla mahdollisuus tarkastella työn etenemistä ja sopimuksen jatkoa.

Ohjelma 2030:n viimeistely

Ohjelma 2030 luonnoksesta pyydetään kaikilta Varsinais-Suomen kunnilta lausunnot. Lausunnon yhteydessä kunnat voivat esittää toiveita sellaisista toiminnan painopisteistä, joihin he haluaisivat kuntansa alueella tulevina vuosina erityisesti keskittyä. Tällaisia painopisteitä voivat olla esimerkiksi kestävä liikkuminen, uusiutuva energia, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuus, ympäristökasvatus, yritysyhteistyö, kestävä hankinnat, vesihuolto, ilmastokestävä maa- ja metsätalous, ilmasto-ohjelman laadinta, metsänhoitosuunnitelmat, ravinnekierto ja kiertotalous.

Ohjelma 2030:n lopullinen versio laaditaan lausunnot soveltuvin osin huomioiden. Ohjelma 2030 tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi toukokuun 11. päivänä. Osallistumissopimus saatetaan kuntien allekirjoitettavaksi kesäkuun loppuun mennessä.

Lisätiedot: Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 044 907 5995

 

MAAKUNNAN OMAEHTOISEEN KEHITTÄMISEEN 325 000 EUROA, MYÖS KORONAVIRUSEPIDEMIAN HAITTOJEN HILLINTÄÄN VOIDAAN KOHDENTAA RAHOITUSTA

Valtioneuvosto myönsi 19.3.2020 aluekehittämisviranomaisina toimiville maakuntien liitoille 5 miljoonaa euroa maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen ja 1,5 miljoonaa euroa siltasopimusten toimeenpanoon. Viiden miljoonan rahoituksesta jaettiin tasan kaikkien maakuntien kesken 3 500 000 euroa ja 1 500 000 euroa väkiluvun perusteella. Varsinais-Suomen liitto sai maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 325 000 euroa.

Siltasopimusten mukaisiin toimenpiteisiin osoitettiin Kainuulle, Pirkanmaalle ja Pohjois-Savolle kullekin 500 000 euroa.

Omaehtoisen kehittämisen määräraha käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti hallituksen aluekehittämispäätöstä ja maakuntaohjelmien toimeenpanoa edistäviin kohteisiin.

Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin kehittämishankkeisiin sekä monenkeskisiin selvitys- ja kehittämishankkeisiin, jotka edellyttävät nopeaa reagointia ja joihin muiden viranomaisten rahoitusvälineet eivät sovi.

Maakunnan liiton harkinnan mukaan määrärahaa on mahdollista kohdentaa koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamien haitallisten vaikutusten hillintään ja niistä toipumiseen. Määrärahaa ei voi käyttää yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Päätös: Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahan alueellinen jako maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen sekä siltasopimusten toimeenpanoon

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630, s-posti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

VALTIONEUVOSTO PÄÄTTI ALUEKEHITTÄMISEN PAINOPISTEISTÄ: TAVOITEENA KESTÄVÄT JA ELINVOIMAISET ALUEET

Valtioneuvosto on 19.3.2020 päättänyt valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä vuosille 2020-2023 ja vuoteen 2030 ulottuvista tavoitteista. Aluekehittämisen tavoitteena on kestävät ja elinvoimaiset alueet. Painopisteissä korostuu kestävän kehityksen ja digitalisaation merkitys.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden vahvuudet ja erityispiirteet. Valtioneuvoston tekemällä aluekehittämispäätöksellä luodaan edellytyksiä taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle sekä turvataan asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomen kaikilla alueilla.

Aluekehittäminen pohjautuu viiteen painopisteeseen, joissa kestävä kehitys ja digitalisaatio ovat läpileikkaavia teemoja:

1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
2. Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet
3. Uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen
4. Osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana
5. Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy

Alueiden kehittäminen on poikkihallinnollista ja vuorovaikutteista työtä erilaisten alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Aluekehittämispäätöksessä painotetaan vuorovaikutuksen lisäämisen merkitystä valtioneuvoston sisällä, valtion ja maakuntien välillä, maakunnissa sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen ja kansalaisten kesken, jotta alueiden kehittäminen olisi mahdollisimman vaikuttavaa.

Aluekehittämispäätös on valmisteltu yhteistyössä ministeriöiden, maakuntien liittojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden saavuttamiseksi ministeriöt laativat yhdessä maakuntien liittojen kanssa toimeenpanosuunnitelman, joka määrittelee askelmerkkejä hallituskauden aluekehittämistoimille. Toimeenpanosuunnitelmassa tullaan huomioimaan koronavirusepidemian vaikutukset alueiden kehitykselle. Päätöksen seurannasta vastaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE), jonka puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä 2020-2023 - Kestävät ja elinvoimaiset alueet
Lisätietoja aluekehittämispäätöksestä

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, s-posti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

UUSI POHJAVESILUOKITUS HUOMIOI LÄHDE-ELINYMPÄRISTÖT

Vuonna 2015 astuivat voimaan uudet säännökset pohjavesialueiden rajaamisesta, luokittelusta ja suojelusuunnitelmista. Mikäli pohjavesialueella on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen lähde, lähdepuro, tihkupinta tai muu pohjavesivaikutteinen elinympäristö, kuuluu kyseinen pohjavesialue E-luokkaan (1E, 2E tai E). Luontoarvot voidaan siis aikaisempaa paremmin huomioida pohjavesialueiden maankäytössä ja vedenotossa.

Valonia toteutti vuosina 2017–2019 Varsinais-Suomen pohjavesialueiden pohjavesistä riippuvaisten ekosysteemien kartoituksia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiantona.

Lähteiden tilasta kertyi paljon tietoa

Varsinais-Suomessa on yhteensä 160 kokonaan tai osittain maakunnan alueella sijaitsevaa luokiteltua pohjavesialuetta, joista 58 pohjavesialueella (36 %) Valonian vesiasiantuntijat tekivät lähde-elinympäristöjen kartoituksia vuosina 2017-19. Näiltä 58 pohjavesialueelta kartoitettiin yhteensä 213 kohdetta. Kaikista Varsinais-Suomen pohjavesialueista reilu viidennes kuluu E-luokkaan (1E, 2E tai E). Kartoituskohteista 122 (57 %) lähde-elinympäristö oli osittain tai kokonaan tuhoutunut tai pohjavesivaikutteista elinympäristöä ei löydetty lainkaan. Loput, 43 % ovat lakikohteita, jotka on suojattu vesi-, metsä- tai luonnonsuojelulailla tai näillä kaikilla (ks. kuva).

 6

Maankäyttö ja vedenotto vaikuttavat lähde-elinympäristöihin

Vesi- ja metsälakikohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pohjavesivaikutteisia elinympäristöjä, joissa sekä lähde että sen lähiympäristö ovat säilyneet luonnontilaltaan hyvinä. Nämä kohteet eivät kuitenkaan sijaitse suojelualueilla, joten niiden säilyminen edellyttää huomioimista maankäytössä (esimerkiksi metsäta-lous ja ojitukset, rakentaminen, tierakentamien ja ylläpito, soranotto) ja vedenotossa.

Suojelualueilla olevia vesi- ja metsälakikohteita (37 kpl) ei uhkaa rakenteellinen tuhoutuminen, mutta suojelualueita ympäröivien alueiden maankäyttö (hakkuut, ojitukset) ja vedenotto voivat merkittävästi vaikuttaa lähteikköjen toiminnallisen luonnontilan (pohjavesivaikutus, valo, lämpö) säilymiseen. Tärkeää olisikin, että esimerkiksi avohakkuita ja maanmuokkausta ei tehtäisi suojelualueiden reunoilla vaan jätettäisiin suojuspuustovyöhyke. Riittävä suojavyöhyke turvaa erityisesti pienialaisten suojelualueiden pienilmaston ja niiden arvokkaiden eliöyhteisöjen säilymisen todennäköisyyttä.

Lisätiedot: Jarkko Leka, vesiasiantuntija, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 040 197 2265


UUSI TOIMINTAMALLI EDISTÄÄ NUORTEN JA PÄÄTTÄJIEN KESKUSTELUYHTEYTTÄ ILMASTO- JA KESTÄVYYSTEEMOJEN KÄSITTELYSSÄ

Valonian pilottihankkeen tuloksena syntynyt Ilmastokirittäjät-toimintamalli tuo yhteiskunnallisen vaikut-tamisen keinot lähemmäs nuoria ja edistää nuorten ja päättäjien välistä keskustelua kestävyys- ja ilmas-totoimiin liittyvien teemojen parissa. Juuri julkaistussa mallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päät-täjiä keskusteluun kunnan roolista ja mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Nuoret näkevät ilmastotoimien kiireellisyyden ja tarvitsevat selkeitä kanavia keskusteluun päättäjien kanssa sekä tietoa omista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Lisäksi kunnissa on tarve saada eri ikäisiä kuntalaisia osallistumaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Mallin tavoitteena on tarjota väline dialogin edistämiseen nuorten ja päättäjien välillä ilmastopolitiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa sekä edistää nuorten osallisuutta päätöksenteossa.

Malli sopii hyödynnettäväksi 15–18-vuotiaiden opetustoiminnassa useissa oppiaineissa sekä nuorille suunnatussa järjestötoiminnassa yhteyksissä, joissa ilmastonmuutosta käsitellään ennen kaikkea yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mallia pilotoitiin Salossa syksyllä 2019 yhdessä yhden salolaisen peruskoulun sekä kahden lukion kanssa. Kokeilussa oli mukana 14 nuorta sekä kahdeksan kuntapäättäjää. Sekä nuoret että päättäjät kokivat keskustelut rakentaviksi ja inspiroiviksi. Kokeilu sai positiivista palautetta ja sille oli selkeästi kysyntää. Toimintamalliin voi tutustua osoitteessa valonia.fi/ilmastokirittajat. Kokonaisuus sisältää toimintamallin esittelyn, mallipohjia sekä video- ja esitysmateriaalia toteuttamisen tueksi.

Valonia toteutti mallin ja kokeilun Nuoret ilmastotyön ja kestävän kehityksen kirittäjinä -hankkeessa, joka ra-hoitettiin ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmasta.

Lisätiedot: Anna von Zweygbergk, projektiasiantuntija, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. p. 040 182 1117

 

MERIALUESUUNNITELMALUONNOSTEN KUULEMINEN LÄHESTYY

Kahdeksan rannikon maakunnan liiton yhdessä valmistelemien merialuesuunnitelmaluonnosten kansallinen ja kansainvälinen kuuleminen on tarkoitus järjestää asettamalla luonnokset nähtäville 18.5.–17.6.2020 väliseksi ajaksi. Ympäristöministeriö järjestää koronavirustilanteen salliessa ja sen edellyttämällä tavalla kansallisen ja kansainvälisen kuulemistilaisuuden 20.5.2020.

Suunnitelmien valmistelu on edennyt laajassa vuorovaikutuksessa tilannekuvista skenaarioiden kautta alueellisiin ja toimialakohtaisiin tulevaisuuden visioihin, tiekarttoihin ja kehityskuviin, joiden pohjalta on laadittu kolmesta aluekokonaisuudesta koostuva merialuesuunnitelmaluonnos.

Merialuesuunnitelma on meriympäristön hyvää tilaa vaaliva, sinisen talouden toimintojen nykyisten ja vaihtoehtoisten tulevien potentiaalien strateginen kehittämisasiakirja, jota havainnollistetaan kartalla. Karttamerkinnöillä kuvataan symbolisesti merialueiden nykyisten ja mahdollisten uusien toimintojen tulevaisuuden potentiaaleja ja niiden vaihtoehtoista sijoittumista koko Suomen merialueilla. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen, mutta sen välillisiä vaikutuksia arvioidaan erillisessä konsulttitoimeksiannossa (SOVA-lain 3 §:n mukainen arviointi).

Aineistoon voi tutustua osoitteessa https://www.merialuesuunnittelu.fi/merialuesuunnitelma-2021/

Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaluonnos tuodaan Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton maakuntahallitusten käsittelyyn huhtikuussa. Suomenlahden sekä Selkämeren pohjoisosan, Merenkurun ja Perämeren suunnitelmat viedään ao. maakuntahallituksiin samalla aikataululla.

EU:n asettaman takarajan 31.3.2012 vuoksi maakuntavaltuustojen tulee hyväksyä suunnitelmat loppusyksyllä 2020. Kukin maakuntavaltuusto hyväksyy kuulemisvaiheessa saadun palautteen perusteella tarkistetun suunnitelman oman toimialueensa osalta ehdollisena siten, että päätös tulee voimaan, kun saman suunnitelmaalueen kaikki maakuntavaltuustot ovat hyväksyneet suunnitelman oman toimialueensa osalta. Hyväksytyt merialuesuunnitelmat toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelmat EU:n komissiolle.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543.


KORONAVIRUSTARTUNTOJEN TORJUMINEN JA OHJEISTUS LIITOSSA

Maakuntaliiton viraston henkilökunta on siirtynyt maan hallituksen ohjeistuksen mukaisesti pääsääntöisesti etätöihin 13.4.2020 asti. Koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi on tehty maakuntajohtajan viranhaltijapäätös etätyöskentelystä, joka korvaa etätyösopimuksen laadinnan. Näin etätyön tekeminen on mahdollistettu kaikilla, silloin kun se on työtehtävien hoidon kannalta mahdollista. Vastuualuejohtajat ja lä-hiesimiehet johtavat etätyötä.

Työtapaturmavakuutus kattaa henkilöstön etätyöskentelyn erittäin tiukoin ehdoin ja suppeasti. Liitto on ottanut If:stä etätyövakuutuksen normaalien vakuutustemme lisäksi. Etätyövakuutus tuo lisäturvaa etätyöhön nor-maalin työpäivän puitteissa.

Koronavirusepidemiaan varautumisesta maakuntaliiton toiminnassa on laadittu ohje henkilöstölle. Ohjetta päivitetään tarpeen mukaan. Ohjeessa on käytännön hygieniaohjeiden lisäksi ohjeistettu kokous- ja tapaamiskäytännöistä, matkustamisesta sekä käytännöistä sairastumistilanteissa. Virastolla on siirrytty toteuttamaan asiakaspalvelu vain puhelimitse, sähköpostitse ja videoneuvotteluyhteyksin.

 

ALV:N TUKIKELPOISUUS HANKKEIDEN KUSTANNUKSISSA

KHO:n päätös ja linjaus alv:n tukikelpoisuudesta

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään (KHO:2019:141) todennut, että kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäveron osuus ei ollut hankkeen tukikelpoinen kustannus, koska kunnat ja kuntayhtymät saavat nämä kustannukset palautuksena valtiolta arvonlisäverolain 130 § nojalla. Arvonlisävero ei siis jää hankkeen ja sen toteuttajan lopulliseksi kustannukseksi. Päätös on kuntien ja kuntayhtymien kannalta merkittävä, sillä ne ovat pitkään tulkinneet hankkeissa arvonlisäverojen jäävän lopullisiksi kustannuksiksi ja olevan siten tukikelpoisia. Tätä tulkintaa ovat tukeneet myös mm. Kuntaliitolta, verottajalta ja tilintarkastajilta saadut lausunnot.

TEM:n ohje ajallisesta sovellettavuudesta

Rakennerahastojen hallintoviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli yhteistyössä Kuntaliiton ja verohallinnon kanssa ohjeen ja totesi 4.2.2020 antamassaan tiedotteessa, että KHO:n päätöksen jälkeen tehdyissä uusissa Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 rahoituspäätöksissä kuntien ja kuntayhtymien arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus. Tiedotteessa todetaan erikseen, että uutta tulkintaa ei sovelleta taannehtivasti rakennerahasto-ohjelman ennen 9.11.2019 annettuihin rahoituspäätöksiin. Nämä hankkeet toteutetaan alkuperäisen eli ensimmäisen rahoituspäätöksen mukaisena arvonlisäveron tukikelpoisuuden osalta eikä annettu ohje koske kyseisille hankkeille mahdollisesti tehtäviä lisärahoitus- tai muutospäätöksiä.

Tarvitaan yhteinen linja ajallisesta sovellettavuudesta

Eri ministeriöillä ei tässä vaiheessa ole yhteistä vahvistettua linjaa. KHO:n alv:ja koskeva linjaus koskee kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä. Olisi tärkeää, että uuden tulkinnan ajallisesta sovellettavuudesta olisi selkeä ja yhteinen linjaus.