Ylatunniste2 
 

Koronakevät kasvatti Varsinais-Suomen muuttovoittoa
Varsinais-Suomen kuntien muuttovoitto muualta Suomesta kasvoi koronakevään aikana. Muuttovoittoa saivat etenkin Turun seudun kehyskunnat, Salon seutu sekä saaristokunnat. Muuttotappiosta kärsi eniten Turku, mikä on kuitenkin normaalia opiskelijoiden muuttaessa kevään aikana pois opiskelupaikkakunnalta. Jääkin nähtäväksi, miten lisääntynyt etäopetus vaikuttaa opiskelijoiden tulomuuttoon tänä syksynä.

Varsinais-Suomen kunnat saivat kuluvan vuoden maalis-heinäkuussa muualta Suomesta muuttovoittoa yhteensä noin 500 henkilöä, mikä on yli sata henkilöä enemmän kuin vuosien 2017–2019 vastaavana aikana keskimäärin. Muuttojen yhteenlaskettu määrä kasvoi koronakriisin aikana, sillä sekä tulomuutto että lähtömuutto kasvoivat. Varsinais-Suomen osalta tulomuutto kasvoi kuitenkin lähtömuuttoa selvästi enemmän.

Alueellisesti tarkasteltuna muuttovoittoa saivat etenkin Turun seudun kehyskunnat, Salon seutu sekä saaris-tokunnat. Merkillepantavaa on Raision nopeasti kasvanut muuttovoitto, sillä Raision muuttovetovoima on ollut viime vuosina Turun kaupunkiseudun kunnista heikointa. Muuttotappiosta kärsivät eniten Turku, osa Vakka-Suomen kunnista sekä osa Turun seudun uloimmista kehyskunnista.

Turun muuttotappio ei kuitenkaan poikennut viime vuosien maalis-heinäkuun muuttoliikkeen kehityksestä, vaan Turun muuttotappio oli vuosien 2017–2019 kevään ja kesän aikana lähes täsmälleen samalla tasolla. Turku saa kuitenkin vuositasolla merkittävästi muuttovoittoa, mikä selittyy alkusyksystä tapahtuvalla opiskelijoiden runsaalla tulomuutolla. Nähtäväksi jää, mikä on lisääntyneen etäopetuksen vaikutus opiskelijoiden muuttoliikkeeseen tänä syksynä.

Muiden Varsinais-Suomen kuntien osalta nettomuutto kasvoi eniten Kemiönsaarella ja Raisiossa. Koronakriisin aikana myös monet muut rannikolla sijaitsevat kunnat kasvattivat muuttotasettaan, joskin Paraisten muuttovoitto pysyi samana vuosien 2017–2019 keskitasoon verrattuna.

Koronakriisin aikana nettomuutto oli puolestaan aiempaa pienempää etenkin Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja Sauvossa. Pienimmissä kunnissa yksittäisten perheiden muuttopäätökset voivat kui-tenkin vaikuttaa merkittävästi muuttoliikkeen kuukausittaiseen kehitykseen, joten suuretkin muutokset voivat johtua satunnaisesta vaihtelusta, joka tasautuu pidemmän aikavälin kuluessa.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
1

2

 

EU:n Itämeristrategian vuosikonferenssi


Euroopan Unionin Itämeristrategian vuosikonferenssi järjestään virtuaalisesti 20. lokakuuta 2020. Tapahtuman teemana on tänä vuonna "Our Region, Our Future - Towards a Decade of Innovation and Sustainability" eli kestävä kehitys ja innovaatiot.

Foorumin pääjärjestäjinä toimivat Turun kaupunki ja Itämeren valtioiden neuvosto (Council of the Baltic Sea States) yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa.

EU:n Itämeri-strategia (The European Union Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR) on vuonna 2009 hyväksytty ensimmäinen Euroopan unionin makroaluestrategia. Se on EU:n jäsenvaltioiden ja komission välinen sopimus yhteistyön syventämisestä Itämeren alueella. Strategialla on kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Osana Itämeristrategiaa on toteutettu yli 200 projektia, joiden tulokset ovat näkyneet mm. puhtaamman Itämeren luomisessa, ilmastonmuutoksen torjumisessa, vihreän energian edistämisessä, kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin parantumisessa sekä Itämeren alueen vetovoimaisuuden ja hyvinvoinnin kasvamisessa.

Vuosifoorumin tarkoituksena on koota itämerelliset toimijat pohtimaan makroaluestrategian puitteissa, miten alueen haasteet ratkaistaan yhdessä tehokkaimmin. Ajankohtaisena asiana keskustellaan EU:n Itämeristrate-gian toimintasuunnitelman päivityksestä.

Tapahtumaan liittyvät workshopit järjestetään jo aikaisemmin, työpajojen aikataulut ja teemat löytyvät osoit-teesta: https://annualforum2020.eu/en/11th-annual-forum-eusbsr-20-october-2020-online/programme/workshops

Tilaisuus on kaikille avoin ja sen ohjelma on julkaistu osoitteessa www.annualforum2020.eu

 

Conference of Peripheral and Maritime Regions (CPMR) -järjestön yleiskokoukset syksyllä 2020

Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n (Conference of Peripheral Maritime Regions of Eu-rope) Itämerikomission yleiskokous pidetään online-kokouksena 21.10.2020. Varsinais-Suomi toimii kokouksen isäntänä ja hallituksen puheenjohtaja Kanerva tervehtii yleiskokousta Varsinais-Suomen edustajana.

Lokakuun yleiskokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus, sekä päätetään kokouksen loppulausumasta (final declaration), joka toimii järjestön edunvalvonnan ohjenuorana tulevan vuoden ajan.

Euroopan laajuisen CPMR:n yleiskokous järjestetään myös virtuaalisesti. Fyysinen kokous Kreetalla siirtyy pidettäväksi vuoteen 2021, ja säännönmukainen yleiskokous sekä hallituksen kokous pidetään virtuaalisesti 29.10.2020. Yleiskokouksessa myönnetään poikkeuksellisesti hallitukselle lupa hyväksyä säännönmukaiset asiat toimintakertomuksesta tilintarkastukseen, päivitetty työjärjestys sekä loppulausuma. Tähän ollaan päädytty, koska yleiskokous on useiden satojen ihmisten kokous, eikä keskustelu ja debatointi ole virtuaalisesti mahdollista tai tehokasta. Yleiskokouksen jälkeen, samana päivänä kokoontuva hallitus valitsee myös uuden puheenjohtajan keskuudestaan.

Osallistumislinkki kokoukseen sekä kokousmateriaalit julkaistaan lokakuun alussa.

Maakuntaohjelman 2018–2021 arviointi käynnistyy

Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet kokoavat maakuntaohjelmat laaditaan neljän vuoden välein maakunnan liittojen toimesta, laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kesken. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoimintaa koskevan lain mukaan ohjelmien tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa arvioidaan vähintään kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnit tekee ulkopuolinen arvioitsija.

Varsinais-Suomen liitto yhdessä Uudenmaan liiton, Hämeen liiton ja Kymenlaakson liiton kanssa toteuttaa maakuntaohjelmakauden 2018–2021 arvioinnin vertaisarviointina siten, että prosessiin osallistuvat neljä maa-kuntaa arvioivat toistensa maakuntaohjelmat. Vertaisarviointi toteutetaan syksyn 2020 aikana niin, että arviointi on valmis 30.11.2020 mennessä. Vertaisarviointiprosessin fasilitaattoriksi on tarjouskilpailun perusteella valittu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Maakuntaohjelman vertaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään myöhemmin syksyllä käynnistyvän uuden, Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ valmistelun pohjana.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761

 

Liikenne 12 – valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma avautuu

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2021-2032 siten, että siitä voidaan päättää keväällä 2021. Suunnitelman laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluvaiheesta ja toimenpiteistä keskusteltiin valtakunnallisessa sidosryhmätlaisuudessa keskiviikkona 16.9.2020. Tilaisuudessa esiteltiin tulevan 12-vuotisen suun-nitelman ensimmäistä julkista luonnosta (Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 – suunnitelmaversio 4.9.2020. 52 s).

Suunnitelmassa on kuvattu yleiset lähtökohdat, nykytila sekä toimintaympäristön muutokset. Visio liikennejärjestelmän kehittämiselle vuoteen 2050 on kestävä ja saavutettava Suomi.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset ovat parlamentaarisen ohjausryhmän keväällä 2020 asettamia. Suunnitelman valmistelussa on huomioitu myös vuoro-vaikutuksessa saatuja näkemyksiä.

Toimenpideohjelmaan on koottu valtion ja kuntien toimenpiteet, joilla liikennejärjestelmää kehitetään vuosien 2021–2032 aikana suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toimenpideohjelma sisältää perusteltuja, paikoin varsin yksityiskohtaisiakin linjauksia (mm. ostettavat taajamajunaliikenteen palvelut) jättäen samalla ottamatta selkeää kantaa isoihin liikennehankkeisiin, kuten Turun Tunnin junaan. Ohjelma ei sisällä yksilöivää luetteloa liikenneverkon kehittämishankkeista.

Maakuntien liitot ovat yhdessä valmistelleet kannanoton, jossa toivotaan valmistelulta pitkäjänteisempää, sekä vuorovaikutteisempaa, alueet ja kunnat paremmin huomioivaa otetta. Lisäksi odotetaan suunnitelman sisältävän selkeitä strategisia valintoja.

Myös Etelä-Suomen maakuntien liittojen yhteisen liikennestrategian pohjalta on laadittu kannanotto, jossa mm. painotetaan konkretiaa ja toimenpiteiden kohdentamista sinne, missä tavoitteiden mukainen vaikuttavuus on suurinta: Etelä-Suomen kaupunkiseuduille ja niiden välisiin yhteyksiin. Lisäksi todetaan, että olemassa oleva Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävä jää luonnoksessa liian vähäiselle huomiolle.

Syyskuussa 2020 järjestetään edelleen keskustelutilaisuuksia eri toimijoiden kanssa. Lausuntokierrokselle suunnitelmaluonnos lähtee alkuvuodesta 2021.

Suunnitelmaluonnos:
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/c1ef61e9-0f7d-45bb-a348-75296008741e/MUISTIO_20200914073336.PDF

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valtioneuvoston hankeikkunassa:
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM018:00/2019

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela, puh. 040 583 0717

 

Merialuesuunnitelmaluonnos herätti kiinnostusta

Kahdeksan rannikon maakunnan liiton yhdessä kolmessa osassa valmistelema merialuesuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 18.5.–17.6.2020 välisen ajan. Suunnitelmaluonnoksesta järjestettiin mediatilaisuus 18.5.2020 sekä kansalliset että kansainväliset kuulemistilaisuudet 20.5.2020.

Suunnitelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy. Lausuntopyyntö lähetettiin 271 taholle. Lausuntoja saatiin 87 kpl ja yleistä palautetta 54 kpl. Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueeseen kohdistui 29 lausuntoa ja 16 mielipidettä. Luonnos sai varsin myönteistä huomiota muilta Itämeren valtioilta.

Saadussa palautteessa odotetusti eniten huomiota saivat ja myös mielipiteitä jakoivat merituulivoima ja vesiviljely. Strategisen, arvoja, mahdollisuuksia ja yhteensovittamisen tarpeita tunnistavan merialuesuunnitelman asema ja merkitys suunnittelujärjestelmässä kaipaa edelleen selventämistä. Palautteeseen laaditaan yhteenveto ja yleinen vastine merialuesuunnitelman internetsivuille.

Suunnitelmaehdotus valmistellaan kuulemisesta saadun palautteen perusteella ja hyväksytään EU:n asettaman takarajan vuoksi syksyn 2020 maakuntavaltuustoissa. Kukin maakuntavaltuusto hyväksyy suunnitelman oman toimialueensa osalta ehdollisena siten, että päätös tulee voimaan, kun saman suunnitelma-alueen kaikki maakuntavaltuustot ovat sen hyväksyneet. Hyväksytty merialuesuunnitelma toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelman EU:n komissiolle 31.3.2021 mennessä.

Merialuesuunnitelmaa käsitellään Satakunnan ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitusten yhteiskokouksessa lokakuussa. Aineistoon voi tutustua osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543

Kysely tehokkaista liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma päivitetään vuosille 2021–2025. Päivitystyön avuksi kaivataan laajaa näkemystä siitä, mitä kestävää liikkumista edistäviä, liikkumisen ohjauksen keinoja olisi tehokkainta käyttää maakunnan ja kuntien apuna. Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan vaikuttamista liikkumisen määrään, tarpeisiin sekä ihmisten tietoisuuteen, asenteisiin ja tottumuksiin liikkumisen suhteen.

Valonia toteuttaa sähköisen kyselyn, jonka avulla selvitetään kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden mielipiteitä siitä, mitä liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä pidetään tehokkaina. Kyselyn avulla etsitään myös konkreettisia ideoita liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä, joita voitaisiin hankkeiden avulla kokeilla.

Samalla kartoitetaan tahoja, jotka ovat tulevaisuudessa kiinnostuneita osallistumaan kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin ja kokeiluihin tai muuhun maakunnan kestävän liikkumisen edistämistyöhön.

Toivomme näkemyksiä mahdollisimman laajalta joukolta, joten linkkiä voi jakaa myös verkostoissa.
Kysymyksiin voit vastata tästä linkistä.

Lisätiedot: Kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, p. 040 832 851

Alueellinen työ valtakunnallisen jätesuunnitelman parissa jatkuu

Varsinais-Suomessa toimitaan aktiivisessa yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden ja muiden alueiden kanssa valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanon ja päivityksen puitteissa. Torstaina 17.9. kolmisenkymmentä lounaissuomalaista asiantuntijaa pohtivat yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jätesuunnitelman päivitystarpeita ja uusia toimenpiteitä, joilla suunnitelman tavoitteita saavutettaisiin entistä teho-kaammin. Tapaamisessa keskityttiin erityisesti biohajoaviin jätteisiin ja ravinnekiertoon sekä yhdyskuntajätteisiin.

Lounais-Suomessa toimii lisäksi jäteviestintään ja -neuvontaan keskittynyt kehittämisfoorumi, jossa jäteneuvonnassa ja asukasrajapinnassa toimivat tahot tiivistävät yhteistyötään. Foorumin viimeisin tapaaminen oli syyskuun alussa, jossa keskusteltiin uuden jätelain asettamista haasteista ja aiheuttamista uudistustarpeista neuvonnan näkökulmasta sekä tutustuttiin alkavaan valtakunnalliseen biojätekampanjaan.

Työtä tehdään osana kiertotalouden edistämiseen keskittyvää kansallista CIRCWASTE -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2023 saakka.

Lisätiedot: projektiasiantuntija Anni Lahtela, p. 040 631 3856

Nuoret ja seniorit perehtyvät yhdessä kaupunkipyöräilyyn

Valonian ja Turun seudun joukkoliikenne Fölin kuukauden kestävässä kokeilussa edistetään auttamisen ilmapiiriä sekä kartoitetaan ikäihmisten näkemyksiä joukkoliikenteestä ja kaupunkipyöristä. Kokeilun aikana nuoret auttavat senioreita Föli-fillareiden eli Fölläreiden käytössä ja viestivät yhteisten tapaamisten tunnelmia sosiaalisessa mediassa. Mukana on kuusi nuorta ja yhdeksän senioria, jotka tapaavat toisiaan pienryhmissä kau-punkipyöräilyn merkeissä.

Kaupunkipyörät ovat osa monen kaupungin katukuvaa, mutta seniorit eivät ole pyöriä kunnolla löytäneet. Tavoitteena on edistää siirtymistä ympäristöystävällisempään liikkumiseen erityisesti ikääntyvän väestön tarpeita huomioiden. Nuorten Föllärioppaiden lisäksi Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat ovat kokeilussa mukana havainnoimassa ja arvioimassa pyörien soveltuvuutta senioreille. He koostavat havaintojaan vinkkilistaksi pyöräilyyn ja Fölläreiden käyttöön senioreiden näkökulmasta.

Kansainvälisessä GreenSAM-hankkeessa kehitetään ikäihmisiä osallistavia menetelmiä joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi ja kootaan materiaalia liikenne- ja kaupunkisuunnittelijoiden työn sekä päätöksenteon tueksi. Valonian kokeiluissa ikäihmisiä kannustetaan joukkoliikenteen pariin vertaisoppimisen ja mentoroinnin keinoin. Viime syksynä toteutetussa kokeilussa seniorit opastivat toisiaan bussien käytössä, jolloin moni rohkaistui ja innostui käyttämään Föliä arjessaan. Kokeilut huipentuvat ensi keväänä laajaan viestintäkampanjaan, jonka myötä tietoisuutta mentoroinnin mahdollisuuksista ja ikäystävällisyydestä joukkoliikenteestä laajennetaan ja tehdään kaikkien yhteinen asia.

Lisätietoja: Projektiasiantuntija Silja Ngobese, p. 040 184 7083

 

Varsinais-Suomessa aloitettu maakunnallinen julkisen taiteen ohjelmatyö

Turun museokeskus toimii Varsinais-Suomen alueellisena vastuumuseona, jonka tehtäviin kuuluvat alueellisen museotoiminnan edistäminen, kulttuuriympäristötyö ja alueellinen taidemuseotehtävä. Taiteen alueellisena vastuumuseona museokeskus on aloittanut yhteistyössä alueen kuntien ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa laatimaan Varsinais-Suomelle pilottihankkeena Suomen ensimmäistä alueellista julkisen taiteen ohjelmaa, jonka on tarkoitus valmistua 2021 loppuun mennessä.

Julkisen taiteen ohjelma on internetissä julkaistava ja ajantasaisesti päivittyvä ohjelma, jossa tarjotaan tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa julkisen taiteen toimintamalleja ja -ohjeita pienien ja isompien hankkeiden toteuttamista varten. Ohjelma on suunnattu ohjekirjaksi ja tietolähteeksi kuntien eri toimialojen työntekijöille, luottamushenkilöille, taiteilijoille, yksityisille rakennuttajille ja muille alueellisille vastuumuseoille.

Ohjelman suunnittelua varten alueellinen vastuumuseo ottaa syksyn 2020 aikana yhteyttä kuntiin ja pyytää jokaisesta kunnasta kaksi henkilöä mukaan ohjausryhmään kommentoimaan ohjelmatyön lähtökohtia, edistymistä ja tuloksia. Myös Varsinais-Suomen liitto on mukana ohjelman valmistelussa. Ohjelmassa kuvataan tiiviisti, mitä julkinen taide on ja mitä se voisi tarkoittaa kussakin kunnassa, esitetään erilaisia taiteen rahoitusmalleja, kuvataan erilaisten hankkeiden kulkua kunnan päätöksenteossa, ohjataan lisätiedon lähteille sekä kuvataan toteutuneita hankkeita, niiden tuloksia ja kustannuksia. Ohjelman tarkoituksena on madaltaa kynnystä toteuttaa pieniä ja suuria julkisen taiteen hankkeita, korostaa taiteen merkittävää vaikutusta ympäristön laadun parantamisessa, edistää kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta sekä tarjota monipuolisia työvälineitä ja valmiita malleja laadukkaiden julkisten taiteen hankkeiden toteuttamiseksi Varsinais-Suomessa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771