Ylatunniste2
 

Varsinais-Suomen ykköstavoite vähintään kaksi ministeriä

Varsinais-Suomen maakuntahallitus käy tänään lähetekeskustelun maakunnan tavoitteista seuraavan
hallitusohjelmaan. Keskustelua käydään teemoista, jotka tukevat maakunnan positiivisen rakennemuutoksen ja työllisyyden kehitystä, osaavan työvoiman saatavuutta sekä ilmaston ja elinympäristön kannalta vastuullisia ratkaisuja. Maakuntahallitus päättää tarkemmista tavoitteista tammikuun kokouksessaan. Vaalien tuloksesta ja
hallituspohjasta riippumatta maakunnalla on yksi tavoite ylitse muiden.

- Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa ykköstavoitteemme on poliittinen voimamme. Se, kuinka monta omaa ministeriä Varsinais-Suomella on, määrittää maakunnan hankkeiden menestymisen, maakuntajohtaja Kari Häkämies linjaa.

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteissa liikenteen infrahankkeet ovat perinteisesti olleet vahvasti
mukana. Hallituksen listalla käsitellään tänään erikseen liikenteen kärkitoimenpiteet, jotka ovat Varsinais-Suomen tavoitteet uuteen valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Kärkilistauksessa ovat mukana osaavan työvoiman liikkumista ja Etelä-Suomen liikenneyhteyksiä parantavia raidehankkeita; Tunnin juna, Toijalan radan kehittäminen ja paikallisjunaliikenteen aloittaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten turvaamiseksi tavoitellaan Turun kehätien, valtatien 8 ja 9 kehittämistä. Mukana on myös kestävän liikkumisen
kulkutapaosuutta kasvattavia kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hankkeita sekä alueellisia yhteyksiä
kehittäviä hankkeita.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Valmistelu etenee sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatiossa

Sote- ja maakuntauudistusta Varsinais-Suomessa valmistelevan muutosorganisaation muutosjohtaja Laura Leppänen on siirtymässä Päijät-Hämeen maakuntajohtajaksi vuoden 2019 alusta.

Henkilövaihdoksella ei ole vaikutusta sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan muutosorganisaation toimin-taan. Suuri osa muutosorganisaation henkilöstöstä on lainassa kunnista, kuntayhtymistä sekä valtio-osapuolen toimijoilta. Kyseisten toimijoiden kanssa on hyvässä yhteisymmärryksessä sovittu henkilöstön jatkosta val-mistelussa. Muutosorganisaation työ jatkuu siten kuten tähänkin asti.

Valtiovarainministeriön rahoitus muutosvalmisteluun on turvattu maaliskuun loppuun saakka.


- Muutosvalmistelussa on keskitytty syksyn ajan sisältöjen valmisteluun hallinnollisten rakenteiden
sijasta. Meillä on hyvä valmius edetä kohti toimeenpanoa heti kun uudistusta koskeva lakipaketti
hyväksytään eduskunnassa, toteaa sote-muutosjohtaja Antti Parpo.


Sote- ja maakuntauudistusta koskeva lakipaketti on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
Perustuslakivaliokunnan käsittely jälkeen sote-valiokunta jatkaa mietintöluonnosten viimeistelyllä. Tämän
jälkeen lakipaketti siirtyy käsittelyyn ja äänestyksiin eduskunnan suureen saliin. Lakipaketin käsittelyajankohta
eduskunnan suuressa salissa on vielä avoin.

- Antaa perustuslakivaliokunnan tehdä työnsä rauhassa. Sitä ei voi hoputtaa, kertoo maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Maakuntauudistuksen muutosjohtajan paikka on tarpeen täyttää välittömästi, kun uudistusta koskeva
lakipaketti on käsitelty ja hyväksytty eduskunnassa. Siihen saakka muutosjohtaja Leppäsen työtehtävät
jaetaan uudelleen muutosorganisaatiossa. Muutosorganisaation esimiesvastuu siirtyy toiselle muutosjohtajalle,
sote-muutosjohtaja Antti Parpolle.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja
sote-muutosjohtaja Antti Parpo, puh 040 642 8682, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen liitto vahvistaa kumppanuustyötään

Varsinais-Suomen maakuntastrategia on kumppanuusstrategia. Sen vision mukaan Varsinais-Suomessa
elämisen laatu on parasta, ja menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja
kumppanuudella.

Kumppanuus on maakuntastrategiatyön toimintatapa ja vaikuttamismalli, joka toteuttaa maakunnan arvoja yhteistyöstä, toimijoiden välisestä kunnioituksesta, avoimuudesta ja saavutettavuudesta sekä monenkeski-sestä hyödystä. Se on suunniteltua ja pitkäjänteistä, tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Se on maakunnallisesta näkökulmasta syntyvää toimintaa, joka toteuttaa maakuntastrategiaa, nousee temaatti-sista kumppanuusverkostoista, rakentaa yhteistyötä ja on avointa kaikille sen teemoista kiinnostuneille. Sen avulla toteutamme kuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhdistysten kanssa yhteiset tavoitteemme. Kumppanuu-den työkalu on kumppanuusverkostot ja niiden toiminnan kokoava Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi.

Varsinais-Suomessa kumppanuustyötä on tehty jo vuodesta 2014 saakka. Varsinais-Suomen liitto on
maakuntastrategian koordinaatiotyön kautta kumppanuustyön verkostojohtaja ja mahdollistaja yhdessä maa-kunnan toimijoiden kanssa. Kumppanuus on maakunnan liitolle toimintamalli, mutta myös kilpailu- ja menestystekijä. Se tarjoaa näyteikkunan ja kanavan tehdylle työlle, maakunnan kehittämiselle,
maakunnan toimijoille ja varsinaissuomalaiselle edunvalvonnalle.

Nyt valmistunut Varsinais-Suomen liiton kumppanuusopas tavoittelee kumppanuustyölle entistä näkyvämpää osaa maakunnan liiton arjessa ja tukee osaltaan Varsinais-Suomen nostamista kumppanuustyön kansalliseksi ja kansainväliseksi esimerkiksi. Se määrittelee, mihin kumppanuus perustuu, miten se Varsinais-Suomen
liitossa ymmärretään, ja mitä maakunnan liiton henkilökunnan tulee työssään kumppanuuden lähettiläinä huo-mioida. Opas sisältää konkreettisia askelia eri työvaiheiden tueksi ja kertoo, miten työtä seurataan.

Kumppanuusopasta päivitetään tarvittaessa ja siitä tehdään vuoden 2019 alussa versio myös muiden
maakunnan toimijoiden käyttöön.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Materiaalien kierron vahvistamiseen tähtäävä tiekartta valmistunut

Varsinais-Suomen liitto on yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa laatinut Lounais-Suomen alueelle tiekartan, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) toteuttamiseen
Lounais-Suomessa, eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa. Tiekartta on valmisteltu laajalla
sidosryhmätyöllä, osana kansallista 20 partnerin yhteistä Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta.

Tiekartassa on nostettu esille kolme painopistettä: rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajäte. Rakentamisessa tavoitteiksi on nostettu koulutuksen, luvituksen sekä uusiomateriaalien
käytön edistäminen sekä tiedon saatavuuden lisääminen. Biohajoavissa jätteissä ja ravinnekierrossa painotus on maatalouden kiertotalouden kehittämisessä, ruokahävikin vähentämisessä, jätevesilietteiden keräämisen lisäämisessä sekä biokaasun ja ravinteiden käytön tehostamisessa. Yhdyskuntajätteiden osalta on keskeisiksi tavoitteiksi nostettu kierrätysasteen nostaminen ja yksittäisistä jakeista tekstiilikierrätyksen edistäminen.

Lisäksi työssä on tunnistettu kansallisesti keskeisiä toimia, joiden toteuttaminen on keskeistä kiertotalouden edistämiselle. Näitä kansallisia toimia ovat esimerkiksi lainsäädännön kehittäminen, materiaalien kierron
esteiden purkaminen sekä uusien materiaalivälityspalveluiden toteuttaminen.

Tiekartan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutusta jatketaan yhteistyössä niin kansallisesti hankepartnereiden kanssa kuin alueellisesti laajalla sidosryhmätyöllä Circwaste-hankkeessa. Hanke jatkuu vuoteen 2023.
Lounais-Suomen lisäksi ydinalueita ovat Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala, lisäksi hankkeen
edelläkävijäkaupunkina alueeltamme on Turku. Ensi vuoden keskeisinä teemoina ovat muovimateriaalien
hyötykäytön tehostaminen sekä rakentamisen suunnittelun kehittäminen kiertotaloutta tukevaksi.

1

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh 044 907 5995,
erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137


Neljäs Central Baltic-ohjelman hakukierros sulkeutui 16.11.2018

Hakuaikana saatiin 37 hakemusta, joista 16 oli ns. pienhankkeita (tukiosuus alle 200 000 €). Edelleen suoma-laiset toimijat olivat aktiivisia päättyneellä hakukierroksella; 16 hankkeessa oli päähakijana suomalainen
organisaatio. Yhteensä rahoitusta haettiin n. 21,3 miljoonaa euroa. Päätökset rahoitettavista hankkeista teh-dään ohjelman hallintokomiteassa maaliskuussa 2019.

Koska ohjelma on jo sitonut suurimman osan rahoituksestaan, haussa avattiin ainoastaan viisi rahoituspriori-teettien erityistavoitetta, joista jokaiseen kohdentui hakemuksia. Eniten hakemuksia osoitettiin prioriteetteihin, joiden teemoina ovat ympäristön kestävä käyttö sekä osaavan ja sosiaalisesti tasa-arvoinen alue.

Syksyllä ohjelman rahoituskehys myös suureni 10,3 miljoonalla eurolla. Aluekehitysrahaston naapuruusohjel-missa oli sitomatonta EAKR-rahaa, jota ohjattiin Interreg-ohjelmiin. Tätä rahoitusta voidaan käyttää jo
neljännen hakukierroksen hankkeisiin. Todennäköistä on, että vielä vuoden 2019 aikana avataan viides,
täydentävä haku.

Lisätietoja: Hallintovastaava Merike Niitepõld, puh. 040 742 0302 ja
vs. Tiedotuspäällikkö Elisa Bertieri, puh. 045 3457740